Suomessa yrittäjyyden perusedellytykset ovat kunnossa ja yrittäjyyttä pidetään entistä houkuttelevampana uravaihtoehtona. Toukokuun puolivälissä julkaistun EK:n pk-toimintaympäristökyselyn mukaan työllistämistä ja yritysten kasvattamista arvostetaan kuitenkin liian vähän.

Tuloerot

Lähde: Tilastokeskus / Tulonjakotilasto

Päivitetty: 23.5.2012 Seuraava päivitys: 31.12.2013

Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujienOmistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana merkittävästi. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan vuodesta 1995 vuoteen 2010 omistusasunnoissa asuvien talouksien tulotaso nousi 49 ja vuokralaistalouksien 26 prosenttia. Omistusasujien käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti olivat keskimäärin 26 970 euroa ja vuokralla asuvien 16 150 euroa vuonna 2010. Suomen noin 2 551 000 kotitaloudesta 68 prosenttia asuu omistusasunnoissa ja 30 prosenttia vuokra-asunnoissa. Puolet omistusasunnoista on velattomia.Palkkatulot eivät lainkaan kasvaneet vuonna 2010. Kahden edellisen vuoden aikana palkkatulot ovat kasvaneet merkittävästi ainoastaan 35–44-vuotiaiden kotitalouksissa. Vain omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot kasvoivat merkittävästi. Yrittäjätulot kasvoivat 3,4 prosenttia, etenkin metsätalouden tulot. Niinpä yrittäjien ja maatalousyrittäjien tulot, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi yrittäjä- ja omaisuustuloista, kasvoivat suhteellisesti eniten.Lähde: Tulonjakotilasto 2010, TilastokeskusTilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevien vuositulojen jakautumista väestössä. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut).

Desiilit eli kymmenykset kuvaavat tulojen tai varallisuuden jakaantumista väestössä. Jokaisessa desiilissä on 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen desiiliryhmään kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin. Desiiliryhmien tulo-osuudet osoittavat, kuinka suuren osan kyseessä olevien tulojen kokonaissummasta desiiliryhmät saavat.

Kotitalouksien tulot

Lähde: Tilastokeskus / Tulonjakotilasto

Päivitetty: 23.5.2012 Seuraava päivitys: 31.12.2013

Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujienOmistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana merkittävästi. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan vuodesta 1995 vuoteen 2010 omistusasunnoissa asuvien talouksien tulotaso nousi 49 ja vuokralaistalouksien 26 prosenttia. Omistusasujien käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti olivat keskimäärin 26 970 euroa ja vuokralla asuvien 16 150 euroa vuonna 2010. Suomen noin 2 551 000 kotitaloudesta 68 prosenttia asuu omistusasunnoissa ja 30 prosenttia vuokra-asunnoissa. Puolet omistusasunnoista on velattomia.Kotitalouksien asumiskustannukset (asuntolainan korot mukaan lukien, mutta ei lyhennyksiä) olivat keskimäärin 12 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista vuonna 2010. Vuokralaisilla osuus oli 22 prosenttia, velkaisessa omistusasunnossa asuvilla 10 prosenttia ja velattomassa omistusasunnossa asuvilla 9 prosenttia. Kun myös asuntolainojen lyhennykset otetaan huomioon, asumismenojen tulo-osuus velkaisissa omistusasunnoissa oli yhtä korkea kuin vuokralla asuvilla, 23 prosenttia.Jos asuntovelkaa ei ole, omistusasunnoissa asuville kotitalouksille jää enemmän rahaa muuhun kulutukseen kuin vastaavaa rahatuloa saaneille muille kotitalouksille. Viime vuosien matalat lainakorot ovat alentaneet omistusasunnoissa asuvien asumiskustannuksia. Tosin vastaavasti myös verohyödyt jäivät pienemmiksi. Toisaalta vuokratason nousu on kasvattanut omistus- ja vuokra-asukkaiden välisiä kulutusmahdollisuuksien eroja.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevien vuositulojen jakautumista eri sosioekonomisten ryhmien kesken.

Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat tulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13 -vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Egyptian’s first free presidential election marks the beginning of what many hope to be a new democratic era in the Arab world’s largest country

Stora Enso osallistuu Hämeenlinnaan rakennettavan Sunny Car Centerin suunnitteluun ja rakentamiseen toimittamalla hankkeeseen puiset kattoelementit. Sunny Car Centerin arvioidaan olevan valmistuttuaan Euroopan suurin autoliike.

Nokia luuli aiemmin, että Lumia 610 selviytyisi Skypen pyörittämisestä. Nyt yhtiö on kuitenkin tullut toisiin aatoksiin ja vetää ohjelman markkinoilta.

Etelä-Euroopan ylivelkaantuneet maat ovat olleet otsikoissa jo vuosia. Välillä on ollut rauhallisempaa kunnes huoli maiden selviytymisestä jälleen nousee pintaan. Meitä on pyydetty useamman kerran selittämään mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseen ja minkälaisia vaikutuksia sillä on talouteen. Seuraavaksi esitämme yhden version siitä mikä on johtanut Kreikan tämänpäiväiseen tilanteeseen ja minkälaisia vaikutuksia sillä on maan tulevaisuuteen.

Tausta

Toinen maailmansota ja Kreikan sisällissota vuonna 1949 olivat tuhoisia maan infrastruktuurille. Maan jälleenrakentaminen oli kallista, mikä rahoitettiin osittain lainarahalla. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, koska lainat oli helppo maksaa takaisin erittäin voimakkaan bruttokansantuotteen kasvun ansiosta. Voimakas talouden kasvu jatkui aina 1980-luvulle asti.

Ongelmien perusta luotiin 1980-luvulla, kun talouden pitkään jatkunut kasvu pysähtyi. Maa jatkoi lainaamista ylläpitääkseen kasvua. Poliitikot ajattelivat, että taloudellinen kasvu tulisi hoitamaan lainojen takaisinmaksun aivan kuten oli tapahtunut aikaisempina vuosikymmeninä. Talouskasvun pysähtymistä ei pidetty ongelmana, koska oletettiin, että kyseessä oli pelkästään hengähdystauko ennen kuin kasvu jatkuisi entiseen tapaan. Talouskasvu oli hidasta koko 1980-luvun ja 1990-luvun ensimmäisen puoliskon aikana muutamaa yksittäistä vuotta lukuun ottamatta.

Ainoastaan sijoittajien Kreikan lainoilta vaatimat korkeat korot rajoittivat Kreikkaa velkaantumasta lisää. Kreikan valtionlainojen riskipreemiot alkoivat laskea maan liittyessä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU). Entistä matalammat korot tarkoittivat, että Kreikalla oli varaa velkaantua entistä enemmän. Talouskasvu alkoi viritä pitkän hitaan talouskasvun aikakauden jälkeen. Samalla poliittiset puolueet kilpailivat äänioikeutettujen suosiosta lupaamalla kalliita etuuksia.

Vuonna 2001 Kreikka liittyi euroon. Myöhemmin kävi ilmi, että Kreikka oli selviytynyt jäsenyysvaatimuksista ainoastaan väärentämällä tilastojaan. Riskipreemiot jatkoivat laskuaan euroaikana. Niiden ollessa alhaisimmillaan Kreikka joutui maksamaan lainoistaan vain hieman enemmän kuin parhaat euromaat. Talous kukoisti ja Kreikka velkaantui yhä nopeampaan tahtiin. Talouskasvu oli kuitenkin pelkkä kupla, joka syntyi lainarahan turvin.

Lokakuussa 2009 juuri valittu uusi pääministeri Georgios Papandreou joutui myöntämään, että maan budjettivaje oli 13 prosentin paikkeilla, mikä oli lähtölaukaus finanssimarkkinoiden uudelle kaaokselle. Me olemme kutsuneet tätä finanssikriisin toiseksi näytökseksi. Kreikan riskipreemiot nousivat taivaisiin sijoittajien pelätessä, ettei Kreikka pystyisi maksamaan takaisin lainojaan.

Muut euromaat ja Kansainvälinen Valuuttarahasto (IMF) antoivat toukokuussa 2010 Kreikalle 110 miljardin euron hätälainan, jotta maa pystyisi maksamaan erääntyviä lainojaan. Euromaat ja IMF asettivat Kreikalle kovia vaatimuksia. Niiden mukaan Kreikan piti leikata budjettivajettaan ja tehdä rakenteellisia muutoksia. Budjettileikkaukset aiheuttavat oravanpyörän, joka vähentää taloudellista aktiviteettia mikä taas pienentää valtion tuloja ja aiheuttaa uusia kiristyksiä. Kovat säästövaatimukset ovat jo aiheuttaneet mielenosoituksia ja mellakoita.

Euromaat ja IMF neuvottelivat uuden alustavan 130 miljardin euron tukipaketin Kreikalle lokakuussa 2011, minkä yhteydessä yksityisten sijoittajien saatavia leikattiin puoleen. Papandreou ajautui umpikujaan uhkatessaan järjestää kansanäänestyksen tukipaketista ja säästöistä. Näistä syistä hän joutui astumaan syrjään. Euromaat ja IMF ovat vaatineet, että Kreikka sitoutuu säästötoimiin, mutta tilanne on hankaloitunut, kun vanhat puolueet hävisivät ja säästötoimia vastustavat ääripuolueet voittivat toukokuun vaaleissa. Hallitusneuvottelut johtivat umpikujaan ja uusiin vaaleihin, jotka järjestetään 17 kesäkuuta.

Vaikutukset

Säästötoimia vastustava vasemmistokoalitio Syriza on uusintavaalien todennäköinen voittaja. Hallitusneuvotteluista tulee mitä ilmeisimmin hankalat, koska Syrizan tulee luultavasti olemaan vaikea luoda hallitusta ilman toista vanhoista hallituspuolueista, Pasokia tai Uutta Demokratiaa. Vanhat puolueet ovat vaatineet Syrizaa hyväksymään aiemmin hyväksytyt säästöohjelmat, kun taas Syriza on sanonut, ettei se tule koskaan hyväksymään niitä. Kreikan vaihtoehdot ovat vähissä. Joko maa hyväksyy säästöohjelman ja saa tukipaketin tai maa yrittää epätoivoisesti selviytyä omin voimin.

Ongelmat siirtyvät lähinnä vain tulevaisuuteen, mikäli Kreikka hyväksyy säästöohjelmat ja saa tukipaketin. Ylivelkaantuneen ongelmia ei ratkaista ottamalla lisää velkaa. Siksi onkin todennäköistä, että jonkin ajan kuluttua Kreikka tulee tarvitsemaan uuden apupaketin ja myöhemmin poliittisesti sopivana ajankohtana euromaat ja IMF tulevat alaskirjaamaan saatavansa Kreikasta, jolloin Kreikan velkaantumisaste laskee järkevämmälle tasolle.

Toinen vaihtoehto, että Kreikka hylkää tukipaketin, on hyppäys tuntemattomaan. Se johtaa mitä todennäköisimmin levottomuuksiin finanssimarkkinoilla ja paine Espanjaa ja Italiaa kohtaan kasvaa, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, että molemmat maat joutuvat tukeutumaan talousapuun. Kauhuskenaario on, että tilanteesta kehkeytyy samanlainen paniikkinäytelmä kuin Lehman Brothersin konkurssin yhteydessä.

Muiden euromaiden poliitikot ovat viestittäneet, että Kreikan tulisi irtaantua eurosta, mikäli se hylkää säästöohjelman.. Emme ymmärrä perusteluja, koska ongelma ei ole valuutassa vaan siinä, että maa on ylivelkaantunut. Yhdysvalloissa on konkurssin rajamailla olevia osavaltioita, mutta kukaan ei vaadi niitä irtaantumaan dollarista. Monissa epävakaissa maissa dollari on käypä valuutta, vaikka mailla on myös paikallinen valuutta, jonka tehtävä on lähinnä vain näyttää kuvia maan johtohenkilöistä. Eurosta irtaantuminen ei ratkaise Kreikan taloudellisia ongelmia.

Ainoa etu paluulla drakmaan on, että ongelmien ratkaiseminen on poliittisesti helpompaa. Maa voisi antaa valuutan heiketä tai antaa inflaation hoitaa ongelmat painamalla seteleitä. Ainoa vaatimus on, että Kreikka muuntaisi kaikki lainansa drakma-määräisiksi, koska muuten velkaantuneisuus kasvaisi euron vahvistuessa drakmaan nähden. Hyperinflaatio on yksi täysin mahdollinen skenaario.

Eurosta irtaantumisen haitat ovat kuitenkin suuremman kuin sen hyödyt. Kreikan vientiteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on vain 24 prosenttia, kun maa tuo muun muassa suurimman osan energiastaan ulkomailta. Tätä voidaan verrata Islantiin, joka selvisi ongelmistaan antamalla kruunun heiketä ja sen pankkien kaatuessa kansainväliset sijoittajat saivat vastata tappioista. Islannin vienti on kuitenkin 59 prosenttia bruttokansantuotteesta ja maa tuottaa suurimman osan tarvitsemastaan energiastaan itse.

EU:n ja IMF:än rahoitustuki Kreikalle päättyisi. Kreikka ei pystyisi maksamaan lainojaan. Todennäköisesti Kreikan valtionlainojen arvot romahtaisivat ja sijoittajat, muut euromaat ja EKP mukaan lukien, kärsisivät luottotappioista. Kreikalla ei yksinkertaisesti olisi mitään kannustimia yrittää maksaa ulkomaanvelkaansa.

Todennäköisyyttä Kreikan paluulle drakmaan on vaikea arvioida, koska kyseessä on poliittisesta päätöksestä eikä ainoastaan taloudellisesta päätöksestä. Tiedotusvälineissä on väläytelty, että voi olla päivistä kiinni ennen kuin Kreikka eroaa eurosta. Mielestämme on epätodennäköistä, että virkamieshallitus olisi halukas tekemään näin suuren poliittisen päätöksen, jolla on pitkälle meneviä vaikutuksia, kun se ei uskaltanut edes kirjata alas ja olla osittain maksamatta takaisin lainoja, joiden haltijat eivät suostuneet maaliskuun velkajärjestelyyn. Kreikkalaisista 80 prosenttia kannattaa euroa, eikä tätäkään voi ohittaa olkapäitä kohauttamalla.

Epävarmuus on kestämätön kreikkalaisille pankeille. Asiakkaat siirtävät säästöjään ulkomaille varmuuden vuoksi. Tämä ei voi jatkua kauan, koska jopa kaikkein vahvinkaan pankki ei kestä tätä ja kreikkalaiset pankit eivät tosiaankaan kuulu kaikkein vahvimpien pankkien joukkoon.

Ranskan presidentti Hollande on jälleen ottanut esille eurobondit ratkaisuna kriisiin. Eurobondit mahdollistaisivat ylivelkaantuneiden maiden paluun kansainvälisille rahoitusmarkkinoille budjettivajeittensa rahoittamiseksi, mikä rauhoittaisi tilannetta. Maat saisivat hengähdystauon saadessaan halvempia lainoja. Eurobondit ovat kuitenkin väärä lääke. Lisää halpaa lainaa ylivelkaantuneille maille ei ratkaise ylivelkaantuneisuuden ongelmia, vaan siirtäisivät vain ratkaisut kauemmas tulevaisuuteen.

Euromaat ja IMF voivat vielä joutua neuvottelemaan Kreikan budjettileikkauksista. Leikkaukset ovat olleet liian kovia suhteessa maan hitaaseen talouskasvuun, jonka takia ne ovat kuristaneet talouden. Tämän takia Kreikan on jokseenkin mahdotonta päästä takaisin jaloilleen.

Tom Lindström

Related posts:

1. Pari huomiota Kreikan kaatumista varten
2. Kiinan velkakriisi on alkanut
3. Onko Kreikka unohtunut sijoittajien pelkosalkusta?

Arvopaperin perinteinen Pörssitunti herää eloon AP- Areenalla. Tervetuloa perjantaina 25.5 klo 11-12 keskustelemaan toimituksen edustajien kanssa verkkoon osoitteeseen: http://areena.arvopaperi.fi/

Liikennelentäjäliiton valtuusto kokoontuu puoliltapäivin päättämään, hyväksyykö se Finnairin kanssa neuvotellun säästösopimuksen.

Antipäivänä osaketta ostaneet sijoittajat ovat nyt kahden päivän ajan saaneet katsella ylisuurten odotusten realisoituvan sillä ikävämmällä tavalla.

Nasdaqia syytetään huolimattomuudesta ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä, Morgan Stanleyta lainvastaisesta tietojen jakamisesta listautumisannin aikana.

Japanin keskuspankki (BOJ) piti tänään keskeisen ohjauskorkonsa odotusten mukaisesti entisellään eli 0,00-0,10 prosentin haarukassa. Päätös oli yksimielinen.

Ainoastaan S&P 500 -indeksi onnistui rimpuilemaan 0,1 prosentin nousussa. Dow Jones päätti hieman nollan huonommalle puolelle 12 503 pisteeseen. Nasdaq puolestaan painui 0,3 prosenttia.