Piksu.net: Uutispoiminnat

Suomen Akatemian järjesti 30.8. seminaarin, jossa esiteltiin Liiketoimintaosaamisen (Liike2) tutkimusohjelman tuloksia. Tämän vuosien 2006-2009 tutkimusohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia.

Mika Ruokonen, KTT, kehityspäällikkö, Sanoma-konsern kertoi aiheesta Markkinatiedon hyvä hallinta edistää yrityksen kansainvälistymistä.
Markkinoiden tuntemus, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä teknologian kaupallistamisen hallinta ovat keskeisellä sijalla teknologiayritysten kansainvälistymisessä. Pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä, jos yrityksen osaaminen ontuu myynnissä ja markkinoinnissa. Myös markkinoiden tuntemus ja markkinatiedon hallinta ovat keskeisellä sijalla yrityksen onnistuneessa kansainvälistymisessä.

Sidosryhmäsuhteet keskeisiä yrityksen arvon luomisessa kertoi Päivi Myllykangas, KTT, Aluepäällikkö, Elinkeinoelämän keskusliitto.
Yrityksen sidosryhmät ovat yrityksen arvon luomisessa tärkeitä ja liiketoiminnan arvo syntyy sidosryhmäsuhteissa. Yrityksen sidosryhmät ja sidosryhmäsuhteet ovat nykytaloudessa erityisen merkittäviä silloin, kun arvon luomisen perusteita muutetaan.

Pasi Koski, FT, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus esitys oli Lisäävätkö uudet työkäytännöt yrityksen suorituskykyä?
Uusien työkäytäntöjen käyttöönotolla voi olla yrityksen suorituskykyä parantava vaikutus. Suomalaisyritysten uusia työkäytäntöjä selvittäneen tutkimuksen mukaan erityisesti työn rajojen purkamisella, kuten työn rikastamisella, työn laajentamisella ja työkierrolla, on myönteinen vaikutus yrityksen kokonaissuorituskykyyn, joustavuuteen ja tuoteinnovaatioiden syntymiseen.

Ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä jätti 30.8. loppuraporttinsa pääministeri Mari Kiviniemelle. Ryhmän tehtävänä oli pohtia talouskasvun edellytysten vahvistamista 2010-luvulla.

Raportissa pidetään tärkeänä panostusta sähköisiin palveluihin. Loppuraportti ottaa varsin vahvasti kantaa markkinoiden toimintaan. Kilpailuolosuhteita pitäisi seurata tiiviimmin täysin uudessa kilpailuneuvostossa, työryhmä ehdottaa. Sama neuvosto tekisi kilpailua edistäviä lakialoitteita.

Valtiovarainministeriön edustaja on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteensä, koska ehdotuksista monet kasvattaisivat julkisia menoja.

Helsingin Sanomat otsikoi raportin ”Ministeri Antti Tanskanen patistaa opiskelijoita ottamaan lainaa”.

Enemmän oikeassa taitaa olla Kansa Uutiset otsikollaan: ”Kasvutyöryhmän loppuraportti sisältää vain vähän uutta”

 Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n tulevassa rahoituskehysratkaisussa ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa ovat Suomen seuraavan hallituksen avaintehtäviä. On tärkeää, että edellytykset kannattavalle maataloustuotannolle säilyvät kaikkialla EU:ssa. Suomen kaltaisessa epäedullisten olosuhteiden maassa tarvitaan jatkossakin tuotantoa kannustavia sekä olosuhde-eroja tasoittavia politiikkavälineitä. Alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Koko Suomi on säilytettävä LFA-alueena. Myös kansallisten tukijärjestelmien tulevaisuus on turvattava EU:n tulevien politiikkaratkaisujen yhteydessä, sanoi johtaja Simo Tiainen Sarka-sunnuntain tilaisuudessa 29.8.2010 Loimaalla.

Saatavien valvonta yrityksen konkurssissa on velkojille työlästä ja turhauttavaa, sillä tulokset jäävät yleensä laihoiksi. Konkurssiin haetuilla yrityksillä on Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan velkaa keskimäärin 200 000 euroa. Velkasumma on suuri suhteessa liikevaihtoon, joka valtaosalla suomalaisyrityksistä on erittäin pieni.

Maailmanlaajuisen, elokuussa 2008 alkaneen rahoituskriisin aikana Suomessa on haettu konkurssiin kaikkiaan 5 400 osakeyhtiötä. Niillä on ollut viimeisten tilinpäätösten perusteella lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja 1,3 miljardia euroa, joista suuri osa on jäänyt velkojilta saamatta. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on selvittää ja ennakoida asiakasyrityksen maksukyky esimerkiksi luottoluokitusten avulla.

Asiakastieto ennustaa, että seuraavien 12 kuukauden aikana konkursseissa käsitellään noin 580 miljoonan euron riskisaatavat. Niistä reilu kolmannes on yrityksillä, jotka jo nyt ovat heikoimmassa C-luottokelpoisuusluokassa. Suurimmalla osalla konkurssiin lähiaikoina menevistä yrityksistä luokitus on jo heikentynyt.

Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilastojen alkuvuodelta 2010. Tilastosta ilmenee, että kiinteistökauppojen määrä Suomessa on noussut tammi-kesäkuussa 18 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Myös pelto- ja metsäkauppoja tehtiin viime vuotta enemmän. Samalla pientalotonttien ja kesämökkien hinnat ovat nousseet selvästi.

"Useita vuosia jatkunut taantuma on kääntynyt kiinteistökaupan osalta nousuun. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 3,5 miljardia euroa, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2009", tilastoja koonnut asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Tonttikauppa kiihtyy - hinnat yhä korkeampia

Rakentamattomia pientalotontteja myytiin tammi-kesäkuussa 2010 koko maassa 28 prosenttia (yhteensä 4 000) enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa tontteja myytiin 60-75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

"Pientalotonttien hinnat ovat nousussa asemakaava-alueilla. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat ovat asemakaava-alueilla nousseet puolessa vuodessa keskimäärin 19 prosenttia, Väänänen kertoo. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskimmäinen eli mediaanihinta oli 933 euroa kerrosneliömetriltä (nousua 13 %). Vastaavat luvut olivat Espoossa 844 €/k-m2 (+21 %) ja Vantaalla 571 €/k-m2 (+17 %).

Myös pientalokauppojen määrä nousi vuoden 2010 alkupuoliskolla 26 prosenttia (yhteensä 8 000 kauppaa) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat nousivat kaava-alueilla keskimäärin 8 prosenttia ja haja-asutusalueilla 4 prosenttia.

Omakotikiinteistön keskihinta (mediaanihinta) kaava-alueilla oli Espoossa 435 000 euroa (nousua 9 % alkuvuoteen 2009). Vastaavat luvut olivat Helsingissä 395 000 € (+28 %), Vantaalla 305 000 € (+12 %), Turussa 207 000 € (+15 %), Tampereella 244 000€ (+16 %) ja Oulussa 217 000 € (+27 %).

Kesämökkien hinnat myös nousussa

Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin alkuvuonna yhteensä 6 400, joka on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Venäläiset ovat tehneet alkuvuonna edellisvuosia vähemmän kiinteistökauppoja. Venäläiskauppojen määrä jäänee koko vuonna 350:een, kun esimerkiksi vuonna 2008 venäläiset ostivat 780 kiinteistöä. Suosituimmat kohteet ovat edelleen Etelä-Karjalassa ja Etelä Savossa, joissa noin 70 % venäläiskaupoista tehdään.

Rantaan rajoittuvan rakennetun lomakiinteistön hinta nousi kaava-alueella 26 prosenttia, mediaanihinnan ollessa 130 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 92 000 euroa (nousua 8 %). Ilman omaa rantaa olevien kuivan maan mökkien keskimääräinen hintataso oli 44 000 euroa (nousua 16 %).

Kaava-alueella sijaitsevat rantamökit olivat kalleimpia Itä-Uudellamaalla, jossa keskihinta oli 227 500 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevista rantamökeistä maksettiin eniten Uudellamaalla, keskimäärin 177 000 euroa.

Rantatonteista kaava-alueella maksettiin koko maassa keskimäärin 40 000 euroa, ja hintataso nousi 32 %. Haja-alueella olevan rantatontin sai 29 000 eurolla, nousua 16 %.

Pelto- ja metsäkaupoissa piristymistä

Peltokauppojen määrä kasvoi selvästi. Kauppoja tehtiin yhteensä 348 kappaletta, joka on 56 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Pellon hinta nousi koko maassa 7 prosenttia vuoden 2009 alkupuoliskoon verrattuna. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2010 oli 7 840 euroa hehtaarilta.

Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa 10 980 euroa hehtaarilta, halvinta Kainuun maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1 480 euroa.

Edustavia, yli kahden hehtaarin metsäkauppoja, tehtiin vuoden 2010 alkupuoliskolla 1 097 kappaletta, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden alkupuoliskolla. Koko maan keskihinta metsälle alkuvuonna 2010 oli 2 300 euroa hehtaarilta. Viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta nousua on 15 prosenttia.

Kalleinta metsämaa oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 4 460 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 815 euroa.

Ensimmäisen thaimaalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu hyvinvointikeskus, Thai-Finnish Wellbeing Centre, avattiin elokuun alussa Bangkokissa. Finpron Life Sciences -toimiala on noin vuoden ajan valmistellut yhteistyötä, ja se jatkaa edelleen projektin koordinointia. Hyvinvointikeskus on jo nyt tuonut jatkoprojekteja ja avannut ovia entistä laajemmalle yhteistyölle mm. vanhustenhuollossa.

"Nyt avattu hyvinvointikeskus on varustettu uusimmalla, suomalaisella hyvinvointiteknologialla. Suomalaisista yrityksistä ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet mukana älykortein ohjattavia kuntoutuslaitteita valmistava HUR Oy , CorusCardio-konseptin kehittänyt Corusfit Oy  ja sykemittareita valmistava Polar Electro ", Finpron Life Sciences -toimialan johtaja Meria Heikelä kertoo.

Samaan aikaan avajaisten kanssa järjestettiin hyvinvointipalveluja käsittelevä konferenssi, jossa suomalaiset ja thaimaalaiset asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia ja ideoita yhteistyön jatkosta eri ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Seminaariin ja avajaisiin osallistui Thaimaan keskeisiä yksityisen ja julkisen terveys- ja hyvinvointialan vaikuttajia.

Thaimaan terveysministeriön strategiassa painotetaan sairauksien ennaltaehkäisyä niiden hoitamisen sijaan. Suomalaiseen osaamiseen perustuva hyvinvointimalli on suunniteltu erityisesti elintasosairauksien ehkäisyyn. Se vahvistaa myös tarjontaa ns. terveysturisteille, mikä nähdään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena Thaimaassa.

"Suomalaisten ja thaimaalaisten yhteistyö on jatkumassa. Hyvinvointikeskuskonseptia ollaan laajentamassa mm. sairaaloihin ja muihin instituutteihin, jotka ovat kiinnostuneita laadukkaista, terveydenedistämiseen keskittyneistä palveluista. Ensimmäiset neuvottelut jatkosta ovat jo käynnistyneet, ja jatkossa mukaan voidaan ottaa uusia suomalaisia teknologioita ja innovaatioita", Heikelä jatkaa.

Finpro on jo pitkään tukenut mm. vanhustenhuoltoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden kansainvälistymistä Aasiassa ja vienyt alan suomalaista osaamista esimerkiksi Japaniin ja Australiaan. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan suomalaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Biltema laajentaa tavarataloketjuaan Kuopioon

Ruotsalainen tavarataloketju Biltema laajentaa toimintaansa NCC:n kehittämään kauppa-puistoon Kuopion Leväsentielle. Uusi myymälä on ketjun 10. liike Suomessa ja pinta-alaa siihen tulee noin 4.000 neliömetriä. Tavoitteena on avata liiketilat toukokuussa 2011.

Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinoita halutaan säännellä entistä tiukemmin. Suomessa sääntely saattaa kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia kotitalouksien asuntorahoitukseen.

Suomessa kotitalouksien asuntorahoitus toimii hyvin. Pankit myöntävät lainat ja asuntolainakorot ovat jo pitkään olleet euroalueen edullisimmat sekä takaisinmaksuajat joustavat. Asiakkaan takaisinmaksukyky on lainoituksen lähtökohta ja asuntoluotoista aiheutuneet ongelmat ja luottotappiot ovat olleet hyvin pieniä.

- Sääntelyn tavoitteet kuten riskien vähentäminen, tulevien kriisien välttäminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja puskurien luominen ovat kannatettavia. Kuitenkin mukana on edelleen ehdotuksia, jotka aiheuttavat huolta Suomessa toimivissa pankeissa, sanoo johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta puheessaan OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaarissa Kuopiossa. - Sääntely kohdistuisi eräiltä osin voimakkaimmin Suomen kaltaisiin, vähäriskistä vähittäispankkitoimintaa harjoittaviin maihin. Asuntorahoituksen kannalta huolestuttavimmat sääntelyuudistukset ovat vähimmäisomavaraisuusaste sekä pankkien pitemmän aikavälin maksuvalmiutta koskevat vaatimukset.

Erjannin mukaan heinäkuussa saatiin myös hyviä uutisia. Baselin komitean julkaiseman linjauksen mukaan näiden ehdotusten osalta säännöksiä vielä arvioidaan jatkovalmistelussa ja niille tulee pitkät siirtymä- ja voimaantulosäännökset. Kuitenkaan huoli sääntelyn vaikutuksista ei ole poistunut. Kun mukaan lasketaan pankeille kaavailtu vakausrahastomaksu, finanssiverot sekä talletussuojaa koskevat muutokset, ovat yhteisvaikutukset merkittävät pankkien asiakkaille ja koko taloudelle.

Asuntolainojen marginaaleissa nousupaineita

- Kun vähimmäisomavaraisuusasteessa tase-eriä ei painoteta riskin mukaan lainkaan, johtaa tämä siihen, että vähän riskiä sisältävät lainat kuten asuntolainat vaativat yhtä paljon omaa pääomaa kuin kaikkein riskipitoisimmat luotot, Erjanti sanoo. - Nyt suunnitellun sääntelyn mukaan pankkien asuntolainamarginaalit nousisivat, joskin nousupaine jäänee Baselin komitean tuoreimpien päätösten johdosta aiemmin ennakoitua maltillisemmaksi. Nousupaine kohdistuu voimakkaimmin uutta asuntolainaa ottaviin asiakkaisiin. Samaan aikaan on odotettavissa viitekorkojen nousu ja tuntuvaa lisäystä muihin asumiskustannuksiin. Sääntely nostaa myös asuntorakennuttajien ja kuntien luottojen kustannuksia, joten vaikutukset ulottuvat kaikkien asumismuotojen kustannuksiin.

Kaavamaisella taseeseen suhteutetulla vaatimuksella olisi Erjannin mukaan muitakin vaikutuksia, jotka ovat tulevien finanssikriisien välttämiseksi asetettujen tavoitteiden vastaisia.

- Pankit saattavat joutua supistamaan tasettaan luotonantoa rajoittamalla. Tämä hidastaisi koko talouden kasvua. Pankit voisivat pienentää tasettaan myös myymällä lainoja sijoittajille eli arvopaperistamalla. Näin useat Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla haitalliseksi osoittautuneet arvopaperistamisen piirteet siirtyisivät Suomeen, Erjanti toteaa.

Aika ajoin yleistä keskustelua kirvoittavat netissä leviävät eläinten oikeuksiin puuttuvat videot. Aktivisteilla on mielessään vain yksi tavoite: järkyttää katsojia. Usein se onnistuukin, ja suuri yleisö unohtaa tarkistaa faktat sekä sen, miten asiat oikeasti ovat. Kampanjat on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja jos yksi ei onnistu, siirrytään seuraavaan.

Melkein jokainen on nähnyt netissä järkyttävän eläimiin kohdistuvan rääkkäysvideon. Kylmät väreet nousevat iholle, poskia alkaa kuumottaa ja viha hiipii päällimmäiseksi tunnetilaksi. Aktivistit voivat merkata ruksin vihkoonsa onnistuneen kampanjan vuoksi.

– Useimmat videot on tehty erittäin ammattitaitoisesti eikä leikkaamatonta videota julkaista koskaan. Eivät ne ole mitään aloittelijoiden tekemiä mustavalkofilmejä. Videoilla halutaan järkyttää ja vedota tunteisiin, nykyinen riskienhallintakonsultti, aiemmin Scotland Yardin palveluksessa työskennellyt, Steve Solley toteaa.

Jos Jungner saa videonsa julki, saa kuka tahansa

Internetin aikakaudella kuka tahansa saa videonsa helposti suuren yleisön tietoisuuteen. Mistä tahansa nettiin levitetystä videosta voi tulla päivässä hitti, kuten aiemmin kävi Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin rakkaudenjulistusvideolle. Mitä enemmän video vetoaa tunteisiin, ja mitä paremmin se on tehty, sitä helpompaa satojentuhansien katsojien saavuttaminen on. Harva meistä ihmisistä on sellainen, jonka tunteisiin eläinten kehnot olot eivät vetoaisi.

Solley ei kuitenkaan ole missään nimessä sitä mieltä, että eläimiä saisi kohdella huonosti. Päinvastoin. Hän kuitenkin haluaa penätä aktivistien motiiveja.

– Eräs vastikään julkaistu video oli tehty vuonna 1997. Siinä näytettiin kahta koiria kiduttavaa eläinlaboratoriotyöntekijää. Sittemmin tekijät saatiin kiinni, tuomittiin ja rangaistiin, mikä on tietenkin hyvä asia. Mutta eläinsuojelumaailma käyttää vieläkin tilaisuutta hyväkseen ja väittää, että videolla nähty toiminta on arkipäivää jokaisessa eläintutkimuslaitoksessa. Minusta se on kyseenalaista.

Samat naamat, vaihtuvat kampanjat

Tarkkaavainen sivustakatsoja huomaa, että eri aloja vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa marssivat usein samat kasvot. Aktivistit tekevät kampanjoita muun muassa muoti-, elintarvike-, lääke- ja lihateollisuutta sekä ruokakuljetuksia vastaan. Keski-Euroopassa kohteena on pääosin lääketeollisuus, Pohjoismaissa sen sijaan turkistarhaus.

– Kampanjoiden on oltava aina mielenkiintoisia, muuten ne eivät saavuta haluttua tavoitetta. Jos jokin kampanja ei toimi, on helppo vaihtaa toiseen. Aktivistit osaavat pukea sanottavansa sellaiseen muotoon, ettei media pysty vastustamaan. Itse asialla ei niinkään paljon ole merkitystä, Solley toteaa.

Artikkelin on tuottanut Turkistuottajat Oyj.

Kaupan ala on muuttunut melkoisesti viime vuosien aikana. Suurimpia muutoksia ovat erityisesti olleet ketjuuntuminen, kansainvälistyminen ja erikoistuminen. Taantuma on vienyt siivunsa kassavirrasta, ja kaikkien on pitänyt sopeutua laskevaan kysyntään. Salossa kaupan alan yrittäjät ovat havahtuneet, että kannattaa verkostoitua eikä jäädä lepäämään laakereille.

Monet kauppiaat ovat ihmeissään toimintaympäristön myllerrysten edessä. Yhä useamman asiakkaan euro menee ketjuun kuuluvan kaupan kassaan, vaikka toisaalta suurin osa kaupoista on vielä itsenäisiä eikä kuulu ketjuihin.

– Pienen kaupan suurin haaste on ymmärtää markkinoilla ja asiakkaissa tapahtunut iso ja nopea muutos, yritysvalmentaja ja johtajuuskouluttaja Heikki Peltola kertoo.

Ostoskeskusten ja ketjujen lisääntymisen myötä monet harmittelevat sitä, että erikoisliikkeiden määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei pidä paikkansa, tietää Peltola.

– Itse asiassa erikoiskauppojen määrä kasvoi taantuman alkuun asti. Väärä kuvitelma johtuu siitä, että pienten ruokakauppojen määrä on laskenut, mihin on monia syitä.

Pienyrittäjä: älä vaivu apeuteen

Pienyrittäjien on ketjuuntumisen, kansainvälistymisen ja erikoistumisen vaatimusten aallokoissa turha tyytyä tiluksilleen, vaan ottaa ohjat omiin käsiinsä.

– Olen varma, että monet asiakkaat haluavat asioida kaupunkien keskustojen erikoiskaupoissa edellyttäen, että palvelutarjonta on monipuolista ja elävää. Ihmiset tulevat sinne, missä on toisia ihmisiä. Ei ole kenenkään etu, että keskustojen kaupallinen elämä kuihtuu. Missään nimessä kauppakeskukset eivät poista elävän keskustan tarvetta, Peltola toteaa.

Pienyrittäjillä ei ole mainostamismahdollisuuksia suurten liikkeiden tavoin, mutta kaikilla on silti samat ideat käytettävissään. Näivettyvillä alueilla luovutaan usein yhteistyöstä, ja asiakas menettää mielenkiintonsa. Pienyrittäjiä Peltola kehottaa muistamaan, että suhdanteet menevät ja tulevat. Hän suosittelee pohtimaan, mihin tilanne muutaman vuoden kuluessa menee.

– Ostovoiman vähentyessä kauppojen tarve vähenee, mutta montusta noustaan usein nopeasti ylös. Taantumat eivät ole ikuisia. On uskallettava etsiä uusia toimintamuotoja ja tuotteita eikä jäädä surkuttelemaan. Kaupan on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen omaa ainutlaatuisuuttaan korostamalla. Harmaus ei hurmaa asiakkaita.

Toiset yrittäjät miettivät, viekö verkostoituminen potentiaalisten asiakkaiden rahat naapuriliikkeeseen. Peltola huomauttaa, että kaikki menestystarinat ovat verkostoitumisesimerkkejä.

– En edes osaa kuvitella menestystä ilman verkostoitumista. Tämä on nähty kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Asiakas pitää ensin saada tulemaan, vasta sen jälkeen hänelle voidaan myydä. Eikä kaikille voi tarjota kaikkea. Ei kannata verkostoitua pelkästään saman alueen tai saman alan yrittäjien kanssa, vaan virittää antennit joka suuntaan. Kannattaa liittoutua jopa asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Joka puolella on hyviä ideoita, kunhan niitä vain hakee.

Asiakkaat eivät osta tarpeen vaan halun mukaan
Kuluttaminen on muuttunut viime vuosina. Enää ei osteta pelkästään tuotteita, joita tarvitaan ja jotka ovat halpoja, vaan yhä enemmän kuluttajat käyttävät rahansa tuotteisiin, joita he haluavat. Kaupasta on tullut ihmisille virikkeiden antaja. Hinnat eivät ole enää ratkaisevassa asemassa, mutta ihmiset eivät halua kuitenkaan maksaa turhasta. He haluavat rahoilleen vastinetta.

– Taantumasta huolimatta asiakkailla on rahaa käytettävissään "kivoihin" tavaroihin, mutta enää ei osteta mitä sattuu. Asiakas valitsee ensin tuotteen ja sitten hinnan. Jos hinta tuntuu sopivalta, kaupat syntyvät. Asiakkaat ovat nirsoja, ja heillä on siihen oikeus, Peltola kiteyttää.
 

Tammi-kesäkuussa Suomessa tuotettiin 5,8 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia sekä 3,4 miljoonaa tonnia sellua ja lähes 5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Kysynnän vahvistuessa tuotannon kasvu nopeutui edelleen vuoden toisella neljänneksellä ja läheni jo taantumaa edeltänyttä tasoa.

"Suomalainen metsäteollisuus on parantanut kilpailukykyään ja kannattavuuttaan sekä kohentanut asemiaan elpyvillä markkinoilla. Mittavan rakennemuutoksen vaikutukset alkavat näkyä ja kilpailukykyiset tehtaat ovat voineet kasvattaa tuotantoaan kysynnän tahtiin. Tuotannon kasvu näkyy niin puumarkkinoiden vilkastumisena kuin sähkönkulutuksen lisääntymisenäkin", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

"Talouden elpyessä suunta on hyvä, mutta työtä kotimaisen toimintaympäristön ja kannattavuuden parantamiseksi on jatkettava. Tällä hetkellä erityisesti energia- ja raaka-ainekustannuspaineet ovat merkittäviä huolenaiheita."

"Metsäteollisuuden energia- ja polttoaineverot uhkaavat nousta yli 90 miljoonaa euroa parissa vuodessa, mikäli valtion ensi vuoden budjetin veronkorotukset lyödään lukkoon valtiovarainministeriön esittämässä muodossa", muistuttaa Timo Jaatinen. Energiaverot ovat jo nykyisellään merkittävästi suuremmat kuin kilpailijamaissa ja suunnitellut veronkorotukset nostaisivat ne moninkertaisiksi.

Tammi-kesäkuussa Suomen metsäteollisuustuotannon arvo oli Metsäteollisuus ry:n ennakkotietojen mukaan runsaat 9,5 miljardia euroa. Tästä 3 miljardia euroa syntyi puutuoteteollisuudesta ja 6,5 miljardia euroa massa- ja paperiteollisuudesta.

Kysynnän vahvistuessa myös sellun ja sahatavaran hinnat ovat nousseet, mikä on kasvattanut tuotannon arvoa. Toisella vuosineljänneksellä tuotannon arvon ennakoidaan kohonneen noin 5,2 mrd. euroon, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metsäteollisuus on alkuvuonna vetänyt myös Suomen viennin hyvään kasvuun. Metsäteollisuuden viennin arvo (huonekalut ml.) kasvoi toukokuussa 35 prosenttia vuotta aiemmasta. Tammi-toukokuussa metsäteollisuustuotteita vietiin 4,1 miljardin euron arvosta, mikä oli 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuustuotteiden osuus tavaraviennistä oli 22 prosenttia.

LINKIT:

Lue lisää: Tammi-kesäkuun ajankohtaiskatsaus

Lue lisää: Budjettiesitys heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä huomattavasti  (tiedote)

Lue lisää: Metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvanut edelleen huhti-kesäkuussa (kuvio) 

Yhtenäinen euromaksualue SEPA tuo muutoksia maksamisen palveluihin. Tuttu kotimainen suoraveloitus korvautuu vähitellen muilla maksutavoilla. Suomalaiset pankit pyrkivät toteuttamaan muutoksen kuluttajan kannalta vaivattomasti.

Suoraveloitusta nyt käyttävien asiakkaiden ei tarvitse jatkossakaan mennä pankin konttoriin maksamaan laskuja eikä internetiä välttämättä tarvita. Suoraveloituksen korvaajaksi ajateltu automaattisen maksamisen palvelu perustuu e-laskun tekniseen pohjaan, mutta toimii kuluttajan kannalta suoraveloituksen lailla.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttäessä joudutaan vähitellen luopumaan vain kotimaiseen käyttöön tarkoitetuista maksupalveluista. Suomessa toimivat pankit suunnittelevat kotimaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskun tekniseen ratkaisuun perustuvalla palvelulla.

Automaattisen maksamisen palvelu on maksajalle yhtä vaivaton maksutapa kuin suoraveloitus. Laskuttaja lähettää ennakkoilmoituksen tai kopion laskusta postitse tai muulla sovitulla tavalla niille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia. Verkkopankkia käyttävällä kuluttajalla on kaksi vaihtoehtoa: hän voi hyväksyä verkkopankissa jokaisen laskun erikseen maksettavaksi tai valtuuttaa pankin maksamaan laskut automaattisesti eräpäivänä.

Muutos suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen on tekninen eikä verkkopankkia käyttämätön kuluttaja-asiakas muutosta välttämättä edes havaitse. Palvelu säilyy maksaja-asiakkaan näkökulmasta samana.

Yhtenäinen euromaksualue SEPA tuo mukanaan myös uuden SEPA-suoraveloituksen. Se eroaa merkittävästi suomalaisesta suoraveloituksesta. SEPA- suoraveloituksessa asiakas antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle pankin sijaan. Pankki ei SEPA-suoraveloituksessa tarkista valtakirjan olemassaoloa.

Uutta SEPA-suoraveloitusta pankit tarjoavat 1.11.2010 alkaen. SEPA-suoraveloitus soveltuu erityisesti rajat ylittävien maksujen keräämiseen. Tällaista palvelua ei pankeilla ole aiemmin ollut tarjolla.

Suomalainen suoraveloitus säilyy ennallaan vielä ainakin parin vuoden ajan. Alustava aikataulu palvelun päättymiselle on 31.12.2013.

Kotisivu: http://www.fkl.fi 

Uusi julkaisu "Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" on ilmestynyt. Tontin ostajat ja omistajat voivat ohjeiden avulla tarkentaa oman
asunto- tai lomatonttinsa hinta-arviota.

"Asuntotontin arviointi perustuu hintavertailuun. Saatavilla olevat vertailuhinnat ovat yleensä samasta kunnasta, mutta ne poikkeavat ominaisuuksiltaan aina jonkin verran arvioitavasta kohteesta. Tontin hinta-arvioita voidaan helpottaa nyt laskettujen korjauskertoimien avulla", selvitystä tehnyt Risto Peltola Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Julkaisussa esitellään korjauskertoimet asunto- ja lomatonttien pinta-alalle, kaavoitukselle ja ns. mikrosijainnille eli vesistön, tiestön tai taajaman läheisyydelle. Nämä ovat tärkeimmät tilastollisen analyysin keinon saatavat tekijät. Tontin arvoon vaikuttavat myös esimerkiksi maaperä, kasvillisuus, tontin muoto ja palvelujen saavutettavuus, joiden arvioinnissa tarvitaan yhä ammattilaisen harkintaa.

Korjauskertoimet ovat tästä lähtien käytössä myös Maanmittauslaitoksen omilla toimitusinsinööreillä aina tarvittaessa.

Kauppahintojen tietolähteenä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistöjen kauppahintarekisteri.

"Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" -julkaisu on osa Maanmittauslaitoksen selvityksiä -sarjaa, ja se on ladattavissa maksutta Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Lisätietoja

Tutustu julkaisuun osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.
fi/Julkaisut_ja_..._julkaisusarja/

Katso myös aiheeseen liittyvä aiempi julkaisu "Asunto- ja lomatontin hintaindeksit"

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela tyrmää Kuntaliiton ehdotuksen oman auton kilometrikorvausten rajoittamisesta maakuntien lentoliikenteen tukemiseksi.

- Verovapaa kilometrikorvaus on työnantajan työntekijälle maksama korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa autoa työnantajan määräämän työmatkan tekemiseen. Siihen ei pidä puuttua.

-  On itsestään selvää, että työnantajan on korvattava työntekijälle kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijän auton käyttämisestä työnantajan hyväksi. Jos tätä korvausta rajoitetaan, se merkitsee työntekijän omaisuuden siirtämistä työnantajan käyttöön ja työnantajan kulujen siirtämistä työntekijän maksettavaksi.

Verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä määrätään vuosittain keskimääräisten todellisten kustannusten perusteella. Verohallinto vahvistaa korvauksen määrän valtion työmarkkinalaitoksen laskemaa kilometrikorvauksen enimmäismäärää vastaavaksi.

-  Työnantajan ja työntekijän on voitava keskenään sopia, milloin työntekijän oman auton käyttö on käytännöllisin tapa työmatkan suorittamiseen. Työnantaja kuitenkin lopulta päättää, mikä on yrityksen kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisin matkustusmuoto työmatkoilla.

- Senkään vuoksi ei ole mitään perustetta leikata koko maata koskevia oman auton käytön kilometrikorvauksia vain sitä varten, että lentokoneen käyttö työmatkoilla joiltakin paikkakunnilta saataisiin vertailussa näyttämään edullisemmalta.

Yli 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaista edustava AKAVAlainen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ kummeksuu julkisuuteen noussutta, Kuntaliittoon liitettyä näkemystä siitä, että yksityisautoilu olisi maakuntalentojen pahin uhka.

– Erityisesti se ihmetyttää, että YLEn asiaa koskevassa uutisessa nähtiin, että oman auton käyttämisestä työajoon maksettavat kilometrikorvaukset olisivat se asia, johon mahdollisia muutoksia kohdistamalla voitaisiin vaikuttaa lentoliikenteeseenkin, toteaa SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

– Korvaukset maksetaan siis oman auton käytöstä työajoon, ja jokainen tietää, että liikenteen verotuksen muuttuessa nuo kulut entisestään nousevat. Pitäisikö palkansaajan maksaa kaikki nuo kulut itse? Suurinta osaa näistä matkoista ei tehdä pitkänä, kahden yksittäisen paikan välisen matkana vaan pienemmällä maantieteellisellä alueella liikkuen ja päivittäin useassa yksittäisessä kohteessa käyden. On siis aika selvää, että kilometrikorvauskäytäntöjen ja kotimaan lentomatkustuksen kriisin rinnastamisessa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Liiton puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen kuitenkin jatkaa, että SMKJ kannattaa maakuntakeskusten lentoliikenteen turvaamista ja muitakin liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Toimivat yhteydet ovat sekä liike-elämän että koko maan etu, toteaa Hyvärinen.

– Lentomatkustuksen kustannusten vertaaminen omalla autolla tehtävään matkaan vaikuttaa kyllä aika haetulta esimerkiltä. Myyntialalla lento- ja junaliikennettä käytetään pitkillä yksittäisillä matkoilla, koska työnantajat ohjeistavat näin muun muassa ajankäytöllisistä ja taloudellisista syistä tekemään. Ja kaiken lisäksi työsuhdeautot ovat jääneet tämän keskustelun ulkopuolelle. Mahdolliset oman auton käyttämisen tai lentoliikenteen valitsemisen väliset tilanteet onkin parhaiten ratkaistavissa yritysten sisäisellä ohjeistuksella, ei nostamalla järkevää ja hyvin toimivaa malliamme tikunnokkaan, toteaa Juha Häkkinen.

– Tuskin Kuntaliittokaan tarkoittaa mielipiteellään sitä, ettei myöskään kunnan kotisairaanhoitajalle tai rakennustarkastajalle pitäisi korvata omalla autolla tehtyjä työmatkoja omassa kunnassaan vain siksi, että saataisiin oletettu pääkaupungin ja maakuntakeskuksen välillä matkaaja siirtymään lentokoneeseen!

Maailmantalouden kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ei ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten kysyntä on kehittynyt epäyhtenäisesti. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet jonkin verran alimmalta tasoltaan, mutta tilauskannassa ollaan vasta pohjalla. Sekä uusien tilausten että tilauskannan kokonaisarvo olivat huhti-kesäkuussa 38 prosenttia alemmat kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet vajaat 10 prosenttia eli lähes 30 000 työpaikkaa. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa. 

Euroopan keskuspankin mukaan Suomi on viime vuosina menettänyt kustannuskilpailukykyään myös euromaiden välisessä vertailussa. Keskeisenä syynä ovat ylisuuret palkankorotukset useilla talouden sektoreilla vuosina 2007-2010. Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan edelleen jatkuva globaali rakennemuutos edellyttää suomalaisen kustannustason alentamista ja tuottavuuden johdonmukaista parantamista. Kilpailukykyämme on parannettava kaikin Suomessa käytettävissä olevin keinoin. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli tammi-huhtikuussa hieman suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 30 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Yritysten tilauskehitys parani jonkin verran huhti-kesäkuussa. Ne saivat uusia tilauksia euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 20 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes 40 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna kriisiä edeltävään aikaan tilauskanta on supistunut lähes 40 prosenttia.   Henkilöstön sopeutustoimet Suomessa jatkuivat huhti-kesäkuussa. Henkilöstö on vähentynyt taantuman aikana kaikkiaan vajaat 10 prosenttia eli 29 000:lla ja oli 250 000 kesäkuun lopussa. Kesäkuussa henkilöstöstä 8 prosenttia eli 20 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä, kun vuodenvaihteessa määrä oli 57 000. Yritykset palkkasivat tänä vuonna noin 10 000 kesätyöntekijää. Viime vuonna kesätyöntekijöitä oli 6 500.

Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua

Maailmantalous on kasvanut alkuvuonna ennakoitua nopeammin. Kasvu on painottunut Aasiaan. IMF:n uusimman arvion mukaan maailmantalous kasvaa 4,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Globaalin talouskriisin pohjalta on noustu ennennäkemättömien finanssi- ja rahapoliittisten elvytystoimien avulla. Nousu on kuitenkin ollut epäyhtenäistä. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin valtiot ovat velkaantuneet voimakkaasti. Samalla Aasian kehittyvien maiden taloudet ovat ylikuumentuneet. Suomessa toimivan teknologiateollisuuden päämarkkinoilla Euroopassa kasvu on ollut hidasta ja näkymät ovat kaksijakoiset. IMF ennustaa alueelle noin prosentin kasvua tälle vuodelle. Velkaongelmat jarruttavat pitkään useiden maiden kehitystä. Toisaalta esimerkiksi Saksassa varsinkin teollisuuden tilanne on kohentunut selvästi viime kuukausina.  Kilpailukykyä parannettava määrätietoisesti Suomi ei ole päässyt laaja-alaisesti mukaan maailmantalouden kasvuun. Suomen kilpailukykyyn on kiinnitettävä vakavaa huolta. Kilpailukyky on joka päivä todellisessa testissä, kun yritykset kamppailevat uusista tilauksista ja globaali rakennemuutos jatkuu voimakkaana.  Useiden euromaiden rasitteena on viime vuosina heikentynyt kustannuskilpailukyky. Työvoimakustannukset ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Kilpailukyky on heikentynyt selvästi muun muassa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Suomessa. Suomen kustannuskilpailukyky on pudonnut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen toteutettujen ylisuurten palkankorotusten seurauksena.

- Suomen taloudellinen kasvu ja hyvinvointi perustuu viennin kilpailukykyyn. Siksi tulevat palkkaratkaisut kaikilla aloilla on mitoitettava niiden tuottavuutta ja yritysten tilannetta vastaavasti, korostaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

- Valtion päätökset eivät saa aiheuttaa uusia rasitteita vientiteollisuudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden nousua ei saa vaarantaa energiaverojen kohtuuttomilla korotuksilla. On aina muistettava, että uudet suomalaiset lisärasitteet johtavat suomalaisten työpaikkojen menetyksiin. - Tutkimus ja tuotekehitys on keskeinen keino yritysten uusiutumiselle ja kokonaan uusien liiketoimintojen kehittämiselle. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että valtioneuvosto tekee päätöksen uudesta t&k – verokannustimesta vuoden 2011 alusta lukien. Tämä edistäisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta tutkimustoimintaan omista lähtökohdistaan. Vastaavanlainen verokannustin on tuonut moniin EU-maihin myös ulkomaisia t&k –investointeja.

- Viennin rahoituksen parantaminen kilpailijamaiden tasolle on edelleen ajankohtainen ja akuutti asia. Yhtään kauppaa ei saisi mennä sivuun suomalaisilta tarjoajilta sen vuoksi, että oma järjestelmämme on kömpelö. Rahoitusmekanismit ovat monelle yritykselle tärkeä osa kilpailukykyä, toteaa toimitusjohtaja Jorma Turunen.  

Raportti

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY 

Läntisen Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt, sähköpörssit ja European Market Coupling Company EMCC ovat tänään julkaisseet tavoiteaikataulun pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden yhdistämiseksi.

Sähkömarkkinoiden yhdistämisen ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön 9.11.2010. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat Saksan ja Pohjoismaiden väliset siirtoyhteydet. Toisen vaiheen, johon kuuluu Norjan ja Hollannin välisen NorNed-kaapelin kapasiteetti, suunniteltu käynnistyspäivämäärä on 14.12.2010. Aikataulun toteutuminen edellyttää kuitenkin käyttöönoton varmistamiseksi tehtävien testien onnistumista ja ratkaisun viranomaishyväksyntää. Ensimmäisen vaiheen lopullisen toteutusajankohdan odotetaan varmistuvan syyskuun puoliväliin mennessä. Läntisen Keski-Euroopan maiden ja Pohjoismaiden energiaviranomaiset, kantaverkkoyhtiöt ja sähköpörssit sekä European Market Coupling Company (EMCC) ovat sopineet ottavansa käyttöön väliaikaisen menettelyn (Interim Tight Volume Coupling eli ITVC-menettely) läntisen Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden yhdistämiseksi. Käyttöön otettava menettely perustuu EMCC:n malliin, jota sovelletaan nykyisin Saksan rajoilla Tanskaan ja Ruotsiin nähden. Menettely on väliaikainen, ja se korvataan myöhemmin pysyvällä price coupling -menettelyllä, joka kattaa ainakin koko läntisen Keski-Euroopan ja Pohjoismaat.
Kotisivu: http://www.fingrid.fi 

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa yli 150 kilometrin pituisen voimajohdon Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken välille. Hanke on osa Fingridin investointiohjelmaa, jossa varaudutaan vahvistamaan verkkoa uutta sähköntuotantoa varten. Valtioneuvosto on myöntänyt maa-alueiden lunastusluvan sähkönsiirtoyhteyttä varten.

Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa lähes 3000 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. Koko maan kattava kantaverkon investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, jolla Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä, siirtymään sähkön tuontiriippuvuudesta omavaraisuuteen ja korvaamaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Sähkön tuotannossa tavoitteena on lisätä ydinvoimaa sekä uusiutuvaa energiaa eli metsäenergiaa ja tuulivoimaa.

- Kantaverkon on kyettävä ottamaan vastaan uusi tuotanto, mutta verkon kehittämiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten sähkön kulutuksen muutokset, poistuva tuotanto ja vanhan verkon vaatimat peruskorjaukset, kertoi investointiohjelman perusteista yhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään Mikkelissä Farmari-messuilla. Fingrid on jälleen mukana Farmari-näyttelyssä, joka pidetään tänä vuonna Mikkelissä 29.7. - 1.8. Tapahtuma tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden tavata maanomistajia kasvokkain ja käydä keskusteluja muun muassa uusista rakennushankkeista sekä johtoalueiden moninaiskäytöstä. Yllikkälän ja Huutokosken välinen voimajohto lisää kantaverkon siirtokapasiteettia Kaakkois-Suomessa. Tarkoituksena on rakentaa uusi 400 kilovoltin voimajohto jo olemassa olevien voimajohtojen rinnalle ja osin yhteispylväillä 110 kilovoltin johdon kanssa. Voimajohtourakka valmistuu näillä näkymin keväällä 2013.

- Yhteys palvelee sekä paikallisia että koko Suomen tarpeita. Kaakkois-Suomessa on paljon sähköntuotantoa, ja lisäksi alueelle on siirtoyhteydet Venäjältä. Toisaalta Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset uudet tuotanto- ja rajasiirtohankkeet lisäävät tämän yhteyden tarvetta. Fingrid huolehtii myös jatkossa siitä, että "valot ovat päällä valtakunnassa", totesi Ruusunen.
 

Lunastuskorvaukset paljon esillä
 

Voimajohdon rakentaminen edellyttää valtioneuvoston lupaa, mitä edeltää viranomaisten ja maanomistajien kuuleminen. Johtojen sijoittamisessa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä maankäyttöperiaatteita, joiden mukaan uudet voimajohdot on sijoitettava ensisijaisesti olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen. Voimajohtoalueen käyttöoikeus korvataan maanomistajille lunastuslain mukaisesti. Korvaus ei ole vuotuista vuokraa, vaan se maksetaan kertakorvauksena. Lunastuskorvaukset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Korvaustasoja on pidetty alhaisina. Fingrid ei kuitenkaan itse päätä korvauksista, vaan niistä päättää puolueeton lunastustoimikunta. Korvaukset määrätään muun muassa maa- ja metsätalousmaan hinnan tai tulevaisuuden käyttöarvojen mukaan. Lisäksi pylväistä saa viljelysalueella nk. pylväshaittakorvausta ja metsän ennenaikaisesta puiden kaadosta, josta syntyy kasvutappio, saa ennenaikaisen hakkuun vahingonkorvauksen tai taimistokorvauksen.

- Voimajohdot ovat osa yhteiskunnan välttämätöntä perusrakennetta, yhtään voimajohtoa ei rakenneta turhaan. Toki maanomistajille kuuluu oikeudenmukainen korvaus maan käyttöoikeuden lunastuksen mukaisesta haitasta. Jos katsotaan, että yhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisen - teiden, rautateiden, maakaasuputkistojen ja voimajohtojen - aiheuttamien menetysten ja haittojen korvaamisperiaatteissa on jälkeenjääneisyyttä, se pitää korjata ja lakia muuttaa, Ruusunen kommentoi.

Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Voit tavata Fingridin edustajia Farmari 2010-näyttelyssä Mikkelissä 29.7. - 1.8.2010. Osastomme sijaitsee A-hallissa. http://www.fingrid.fi 

Suomen Yrittäjien mielestä valtiovarainministeriön budjettiesityksen päälinja on sikäli oikea, ettei verojen yleistä korotusta esitetä. Tiukempaan menokuriin olisi kuitenkin ollut perusteita.

- Pidättyvyys menoissa pakottaa suuntaamaan voimavaroja tehokkaammin ja nostamaan tuottavuutta, kun taas veronkorotukset heikentäisivät kannusteita työhön ja yrittäjyyteen. Tiukempaan julkiseen menokuriin on kuitenkin mahdollisuuksia, sillä parantuneet talousnäkymät antavat jossakin määrin aikaisempaa enemmän tilaa rajoittaa sosiaalimenoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Budjettiesityksessä oleva energiaverojen korotusesitys on valitettava, mutta se on perusteltavissa ympäristönäkökohdilla ja tarpeella rahoittaa työnantajan kansaneläkemaksun poisto. Korotusten kohdentaminen on tehty järkevästi.

- Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota kasvutekijöiden vahvistamiseen julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esitettyjen keinojen, kuten työurien pidentämisen ja verotuksen kannustavuuden ohella on kuitenkin painokkaammin kiinnitettävä huomiota tuottavuuteen, joka nousee niukan työvoimapanoksen oloissa yhä keskeisemmäksi kasvutekijäksi, Järventaus korostaa.

Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen tulisi rohjeta ottaa esille myös työmarkkinoiden kehittäminen yhtenä keinona työn tuottavuuden parantamisessa.

- Hallitusohjelmassa oleva, mutta hallitukselta toteuttamatta jäänyt paikallisen sopimisen edistäminen olisi yksi keino, toimitusjohtaja Järventaus huomauttaa.

Kotisivu:

http://www.yrittajat.fi 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinja merkitsee sitä, että suomalaisten palkansaajien verotus pysyy vuonna 2011 suunnilleen ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 2933 euroa ansaitsevan veroprosentti kiristyisi ensi vuonna 29,5 prosentista arviolta 29,7 prosenttiin.

Tässä Veronmaksajain Keskusliiton arviossa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen ja keskimääräisen kunnallisveron korotukset sekä ennakoidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sinänsä myönteisenä sitä, että valtiovarainministeriö on nyt purkamassa pääosan ansiotulojen verotuksen kiristyspaineista.

Toisaalta palkansaajan ostovoiman muutos on vuonna 2011 näillä näkymin painumassa varsin vaisuksi eli lähelle nollaa, kun tuloverotusta ei kevennetä lainkaan ja inflaatio on jälleen kiihtymässä.

Budjettiehdotukseen sisältyvä välillisten verojen mittava kiristäminen ruokkii osaltaan hintojen nousua, jolle ei tällä kertaa ole tiedossa tuloverotuksen kevennysten tuomaa ostovoimaa tukevaa vastapainoa.

-  Taantumakuoppa oli syvä, joten paluu ripeän talouskasvun tielle on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, vaikka aktiivisesta elvyttämisestä ollaankin jo ymmärrettävästi luopumassa.

-  Myönteisestä ostovoimakehityksestä on syytä kantaa edelleen erityistä huolta.

-  Budjettiehdotuksen verolinja on tässä suhteessa tarpeettomankin mollivoittoinen.

Lehtinen muistuttaa, että hallitusohjelmassa linjatuista ansiotulojen verotuksen kevennyksistä on vielä jäänyt käyttämättä 240 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa tätä ei siis esitetä toteutettavaksi ensi vuonna lainkaan.

-  Ansiotulojen verotuksen kohtuullisella kevennyksellä kuitenkin tuettaisiin ostovoimaa samalla, kun välillistä verotusta joka tapauksessa mittavasti kiristetään. Näin myös edistettäisiin palkkamaltin tavoitetta.

- Hallitusohjelmassa linjattu 240 miljoonan euron kevennys tulisi siksi toteuttaa koko hallituksen budjettiriihessä elokuussa, katsoo Lehtinen.

Energiaverojen noin 750 miljoonan euron kiristyksestä kolmannes eli noin 250 miljoonaa euroa päätyy kotitalouksien maksettavaksi. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin sadan euron lisäystä kotitalouksien asumiskustannuksiin. Välillistä verotusta kiristävät myös makeis- ja virvoitusjuomien verotuksen sekä jäteveron korotukset ensi vuoden alussa. Lisäksi jo heinäkuun alussa voimaan astunut arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaa ensi vuonna koko painollaan.

 http://www.veronmaksajat.fi

– Osaaminen tuottaa automaattisesti parempia ja pitempiä työuria, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoi.

– Työuran pituus ei ole itseisarvo, vaan hyvinvoinnin turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa, täräytti Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi

Tärkeät ja vaikeat asiat muuttuvat paremmiksi, kun niistä muistetaan puhua, uskoo sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula.

Muun muassa tätä mieltä olivat Porissa keskiviikkoiseen Eläketurvakeskuksen SuomiAreenan "Lisää pituutta työuriin - väkisin vai vapaaehtoisesti?" -paneeliin kootut vaikuttajat.

Eläketurvakeskuksen SuomiArenan panelistien sanoman voisi kai tiivistää Rehulan ajatukseen, että ”pakko ei tuota koskaan hyvää”.

Osaamisella otetta työhön

Yleisökommenteista nousi esiin ajatus, että elämään kuuluu muutenkin luonnostaan ylä- ja alamäkiä, Miksi nuorena alkaneen työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi olla ikuinen?

Sosiaaliministeri Rehula kuitenkin muistutti niistä liian monista ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan kunnolla pääse osaamisen hankinnan ja ei myöskään työuransa alkuun.

Rehula piti hyvänä avauksena antaa työkyvyttömille oikeus tienata eläkkeen rinnalla enemmän kuin ennen.

STTK:n Mäenpää oli huolestunut siitä, että kaikki perheet ja koulu eivät kykene antamaan nuorille osaamisen avaimia elämään, eikä siten myöskään työelämään.

Erilaisuus ja elinaikakerroin nostettava arvoonsa

– Onko työpaikoilla sitten valmiuksia pitää ja tarjota osittain työkyvyttömille mahdollisuuksia, kysyi seminaarin vetäjä Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati Kalliomäki .

Aivan suoraa vastausta tähän ongelmaan ei saatu, mutta vaikuttajat painottivat työssä jaksamisen aikaisen tunnistamisen tärkeyttä.

– Joustoa tarvitaan muutenkin työelämään, sillä ihmiset ovat erilaisia ja säännöllisyys työssä on vähentynyt ja siksi sosiaaliturvaa olisi mukautettava tähän muutokseen, Rehula ja Kauppi vetosivat.

– Pääsääntöisesti suomalaiset työpaikat ovat kunnossa, mutta muuttunut työelämä tuottaa niille kipupisteitä, Mäenpää muotoili.

Oma työeläketurvamme nähtiin esimerkillisenä. Etenkin tasaisesti elinajalle eläkettä jakavaa elinaikakerrointa pidettiin oikeudenmukaisena tapana kannustaa työhön.

Lisäelämä ei välttämättä lisää työelämää

Seminaariväki uskoi eliniän jatkavan huikeaa nousuaan, mutta aivan varmoja he eivät olleet työvuosien lisääntymisestä samassa suhteessa.

Eläkeiän nostamisen ehdoksi esitettiin malli, jossa suomalaista hyvää neuvola- ja kouluterveydenhoitoa pitäisi jatkaa työvuosien ajan samoin kuin Saksassa: säännöllisin kylpylälomin. Arvatenkin tämä esitys sai ristiriitaisen vastaantoton.

Vaikuttajista Rehula korosti, että yhdessä sopimisen hyvää perinnettä kannattaa vaalia, mihin Mäenpää jatkoi, että työnantajien on eläkeasioissa sitouduttava eläkejärjestelmän pitkäjänteiseen ylläpitoon.

– Ikäihmiset tarvitsevat muutakin hyvinvointia kuin eläkettä, Kauppi pyrki laajentamaan näkökulmaa.

Keskustelun voi katsoa osoitteessa: http://www.katsomo.fi/?progId=43339

TTS tutkimus (Työtehoseura) arvioi Kuopion asuntomessujen asuntoja arjen näkökulmasta. TTS:n suorittaman arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Arvioinnissa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Myös makuu- ja olohuoneiden sekä muiden tilojen toimivuutta arvioitiin erilaisten käyttäjien näkökulmista.

– Arvioinnin tarkoituksena on suunnata messukävijöiden huomio asunnon toiminnallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Kuopiossa on toteutettu ilahduttavan monessa näyttelykohteessa, kertoo projektipäällikkö Heli Mäntylä TTS:stä.

Arvioinnin lähtökohtana olivat asunnon toiminnallisuus, ergonomisuus, energiataloudellisuus, esteettömyys, kestävä kehitys, turvallisuus ja helppohoitoisuus. Lisäksi tärkeää on talon muuntojoustavuus, joka tukee elinkaarisuunnittelua. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan.

Arjessa neliöitä tarvitaan tiloihin, joita käytetään ahkerasti

Keittiöissä kiinnitettiin huomiota kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun.

– Kodin käytetyin kone on astianpesukone, joka kannattaa sijoittaa hyvälle käyttökorkeudelle. Ilahduttavan useissa asuntomessukohteissa näin oli tehtykin, toteaa Mäntylä.

Keittiöiden koko oli useimmiten riittävä ja ruokailutilat olivat väljiä. Makuuhuoneet olivat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä oli komerotilaa riittävästi. Joissakin taloissa oli tilavia, hyvin sisustettuja vaatehuoneita, joita asukkaat varmasti arvostavat. Kodinhoitotilat olivat monessa talossa käytännöllisiä ja niissä oli toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja. Saunaosastot olivat toimivia, jotkut jopa ylellisiä.

Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Erillisiä kuraeteisiä oli kuitenkin vain muutamia. Uudenlaista arjen toimivuutta edusti messukohde 38, jossa oli kuraeteisen yhteydessä harrastusvaatehuone. Kuntoiluhuoneet ovat yleistyneet, kuten myös kesäkeittiöt ja erilaiset askartelutilat. Erityistä kiitosta raati antaa tiloille, joissa voi tehdä monenlaisia asioita.

– Arki sujuu paremmin, kun neliöitä on tiloissa, joissa ne ovat ahkerassa käytössä. Lisää tilaa kaivataan kuitenkin edelleen arkisisäänkäyntiin ja säilytykseen, sanoo Suomen Asuntomessujen projektijohtaja Pasi Hulkkonen.

Paljon hyviä, muutamia erinomaisia

TTS:n arviointiraati tutustui alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin ja valitsi niistä 12 lupaavinta kohdetta, jotka olivat 4, 8, 13, 20, 26, 27, 28, 29, 31, 32, 38 ja 39. Valinnassa arvioitiin kokonaistoimivuuden lisäksi asuntojen ekotoimivuutta, jolloin huomiota kiinnitettiin myös asunnon pinta-alaan. Kohteisiin tutustuttiin paikalla ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät suurelta osin TTS:n asettamat arviointikriteerit. Valinta oli vaikeaa, sillä suunnittelun taso oli hyvä. Toiminnallisesti parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 20 Jämerä-Aatos, 31 Teematalo ja kohde 38 Omatalo Kallan Majakka.

Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mielestä talouskeskustelussa julkinen sektori nähdään lähinnä vain kulueränä ja rahareikänä. Tämä on merkki näkökulman muutoksesta, joka on tapahtunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

Päättäjien ja talouselämän asiantuntijoiden pitäisi nähdä julkinen sektori nykyistä enemmän mahdollisuutena, jota uudistamalla saadaan aikaan päivitetty versio hyvinvointiyhteiskunnasta. Myös julkisen sektorin omistajat eli veronmaksajat ilmoittavat gallupeissa maksavansa veroja ja rahoittavansa julkisia palveluita mielellään, kunhan rahat ohjataan esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden turvaamiseen.

- Valittavalla linjalla ja keskustelun sävyllä on iso mielikuvallinen merkitys – näkeekö seuraava sukupolvi Suomen kuihtuvana auringonlaskun maana vai innostavana edelläkävijänä globaaleissa haasteissa? Näkökulmaa on muutettava ja panostettava julkisen sektorin voimalliseen kehittämiseen ja tuotava esiin peruspalveluiden roolia arjen sujuvuuden edistäjänä – siitähän on kyse, kun esimerkiksi päivähoito ja terveydenhuolto toimivat.

Terveydenhuollossa on jo tehty tuloksellista ja tuottavaa työtä – toisin kuin ehkä nykyisestä keskustelusta voisi päätellä. Tuloksellisuus näkyy mm. hoitoaikojen lyhentymisenä.  Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vain 0,5 %, mikä on selvästi vähiten OECD-maista.

- Ennen hoitomahdollisuuksien kehittyminen oli tavoiteltava asia. Terveydenhuollossa on tuotettu tavoitteiden mukaisesti pidempää elinikää ja parempaa hoitoa, mutta nyt tämä nähdäänkin rasitteena yhteiskunnalle. On myös tärkeää tiedostaa, että Suomi käyttää varsin maltillisesti rahaa terveydenhuoltoon. Viimeisissä OECD:n tilastoissa olemme sijalla 20, Suomen edellä ovat lähes kaikki muut läntiset teollisuusmaat  vertailtaessa eri maiden terveydenhuoltomenojen osuutta bruttokansantuotteesta.

Tuloksellisuuden tavoite terveydenhuollossa nousee Laitinen-Pesolan mukaan jatkossa yhä tärkeämmäksi. Työvoimaa ei saada tulevaisuudessa merkittävästi lisää terveydenhuoltoon. Rakenneuudistukset  kuten kuntarakenne- ja rahoitusuudistukset vaikuttavat omalta osaltaan . Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että vaikuttavia muutoksia ei synny, jos työelämän arjessa ei tapahdu muutoksia.

- Tuloksellisimmat innovaatiot terveydenhuollossa eivät vaadi niinkään teknillisen korkeakoulun laboratoriota kuin maalaisjärkeä ja työntekijöiden kuulemista sekä innostamista. Työntekijöillä on paras tieto siitä, miten eri työvaiheet kuten esimerkiksi turha juokseminen tai papereiden etsiminen voidaan minimoida.  Tämä on sitä käyttämätöntä potentiaalia, jolla voidaan edistää tuloksellista toimintaa.

Jaana Laitinen-Pesola puhui tänään Savonlinnassa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisesta Taloutemme Tulevaisuus –foorumissa, joka on osa meneillään olevaa Saimaa Summit –tapahtumaa.  Laitinen-Pesolan puhe löytyy internetistä tiedotteen lopusta:

https://www.tehy.fi/?x1536574=18514266

Suomalaiset pitävät tärkeänä, että poliittiset päätökset edistävät maaseudun hyvinvointia. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan peräti 93 prosenttia suomalaisista piti erittäin tai melko tärkeänä, että poliittisilla päätöksillä edistetään maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Eläinten hyvinvointiin kannustavaa politiikkaa kannatti 96 prosenttia suomalaisista. Maanlaajuisten liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien turvaamista piti tärkeänä 95 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisen ruokatuotannon turvaamista ja lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa piti tärkeänä yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta.

Ympäristönsuojelua piti tärkeänä 96 prosenttia suomalaisista. Liki yhtä suuri osuus piti tärkeänä, että maaseudun elinkeinojen tarpeet otetaan huomioon ympäristönsuojelua toteutettaessa.

Myös hoidetun maaseutumaiseman ylläpitoa kannatti 90 prosenttia suomalaisista.

Puun käytön lisäämistä rakennusmateriaalina piti tärkeänä 91 prosenttia suomalaisista. Myönteisimmin puurakentamisen lisäämiseen suhtauduttiin maaseudulla asuvien keskuudessa.

Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden suosimista kannatti 93 prosenttia suomalaisista. Uusiutuvan energian käyttöön suhtauduttiin tasaisen myönteisesti riippumatta vastaajan sukupuolesta, iästä tai asuinpaikasta. 

Eläinten hyvinvointi ja ympäristönsuojelun tärkeys korostuivat selvästi pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, kun taas maaseudulla ja taajamissa kannettiin suuria kaupunkeja enemmän huolta maaseutuyrittäjyyden edellytyksistä.

Myönteisimmin maaseudun kehittämiseen suhtautuivat yli 65-vuotiaat naiset. Kriittisimpiä olivat nuoret 18–24 -vuotiaat miehet.

Kesäkuussa 2010 tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1000 suomalaista.

Kuntaliitoksia tehdään nyt ympäri Suomen. Liitossuunnitelmat otetaan kuntalaisten keskuudessa usein ristiriitaisin tuntein vastaan, sillä palveluiden säilyminen uudessa suurkunnassa huolestuttaa. Liitosten taustalla on kuitenkin yleensä juuri tarve turvata palveluiden tarjoaminen.

Taloudelliset vaikeudet kohtaavat tänä päivänä oikeastaan kaikkia Euroopan maita, mikä näkyy Suomessa esimerkiksi kuntien vaikeana taloustilanteena. Kunnallisten palveluiden turvaamiseksi apua on haettu kuntaliitoksista.

- On selvää, että jokainen kunta joutuu miettimään palveluiden järjestämistä. Kuntaliitosten avulla halutaan taata, että kuntalaisille on tarjolla palveluita myös tulevaisuudessa, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

Pennanen tietää, mistä puhuu, sillä Oulun seudulla on juuri tehty mittava kuntaliitos Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kesken. Uusi kaupunki syntyy vuonna 2013. Pennanen näkee kuntaliitoksen uutena mahdollisuutena kunnallisten palveluiden tuottamiselle.

- Uusilla toimintatavoilla ja oikeilla toimenpiteillä pystymme täyttämään kuntalaisten odotuksia ja saamaan uusia käsipareja asiakaspintaan. Ilman liitosta olisi vielä vaikeampaa löytää ratkaisuja palveluiden tarjoamiseen.

Ikääntyvä väestö kaipaa enemmän palveluita

Tulevaisuudessa kuntaliitoksille saattaa olla tarvista nykyistä enemmän, sillä väestön ikääntyessä kunnallisten palveluiden tarve kasvaa. Liitosten myötä kertyvien verotulojen avulla resursseja palveluiden tuottamiseen pystytään kuitenkin järjestämään.

Oulun seudun kuntaliitos on Suomessa ensimmäinen isojen kaupunkien liitos, jonka Pennanen uskoo näyttävän esimerkkiä myös muille kaupungeille.

- Meillä on Oulussa sikäli poikkeuksellinen tilanne, että kuntalaiset ovat nuoria, ja keski-ikä on noin 36 vuotta. Nuoremmatkin ihmiset tarvitsevat kuitenkin palveluita sekä tänä päivänä että kymmenen vuoden päästä, Pennanen muistuttaa.

Hyödyt näkyvät vaiheittain

Kuntaliitokset ovat päätöksenteon jälkeen maltillisesti eteneviä projekteja. Esimerkiksi Oulun seudulla kuntaliitoksen ensimmäiset hyödyt tulevat näkymään jo ensi vuoden puolella, mutta paljon tehtävää jää myös tuleville vuosille.

- Emme pysty lupaamaan pikavoittoja kenellekään. Elinkeinoelämän ja matkailun puolella on jo otettu vähän varaslähtöä, mutta tavoitteena on saada eri kuntien toimintoja sovitettua yhteen tässä siirtymäajan puitteissa, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kertoo.

- Työ on tärkeää saada heti liikkeelle, jotta pystymme