Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 2 tuntia 7 min sitten

Kahdeksan neuvoa rikastumiseen Warren Buffettille

Ma, 25/07/2016 - 01:32

Charlie Munger on 92-vuotias miljardöörisijoittaja, joka tunnetaan Warren Buffettin pitkäaikaisena (ja -ikäisenä) aisaparina sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayssä. Buffettista on kirjoitettu poikkeuksellisen paljon, mutta Munger on jäänyt täysin tarpeettomasti selvällä marginaalilla vähemmälle huomiolle. Hän on kuitenkin henkilö, joka on eniten vaikuttanut siihen, miten Buffettin sijoitustoiminta on kehittynyt vuosikymmenien aikana, eli Benjamin Grahamin opeista nykypäivään. Listaan tässä merkinnässä kahdeksan Mungerin sijoitusfilosofiaa mielestäni hyvin kuvaavaa sijoitusnäkemystä.

Kuten Warren Buffett, myös Charlie Munger näkee osakkeen osuutena liiketoiminnasta, ei arvonnasta. Munger kuitenkin korostaa, ettei liiketoiminnan analyysi silti ole aivan yksinkertaista, vaikka siihen fokusoituisikin. On nimittäin tunnistettava paitsi voitollinen yhtiö myös sellainen yhtiö, joka voi jakaa voittonsa omistajilleen.

Hänen mukaansa on kahdenlaisia yhtiöitä: yhtäältä sellaisia, jotka ansaitsevat 12 prosenttia liikevaihdostaan tulosta ja jakavat sen tilikauden jälkeen osakkeenomistajilleen, ja toisaalta sellaisia, jotka ansaitsevat 12 prosenttia liikevaihdostaan tulosta ja joutuvat investoimaan sen kone- ja laitekantaan säilyttääkseen edes nykyisen markkina-asemansa liiketoiminnoissaan.

Vapaasti suomennettuna Munger on sanonut esimerkin muistuttavan häntä maatalousyrittäjästä, joka vilkaisi traktoreitaan kohti ja tokaisi: ”tuossa ovat parkissa kaikki voittoni”.

Mikäli Mungerin sijoitusfilosofia pitäisi tiivistää, tekisin sen seuraavasti:

1) Analyysi

Ole liiketoiminnan analyytikko, älä markkina-, makrotalous- tai osakeanalyytikko
Määrittele arvo erillään hinnasta, kehitys erillään aktiviteetista, rikkaus erillään koosta
Opettele perustavaa laatua olevat matemaattiset kaavat ja luota viime kädessä niihin
Tee sijoitustoiminnasta ja siinä onnistumisen seuraamisesta järjestelmällistä
On parempi pitää mielessä itsestäänselvyys kuin tarttua epätoivoiseen oljenkorteen

2) Allokaatio

Loistavat sijoituskohteet ovat kortilla; kun oikea hetki koittaa, panosta tuntuvasti
Seuraa aina parhaan ideasi ohella myös toiseksi parasta sijoitusvaihtoehtoa
Älä rakastu sijoituksiisi, ole tilanne- ja mahdollisuusorientoitunut

3) Itsetietoisuus

Tunnusta itsellesi, että oma osaamisesi ja tietämyksesi on aina vajavaista
Pysyttele sijoituspäätöksissäsi ennalta hyvin rajatun kehän sisäpuolella
Pyri sijoitusanalyysissäsi objektiivisuuteen ja rationaalisuuteen
Eliminoi tunteidesi vaikutukset päätöksentekoon, tai ainakin tiedosta ne
Muista ettet ole oikeassa tai väärässä siksi, että lauma on kanssasi samaa tai eri mieltä
Tiedosta, että ratkaisevaa on analyysisi ja johtopäätöksesi oikeellisuus
Ymmärrä, että lauman kuiskimisen seuraaminen johtaa vain keskinkertaisiin tuloksiin

4) Valmistautuminen

Elä tavoitteenasi oppia joka päivä jotain uutta
Lähde aina siitä, että tärkeämpi kuin tavoite voittaa on tavoite valmistautua hyvin
Laadi itsellesi hyvän sään aikana ”mentaaliset toimintamallit”, jotka kestävät myrskyn
Kysy itseltäsi hyvän sijoituksen jälkeen, miksi onnistuin?
Tee aina myös rehellinen arvio siitä, mitä olisi tapahtunut huonommassa skenaariossa

5) Viestit

Älä harhaudu uutisvirran mukaan, vaan toimi aina omalla harkinnalla
Tunnista oikeasti olennaiset tapahtumat ja yhtiöihin vaikuttavat muutokset
Älä huijaa itseäsi muuttamalla viestin tulkintaa alkuperäisen näkemyksesi tueksi

6) Kärsivällisyys

Muista Einstein: korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme
Vältä inhimillistä tarvetta toimia vain toimimisen vuoksi
Älä nauti vain saavutuksista vaan myös matkasta, koska elät siinä

7) Päättäväisyys

Ole pelokas kun muut ovat ahneita, ja ole ahne kun muut ovat pelokkaita
Kun olosuhteet muuttuvat sijoitustoiminnan kannalta suotuisiksi, toimi viileästi
Parhaat sijoitusmahdollisuudet koittavat harvoin, joten valmistaudu käteisellä
Elä muutoksen kanssa ja hyväksy jatkuva kaaos; älä muuta sijoitusstrategiaasi markkinatilanteen mukana

8) Osakevalinnat

Suosi yhtiövalinnoissa laatua enemmän kuin halpaa hintaa ja matalia arvostuskertoimia
Yritysjohdon laadulla on suuri merkitys omistajalle
”Istu pakarasi kipeiksi”: löydä muutama loistava yhtiö, osta kurssiturbulenssissa ja omista ikuisesti

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Berkshire Hathawayn osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Blogin laatimisessa kirjoittaja on hyödyntänyt lukuisia Mungerin puheiden englanninkielisiä litterointeja. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Magnus D via Source / CC BY

Artikkeli Kahdeksan neuvoa rikastumiseen Warren Buffettille julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Onko Kone sittenkään kone? – Näin rakennettiin osakebrändi ja sijoittajamielikuva

Ke, 20/07/2016 - 13:22

Yksi Helsingin pörssin liiketoiminnaltaan laadukkaimmista yhtiöistä, Kone, julkaisi eilen puolivuotistuloksensa. Huomioiden yhtiön viime vuosien tärkeimmän kasvumarkkinan, Kiinan, heikkouden, oli tuloskatsaus kerrassaan erinomainen. Kuten monta kertaa aiemminkin, Kone nosti tulevaisuuden ohjeistustaan. Tarkastelen tässä merkinnässä Koneen sijoittajaviestintää nimenomaan annettujen näkymien osalta.

Koneen perinteenä on ollut jo vuosien ajan antaa tulevaisuuden ohjeistuksensa arvioimalla liikevoitolle vuositason euromääräinen haarukka. Toisin sanoen tilinpäätöstiedotteensa yhteydessä yhtiö on arvioinut alkaneen tilikauden liikevoiton vähimmäis- ja enimmäistason käytettävissä oleviin tietoihinsa perustuen.

Markkinat ovat tulkinneet Koneen antaneen viime vuosina lukuisia positiivisia varoituksia, kun yhtiö on tuloskatsauksensa yhteydessä joko nostanut liikevaihtonsa tai liikevoittonsa haarukan alarajaa tai ylärajaa – tai peräti molempia. Tulkinta positiivisesta tulosvaroituksesta on aivan oikea siinä mielessä, että liikevoittohaarukan arvioiden muutoksissa arvion keskiarvo on aina kohonnut näkymien päivittämisissä.

Koneen viisi viimeisintä menestyksen vuotta

Seuraavassa listaan Koneen tilinpäätöstiedotteidensa yhteydessä antamat vuotuiset liikevoiton ohjeistukset viimeisten viiden vuoden ajalta.

Tilikausi 2011: ”Liikevoiton arvioidaan olevan 700–750 miljoonaa euroa”
Toteuma 2011: ”Liikevoitto oli 724,1 miljoonaa euroa”

Positiivinen varoitus Q3/2011-katsauksen yhteydessä, vaikka toteutunut liikevoitto jäi itse asiassa vuoden alussa annetun haarukan keskivälin alapuolelle.

Tilikausi 2012: ”Liikevoiton arvioidaan olevan 730–790 miljoonaa euroa”
Toteuma 2012: ”Liikevoitto oli 821,3 miljoonaa euroa”

Positiivinen varoitus joka osavuosikatsauksen yhteydessä eli kolme kertaa tilikauden aikana.

Tilikausi 2013: ”Liikevoiton arvioidaan olevan 840–920 miljoonaa euroa”
Toteuma 2013: ”Liikevoitto oli 953,4 miljoonaa euroa”

Positiivinen varoitus Q1/2013- ja Q2/2013 -katsausten yhteydessä.

Tilikausi 2014: ”Liikevoiton arvioidaan olevan 950–1050 miljoonaa euroa”
Toteuma 2014: ”Liikevoitto oli 1036 miljoonaa euroa”

Positiivinen varoitus joka osavuosikatsauksen yhteydessä eli kolme kertaa tilikauden aikana, vaikka toteutunut liikevoitto jäi itse asiassa vuoden alussa annetun haarukan ylälaidan alapuolelle.

Tilikausi 2015: ”Liikevoiton arvioidaan olevan 1130–1230 miljoonaa euroa”
Toteuma 2015: ”Liikevoitto oli 1241 miljoonaa euroa”

Positiivinen varoitus joka osavuosikatsauksen yhteydessä eli kolme kertaa tilikauden aikana.

12 positiivista varoitusta viidessä vuodessa

Viimeisten viiden tilikauden aikana Kone on antanut kokonaista 12 positiivista varoitusta. Yhtiö itse on käyttänyt tulevaisuuden näkymiensä muuttamisen yhteydessä sanavalintoja ”täsmentää”, ”tarkentaa”, ”muuttaa” ja ”nostaa”.

Kaikissa tapauksissa on ollut kyse joko liikevaihdon tai liikevoiton kasvuarvion muutoksesta positiiviseen suuntaan (ainakin arvion alarajan noston osalta), toisin sanoen positiivisesta varoituksesta, joka on sellaisenaan myös otsikoihin leivottu.

Liikevoitto todellisuudessa vain marginaalisesti yli ohjeistusten

Viimeisten viiden tilikauden liikevoittoennusteiden (vuoden alussa annettujen) ylärajat yhteenlaskien Koneen liikevoiton on arvioitu olevan 4740 miljoonaa euroa. Toteutunut liikevoitto on ollut samalla ajanjaksolla 4776 miljoonaa euroa eli vain 0,8 prosenttia yli annettujen arvioiden ylärajan.

Tähän suhteutettuna 12 positiivista varoitusta kuulostaa äkkiseltään paljolta. Positiivista varoitustahan ei tarvitsisi antaa, mikäli toteuma osuu aiemmin annettuun haarukkaan. Mitään väärää yhtiö ei ole tehnyt, eikä sen liiketoiminnan suorituskyvyn huimalta menestyskululta ole syytä ottaa mitään pois. Joka ohjeistuksen muutos on varmasti ollut perusteltu päivittyneiden tietojen valossa. Kyse on viestintätekniikasta.

Esimerkkilaskelma alleviivaa sitä, miten yhtiö on kyennyt luomaan äärimmäisen vankan sijoittajamielikuvan, vaikka ”todellinen tuloshaarukan ylitys” on jäänyt kovin marginaaliseksi. Syytösten sijaan yhtiötä on syytä onnitella menestyksestä vankkumattoman sijoittajabrändin luomisessa. Ja samalla on perusteltua onnitella huikeasta liikevoiton kehityskaaresta.

Osakekurssi = tulos x tuloskerroin

Osakekurssi muodostuu yhtiön tuloksen ja tuloskertoimen (p/e-luku) tulosta eli kertolaskun vastauksesta. Koneen kohdalla on sanottava, että sijoittajaviestinnällään yhtiö on rakentanut luottamuksen, jolla ”markkinat” sallivat yhtiölle korkean p/e-luvun eli arvostavat liiketoiminnan tuloksen luottamusta uhkuen.

Yhtiön tulosohjeistukset muutoksineen eivät vaikuta yhtiön tuloskuntoon, mutta ne vaikuttavat kertoimeen, jolla tulos pörssissä arvostetaan. Siksi menestyvän sijoittajan on osattava nähdä metsä puilta. Osaksi tätä näköalaa on aseteltava Koneen eilen antama, järjestyksessään 13. positiivinen varoitus sitten vuoden 2011.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Koneen osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Blogi ei lainkaan käsittele Konetta sijoituskohteena tai edes liiketoimintana, vaan se keskittyy sijoittajaviestinnän analyysiin. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Gideon Tsang via Source / CC BY-SA

Artikkeli Onko Kone sittenkään kone? – Näin rakennettiin osakebrändi ja sijoittajamielikuva julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Nordea Blues

Ti, 19/07/2016 - 08:49

Huomenna Q2 tuloksensa julkaisevaa pankkikonserni Nordeaa on lyöty kuin vierasta sikaa säkissä viimeisen vuoden aikana. Vielä vuoden 2015 toukokuun lopun CMD-presentaatiossa edellinen toimitusjohtaja Christian Clausen lupaili peräti >10% osingon kasvua. Tuloskehitys näytti myönteiseltä ja osakkeella käytiin kauppaa yli 11 euron. Osakkeesta maksettiin reilu preemio suhteessa tasearvoon. Nyt reilu vuosi myöhemmin osake on käynyt alle tasearvonsa 7 eurossa. Vuoden kurssikehitys on -28%. Vaikka kurssikehityksen epätasaisuus on normaalia suurillakin yrityksillä, on Helsingin pörssi laskenut samalla ajanjaksolla ”vain” -6%. Moni sijoittaja kysyy varmasti mielessään, mitä on tapahtunut?

 

Osingon kasvun hidastuminen

Aiemmin keväällä Nordea nosti osinkoa 0,64 euroon edellisen vuoden 0,62 eurosta. Uusi toimitusjohtaja Casper von Koskull joutui jarruttamaan edeltäjänsä asettamaa kunnianhimoista osinkopolitiikkaa ja uusi tavoite on nostaa osinkoa vuosittain pankin pääomatilanteen asettamissa rajoissa. Aritmeettisesti ajatellen Nordea olisi 10% osingon kasvuvauhdilla maksanut vuonna 2018 jo 0,83 euron osingon. Tämä olisi edellyttänyt yli euron osakekohtaista tulosta mikä taas vaatisi kahdeksankin euron kirja-arvolle 12,5% tuoton mikä tässä korkoympäristössä saattaa tuntua kunnianhimoiselta ilman merkittäviä kulujen lisäleikkauksia. Kirja-arvo oli vuoden 2015 lopulla 7,69 euroa per osake. Nordea ei ole kuitenkaan ”sitruuna” jota voi puristaa loputtomiin ilman vahinkoa pakollisille investoinneille pankin digitransformaatiossa.

 

Digitalisaation haasteet

Pankkialan perusidea ottaa sisään talletuksia, lainata ulos lainoja ja pitää korkoerotus talolla ei ole muuttunut satoihin vuosiin. Mikä alaa nyt kuitenkin muuttaa perustavanlaatuisesti on digitalisaation tuoma haaste ja mahdollisuus. Vanhojen pankkien on muututtava kuluttajapreferenssien mukana internetin aikakaudelle. Pankkiasioinnin tulisi onnistua miltä tahansa älylaitteelta, missä ja milloin vain. Esimerkiksi Yhdysvaltalainen pieni mutta nopeasti kasvava puhdas nettipankki First Internet Bank julkaisi juuri älykelloihin pankkisovelluksensa.

Nordea on vastannut muutokseen merkittävillä panostuksilla digitalisoitumiseen sekä suuren konttoriverkoston supistamisella vastaamaan muuttuvaa pelikenttää. Pohjoismaisen pankkialan laadussaan kiistaton kruununjalokivi Handelsbanken on ottanut omanlaisensa lähestymistavan ja kasvattanut verkostoa edelleen, nähden digitaalisen pankkitoiminnan komplementaarisena perinteiselle kivijalkapankille. Oli kumpi lähestymistapa tahansa parempi, alan toimijoiden on muututtava pysyäkseen relevantteina asiakkailleen. Lähes pelkästään netin kautta toimivat digilainaajat kuten ruotsalainen Collector Bank Ab tai norjalainen Skandiabanken pystyvät omilla nichesegmenteillään tarjoamaan kustannustehokkaita ja nopeita ratkaisuja asiakkailleen  automatisoiduilla järjestelmillään. Pankit ovat nykyään teknologia- ja finanssialan hybridiyhtiöitä. Alati paisuva raskas regulaatio jonka hyväntahtoinen tarkoitus on estää uusi finanssikriisi, vaikeuttaa pankkien toimintaa entisestään kun compliance ja lisääntyvät pääomavaateet nielevät suuria summia.

Nordean oma tavoite on vuosien 2016 – 2018 aikana transformoitua uusien järjestelmien myötä digitaalisemmaksi ja relevantimmaksi pankiksi. Nordean 11 miljoonaa asiakasta ja suuri koko Pohjoismaissa tekee pankista myös houkuttelevan kumppanin monille fintech -yrityksille, joten muutos ei ole ainoastaan uhka vaan myös mahdollisuus pankille.

 

Korkokäyrä rokottaa lainaustoiminnan tuottoja

Nolla- ja negatiivisten korkojen ympäristössä pankkien korkomarginaali on paineessa. Euroopassa yhä useamman maan velkakirjoista jopa joutuu maksamaan sillä niiden korko on negatiivinen. Koska kaikkien lainojen korot painuvat kohti ”riskittömien” eli valtionlainojen korkoja, saa pankit yhä vähemmän tuottoja lainoilleen. Vaikka pankit eivät maksa tallettajille tällä hetkellä paljoa korkoa litistyy korkomarginaali ellei tallettajilta aleta vaatimaan myös negatiivisia korkoja mikä ainakin toistaiseksi ollut poissa vaihtoehtojen pöydältä. Nordean nettokorkotuotot ovat laskeneet viimeisenä viitenä vuotena:

Miljardia eur 2011 2012 2013 2014 2015
NII  5 456  5 563  5 525  5 482  5 110
Lainat  337 203  346 251  342 251  348 085  340 920
Tuotto 1,62 % 1,61 % 1,61 % 1,57 % 1,50 %

Lähde: Nordean vuosikertomus 2015.

 

Viimeisen vuoden aikana maailmantalouden epävarmuus on lisääntynyt painaen korkoja alas ja negatiivisiksi. Tällä hetkellä on vaikea nähdä koronnostoja ainakaan Euroopassa vielä vuosiin, joten pankkien on yksinkertaisesti sopeuduttava tilanteeseen.

Kuten taulukosta näkyy, Nordean lainakanta ei ole juurikaan kasvanut.  Nordean markkina-alue Pohjoismaat ovat kansantalouksina hyvin velkaantuneita. Tanskalaiset saattavat olla maailman onnellisimpia mutta ainakin he ovat maailman toiseksi velkaisimpia.  Norja kärsii öljyn hinnan laskusta ja Ruotsissa asuntojen hinnat ovat ilmeisessä kuplassa. Suomi on ajautunut menetettyyn vuosikymmeneen. Täten Nordean on vaikea luoda lainaa jo kovin velkaisiin kansantalouksiin.

 

Julkisuusskandaalit: Panama ja pääomatarpeet?

Nordea on saanut median vihamielistä huomiota niskaansa. Nordeaa on viimeksi keväällä höykyttänyt Panama-skandaali sen enemmän tai vähemmän ollessa mukana asiakkaittensa veroparatiisisuunnittelussa mikä näyttää pahalta, vaikka olisikin laillista. Kohun jälkeen alkanut tutkinta näyttää seuraako skandaalista tosiasiassa mitään materiaalista. Q2 tulosjulkistuksen yhteydessä pankin on tarkoitus kommentoida sisäisen tutkinnan tuloksia enemmän.

Kun Panama-myrsky (vesilasissa?) hieman laantui, väitti Svenska Dagbladet että Nordea tarvitsee jopa 9,4 miljardia euroa lisää pääomia vähäteltyjen yrityslainariskien vuoksi. Von Koskull vakuuttelee kuitenkin Bloombergin haastattelussa että Nordean pääomatarpeet omat huomattavasti alhaisemmat ja osinkopolitiikkaan ei ole tulossa muutoksia. Vaikka lehden väite ammuttiin alas melko nopeasti monella rintamalla, lisää se pankin ympärillä vellovaa hämmennystä. Koska pankkibisnes on viime kädessä luottamusbisnes, pienikin epäilys pankin rehellisyydestä tai kyvystä suoriutua velvoitteistaan voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa liiketoiminnalle. Siinä mielessä myös lehden syytökset olivat vastuuttomia kun niille ei tukevaa faktapohjaa löytynyt.

 

Uhka etelästä

Kirjoituksen lopuksi on vielä hyvä mainita, että Eurooppalaisen pankkisektorin kunto on noussut jälleen otsikoihin. Erityisesti globaali jättiläinen, saksalainen Deutsche Bank jonka derivatiivipositioista ja taseesta ei ota kukaan selvää, on aiheuttanut huolia. Pankki pyörii tappiolla ja tarvitsee lisää pääomaa regulatiivisten määräysten täyttämiseksi. Eurokriisi, EKP:n toimet ja sääntely on sitonut ironisesti europankkien kohtalon vahvasti kiinni euromaiden kohtaloon. Kun koko EU projekti on tällä hetkellä tulilinjalla, epävarmuus on laskenut pankkiosakkeiden hintoja laajalla rintamalla. Esimerkiksi yllä mainittu DB on laskenut yli 40% yksin tänä vuonna.  Nordean osakkeeseen on varmasti vaikuttanut myös nämä huolet, sillä pankkikriiseillä on tapa levitä yli rajojen myös vahvoihin pankkeihin mitä Nordea kiistatta on.

 

Onko kurssilasku ylilyönti?

Nordeaa on Wahlroosin aikakautena ohjattu määrätietoisesti tulostehokkaampaan suuntaan. Pankki on hyvin vainunnut digiajan haasteet. Pankki nosti lisäpääomia finanssikriisissä proaktiivisesti mutta ei ollut missään vaiheessa itse varsinaisessa kriisissä. Vaikka osakkeen hinnasta on hävinnyt yli neljännes, pyörii pankin bisnes edelleen hyvin. Nordean varainhoitobisnes kasvaa ja valtaa alaa Euroopassa. Niin laadukas pankki ei kuitenkaan ole mitä annetaan ymmärtää, mikäli vertaa oman pääoman tuottoja muihin pohjoismaihin pankkeihin. Nordean ROE on vakaa, mutta se ei ole alansa parhaita:

Nordea ja kilpailijat, ROE% 2007 – 2015. Lähde: Morningstar, pankkien omat raportit.

 

Esimerkiksi norjalainen jätti DNB ja ruotsalainen verrokki Handelsbanken ovat saaneet parempaa tuottoa pääomilleen. Vertailu on kieltämättä mutkia oikova, sillä pankeilla on erilaiset pääomarakenteet sekä geograafinen painotus. Silti omistajien on kohtuullista vaatia alansa parhaita tuottoja ja Nordealla on tuolla saralla töitä. Oman pääoman tuoton tasaisuus ja pankin selkeä visio tulevaisuudesta sekä verrokkien huomattavasti lievemmät kurssilaskut saavat miettimään, että Nordean osaketta on poljettu kohtuuttoman paljon alas. Huominen tulosjulkistus valottaa taas enemmän mitä tuleman pitää ja ovatko markkinat hinnoitelleet pankkia oikein.

 

Omistan tekstissä mainituissa osakkeista Nordeaa ja First Internet Bancorpia. Teksti ei ole sijoitussuositus ja jokaisen on hyvä tehdä kotiläksynsä.

 

Artikkeli Nordea Blues julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Näin rakennat osinkosalkun kivijalan

Pe, 15/07/2016 - 14:53

Pitkäjänteinen sijoittaja saa tulovirtansa lähinnä osingoista. Näin on ainakin siihen asti, kun osakkeet mahdollisesti joskus myydään. Sijoittajan vuotuinen osinkotulovirta saisi olla paitsi ennustettava myös asteittain kasvava. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti sitä, mitä tekijöitä tulisi huomioida osinkosalkun rakentamisvaiheessa.

Yksi tärkeistä kysymyksistä liittyy siihen, pitäisikö yhtiövalinnoissa suosia korkean osinkotuoton vai korkean osinkokasvun yhtiöitä. Lyhyt vastaus on, että molempia.

Tarkastelen ”osinkoyhtiövalintoja” kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat seuraavat:

1) Suosi osakkeita laatuyhtiöissä, jotka kykenevät vuodesta toiseen maksamaan omistajilleen aavistuksen edellisvuodesta kasvavaa osinkoa. Korostamisen arvoista on, että kyseessä on nimenomaan euromääräisesti laskettava osakekohtainen osinko. Ei siis päivän kurssiin tai omaan hankintahintaan nähden laskettava tuottoprosentti.

Käytännössä tällaiset sijoituskohteet tuottavat sijoitushetkellä vuotuista kassavirtaa yleensä 3–4 prosenttia uudelle sijoitukselle. Tämä asettuu siis ”vain” lähelle pörssin keskimääräistä osinkotuottoa tai hieman sen alle. Koko homman juju on se, että nämä kohteet sisältävät kuitenkin pitkässä juoksussa korkeahkon osakekohtaisten osinkojen vuotuisen kasvupotentiaalin. Näin sijoittajan omalle hankintahinnalle laskettava osinkotuottoprosentti kasvaa jatkuvasti.

Tällaiset kohteet muodostavat osinkosalkun rungon, antaen olettaa, että passiivinen tulovirta kasvaa osinkojen kasvutekijästä johtuen suhdanteiden yli selvästi inflaatiovauhtia nopeammin. Toteutuessaan tämä kasvattaa sijoittajan ostovoimaa.

Silti on syytä täydentää strategiaa kahdella lisäelementillä, jotka ovat seuraavat:

2) Hitaan kasvun mutta vahvan taseen yhtiöiden joukosta löytyy osinko-osakkeiden kategoria, jossa pohjaosinkotuotto on hyvin korkea. Tällöin sijoittaja ”voi hyväksyä” keskimääräistä vaatimattomammankin osinkojen kasvunäkymän, jos sijoitushetkellä saatava osinkovirta on riittävän korkea ja ennen kaikkea vakaalla pohjalla oleva.

Nämä sijoituskohteet ovat yleensä mielenkiintoisia osakkeen alhaisista arvostuskertoimista johtuen. Ja nyt ei siis puhuta romahtaneesta kurssikäyrästä, vaan esimerkiksi matalasta tuloskertoimesta eli p/e-luvusta. Nämä kohteet eivät siis loista välttämättä huiman yhtiökohtaisen laadun tai merkittävän kasvunäkymän takia. Toki myös liiketoiminnallisen laatutason pitää täyttää tietyt minimiedellytykset, mutta niiden ei tarvitse edustaa välttämättä pörssin terävintä kärkeä.

Tällaisten yhtiöiden kohdalla voi olla useinkin syytä tarkastella erityisesti yhtiön tasetta – hyvä yhtiö voi pitää yllä korkeaakin osingonmaksua yli tilapäisen tulosnotkon, ja toisaalta yliomavarainen tase voi sisältää piilevän (osinkojen) kasvupotentiaalin eri järjestelyiden tai investointien kautta.

Tähän kategoriaan kuuluvat osakkeet nostavat koko salkun osinkotuottoprosenttia, mutta ne todennäköisesti samalla madaltavat sen osinkovirran kasvunäkymää.

3) Viimeinen ulottuvuus osinkosalkkuun muodostuu yhtiöistä, joissa sijoitushetken osinkotuotto jää prosenttiin tai kahteen, mutta yhtiön pitkän tähtäimen kasvunäkymä on loistava ja kohtuuriskillä arvioitavissa vahvan markkina-aseman johdosta.

Tällaiset yhtiöt madaltavat salkun tarkasteluhetken osinkotuottoprosenttia, mutta parhaimmillaan ne kohentavat merkittävästi salkun passiivisen osinkovirran pitkän aikavälin kasvuprosenttia. Kaikkiaan yksittäiset tähän viimeiseen kategoriaan kuuluvat yhtiöt voivat sisältää jopa kaksinumeroisen osinkojen vuosikasvuprosentin. Helsingin pörssissä tähän kategoriaan kolahtavat kohteet ovat kortilla.

Siinä missä edellä esitellyn toisen ulottuvuuden kohdalla osakkeen arvostustaso oli keskeisin houkutin sijoitukselle ja yhtiökohtainen laatu suurin kysymysmerkki, on kolmannessa ulottuvuudessa asia usein täsmälleen päinvastoin: yleensä yhtiökohtainen laatu on kristallinkirkasta priimaa, mutta osakkeen arvostuskertoimet ovat p/e-luvulla mitattuna 30 paremmalla puolella (myyjän kannalta). Kaikkea on vaikea saada samassa paketissa kohtuuhintaan!

Osinkosalkkua on tarkasteltava hajautettuna kokonaisuutena

Kaikkiaan osinko-osaketyypit yhdistämällä salkku päätyy yleensä noin 3–4 prosentin ”nykyosinkotuottoon”, johon sisältyy samanaikaisesti merkittävä kasvunäkymä ja tukeva pohja nykytason pitämiselle, vaikka makrotalous sukeltaisikin hetkellisesti.

Hajautuksen näkökulmasta tulee muistaa, että osinkovirta on aina syytä hajauttaa eri toimialoihin. Salkun järkevän rakentamisen jälkeen aika ja korkoa korolle -mekanismi ovat sijoittajan parhaat ystävät.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: AstridWestvang via Remodel / CC BY-NC-ND

Artikkeli Näin rakennat osinkosalkun kivijalan julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Robin Hood ja negatiiviset korot

To, 14/07/2016 - 14:41

 

 

Negatiiviset korot ovat taloudelle ongelmallinen konsepti. Yleisesti ajatellaan, että lainattavalla rahalla tulisi olla hinta joka toimii korvauksena riskistä sekä epävarmuudessa odottamisesta kunnes lainaaja saa pääomansa takaisin. Onhan lainaajalla vaihtoehtoiskustannuksia sillä lainattavan summan voi sijoittaa tuottavasti  monin eri tavoin. Lainaaminen on yksi sijoittamisen päämuoto. Rahalla odotetaan tulevaisuudessa ostettavan entistä enemmän tavaroita ja palveluita mikä on säästämisen perusidea.

Nyt monet keskuspankit, kuten EKP, BOJ ja Sveriges Riksbank viestivät negatiivisin ohjauskoroin ettei sijoitetulle rahalle sovi odottaa positiivista tuottoa keskuspankin talletuksista ja tämä on välittynyt myös valtionlainoihin Euroopassa ja Japanissa.

Negatiivinen ohjauskorko yhdistettynä likviditeetin pumppaamiseen järjestelmään keskuspankkien taseita pullistamalla ovat johtaneet politiikan tarkoituksen mukaisesti valtionlainojen korkojen laskuun. Koska valtionlainoja pidetään riskittöminä niihin verrataan kaikkia muita riskillisiä lainoja kuten asuntolainat ja yrityslainat (mitä voi väittää hieman historiattomaksi näkemykseksi valtioiden ollessa ajan saatossa endeemisen alttiita maksukyvyttömyydelle). Alhaisten valtioiden lainakorkojen tulisi transloitua alhaisiksi koroiksi kaikessa lainaamisessa systeemin sisällä. Negatiivisten korkojen tarkoitus on siis antaa pankeille insentiivi eli houkutin lainata rahaa ja toisaalta lainaajille insentiivin lainata, eihän lainaaminen maksa kohta juuri mitään. Koska rahajärjestelmässämme velka on rahaa ja vice versa, lisääntyvän rahamäärän tulisi tukea kulutusta ja inflaatiota ja tukea heikosti kasvavaa taloutta.

 

Enter the Void

Globaalisti valtionlainoista jo n. kolmannes on negatiivisia ja peräti 75% tuottaa negatiivista tai alle 1% korkoa. Vaikka negatiiviset korot ovat kieltämättä poikkeuksellisen tuntuinen tilanne, näen muutaman seikan rationalisoivan niiden olemassaoloa. Huomautan tässä vaiheessa, että lähden ajattelussani siitä, etten ymmärrä taloudesta oikeastaan paljoa mitään. Sen sijaan tekstin voi ymmärtää ajatusten esiintuomisena dialogin aloittamiseksi.

i) Maailmantalous kärsii ylisäästämisestä. Säästöjen on täsmättävä investointeihin, sillä raha ei voi jäädä tyhjiöön lillumaan vaan sillä on aina vastapuoli jossakin. Jos joku osapuoli säästää enemmän, on säästöjen vastaavasti laskettava suhteessa jossain muualla. Nämä säästöt ohjautuvat taas monesti tuottamattomiin investointeihin. Esimerkiksi eurokriisin osasyynä voi pitää korkeaa säästöastetta ylläpitävää Saksaa, jonka säästöjä ei voinut investoida tuottavasti kotimaahan. Löysä raha valui Etelä-Eurooppaan jolla ei jäänyt muita vaihtoehtoja kilpailussa kuin joko hyväksyä korkeampi työttömyysaste työvoimakustannuksen alentamiseksi (mihin kaikki Saksan kilpailukykyä heikommat euromaat ovat nyt tuomittu) tai ottaa vastaan halpaa lainaa ja luoda keinotekoista vaurastumisen tunnetta omaisuusluokkien hintojen nousun ja keinottelun myötä eli ns. wealth effect  joka johtaa kasvavaan kulutukseen. Yksityinen sektori luototettiin kuplaan asti ja siitä kärsitään nyt protestanttisten saksalaisten mielestä asiaankuuluvaa krapulaa (jotta saksalaisten pankit eivät kaatuisi, luototus jatkuu EKP:n kautta edelleen). Kiina on toinen esimerkki jossa kansalaiset ovat poliittisella ohjauksella pakotettu korkeaan säästämisasteeseen ja säästöt ovat valuneet tuottamattomiin investointeihin. Tasapainottamisen hetki on edessä mistä esimerkiksi professori Michael Pettis on puhunut jo vuosia.

Koska säästöistä on ylitarjontaa, ei niille tarvitse antaa tuottoakaan. Kapitalisteissa ei ole muuta vikaa kuin että he säästävät liikaa, Marxia mukaillen.

Nollakorot luovat kuitenkin epävarmuutta mikä saattaa vastoin niiden tarkoitusta lisätä säästämistä kun ihmiset varautuvat epävarmaan toimeentuloon vastaisuudessa. Nollakorkoympäristössä on myös säästettävä euromääräisesti huomattavasti enemmän esimerkiksi opintoja tai asuntoa varten länsimaissa kun korot eivät auta lainkaan tarvittavan summan kerryttämisessä. Näin on käynyt esimerkiksi Tanskassa.

 

ii) Länsimaissa ja Japanissa valtioiden budjetit ovat syvästi alijäämäisiä. Vaikka budjettikuri auttaisi hetkeksi on pitkässä juoksussa hyvin todennäköistä että kasvavat sosiaali- ja terveysmenot pitävät budjetit suurina suhteessa verotuloihin. Korkeita veroja ei kehdata nostaa suoraan poliittisista syistä mutta valtiot voivat hankkia rahaa toisinkin keinoin. Lainaamalla eläkesäästäjien rahat negatiivisella korolla siirtyy säästäjien rahaa julkiselle puolelle. Kansantalouden sisällä on periaatteessa sama mistä rahat tulee, kunhan ne pysyvät kierrossa. Talouden tase aggregaattina pysyy vakaana valtiolla ollen yhä enemmän velkaa ja kansalaisilla säästöjä jotka ovat siis tätä lainattua rahaa valtion pyörittämiseen. Koska eläkerahastojen on pakko sijoittaa valtionlainoihin, tapahtuu eräänlainen epäsuora konfiskaatio valtion (ja sen tukijärjestelmistä nettohyötyvien) hyväksi. Suuri kiitos, säästäjät! Tässä kokeilussa ”pelissä on sinunkin rahasi”, kuten Jan Hurri osuvasti kirjoittaa.

Vahva tuottavuuden nousu teknologian avulla voisi korjata ongelmaa, mutta tuottavuuden nousun sijaan digiaika on tuonut meille poop emojin ja viimeisimpänä PokemonGo:n. Nykyään suurella osalla eläkettä varten säästävillä ei ole ainakaan korkojen kertoman mukaan mahdollisuutta saada nykyrahalla tulevaisuudessa vastaavaa tavaroiden ja palveluiden tasoa kuin nyt. Kenties parempia emojita ja pelejä on luvassa lohdutukseksi.

 

iv) olemme suljetussa maailmantaloudessa samassa veneessä: toisen varallisuus on toiselle vastuu ja näiden mennessä syvään epätasapainoon järjestelmä oikoo itseään takaisin tasapainoon siirtämällä väkisin varallisuutta liikaa säästäneiltä niille keillä ei sitä ole tarpeeksi. Prosessi voi tapahtua myös heinätankoa kalistellen tai velan anteeksiantona. Tätä realiteettia on toistaiseksi mahdoton paeta emmekä voi olla koskaan omavaraisia sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

 

v) Maailmantaloudessa vallitsee vahvat deflatoriset voimat ja hintakehitys on monilla alueilla nollan tietämillä tai negatiivista. Tässä kontekstissa negatiivinen korkotuotto voi vielä kääntyä reaalisena positiiviseksi: jos oletetaan että inflaatio on -1% seuraavat viisi vuotta ja sijoittaja ostaa viiden vuoden velkakirjoja -0,5% korolla, hän jää reaalisesti voitolle vaikka nimellisesti tuleekin takkiin. Mieltä lämmittää että saa edes pääomansa takaisin.

 

vi) Kuten jutuissaan monesti essentrinen rahastonhoitaja John Hempton ivailee blogissaan, kapitalistisessa järjestelmässä ei ole taattuja voittoja. Varmat positiiviset tuotot ovat siis korkeintaan idealistisia toiveita ja nyt todennäköisesti pitkäksi aikaa kuopattuja. Menestynyt rahastonhoitaja Bill Gross on jo vuosia varoittanut sijoittajia että viime vuosikymmenten suuret tuotot markkinoilla ovat oman aikansa ilmiö ja korkojen nollaantuminen viittaa tulevaisuuden tuottojen jäävän alhaisiksi yksinumeroisiksi  tai jopa negatiivisiksi.

 

Gaspar Noén sielunvaellusta kuvaavan elokuvan Enter the Voidin otsikkoa mukaillen, maailmantalous saattaa vajota negatiivisissa koroissa epäfunktionaaliseen tyhjiötilaan ja uutta syntymää haetaan pitkään. Koska makroennustaminen on hyvin vaikeaa, en halua spekuloida tarkemmin mitä kaikkea negatiiviset pitkässä juoksussa voivat tarkoittaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että useamman meistä on lupa odottaa kokonaisuutena  alentuvaa elintasoa kasvavan eriarvoisuuden värittämänä ja kollektiivisesti heikompia sijoitustuottoja vastaisuudessa. Negatiivisten korkojen ajallista kestoa on mahdotonta arvioida. Mikäli inflaatio alkaakin laukkamaan, voi koronnostot nousta nopeasti pöydälle. Finanssisektori kärsii jo nyt alentuvan korkokäyrän painaessa pankkien marginaaleja ja vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja. Rahoitusala näyttää alistuvan bulvaaniksi jonka tehtävä on rahoittaa valtioiden budjetteja keskuspankkien ja säästäjien rahaa kierrättämällä. Negatiiviset korot ovat laillinen ja institutionaalinen Robin Hood. Kun katson ikkunasta, aurinko paistaa ja ihmiset kävelevät Rautatientorilla tavalliseen tapaan heinäkuun tyhjässä Helsingissä. Negatiivisten korkojen tuomasta epävarmuudesta huolimatta.

 

Artikkeli Robin Hood ja negatiiviset korot julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Italian pankit, brexit ja sijoittajavastuu

Ma, 11/07/2016 - 13:59

Italialaiset pankit ovat kevään aikana olleet otsikoissa tuon tuosta. Brexitin vauhdittama, italialaisten pankkiosakkeiden jatkunut alamäki ja Euroopan keskuspankin (EKP) Monte dei Paschi di Siena –pankille osoittama kehotus taseen vahvistamisesta, on palauttanut italialaispankit päivän otsikoihin.

Italialaisessa pankkijärjestelmässä on järjestämätöntä velkaa noin 300-350 miljardin euron edestä. Italia ei Espanjan tavoin siivonnut pankkiensa taseita ongelmalainoista edellisen pankkikriisin aikana. Italian verkkainen talouskasvu on osaltaan vaikeuttanut pankkitaseiden vahvistumista. Onko tässä nyt uusi pankkikriisi kytemässä vai mistä tässä oikein on kysymys?

Järjestämättömät saamiset

Pankkien järjestämättömillä saamisilla tarkoitetaan lainoja, joita velallinen (pankin asiakas) ei ole hoitanut sopimuksen mukaisesti. Mikäli korkomaksua tai lyhennystä ei ole maksettu 90 päivän aikana, koko laina merkitään järjestämättömäksi.

Jos lyhennykset ovat myöhässä, mutta velallinen on onnistunut maksamaan koron ajallaan ja uudesta maksuaikataulusta on päästy sopimukseen, laina ei ole järjestämätön (Finanssivalvonnan Standardi RA 4.6, sivu 7). Vaikka velallisella on ilmeisiä ongelmia ja riski lainan takaisinmaksusta on moninkertaistunut.

Sitä mukaan kun pankin lainakanta muuttuu järjestämättömäksi, uuden oman pääoman tarve kasvaa. Tasetta on vahvistettava.

Pankkitoiminnan houkutus

Normaalioloissa pankki tarvitsee omaa pääomaa vakavaraisuusvaatimuksen mukaisesti 10,5-12,5 prosenttia lainakannasta. Mitä vähemmän omaa pääomaa pankkitoiminnan pyörittäminen vaatii, sitä parempi on pankkitoiminnan tuotto. Järjestämättömät saamiset on kuitenkin katettava 100 prosenttisesti omalla pääomalla. Omaa pääoman lisäystä tarvitaan silloin kyseisen lainan nimellisarvon edestä.

Pankeilla on siis suuri houkutus vähätellä järjestelemättömien saamisten määrää. Kun pankkivalvonta on lisäksi reaktiivista, eli pankit ilmoittavat lukunsa paikalliselle finanssivalvonnalle, joka tarttuu havaittuihin epäkohtiin, herää kysymys, riittävätkö valvojan resurssit ilmoitettujen lukujen todentamiseen?

Tässä piilee koko pankkisektorin ongelman ydin. Italialainen järjestämätön velka ei ole, pankkien omien ilmoitusten ja valvojan tarkistusten pohjalta, kahtena viimeisenä vuotena juurikaan kasvanut (katso kuvaaja alla). Sen suhteen ei siis ole uutta Toscanan auringon alla. Kysymys kuuluu kuitenkin: onko järjestämättömän italialaisen velan laatu huonontunut entisestään? Onko kaikki ongelmalainat määritetty järjestämättömiksi?

Näihin kysymyksiin on vaikea saada selkeitä vastauksia. EKP:ltä meni vuosi tutkia 120 suurimman eurooppalaisen pankin taseiden laatu, ennen kuin se vuoden 2014 lopulla otti kyseisten pankkien valvonnan itselleen.

Monte dei Paschi di Siena –pankkia lukuun ottamatta, ”virallisia” merkkejä Italialaisten pankkien taseiden laadun merkittävästä huononemisesta ei kuitenkaan ole tullut julki. Italiassa ongelmalainoja on keskimäärin toki 17 prosenttia lainakannasta. Se on paljon. Tälle roviolle on nyt kaatunut Brexit bensaa, mikä on osaltaan laittanut myös uuden sijoittajavastuuperiaatteen koetukselle.

Sijoittajavastuu

Sijoittajavastuuta käsittelevän, niin sanotun ”bail-in” direktiivin (Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD) tarkoituksena on mahdollistaa kriisiytyneen pankin toiminnan vakauttaminen ilman julkisia varoja. Direktiivi antaa viranomaisille välineet vahvistaa pankin tasetta keinoilla millä hyvänsä siten, että pankin ydintoiminta voi jatkua.

Prosessissa sidosryhmien, kuten sijoittajien oikeuksia leikataan konkurssikäsittelyn mukaisessa järjestyksessä. Osakkeista tulee arvottomia ennen kuin pankin velkaa aletaan leikata. Juniorivelkaa leikataan ensin, kunnes on seniorivelan vuoro. Seniorivelkaa voidaan myös konvertoida uusiksi osakkeiksi, jolloin pankin lainoittajista tulee pankin uusia osakkeenomistajia.

Vasta viimeisenä oljenkortena pankkia on tarkoitus tukea julkisilla, kuten Euroopan vakausmekanismin (EVM) varoilla. Bail-in direktiivin tarkoituksena onkin pelastaa liiketoiminta ja talletukset, ei sijoittajien tekemät sijoitukset. Pankkisijoituksen riski on siten kasvanut merkittävästi sitten Direktiivin voimaantulon vuoden alussa.

Sijoittajavastuun periaate on viime aikoina ollut koetuksella, kun Italia mediatietojen mukaan suunnittelee ongelmapankkiensa pääomittamista. Myös italialaissyntyinen, ranskalaisen Societe Generale –pankin hallituksen puheenjohtaja ja EKP:n entinen hallituksen jäsen, Lorenzo Bini Smaghi on esittänyt Italialaista poikkeusta sijoittajavastuulle. Perusteluina hän käyttää piensijoittajien suhteellisen suurta osuutta italialaispankkien lainottamisessa.

Euroopan suurimpien pankkien kriisinratkaisusta vastaava viranomainen (EU:n kriisinratkaisuneuvosto) ei Euroopan vakausrahaston tavoin innostu ajatuksesta, että veronmaksajien varoja voitaisiin käyttää vapaammin pankkikriisien hoitoon. EU direktiivi on myös kaikkia jäsenmaita sitova, joten sijoittajavastuu toteutuu Italiassa mikäli pankit siellä kriisiytyy. Kuten myös politikointi asiasta.

Lottoajille pelin paikka?

Sijoittajavastuun myötä pankkien osakurssien alamäen ymmärtää siis hyvin. Nykyään on täysin mahdollista, että kriisiytyvän pankin osakkeenomistajille ei jää kuin nippu arvottomia merkintöjä arvo-osuusjärjestelmään, vaikka pankki selviytyisikin koettelemuksistaan.

Onko kriisipankin romahtaneissa osakkeissa sitten pelaajan paikka? Jokainen tapaus pitää luonnollisesti katsoa erikseen, mutta kriisiytyvän pankin ongelmia on todennäköisemmin ali- kuin yliarvioitu, koska se on pankkiliiketoiminnan edun mukaista. Siksi pitäisin lottokupongin tuotto-odotusta parempana.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

 

Artikkeli Italian pankit, brexit ja sijoittajavastuu julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoita kuin guru -uutuuskirjasta lisäpainos – ennakkotilausaika loppusuoralla

To, 07/07/2016 - 20:04

Julkistin kesän alussa sijoituskirjahankkeen yhdessä kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläisen kanssa. Uutuuskirjan esipuheen on kirjoittanut Björn Wahlroos. Kirja Sijoita kuin guru paljastaa kahdeksan menestyssijoittajan reseptit sekä soveltaa niitä Helsingin pörssiin ja nykyhetken markkinatilanteeseen. Nyt kirjan ennakkomyyntiaika lähestyy loppuaan. Ennakkomyynnin päätyttyä kirja ei ole hetkeen saatavilla.

Reilussa kuukaudessa Sijoita kuin guru -kirja on ennakkomyynyt jo tuhansia kappaleita ja ensi painoksesta on enää muutama sata kappaletta jäljellä. Siksi haluamme ensin kiittää kaikkia kirjan jo tilanneita luottamuksesta. Ja kiitos kaikista niistä luottamuksellisista kertomuksista, kannustuksista, palautteista, terveisistä ja toiveista, joita olemme saaneet tilausten mukana. Olen lukenut niistä jokaisen, koska omakustannemallista johtuen käsittelen jokaisen tilauksen henkilökohtaisesti.

Ennakkomyynti jatkuu vielä reilut kaksi viikkoa ja kaikki ennakkoon tilatut kirjat toimitetaan heti kuluvan kuukauden aikana. Ennakkomyyntiajan jälkeen kirjaa on saatavilla elokuun puolivälissä julkistustilaisuuden jälkeen. Kirjasta on tulossa lisäpainos, joka valmistuu elokuun julkistustilaisuuteen mennessä, ja joka ikinen kappale on painettu ja painetaan vastedeskin Suomessa, Hansaprintissä.

Sijoita kuin guru -kirjassa puretaan auki finanssimaailman kunnioitetuimpien mestareiden sijoitusfilosofiat. Kirja paljastaa esimerkiksi sen, miten legendat ovat tehneet miljardinsa, kuinka Benjamin Graham valitsi osakkeita ja miksi Warren Buffett on maailman menestynein sijoittaja – ja mitä Buffett ostaisi tänään Helsingin pörssistä.

  • Elämme aikaa, jolloin sijoitustoiminnassa varovaisuudesta on tullut maksullista. Vain hullu jää nyt tuleen makaamaan. Menestyjä yrittää riskin eliminoimisen sijaan hallita sitä. Sijoita kuin guru ei jätä lukijaa nykytilassa osin käyttökelvottomien yleisen tason sijoitusperiaatteiden varaan, vaan kirjassa luodaan nykypäivän osakesalkut siten kuin gurut olisivat ne suunnitelleet, kertoo Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
  • Gurujen sijoitusperiaatteita sovelletaan markkinoilla kaiken aikaa. Niihin perehtyminen auttaa myös näkemään, kuinka monelta kantilta sijoittamista voi lähestyä – ja menestyä, sanoo kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläinen.
  • Yrityskaupoissa pannaan yleensä yhteen Alcatel ja Lucent ja 1+1 on suunnilleen puolitoista. Kirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan ole dinosaurusten fuusio vaan touhua, jossa toisiaan sopivasti täydentävät tekijät saavat tuotettua lukijalle enemmän kuin kumpikaan kirjoittaja yksin. Aavistelin, että Jukan kanssa olemme sopivasti erilaisia, jotta hajauttamishyötyä tulisi rutkasti. Niin kävi, enemmän kuin osasin aavistaa ennalta, jatkaa Hämäläinen.

Sijoita kuin guru -kirjan voi tilata nyt ennakkoon tämän blogimerkinnän lopussa olevasta linkistä. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan heinäkuun jälkipuoliskolla, selvästi ennen kirjan virallista yleisöjulkistustilaisuutta, joka järjestetään elokuussa 2016.

Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Kirja on noin 240-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Hansaprintissä.

Kaikille kirjatilaajille luvataan kahden viikon täystyytyväisyystakuu kirjan toimituksen jälkeen. Lasku tulee kirjan mukana kahden viikon maksuajalla. Tilauslomakkeella on myös mahdollista pyytää laskun toimittamista eri osoitteeseen.

ENNAKKOTILAA SIJOITA KUIN GURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Suuremmissa tilauserissä ja ulkomaille toimitettaessa voi ottaa yhteyttä: jukka.oksaharju@nordnet.fi

Artikkeli Sijoita kuin guru -uutuuskirjasta lisäpainos – ennakkotilausaika loppusuoralla julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Rahastojen lunastusten keskeyttäminen

To, 07/07/2016 - 15:25

Sijoitusyhtiö Standard Life keskeytti maanantaina kaupankäynnin Iso-Britannian kiinteistörahastollaan hillitäkseen sijoittajien Brexit –äänestyksen jälkeistä lunastusaaltoa. Keskiviikkona Henderson Global Investors, Columbia Threadneedle Investments and Canada Life:n kiinteistörahastoille kävi samoin.

Lunastusten keskeyttämisen lisäksi Aberdeen Fund Managers leikkasi rahastonsa arvoa 17 prosentilla lunastushalujen hillitsemiseksi, Bloomberg kertoo. Miten sitten voi olla mahdollista, että rahastoyhtiö keskeyttää asiakkaidensa lunastukset?

Yleistä

Useimmissa sijoitusrahastoissa lunastusten keskeyttäminen on mahdollista. Rahastosääntöjen pykälät on suunnilleen muotoiltu näin: ”rahastoyhtiöllä on oikeus keskeyttää lunastusten toteuttaminen, mikäli tarvittavia käteisvaroja ei ole, eikä tarvittavia sijoituskohteiden myyntejä ole pystytty toteuttamaan”.

Lunastukset hoidetaan näissä tapauksessa lunastuspyyntöjen tulojärjestyksen pohjalta, sitä mukaa kun rahastosalkussa olevia sijoituskohteita saadaan myytyä. Lunastusten arvo lyödään lukkoon heti kun lunastukseen tarvittavat arvopaperit on myyty. Lunastusten maksu toteutetaan, kun myynnistä saatava käteinen on rahaston tilillä.

Sijoittaja voi siis joutua jännittämään lunastuksensa arvoa normaalissa rahastossa useita päiviä, epälikvideissä (eli vaikeasti myytävissä) metsä- ja kiinteistörahastoissa kuukausia, jopa vuosia. Valitettavan usein tämä seikka jää rahaston myyntihetkellä mainitsematta. Kokeneen pitkäaikaissäästäjän kannalta lunastusten keskeyttämismahdollisuus on kuitenkin hyvä asia.

Tarpeellista?

Mikäli sijoitusrahastossa ei olisi lunastusten keskeyttämismahdollisuutta saattaisi käydä niin, että lunastuksia toteutettaisiin arvostustasoihin, jotka eivät vastaisi todellisuutta. Esimerkiksi rahastojen arvostuksiin menevä ”viimeinen kaupantekokurssi” saattaa olla useita päiviä vanha, koska yhtäkään kauppaa ei ole toteutunut ostajien puuttuessa kokonaan.

Huomaa, että vaikka ostajia sijoituskohteelle joinain päivinä ei olisikaan, niin se ei tarkoita, että kohde olisi arvoton. Kukaan ei vain halua ostaa kyseistä kohdetta juuri sillä hetkellä – esimerkiksi pörssiromahduksen aikana.

Tällaisissa tilanteissa on toki usein mahdollista myydä rahastosalkun muita sijoituskohteita. Pelkästään likvideimpien sijoituskohteiden myyminen alkaa kuitenkin jossain vaiheessa vääristämään sijoitussalkun koostumusta pitkäaikaissäästäjien kustannuksella. Lunastusten keskeyttäminen on oikeudenmukaista, kunhan käytännöstä on tiedotettu ja prosessi hoidetaan oikein.

Reaalisijoitusrahastot

Suoraan kiinteistöihin, infrastruktuuriprojekteihin tai metsiin sijoittavien rahastojen mahdollisuudet myydä sijoituskohteensa hallitusti lyhyessä ajassa ovat luonnollisesti hyvinkin rajalliset. Siksi näiden rahastojen syntyä edelsi direktiivimuutos, joka muun muassa mahdollistaa lainanoton yksittäisten lunastusten maksamiseksi.

Rahasto ei voi kuitenkaan velkaantua loputtomasti. Rahaston kasvava velkaisuus vääristää myös rahastoon jäävien sijoittajien sijoituksia. Lunastuspyyntöjen kasaantuessa lunastusten keskeyttäminen jää ainoaksi toimivaksi keinoksi hallita tilannetta. Epälikvidien rahastosijoitusten luonteeseen kuuluu, että ne ovat vaikeasti myytävissä.

ETF:t

Pörssilistatuissa, niin sanotuissa ETF-rahastoissa ”lunastus” voidaan aina toteuttaa pörssikauppana, kunhan markkinoilla on ostajia. Rahastoyhtiö ei siten voi keskeyttää ETF –osuuksien lunastusta (myyntiä), kuten tavallisten rahastojen kohdalla. Pörssiromahduksien aikana ETF-osuuksien ostajia voi kuitenkin olla harvassa. ETF-rahastoissa likviditeettiriski on tavallaan ulkoistettu rahaston salkunhoitajalta sijoittajille.

Brexit ja kiinteistörahastot

Hankalasti myytäviä sijoituskohteita mahdollistavien rahastosääntöjen ja alhaisen korkotason seurauksesta erilaiset kiinteistörahastot ovat viime vuosina yleistyneet. Näiden rahastojen tuotto-odotukset vastaavat korkopapereista normaalioloissa saatavaa tuottoa. Alhaisen, jopa negatiivisen korkotason vallitessa näistä vaihtoehtoisista, alhaisemman riskin sijoituskohteista on tullut suosittuja.

Brexitin herätti kuitenkin huolen Britannian kiinteistömarkkinoiden tulevaisuudesta. Pelkona on, että monet yritykset siirtävät toimintansa Euroopan Unionin uusien rajojen sisäpuolelle, pois Britanniasta. Mikäli näin käy, kiinteistöjen tarjonta Britanniassa kasvaa, jolloin niiden arvo luonnollisesti laskee. Siksi niin monet haluaisivat nyt myydä kiinteistörahastosijoituksensa.

”Tiedä mihin sijoitat”

Brexitin aiheuttama kiinteistörahastojen lunastuskriisi käy hyvästä esimerkistä siitä, miksi sijoituksen riskin ymmärtäminen on tärkeää. Valveutuneet sijoittajat ovat alun perin ymmärtäneet kiinteistörahaston kaikki riskit, sijoituksen epälikvidiys mukaan lukien. He ovat siksi tehneet sijoituspäätöksensä tämä tiedon pohjalta pitkälle aikavälille, eivätkä siksi nyt kuulu yllättyneiden joukkoon.

Eli…

Jos olet sijoittanut rahastoihin, jotka sijoittavat epälikvideihin kohteisiin, etkä tiennyt lunastusten keskeyttämismahdollisuudesta – arvioi sijoituksesi ja likviditeettitarpeesi uudelleen. Kiinteistörahasto ei ole yhtä helposti myytävissä kuin tavalliset korkorahastot.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Artikkeli Rahastojen lunastusten keskeyttäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Tervetuloa, kurssilasku?

Ke, 06/07/2016 - 17:28

Muutaman peräkkäisen kurssiturbulenssin sävyttämän pörssipäivän jälkeen on paikallaan muistuttaa laskupäivien merkityksestä pitkäjänteiselle sijoittajalle. Nimenomaan sellaiselle sijoittajalle, joka lähestyy sijoitustoimintaa haluten omistaa verrattain laadukkaita yhtiöitä ja saaden tuottoa (kurssikäyrän sijaan) vähitellen kasvavina osinkoina ja siten ajan mittaan myös arvonnousuna. Kertaan tässä merkinnässä ”eläkesalkun” rakennusperiaatteita, joiden toimivuus kohenee kurssilaskun kanssa samassa tahdissa.

Tämän merkinnän asiasisältö ei ole uusi innovaatio, eikä edes tällä blogipalstalla ensimmäistä kertaa esillä. Koska kuitenkin yhä useampi uusi lukija löytää paikalle, näen perustelluksi nostaa esiin kertauksena ja valikoiden ajattomia periaatteita, jotka antavat pitkäjänteisellä sijoitushorisontilla matkassa olevalle lisäarvoa. Näin on aivan erityisesti laskupäivinä, ja sitäkin paremmin kestoltaan pidemmissä laskumarkkinoissa.

Uskoakseni seuraavaksi esitettävällä sisällöllä on sijoittajalle lisäarvoa erityisesti silloin, kun myrsky nousee taivaanrannasta ja tunteet yrittävät vallata sijaa järjeltä. Tämä on aikaa kestävä viittaus myrskyyn, ei aivan viime päivien tapahtumiin.

Kaikkiaan on olennaista laatia oma ”eläkesijoitusten” strategia jo hyvän sään aikana, jotta suunnitelma pitää ja se saadaan toteutettua kauhistuksen keskellä eli silloin, kun hinnat ovat alhaalla.

Edellisessä blogimerkinnässä viittasin suosivani laatuyhtiöitä, joiden tunnusmerkkinä on vakaa ja mielellään asteittain kasvava osingonmaksukyky. Seuraavassa tarkastelen lähemmin, mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle paitsi lyhyen aikavälin myös pitkän tähtäimen kuvassa – kurinalaisesti toteutetulla sijoitusstrategialla.

Eläkestrategiaksi osingot

Pitkäjänteinen sijoittaja voi ottaa tavoitteekseen passiivisen osinkovirran, joka kasvaa jatkuvasti. Tämä soveltuu käyttökelpoiseksi lähtökohdaksi myös aloitteleville sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan periaatteellinen.

Pitkällä tähtäimellä osinkosijoittamisen tavoite kannattaa kuitenkin asettaa vieläkin korkeammalle. Henkilökohtaisesti tavoittelen osinkovirtaa, joka kattaa täysimääräisesti perheeni vuotuiset kustannukset. Niitä on pääkaupungissa asuvassa monilapsisessa perheessä melko paljon, joten osinkostrategia ei vastaa ainakaan pikajuoksua.

Osinkosijoittaja ei kuitenkaan voi tyytyä edes edellä mainittuun osinkotulojen ja vuosikustannusten leikkauspisteeseen, vaikka senkin saavuttamisessa vierähtää helposti 15–20 vuotta ilman alkupääomaa. Tässä yhteydessä tavoitteiden nostaminen ei johdu ahneudesta, vaan inflaatiosta. Se laskee salkkuun kohdistuvan osinkovirran reaalisia kulutusmahdollisuuksia eli sijoittajan ostovoimaa, yleensä vuosittain.

Esimerkiksi kolmen prosentin vuosi-inflaatiolla salkun nimellisesti vakaa osinkovirta menettäisi reaalisesta ostovoimastaan 20 prosenttia reilussa 7 vuodessa ja 50 prosenttia noin 23 vuodessa. Koska perheen kustannukset kuitenkin kasvavat yleensä vähintään inflaation tahdissa, on myös salkkuun kohdistuvien nimellisten osinkotulojen seurattava kasvukehitystä (tai muuten perhettä kohtaa kiky-talkoo).

Sijoittajan on siis kyettävä kasvattamaan nimellisiä osinkojaan vähintään inflaation tahdissa, jotta ostovoima pysyisi edes samana. Huomioiden sijoittajan riskinkannon liiketoiminnassa, on perusteltua odottaa reaalista kasvua ja myös ottaa se tavoitteeksi.

Kolmen kimppa

Osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta:

1) Uudet sijoitukset osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin palkkatuloista
2) Osinkojen uudelleensijoittaminen osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin
3) Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Edellä listatut kohdat 1 ja 2 toimivat sitä paremmin, mitä enemmän osakekurssit hetkellisesti laskevat.

Kaikilla aikaväleillä osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa vauhdikkaimmin, mikäli hän noudattaa sijoitusfilosofiassaan samanaikaisesti jokaista edellä listattua tekijää. Kahden noudattaminen yhtäaikaisesti on parempi kuin yhden, joka puolestaan on parempi kuin ei yhdenkään. Jostain on aina aloitettava ja strategia vaihtelee luonnollisesti elämäntilanteittain.

Kiinnitä huomio osakekohtaisiin osinkoihin

Suhdanteiden yli sijoittajan tulee olla omistajana yhtiöissä, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan tuloskasvunsa kautta. Erityisen kiinnostavia ovat luonnollisesti yhtiöt, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan selvästi mutta osakekohtaisen tuloskasvunsa tahdissa. Tämä tarkoittaa tietenkin selvää tuloskasvua liiketoiminnassa.

Kuvatussa tapauksessa osingonjakosuhde (eli osingon osuus tuloksesta) ei kasva, eli yhtiölle jää todennäköisesti pelivaraa sekä tuloksen suhdanneluontoiseen väliaikaiseen notkahdukseen että tuleville kasvuinvestoinneille vaarantamatta samanaikaista osingonjaon kasvua.

Kuvatussa tilanteessa sijoittajan ei tarvitse jatkuvasti uudelleensijoittaa osinkojaan tai säästää ikuisuuksiin palkkatuloistaan uusia sijoituksia varten, jotta koko salkkuun kohdistuvat vuotuiset passiiviset tulot kasvaisivat. Pitkällä aikavälillä myös salkun markkina-arvo seuraa tiiviisti salkun osinkopotin kehityskaarta.

Salkun riskitesti

Jotta totuus osinkosijoittamisen onnistumisesta kävisi selväksi yhtiövalintojen osalta ja ”loistavan stock pickerin” harhaluulolta vältyttäisiin, kannattaa salkun suorituskyky testauttaa vuosittain. Tämä onnistuu laskemalla, mikä olisi salkun euromääräisen osinkovirran kasvuprosentti, mikäli kahta ensin mainittua osinkojen kasvutekijää (uusia sijoituksia palkkatuloista ja osinkojen uudelleensijoittamista) ei olisi harjoitettu.

Salkun riskitesti palvelee sijoittajaa paitsi jatkuvissa yhtiövalinnoissa, myös eläkepäiviä silmällä pitäen. Kun sijoitushorisontin kypsyessä palkkatuloista tehtävät lisäsijoitukset vähenevät ja osingot siirtyvät painokkaammin kulutukseen kuin uudelleensijoituksiin, on osakekohtaisten osinkojen kasvuprosentin pysyteltävä menestyksekkään sijoittajan salkussa inflaatiovauhdin yläpuolella. Ja tämä tapahtuu yhtiövalinnoissa.

Kohdassa ”Kolme tietä osinkokasvuun”-kohdassa kaksi ensin listattua osinkovirtojen kasvutekijää osoittautuvat yleensä menestyksekkäiksi, kunhan sijoittaja on kärsivällinen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen. Oikeastaan yhtiöanalyysin alkeitakaan ei tarvitse hallita niiden soveltamiseksi. Kolmannen tekijän, osakekohtaisten osinkojen kasvun, päätehtävänä on varmistaa osinkosijoittajan tulojen säännöllinen kasvu vanhoille päiville asti.

Entä se osinkojen perustelu eläkestrategiaan?

Miksi salkku ylipäätään kannattaa rakentaa osinkotulojen varaan? Eikö saman asian ajaisi myydä haluttua osinkoprosenttia vastaava osuus osakkeista vuosittain sitten, kun säästöjä halutaan realisoida kulutukseen?

Osinkostrategian keskeisenä etuna on ennustettavuus. Ei tietenkään aukoton, mutta kohtuullisen hyvä. Kun osakkeiden kokonaistuottoa (osingot + kurssimuutos) on erittäin vaikeaa arvioida lyhyellä vuoden tai parin tähtäimellä, on osinkokomponentti kuitenkin erinomaisen ennustettava järkevästi rakennetussa salkussa.

Itse asiassa salkun kokonaistuotto voi hyvin olla yksittäisenä vuonna rajustikin negatiivinen, mutta silti osinkosijoittajan tulovirta on aina positiivinen, koska osinkotuotto ei voi koskaan olla negatiivinen.

Siksi erotan mielelläni sijoitusanalyysissä tulovirran (kassavirran) ja tuottokehityksen. Ainakin näiden ero kannattaa sisäistää. Eläköityvälle tulovirran eli osinkojen merkitys luonnollisesti kasvaa oletusarvoisesti huomattavan paljon.

(Luonnollisesti tuotot sitten seuraavat pitkällä tähtäimellä passiivisia tuloja, koska rahoitusteoriankin mukaan osake on tulevien osinkojensa arvoinen; mitä suuremmat ne ovat, sitä arvokkaammaksi kohoaa osakekin.)

Muistaakseni viimeisten 40 vuoden aikana pörssin yhteenlaskettu osinkopotti on laskenut vain neljä kertaa edellisvuodesta. Siten on mahdollista sanoa, että osinkosijoittajan tulot ovat verrattain ennustettavat, vaikka salkun kokonaistuotto vaihtelisikin vuosittain dramaattisesti. Mikäli sijoittajan eläkepäivät ovat rakennetut asteittaisten osakemyyntien varaan, jää sijoittaja mielestäni liian voimakkaasti ajoituksen armoille. Pahimmillaan pitkäkestoinen kurssilama voi osua juuri eläköitymisen kynnykselle, jolloin osakkeita joudutaan realisoimaan salkusta merkittävästi suunniteltua suurempia määriä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä heikentää myöhempien eläkepäivien pääoman kertymää ja osinkovirtoja sijoittajan haitaksi.

Sijoitustoiminnan tuotoilla eläkepäiville siirtyminen tuntuu varsin turvalliselta silloin, kun tulovirta ei nojaa pääomavoittoihin tai lyhyen aikavälin kokonaistuottoon.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: mamnaimie piotr via Source / CC BY

Artikkeli Tervetuloa, kurssilasku? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Mitkä yhtiöt kestävät kurssiturbulenssissa parhaiten?

Pe, 01/07/2016 - 17:04

Kuluva sijoitusvuosi on muistuttanut Helsingin pörssin osakemarkkinoilla vuoristorataa. Ensin riitti alamäkeä Kiinan kasvuhuolten takia. Keväällä optimismi palautui, mutta taas kerran ”sijoittajat” ovat huolissaan kasvusta. Listaan tähän merkintään muutaman ajatuksen siitä, millaisten yhtiöiden kyydissä on mielestäni hyvä olla juuri nyt.

Helsingin pörssin kesäkuun viimeinen maanantai alkoi ja päättyi verenpunaisin lukemin. Kun yhtiöiden toimintaympäristössä tapahtuu odottamattomia käänteitä, osa markkinatoimijoista alkaa pelätä investointien jäätymistä. Suomalaisesta perspektiivistä katsoen voi lakonisesti todeta, että täällä ne ovat jäätyneet jo hyvän aikaa sitten.

Totta puhuen eurooppalainen taantuma tietenkin vaikuttaisi vahvasti vientivetoisen Helsingin pörssin yhtiöiden lyhyen tähtäimen liiketoimintanäkymiin. Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että mielestäni sijoittajan päätehtävä on tuotteiltaan ja palveluiltaan kilpailukykyisten laatuyhtiöiden tunnistaminen ja niiden kohtuuhintaan ostaminen – ei suhdanteiden, korkomuutosten, EKP:n päätösten, äänestysten ja valuuttaliikkeiden ennustaminen (arvaaminen).

Nykyisessä epävarmuustilassa Helsingin pörssiin kohdistuu kahdenlaista painetta. Ensimmäisessä yleinen hermostuneisuus johtaa siihen, että osa ulkomaisista sijoittajista päättää nostaa kytkintä pelätessään pelikaanin lentävän turbiiniin. Silloin he myyvät kautta linjan riippumatta yhtiön nimestä, toimialasta ja tuotteen kilpailukyvystä. Laatu menee pesuveden mukana. Heille tämä on reunamarkkina, josta on keskimääräistä vaikeampaa realisoida positiot käteiseksi ripeästi. Luultavasti juuri siksi täällä laineet loiskuvat voimakkaimmin, kun hädän hetkellä osakkeita työnnetään myyntilaidalle kaksin käsin. (Vastaavasti niissä yhtiöissä, joissa on vahva ulkomaisten sijoittajien kiinnostus, kurssi nousee vauhdikkaasti silloin, kun kysyntä palaa.)

Suomalaiset kotitaloudet omistavat Helsingin pörssin osakkeista vain 23 prosenttia. Se on tietenkin valitettavaa paitsi kansankapitalismin myös valtiontalouden kannalta, koska menetämme jatkuvasti potentiaalisesti suuren summan pääomatuloveroja pääomien maatessa talletustileillä nollatuottoisina.

Toinen paine tulee suorista liiketoimintavaikutuksista, mitä EU:n hajoaminen voisi aiheuttaa. Yhtiötasolla tarkasteltuna Helsingin pörssiin ei kohdistu tässä tilanteessa yhtä suoria vaikutuksia kuin oli osoitettavissa esimerkiksi Kiinan tai Venäjän markkinaturbulenssin yhteydessä. Esimerkiksi Fiskarsilla, Metsä Boardilla, Raisiolla, Stora Ensolla ja UPM:llä on liiketoimintaa Iso-Britanniaan, mutta sen markkinan liikehdintään nämä yhtiöt eivät perusskenaariossa kaadu.

Suoranaisia nykytilanteesta hyötyjiä on yhtiötasolla vähän, ja konkreettisimmat edut liittyvät mahdollisiin valuuttakurssivaikutuksiin. Niillä ei nähdäkseni ole minkäänlaista pysyvää kilpailuetua luovaa merkitystä.

Listaisin nykytilanteessa yhtiövalintanäkemykseni seuraavasti:

1. Hahmota kokonaisuus – minne rahat, jos ei osakkeisiin?

Elämme tilapäisesti tilanteessa, jossa keskuspankit ovat toimillaan riistäneet osakkeille vaihtoehtoiset mielekkään sijoituskohteet. Pääomalle ei ole siis jätetty muuta kotia kuin osakkeet. Markkinat näyttävätkin edelleen – uusista uhkakuvista huolimatta – hinnoittelevan osakkeet pitkälti nollakorkojen eli vaihtoehtoisten kohteiden heikkouden kautta. Keskuspankkien tietoisesta politiikasta johtuen sijoittajien kollektiivinen riskinsietokyky yritysriskejä kohtaan on nyt tavanomaista korkeampi. (Kupla syntyy, jos osakemarkkinoilla unohtuu yritysriskien hinnoittelu kokonaan.)

Nollakorot kantavat varsin pitkälle huolta siitä, että pääoma ei suuressa mittakaavassa poistu osakemarkkinoilta kovin herkästi. Nykyisissä markkinaolosuhteissa, joissa osakkeille vaihtoehtoiset kohteet tuottavat keskimäärin erittäin heikosti, sijoittajan on perusteltua sietää hieman tavanomaista enemmän epävarmuutta ja yritysriskiä. Jos korot olisivat nyt ”normaalilla tasolla”, olettaisin markkinareaktion olevan huomattavasti maanantaina koettua dramaattisempi. Suunta olisi luonnollisestikin alaviistoon.

Koska vallitsevassa tilanteessa tuottonäkymät ovat osakkeiden rinnalla olemattomat, on sijoittajan järkevää pää kylmänä, totuttautua heiluntaan ja istua edelleen osakkeiden päällä (ja käsien päällä, jotta ei myy ainakaan hetken mielijohteesta paniikissa). Tosin pienehkö käteiskassa on hyvä ylläpitää.

2. Suosi laatua

New Yorkin pörssi ja erityisesti Dow Jones -indeksi on tänään vain kolmen prosentin päässä kaikkien aikojen ennätyksestään. Tämä kertoo mielestäni paljon siitä, mikä on nykytiedon valossa oikea mittakaava ”hermoilulle”.

Tämä ei kuitenkaan kerro vielä mitään osakkeiden nousuvarasta tai sen puutteesta. Mutta huomioiden sen tosiasian, että osakekurssit ovat nousseet edelleen huolimatta laskevista tulosodotuksista, ovat osakkeiden arvostustasot kohonneet selvästi. Tämä johtaa mielestäni puhtaan matemaattisesti siihen, että valtavan tuloskasvuloikan puuttuessa osakkeiden indeksitason tuotot tulevat lähiaikoina maltillistumaan selvästi siitä, minkä olemme kokeneet 2010-luvun alkupuoliskolla. Näin ollen henkilökohtainen ohjenuorani omassa salkunhoidossani on ”vältä indeksisijoituksia”. (En ole niitä tosin koskaan aiemminkaan tehnyt.)

Yhtiövalinnassakin pitää tehdä painotuksia: vahvaa markkina-asemaa, kansainvälistä menestystä, korkeaa oman pääoman tuottokykyä, vankkaa palveluliiketoimintaa ja omistaja-arvolähtöistä johtamista. Ja hallittua teknologiariskiä.

Kannatan teemaa ”laatuyhtiöitä kohtuuhinnalla”. Huono liiketoiminta on huonoa liiketoimintaa, vaikka sitä saisi ostaa kuinka halvalla hyvänsä. Tai kuinka suuren pudotuksen jälkeen tahansa. Henkilökohtaisesti koluan pörssin yhtiölistaa salkun ostoja ajatellen ylhäältä alaspäin, eli pienimmän prosentuaalisen pudotuksen mukaisessa järjestyksessä. Pääoma kaikkoaa laadusta yleensä viimeisenä – silloin, kun maailma on romahtamaisillaan. Lähihistorian tuottolukemia tarkastellessa häntäpään miinuslukemat eivät ainakaan minulle viesti alennusprosenteista. Oikeastaan päinvastoin – markkinat ovat sen verran tehokkaat, että ne hinnoittelevat useimmiten täysin oikein yhtiön kilpailuedun menetyksen tai peräti sen puutteen.

3. Suosi ennustettavia ja kasvavia osinkoja

Osakekurssit ovat kohonneet Suomi-sijoittajan kaupankäyntimahdollisuuksien kannalta keskeisissä pörsseissä huimasti maaliskuun 2009 pohjalukemien – finanssikriisin synkimpien hetkien – jälkeen. Finanssikriisin pohjalta myös p/e-luku on noussut rivakasti, joten osa kurssinoususta on pohjautunut arvostuskertoimien nousulle, ei pelkästään tuloskasvulle – sijoittajat ovat nyt siis entistä halukkaampia maksamaan suuremman kertoimen nykytuloksesta (tai sen kasvunäkymästä).

Olen jo vuoden ajan uskonut, että asetelma on muuttumassa. Kokonaistuotto, joka muodostuu kurssinoususta ja osingoista, on toteutunut 2010-luvun alkupuoliskolla suhteessa 70/30. Nousukaudella apina, indeksisijoittaja ja osakepoimija pystyivät hyvään tuottoon. Nyt yhtiövalinnan merkitys kasvaa ja se lisää eroa sijoittajien välille.

Uskon osinkojen nousevan lähivuosien perspektiivissä kuskin paikalle suurin piirtein 70 prosentin suhteella kokonaistuottoon (kurssinousulle jää vastaavasti käänteinen 30 prosenttia). Osinkojen merkitys siis nousee dramaattisesti. Nollaosingon yhtiöt rinnastuvat jääkiekkokortteihin: niiden arvo jää tarinoiden varaan.

Uskon dramaattisen laskumarkkinan sijaan sivuttaismarkkinaan, jossa tulokset kasvavat edelleen, mutta hitaasti ja arvostuskertoimet laskevat. Mikäli yleinen tuloskasvu toteutuu edes kohtuullisena, normalisoituvat p/e-luvut tuloskasvun seurauksena, jos indeksit eivät enää lyhyessä juoksussa jatka vauhdikkaasti kohoamistaan. Tämä asetelma kuitenkin merkitsisi indeksisijoittajalle nollatuoton vuosia, mikä osaltaan mielestäni korostaa yhtiövalinnan merkitystä.

(Ymmärrän hyvin, että osa sijoittajista ei halua edes lähtökohtaisesti ottaa kantaa indeksitason tuleviin liikkeisiin ja tämä on aivan hyväksyttävä strategia, kunhan sitä noudattaa johdonmukaisesti.)

Hahmottelemassani skenaariossa – eli osakkeiden arvostuskertoimien laskiessa kollektiivisesti – vain tulostaan ja osinkoaan kasvattavat yhtiöt pystyvät vastustamaan yleistä vaakalentoa tai hienoista kurssilaskua. Kotimarkkinoiden heikkouden vuoksi katse kääntyy Helsingin pörssissä kansainvälisiin yhtiöihin ja laatuyhtiöiden listan loppuessa kokonaan ulkomaille kansainvälisenä hajautuksena.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: stuart.mike via DIYlovin / CC BY

Artikkeli Mitkä yhtiöt kestävät kurssiturbulenssissa parhaiten? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Keskity olennaiseen

Ke, 29/06/2016 - 21:36

Brexit, Grexit, Fixit, Nexit… Uutisoinnin raflaavat otsikot ja akronymit keräävät klikkauksia huomiohakuisilla lyhyen aikavälin uhkilla. Monesti lyhytnäköisten markkinoiden liikkeet puetaan järkeenkäypään narratiiviin. Nousun ja laskun syyksi kelpaa korkomuutosten odotukset kumpaankin suuntaan. Valtava määrä resursseja menee huomisen ennakoimiseen, vaikka tosiasiassa emme hahmota tätäkään päivää kovin hyvin: kaikki sosiaalinen, ihmismielen oikkujen alla oleva toiminta on lähtökohtaisesti hyvin vaikeasti ennustettavaa ja tulevaisuutta koskeviin väittämiin tulisi suhtautua skeptisesti. Kuten Aktian pääekonomisti Heidi Schauman äskeittäin myönsi väärin menneistä Brexit-ennusteista, ”me olimme kaikki väärässä. Ajattelimme liian rationaalisesti, että tämä olisi talouskysymys. Ei ollut. Tämä olikin briteille tunnekysymys.” Nordealla opiksi ei otettu yhtä nopeasti, sillä Tanskan pääanalyytikko arvioi Brexitin toteutumattomuuden todennäköisyydeksi 30% heti äänestyksen perään. Toivon vilpittömästi että Nordean risk management ei laske pankin turvallisuuden vaalimista näiden ennusteiden varaan.

 

Nostan kirjoituksessa muutamia esimerkkejä tuodakseni esille, kuinka huonoja olemme yleensä ennustamaan tulevaisuutta.

200 vuotta sitten väestö- ja taloustieteilijä Thomas Malthus ennusti, että koska väestö kasvaa geometrisen sarjan mukaan (2, 4, 8, 16 jne..) mutta ravintovarat aritmeettisesti (1, 2, 3, 4 jne..), ihmiskunnan väestö tulee romahtamaan oman määränsä mahdottomuuteen. Ihmiskunnan väestö on ennusteen jälkeen seitsenkertaistunut ja nälänhätä on lähestulkoon kokonaan eliminoitu.

1800-luvun lopulla, jolloin hevoset oli vielä pääasiallinen liikkumisen muoto kaupungeissa, New Yorkin kaupunki ennusti, että silloisilla elintason ja väestön kasvutrendeillä vuonna 1960 kaupunki työllistää 100 000 ihmistä siirtämässä hevosen lantaa kaduilta pois.

Toisen maailmansodan jälkeen ennakoitiin, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen lama toistuisi ja miljoonat rintamalta palaavat sotilaat aiheuttaisivat massatyöttömyyden. Seurasikin kaikkien aikojen talouskasvun kultakausi kun Eurooppa ja Aasia rakennettiin raunioista ja Yhdysvalloissa elintaso nousi ennennäkemättömälle tasolle.

USA:n talouden velkaantumisesta on varoitettu jo ainakin 1980-luvun lopulta alkaen. Taloudella on kuitenkin ollut ihmeellinen kyky vaan kasvattaa kapasiteettiaan ja luoda vaurautta, vaikkakin alati pienemmälle prosentille väestöstä.

 

Esimerkkejä voisi nostaa loputtomasti enemmän. Kuten historioitsija Barbara Tuchman totesi, trendit tuottavat myös vastamekanismeja ihmisiltä: ”historia, eli ihmisnarratiivi ei koskaan seuraa, ja tulee aina narraamaan, tieteellisia extrapolointeja”. En väitä, etteikö välillä voisi kolahtaa isommin. Ihmiskunnan elintaso rakentuu alati kompleksisemman järjestelmän varaan ja lisääntyvä kompleksisuus tarkoittaa monesti myös haavoittuvaisuutta vaikka iskuja tulisikin harvemmin. Maailma on jakautumassa globalisaatiossa voittajiin ja häviäjiin samalla kun informaatiota eriarvoisuudesta on saatavilla enemmän kuin koskaan. Brexit on oire EU:n ongelmista. Eurokriisi on muuttunut anemiaksi, mutta on vaikea nähdä anemian ohimenoa ennen kuin Saksa kääntää ylijäämänsä alijäämäksi ja lakkaa tuomasta kysyntää maahansa (viemällä muualle maailmaan enemmän kuin itse tuottaa) vaan hyväksyy korkeamman palkkainflaation ja siirtää työttömyyttä muista euromaista itselleen. Yhteisvaluutan riskit ovat edelleen valtavat, vaikka ongelma on toistaiseksi lakaistu maton alle.

Todellinen haavoittuvaisuus koskee niin kutsuttuja Mustia Joutsenia, joita vastaan emme määritelmällisesti voi varautua sillä niitä ei pysty ennustamaan.

 

On silti hyvä muistaa, että asioilla on yleensä tapana lutviintua vähemmän jännittävällä tavalla kuin aluksi osaamme odottaa. Jo se, että odotamme pahinta skenaariota vähentää skenaarion todennäköisyyttä. George Soros (ja sosiologit) puhuu refleksiivisyydestä eli siitä kuinka odotuksemme tulevaisuudesta muokkaavat itseasiassa myös tulevia toimiamme eli niin sanotusti myös häntä heiluttaa koiraa. Lähtökohtaisesti ihmiset toimivat uhkia vältellen ja pyrkien parempaan huomiseen ja ihmisluonne muuttuu yllättävän hitaasti. Ne ovat olennaisia tekijöitä joihin on parempi keskittyä.

 

 

 

 

 

Artikkeli Keskity olennaiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit