Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 1 tunti 39 min sitten

#rahapodi jakso 66 – Oskari Saari ja Formulaosakkeet

To, 23/02/2017 - 09:28

 

Oskari Saari ja Formulaosakkeet

Formulaguru Oskari Saari #rahapodin erikoisvieraana! Miten F-Secure ja Marimekko liittyvät formuloihin? Mitkä kotimaiset yritykset voisivat tarjota omaa osaamistaan kilparadoille? Urheilutoimittaja kertoo myös, mitä formuloiden kulissien takana oikeasti tapahtuu ja millaisia uusia lupauksia meiltä lähtee maailmalle.

Jakso julkaistu 23.2.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

Tallien kurssikehitys

Mercedes Benz (Daimler) 5 v:

 

Honda 5 v:

 

Ferrari (vuoden 2016 alusta):

 

Renault 5 v:

 
Luvut per 16.2.2017
 
 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 66 – Oskari Saari ja Formulaosakkeet julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Suomi Laatuosake tekee tuottoa laatuyhtiöillä – haastattelussa Sijoittaja.fi

Ti, 21/02/2017 - 12:51

 
Sijoittaja.fi toi Suomi Laatuosake -mallisalkun Sharevilleen lokakuussa 2016. Laadukkaisiin Suomi-osakkeisiin sijoittava mallisalkku näyttää kiinnostavan Shareville-käyttäjiä, sillä salkku on saanut lyhyessä ajassa jo yli 500 seuraajaa. Mutta mikä Suomi Laatuosake -mallisalkku oikeastaan on ja miten sen sijoitukset valikoidaan?

Kysyimme asiasta Sijoittaja.fi:n perustajalta Timo Heikkilältä.

 

Mikä on Suomi Laatuosake -mallisalkku?

Sijoittaja.fi:n Suomi Laatuosake on 10–20 osaketta sisältävä, sataprosenttisesti osakkeisiin sijoittava salkku. Sijoitamme laatuosakkeisiin, koska ne ovat historiassa olleet paras sijoitustyyli yli 25 vuoden tarkasteluperiodilla. Arvostamme ennen kaikkea laatuyhtiöiden matalampaa riskiä.

 

Miksi päädyitte jakamaan salkun Sharevilleen?

Shareville on helppo tapa jakaa oikea salkku ja siten kertoa, miten osakkeisiin voi sijoittaa käytännössä. Haluamme myös näyttää, ettei osakesijoittaminen ole vaikeaa, kun käytössä on oikeat työkalut.

Keskustelemme myös mielellämme muiden Shareville-käyttäjien kanssa salkuista, strategioista ja yksittäisistä osakkeista.

 

Miten mallisalkun sijoitukset valikoidaan?

Olemme valinneet salkun osakkeet kehittämällämme Suomalaisten osakkeiden valintatyökalulla. Työkalu pisteyttää osakkeet eri ominaisuuksien perusteella asteikolla 1–10. Ominaisuudet ovat kurssimomentti, riski, laatu, tulostrendi, arvostusluvut ja osinkohistoria.

Työkalussamme laatuyhtiöitä ovat yhtiöt, joilla on vakaa kannattavuus ja matala velkaantuneisuus. Valitsemme salkkuun yhtiöitä, joiden kokonaispisteet ovat vähintään 8. Lisäksi huomioimme yhtiön näkymät, joiden on oltava vähintään vakaat.

Kirjoitamme aina perustelut salkkumuutoksista sijoittaja.fi:hin sekä Sharevilleen.

 

Laatuosake Suomi -mallisalkun sisältö: Lue lisää Shareville-widgeteistä

 

Miten kovaan tuottoon salkku pyrkii ja millaisella riskillä?

Salkku pyrkii ensisijaisesti markkinaindeksiä matalampaan riskiin. Laatuyhtiöt ovat pitkässä juoksussa tuottaneet markkinaindeksiä paremmin ja pyrimme samaan pitkällä aikavälillä. Matalampi riski on kuitenkin meille tärkeämpi ominaisuus etenkin, kun osakemarkkinoilla on takana pitkä nousujakso.

 

Laatuosake Suomi -mallisalkun tuotto: Lue lisää Shareville-widgeteistä

 

Millainen palvelu on Sijoittaja.fi?

Sijoittaja.fi on sijoittajan tietopalvelu. Palvelu tarjoaa artikkeleita, analyyseja ja sijoittajan työkalut, joista löytää kaiken tarvitsemansa tiedon sijoituspäätösten tueksi.

 

Mitä ovat Sijoittaja.fi:n ETF-mallisalkut?

ETF-mallisalkuista saa sijoitusideoita omaan sijoitustoimintaan. Salkkujen kehitystä voi myös verrata oman varainhoitosalkun kehitykseen. ETF-mallisalkkujen tarkoitus on osoittaa, että kuka tahansa voi nykypäivänä rakentaa ETF-rahastoista pitkän tähtäimen ydinsalkun, joka on laajasti hajautettu, selviää markkinamyllerryksistä ja kustannuksiltaan edullinen.

Sijoittaja.fi tarjoaa veloituksetta kolme erilaista ETF-mallisalkkua Nordnetin Private Banking -asiakkaille. Nämä mallisalkut on koostettu sataprosenttisesti Nordnetin palveluista löytyvistä ETF:istä ja ne on rakennettu kolmelle eri riskitasolle:

  • Mallisalkku Varovainen on rakennettu korkoinstrumentteihin sijoittavilla ETF-rahastoilla.
  • Mallisalkku Maltillinen on rakennettu 50-prosenttisesti korkoinstrumentteihin ja 50-prosenttisesti osakkeisiin sijoittavilla ETF-rahastoilla.
  • Mallisalkku Rohkea on rakennettu osakkeisiin ja kiinteistösijoitusyhtiöihin sijoittavilla ETF-rahastoilla.

 

Mitä Suomi Laatuosake -salkussa tapahtuu seuraavaksi ?

Tuloskausi Suomessa alkaa olla ohi. Päivitämme seuraavien viikkojen aikana osakkeiden pisteytyksen ja teemme tämän jälkeen muutoksia salkun sisältöön.
 
Sijoittaja.fi:tä ja yli 130 000 muuta sijoittajaa voit seurata Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa Sharevillessä.
 
 
Lue myös muut sijoittajatarinat:

 

Artikkeli Suomi Laatuosake tekee tuottoa laatuyhtiöillä – haastattelussa Sijoittaja.fi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kymmenen varoittavaa merkkiä pörssissä

Ma, 20/02/2017 - 22:32

Kun markkinoilla taotaan miltei päivittäin uusia kurssihuippuja, moni alkaa jo pohtia exit-strategiaansa. Osa äänestää koko salkullaan olettamissaan käänteissä, osa pyrkii löytämään yksittäiset yhtiöt kaupattavaksi. Listaan tähän blogimerkintään kymmenen varoittavaa merkkiä, jotka liittyvät lähinnä jälkimmäiseen kategoriaan eli yksittäisten myyntilistalle joutavien yhtiöiden tunnistamiseen. Listaus perustuu enemmän kokemukseen kuin tutkimukseen. Siksi olisi mukava kuulla blogin kommenttiosiossa lukijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat varhaisia tai jonkinlaisia ”hiljaisia” signaaleja siitä, että sijoituksesta tulisi päästää irti.

Yleisellä tasolla sijoitustoimintaa tulee ohjata järjen, ei tunteen kautta. Siksi menestyvä sijoittaja laatii osakkeidensa myyntisuunnitelman jo hyvän sään aikana, jolloin se on mahdollista tehdä ilman kiirettä ja paniikkimielialaa.

Seuraavassa on eräänlainen check list eli muistilista, jonka valossa pitkäjänteisen – huom: pitkäjänteisen – sijoittajan on uskoakseni hyvä läpivalaista ja pohtia oman salkkunsa yhtiöitä säännöllisin väliajoin. Mikäli yksi tai useampi kriteeri täyttyy, voi sijoituksen myynnin järkevyyttä pohtia vakavalla ajatuksella.

Vaaran merkit

1. Yhtiö menettää trendinomaisesti markkinaosuuttaan. Kaikki ei ole yleensä kunnossa, jos asiakkaat äänestävät jaloillaan; maksava asiakas on tuloslaskelmassa karkeassa tarkastelussa ainoa rahavirta, joka tulee yhtiön sisään – muut rivit ovat kustannuksia. Tulee kuitenkin huomioida, ettei yhtiön yleensä kannata säilyttää tai kasvattaa markkinaosuutta kannattavuuden tai riskiprofiilin kustannuksella.

2. Yhtiö vähentää tuotekehitystään merkittävästi toimialalla, jonka päätuote ei ole ajaton kuin Coca-Cola.

3. Yhtiö ”päättää vauhdittaa kasvuaan” lukuisin yritysostoin saavuttaakseen ”strategiset tavoitteensa”. Näin kasvusta saattaa tulla itseisarvo ja omistaja voi joutua riskijärjestelyiden maksajaksi.

4. Johdon palkitsemisessa vaihdetaan mitattavia tunnuslukuja tai palkitsemisen kohteena olevaa kautta.

5. Yhtiön liikevaihto on trendinomaisessa laskussa, mutta tuloskunto on vielä toistaiseksi pitänyt. Jatkossa kustannuskuurien mahdollisuudet ovat rajalliset – tulos ja osake pitävät jatkossa pintansa vain volyymien lähtemisellä uuteen kasvuun.

6. Teknologisen kehityksen johdosta yhtiön kannattavimman tuotteen loppukysyntä kääntyy pitkän aikavälin laskutrendille.

7. Yritysjohdossa on paljon vaihtuvuutta, uudet johtajat tulevat talon ulkopuolelta ja vanhoista johtajista osa siirtyy kilpailijan leipiin.

8. Yhtiö on käynyt läpi jo useat matokuurit ja kenties osakeanninkin, mutta liiketoiminta ei ole edelleenkään kilpailukykyistä ulkomaisia toimijoita vastaan. Tästä johtuen liiketoiminnan kautta ansaitut pääoman tuotot yhtiön taseeseen sijoitetuille varoille jäävät minimaalisiksi tai jopa negatiivisiksi.

9. Yhtiön omistajakuntaan tulee valtio, joka määrittelee omistuksen strategiseksi. Silloin taloudellisen arvonkasvattamisen rinnalle tulevat alueelliset, elinkeinolliset ja työllistämiseen liittyvät intohimot.

10. Yhtiö leikkaa osinkoaan tai jättää sen kokonaan maksamatta. Tämä kriteeri jättää kokemuksesta myös monta hyvää ostotilaisuutta käyttämättä, mutta toisaalta se eliminoi tehokkaasti katastrofit. Usein osingonjaon leikkaaminen toimii indikaationa syvemmistä ongelmista liiketoiminnan fundamenteissa.

Joku saattaa miettiä, mihin unohdin listauksesta kohdan ”sisäpiiri myy osakkeensa”? Jätin sen pois tarkoituksella. Mitä enemmän olen tutustunut pörssiyhtiöiden vetäjiin, sitä vakuuttuneempi olen heidän keskimääräisistä taidoistaan liikkeenjohdossa, mutta samalla olen vähemmän vakuuttuneempi heidän kyvyistään sijoittajina eli omistajan kannalta järkevän arvonmäärityksen eli osakevaluaation tekemisessä. (Kolikon toisella puolella he saattavat ajatella samoin minusta.)

Toinen listauksen rajamailla käynyt kohta oli ”yhtiö rakentaa hulppean pääkonttorin”. En kuitenkaan välittömästi muista käytännön esimerkkejä tämän ajattoman viisauden konkretisoimiseksi, vaikka tietynlaisen leveilevän ja ylpeän rahankäytön vaaran merkki siihen ilmiselvästi kytkeytyykin.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Coca-Colan osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: CRANIO. / Foter / CC BY-ND

Artikkeli Kymmenen varoittavaa merkkiä pörssissä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Populistinen protektionismi vastaan vastuuton vapaakauppa

La, 18/02/2017 - 07:00

BrexitEnsin Brexit, sitten Trump. Valitaanko seuraavaksi EU –vastainen Marine Le Pen ranskan presidentiksi ja Alternative für Deutschland (AfD) saksan uudeksi valtapuolueeksi? Populismi ja sen mukana kasvava protektionismi on todellinen uhka, paitsi maailmantalouden elpymiselle varsinkin sen puolesta äänestäville kansantalouksille.

Protektionismilla tarkoitetaan kotimaisten tuottajien suojaamista ulkopuoliselta kilpailulta esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, suojatullein tai kiintiöin. Syinä ovat sinänsä hyvät tarkoitusperät kuten oman tuotannon, työllisyyden ja omavaraisuuden suojaaminen. Protektionistiset keinot ovat kuitenkin väärät ja johtavat päinvastaiseen tulokseen.

Protektionismi

Kuvitellaanpa esimerkiksi, että Espoo päättäisi sulkea rajansa tuontitavaralta ja kuntaanmuuttajilta. Perusteluna tietenkin espoolaisten työpaikkojen ja yritysten suojeleminen. Espoossahan on tunnetusti paljon osaavia ihmisiä ja kannattavia yrityksiä. Sulkemalla rajat kukaan ei vie espoolaiselta työpaikkaa, eikä mikään muualta tuotu tuote tai palvelu syrjäytä Espoossa tuotettua tuotetta tai palvelua. Näin Espoolaisten työpaikat, yritykset ja talous ovat turvattu?

Koska muualla tuotettuja tuotteita ei saa tuoda Espooseen, syntyy uusia työtilaisuuksia. Espoolaiset saavat nyt tuottaa omat autonsa, vaatteensa, ruokansa ja hammastikkunsa. Koska Espoolaiset markkinat ovat pienet, tuotteiden hinnat lähtevät kuitenkin nousuun. Uuden automallin tuotekehityskustannukset kun täytyy upottaa muutaman sadan vuosittain myydyn auton hintaan. Hammastikkuja varten ei kannata pystyttää tehdasta. Niinpä hammastikut vuollaan käsin.

Pienimuotoisen tuotannon seurauksen lisäksi, tuotteiden laatu heikkenee koska ulkopuoliset osaajat eivät ole tervetulleita Espooseen. Espoolaiset eivät voi olla kaikessa yhtä hyviä kuin kaikki muut oman alansa ammattilaiset maailmalla. Ei vaikka koulujärjestelmä olisi kuinka hyvä. Espoossa riittää ensiksi töitä, mutta koska tuotteet ja palvelut ovat kalliita ja huonoja, talous näivettyy. Ihmisillä ei ole varaa hankkia samoja asioita kuin ennen. Ei edes espoolaisella vientiyrityksen työntekijällä jonka tulot säilyvät ennallaan.

Joten ne osaajat, joille riittää kysyntää muualla muuttavat pois. Viimeistään julkisten palveluiden rahoittamiseksi tarvittavien 95 prosentin tuloverojen takia. Niinpä verot nousevat entisestään. Näin espoolaisilla on entistä huonommin varaa ostaa espoolaisia tuotteita ja palveluita. Syntyy konkursseja. Espoo velkaantuu ja lainottajat kaikkoavat. Elintasosta voidaan olla montaa mieltä mutta useimpien espoolaisten mielestä se on tässä vaiheessa heikentynyt. Vaikka ruoka olisikin lähituotettua.

Vapaakauppa

Protektionismin vastakohta on vapaakauppa. Siinä ihmiset ja yritykset voivat vapaasti käydä kauppaa keskenään myös valtakunnanrajojen yli. Vapaakauppa on kuitenkin poliittisesti hankala asia. Sen on viimeaikoina voinut EU:ssa selvästi aistia. Vaikka hyödyt ovat massiivisia, ne ovat epämääräisiä. Haitat sen sijaan ovat kohdistettuja, kannustaen siitä kärsiviä ajamaan äänekkäästi protektionismia.

Vapaakaupan kannustajat ovat maailmalla edustaneet valtavirtausta viimeiset kuusi vuosikymmentä. He ovat kuitenkin aliarvioineet nyt toteutuneet riskit siitä, että merkittäviä osia yhteiskunnista ovat jääneet paitsioon. Erilaisten tuotantojen hakeutuessa sille optimaalisiin maihin – kuten käsityövaihteista hyötyvä lenkkareiden tuotanto Kiinaan, alkuperäiset työntekijät ovat kärsineet. Tähän olisi tarvittu määrätietoisia rakenteellisia muutoksia avittavia toimenpiteitä, joita kuitenkin impotentit poliitikot ovat jättäneet toteuttamatta.

Niinpä nyt kuudenkymmenen, länsimaisen rauhan ja talouskasvun vuoden jälkeen on nationalismi ja protektionismi vuoro. Siinä häviävät kaikki. Sen ovat myös talousviisastelijat huomanneet. Tuottavuus ei ole viime aikoina parantunut totuttuun tahtiin. Myös keskimääräinen vuotuinen osakemarkkinatuotto on ollut hidastumaan päin.

 

 

Aiheesta lisää 

The Economist: The Concencus Crumbles

The Harvard Business Review: Why Protectionism doesn’t pay

Bloomberg: The Lure of Protectionism Will Grow

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Populistinen protektionismi vastaan vastuuton vapaakauppa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Maksa vähemmän, niin saat enemmän

To, 16/02/2017 - 11:33

Juttu on alunperin julkaistu 18.4.2014, mutta edelleen ajankohtainen

Monet meistä haluavat pitää hyvää huolta kovalla työllä ja pitkäjänteisellä säästämisellä kerätyistä varoistamme. Hyvät tuotteet ja palvelut ovat yleensä kalliita. Siksi on ymmärrettävää, että saatamme hyväksyä korkeita kuluja myös sijoituspalveluista. Ajattelemme, että rahat ovat siten hyvissä käsissä. Hyvästä tuotteesta kannattaa maksaa, koska se antaa konkreettista hyötyä. Se kestää ehkä pidempään, sillä on paremmat ominaisuudet ja se tuntuu paremmalta. Hyvä asianajaja puolestaan on kuin hyvä gladiaattori, se voittaa ottelun puolestasi. Sijoituspalvelut ovat kuitenkin eri juttu. Sijoittamisen ensisijainen tarkoitus (tiettyä viihdeaspektia lukuun ottamatta) on tuottaa enemmän omaisuutta. Siinä kulut syövät tuottoa.

Markkinat ovat yhtä kuin me

Alla olevassa esimerkissä (John C. Boglen kirjasta) katkoviivalla on merkitty markkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen vuotuinen tuotto. Sinisellä käyrällä on kuvattu kaikki kyseisillä markkinoilla ja aikajaksolla olleiden sijoittajien saamat bruttotuotot suhteessa markkinoiden keskituottoon. Eli useimmat (sininen käyrä  on korkeimmillaan) ovat saaneet sijoituksillensa saman, tai lähes saman, tuoton kun markkinat keskimäärin. Kuvaajassa huomattavasti harvempi (käyrä laskee oikealle ja vasemmalle) on saanut sijoituksillensa prosenttiyksikön verran huonompaa/ parempaa keskimääräistä vuotuista tuottoa ja vielä harvemmalla tuotto on poikennut markkinoiden keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kahden prosenttiyksikön verran.

Ennen erinäisiä kuluja todellisuus tosiaan näyttää tältä, koska esimerkiksi osakemarkkinoiden olemassaolo ei itsessään tuota mitään. Kaikki eivät voi voittaa suhteessa markkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Se on nollasummapeliä. Jos joku on tehnyt hyvän kaupan, jonkun toisen on ollut pakko tehdä huono kauppa. Näin ollen ”puntit” jakautuvat aina tasan niiden kesken, jotka ovat saaneet parempaa ja huonompaa tuottoa kuin markkinat keskimäärin. Kaikki sijoittajat voivat toki keskimäärin saada positiivista tai negatiivista tuottoa. Jos markkinat esimerkiksi nousevat vuoden aikana 20 prosenttia, suurin osa sijoittajista on saanut positiivista tuottoa. Mutta kaikki eivät voi keskimäärin olla parempia kuin kaikki muut.

Gordon Gekkoa lainatakseni: ”It’s not a question of enough, pal. It’s a zero-sum game. Somebody wins, somebody loses. Money itself isn’t lost or made, it’s simply, uh, transferred from one perception to another. Like magic.”

Mitä merkitystä tällaisella huomiolla sitten on?

Jos esimerkkiin lisätään sijoittajien maksamat kulut, koko perinteisen kirkonkellon muotoinen, sijoittajista koostuva, jakauma siirtyy vasemmalle (katso kuvaaja alla). Nyt puntit eivät enää olekaan tasan. Enemmistö sijoittajista häviää markkinoiden keskimääräiselle tuotolle kun sijoitukseen liittyvät kulut lisätään esimerkkiin. Prosentin vuotuiset kulut siirtävät kirkonkelloa prosentin edestä vasemmalle. Mitä korkeammat keskimääräiset kulut, sitä kauemmas sijoittajien tuottojakauma siirtyy markkinatuotosta. Kulut syövät tuottoa.

Sijoittajan kulut saattavat helposti nousta kahteen prosenttiin vuodessa. Ja kulujen vaikutus kasvaa korkoa korolle. Jos osakemarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen tuotto on 7,5 prosenttia (esimerkiksi Jeremy Siegel arvioi viimeisen 200 vuoden vuotuisen osakemarkkinatuoton seitsemään prosenttiin), kahden prosentin vuotuiset kulut syövät kymmenessä vuodessa kolmanneksen tuotoista. Saat siis vain 71 prosentin nettotuoton, kuluttoman 106 prosentin tuoton sijaan.  Kolmenkymmenen vuoden eläkesijoituksessa kulut ovat jo syöneet puolet sinulle kuuluvasta tuotosta.

Mitä asialle sitten voi tehdä?

Sijoitat sitten millä tyylillä tahansa, sinun kannattaa minimoida kulut. Pienikin säästö merkitsee paljon pitkässä juoksussa. Jos olet rahastosijoittaja, valitse kahdesta rahastosta halvempi ja tinkaa varsinkin merkintäpalkkio pois. Jos olet aktiivinen kaupankävijä, valitse halvin osakevälittäjä. Mikäli rakastat yhtiöiden tilinpäätöksiä, lue ne vielä kertaalleen ja tee sijoituspäätöksiä vieläkin harvemmin. Turha kaupankäynti synnyttää vain kuluja ja syö sijoitustyylisi tuotot. Jos pidät strukturoiduista tuotteista, kuten esimerkiksi indeksilainoista, tee sellainen itse. Älä maksa korkeita vuotuisia piilokuluja (ESMAn raportti, s.21-22) jollekin pankille, vaan sijoita pääomasi riskittömään korkotuotteeseen ja osta sen tuotolla indeksin osto-optioita.

Ei sijoituskuluissa säästäminen sen vaikeampaa ole. Jostain syystä monet ammattilaiset vain haluavat sinun kuvittelevan, että menestyksekäs sijoittaminen on vaikeata, ja  siksi kallista.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Kuvan lähde: DeviantArt.com

Artikkeli Maksa vähemmän, niin saat enemmän julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 65 – Osinkojen ABC

To, 16/02/2017 - 08:45

 

Osinkojen ABC

Kaikki osingoista! #rahapodi avaa osinkoihin liittyvät termit kuten osingon irtoaminen, jakosuhde, pääoman palautus ja osinkodippi. Lisäksi syvennytään osingon tarkoitukseen yhtiön liiketoiminnassa. Miksi osinkoja maksetaan? Lisäksi keskustellaan Terrafamen uusimmista käänteistä.

Jakso julkaistu 16.2.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 65 – Osinkojen ABC julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä

Pe, 10/02/2017 - 11:26

Sampo takoi jo Kalevalassa rahaa omistajilleen. Kotimaisella finanssisektorilla toimiva kaimayhtiö on osoittanut viime vuosina, että sijoittajanvastuu voi olla oikein nautinnollinen kokemus, jos salkun panokset on asetettu oikealle hevoselle. Tänä keväänä Sampo ehdottaa jo kahdeksannen kerran peräkkäin osakekohtaisen osinkonsa – omistajiensa passiivisten tulojen – korotusta. Mutta miltä näyttää tulevaisuus?

Tämän blogin sitkeimmät seuraajat muistavat, että tankkasin pohjoismaisia finanssisektorin osakkeita 2010-luvun alussa, finanssi- ja eurokriisin tienoilla. Erikseen kirjoitin Sammon osakeostoista blogiin reilut viisi vuotta sitten, tammikuussa 2012, jolloin osaketta livahti salkkuuni kappalehintaan 18,65 euroa.

Sittemmin Sammon osake on menestynyt markkinoilla selvällä marginaalilla Helsingin pörssin yleisindeksiä paremmin. Konsernia johtaa operatiivisesti Kari Stadigh, joka siirtyi Björn Wahlroosin seuraajaksi alkuvuonna 2009. Stadighilla on suomalaisten yritysjohtajien keskuudessa harvinaisen hyvä track record kasvavista osingoista: Sampo on korottanut osakekohtaista osingonjakoaan jokaisena vuonna Stadighin alaisuudessa. Tulevakaan kevät ei ehdotuksen mukaan tee kaavaan poikkeusta.

Sammon nykyjohdon osinkotrack näyttää seuraavalta:

2008: 0,80 euroa per osake
2009: 1,00 euroa per osake
2010: 1,15 euroa per osake
2011: 1,20 euroa per osake
2012: 1,35 euroa per osake
2013: 1,65 euroa per osake
2014: 1,95 euroa per osake
2015: 2,15 euroa per osake
2016: 2,30 euroa per osake*

* ehdotus yhtiökokoukselle keväällä 2017

Esimerkki osoittaa, kuinka vuosi toisensa jälkeen kasvava osakekohtainen osinko nostaa sijoittajan omaan hankintahintaan laskettua osinkotuottoa merkittävästi. Edellä mainittu oma hankintahintani tuotti ostohetkellä osinkotuottoa silloisella viimeksi maksetulla osingolla 6,2 prosenttia.

Tänä keväänä osinkotuotto näille osakkeille on jo 12,3 prosenttia vuodessa. Osinkosijoittajan kannattaa siis olla kärsivällinen: maratoonari, ei pikajuoksija.

Jatkuuko kasvuputki?

Kahdeksassa vuodessa Sammon osakekohtainen osinko on lähes kolminkertaistunut. Mutta miltä näyttää jatko?

Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei seuraavassa oteta lainkaan kantaa siihen, missä Sammon osakekurssi tulee jatkossa liikkumaan tai edes siihen, miten Sammon osakkeen kokonaistuotto tulee muodostumaan jatkossa. Tarkastelu koskee vain perusteltuja arvioita osingon kehityksestä eli pitkäjänteisen omistajan passiivisista tuloista. Riskiä nekin tietenkin sisältävät.

Tulevaksi kevääksi 2017 Sammon hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle osinkosummaa 2,30 euroa per osake. Käytännössä tämä vastaa koko Sammon osakemäärällä laskettuna yhteensä 1288 miljoonan euron osinkopottia.

Sammon osingonmaksukyky perustuu konsernin sisäisiin osinkovirtoihin, ei siis suoranaisesti sen raportoimaan tulokseen per osake. Toisin sanoen: vaikka Sammon raportoitu osakekohtainen tulos on noin 3 euroa, se ei saa kassavirtana itselleen näin suurta tulososuutta, koska esimerkiksi osakkuusyhtiö Nordea jakaa tuloksestaan ainoastaan noin 70 prosenttia osinkoina. Tämä on Sammolle, kuten muillekin Nordean omistajille, ainoa kassavirta – loppu tuloksesta jää Nordean taseeseen.

Sammon osakekohtaisen tuloksen ja kassavirran välillä pitää siis hahmottaa ero raportoidussa tuloksessa ja raportoiduissa tuloissa (sisäisissä osingoissa).

Vilkaistaan siis seuraavaksi vuoden 2016 julkisia lukuja tulojen suhteen. Sampo sai sisäisiä perusosinkoja kolmelta tukijalaltaan – If, Nordea ja Mandatum Life – yhteensä 1262 miljoonaa euroa. Tämä muodostui Ifin 586, Nordean 551 ja Mandatum Lifen 125 miljoonan euron osingoista.

Kun Sammon kevääksi ehdottamaa 1288 miljoonan euron (2,30 euroa per osake) osinkoa verrataan konsernin sisäisiin 1262 miljoonan euron perusosinkoihin, huomataan, että itse asiassa Sammon osinkoehdotus vastaa jo 102 prosenttia sisäisistä osingoista. Sampo siis jakaa omistajilleen jo enemmän kuin se saa itse perusosinkoina tuloja konserniin.

Näin osakekohtaisen osinkonsa kasvutrendin jatkamiseksi Sampo ainakin osasyynä nostikin viime vuonna sisäisen perusosingon ohella Ifistä myös 293 miljoonan euron ylimääräisen osingon. Luonnollisestikin ylimääräinen on luonteeltaan kertaluontoista, ei pysyvää tuloa.

Kasvu on jatkossa työn takana

Jatkossa Sammon osakekohtainen osinko ei siis oikeastaan voi nousta kasvattamalla osingon prosenttiosuutta konsernin sisäisistä perusosingoista, koska taso on ylittänyt jo sadan prosentin eli sen, mitä Sampo itse saa yhtiöiltään tulovirtana vuosittain. Jäljelle jää kuitenkin kaksi kasvumoottoria: joko omistusyhtiöiden tulosten kasvaminen tai niiden osingonjakosuhteiden (osinkojen osuudet tuloksista) nostaminen.

Mandatum Life on kehittynyt hyvin, mutta Sammon kokonaisuudesta se edustaa tulosmielessä vain noin kymmenystä, joten sen varassa sijoittaja ei voi irrottaa pyöriä kiitoradasta. If on jo ennätyksellisessä lyönnissä vakuutusteknisessä tulosmielessä, eikä konservatiivinen sijoittaja voi ennakoida sille enää merkittävää kohennusta vakuutustulokseen. Pikemminkin päinvastoin.

Tuloksen kasvattamisen mielessä jäljelle jää siis käytännössä Nordean tuloskasvu, joka edellyttää yhdistelmää it-hankkeiden onnistuneesta läpiviennistä ja korkojen normalisoitumisesta (noususta). Samalla korkojen nousu kohentaisi myös Ifin ja ylipäätään Sammon mahdollisuutta nostaa tuloskuntoa sijoitustoiminnan tuotoilla.

Korkojen nousua odotellessa tuloskasvun moottorina voisi toimia toimialan rakennejärjestely, johon Sammolla olisi lähtökohtaisesti joustava lähtökohta osallistua.

Kaikkiaan Sammon tuloksen kasvunäkymä on kuitenkin perusskenaariossa aneeminen lyhyellä aikavälillä. Näin Sammon oman osakekohtaisen osingonjaon kasvattamiseen jää lyhyessä juoksussa jäljelle osinkojen suhteellisen osuuden kasvattaminen omistusten tuloksista (jotka eivät perusskenaariossa juuri kasva). Sammon johto on indikoinut, että konsernin osin omistaman tanskalaisen pörssilistatun vakuutusyhtiö Topdanmarkin voitonjakopolitiikkaan (omien osakkeiden takaisinostoja) saattaa olla tulossa linjanmuutos. Näin Sampo alkaisi saada omistuskohteeltaan tuloja eli kassavirtaa osinkojen muodossa. Toistaiseksi Sampo on raportoinut Topdanmarkin tulososuuden osakekohtaisessa tuloksessaan, vaikka konserni ei ole saanut sieltä kassavirtaa sisäisinä osinkoina. Näin osingonmaksun aloittaminen Topdanmarkissa kohentaisi välittömästi Sammon sisäisiä osinkoja, vaikka tulos ei kasvaisi.

Toinen mahdollinen sisäisten osinkojen kasvutekijä Sammolla on melko todennäköisesti osakkuusyhtiö Nordean osingonjakosuhteen maltillinen nousu. Tulevana keväänä Nordea jakaa tuloksestaan noin 70 prosenttia osinkoina. Voi olla mahdollista, että vuoden kuluttua tämä suhde olisi noin 75 prosenttia, jos vakavaraisuussääntely sen mahdollistaa. Näin Sammon sisäiset osingot kasvaisivat myös Nordeasta, vaikka pankin tulos ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan. Rajumpi osinkotason kasvu Nordeassa voisi jakosuhteen näkökulmasta tulla yritysjärjestelyn kautta.

Selkä seinää vasten Sammon tarkoituksella vahvana pidetty tase mahdollistaisi parin vuoden verran pelivaran jatkaa osakekohtaisen osingonjaon kasvua, vaikka sisäiset osingot eivät kasvaisikaan hetkeen. Todennäköisesti Sammon oman taseen ohella If ja Mandatum voisivat myös kertaluonteisesti maksaa Sammolle lisäosinkoa tarpeen tullen. Nämä olisivat kuitenkin mallia ”kestämätön kasvu”.

Ei syytä huoleen, muttei myöskään turvallisuuden tunteeseen

Kaikkiaan Sampo on kenties Helsingin pörssin parhaiten johdettu ja omistajaystävällisin yhtiö. Jatkan ilomielellä sen pitkäjänteisenä omistajana, mutta koin tämänkertaisen tarkastelun mielekkäänä siitä syystä, että monissa markkinakommenteissa Sammon osinkoa on kehuttu laadultaan loistavana ja rivien välistä jopa miltei pomminvarmasti kasvu-uralla pysyvänä.

Lähempi tarkastelu osoittaa, että kommenteissa on mukana markkinointihenkeä. Todellisuutta kuvaavassa perusskenaariossa Sammon osinko todennäköisesti kyllä kasvaa edelleen maltillisesti, mutta arvosijoittajien suosimaa grahamilaista turvamarginaalia ja Sammon lineaarista osinkokasvua ei todellakaan voi sotkea enää samaan lauseeseen.

On aivan eri asia saada uudelle sijoitukselle 5,4 prosentin osinkotuotto 70 prosentin jakosuhteella sisäiseen kassavirtaan kuin 5,4 prosentin osinkotuotto sadan prosentin jakosuhteella sisäiseen kassavirtaan, joka sekin muodostuu omistusyhtiöiden osin äärimmilleen viritetyistä tuloskunnoista.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter.com / CC0

Artikkeli Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osingot, osingot ja vielä kerran osingot

To, 09/02/2017 - 17:04

Helsingin pörssin yhtiöt raportoivat nyt tilikauden 2016 tuloksiaan ja niistä ehdotettavia kevään osinkoja. Vuodenvaihteessa blogillani alkoi kahdeksas kalenterivuosi, ja olen aiempina vuosina käsitellyt osinkokauden alla ja sen aikana useaan otteeseen ajatuksiani osinkojen merkityksestä pitkän aikavälin sijoittajalle. Koska tämä pyörä ei muutu rungoltaan vuosien varrella, esitän tässä merkinnässä kertauksen osinkosijoittamisen perusteista. Jos siis olet seurannut blogia pidempään, ei uutuusarvoa ole seuraavaksi tiedossa. Uskoakseni myös uusien sijoittajien (ja miksei vanhojenkin) on syytä sisäistää osinkotietämys, vaikka sijoituskohteet lopulta valikoituisivatkin muun kuin osingon ja sen kasvun perusteella.

Osa sijoittajista priorisoi lyhyen tähtäimen voitonjakoa sijoituskohteissaan. Pidän myös itseäni osinkosijoittajana, mutta en lainkaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Tässä merkinnässä pyrin avaamaan suhdettani pörssiyhtiön osingonjakopäätöksiin. Yksittäisen vuoden osinkotuotolla on mielestäni lähinnä viihdearvoa, eikä sillä ole useinkaan mitään suoraa yhteyttä sijoituskohteen pitkän aikavälin menestyksen kanssa.

Hahmota osingonjakopotentiaali

Havaintojeni mukaan valtaosa sijoittajista kiinnittää liioitellusti huomiota siihen, mitä pörssiyhtiö itse ehdottaa osingonjaoksi lyhyellä aikavälillä. Tärkeintä olisi hahmottaa se potentiaali, mitä yhtiö voisi halutessaan maksaa. Osa sijoittajista ei tule ajatelleeksi lainkaan, että jokakeväiset voitonjakopäätökset, mukaan lukien osinko ja omien osakkeiden takaisinostot, ovat yhtiön pääomarakenteeseen ja muihin rahoituspäätöksiin olennaisesti vaikuttavia tekijöitä.

Liian usein ajatellaan, että osinko vain tupsahtaa tilille keväisin. Asiaa kannattaisi ajatella myös yhtiön näkökulmasta. Normaalisti varsin lyhyeen ajatusketjuun kuuluu lähtökohtainen olettama, jonka mukaan osingon pitäisi olla mahdollisimman suuri. Silloin jää kuitenkin ymmärtämättä, että suuri osinko on pois muusta osasta yhtiön liiketoimintaa ja sen kasvattamista. Suuren osingon janoajien tulisi miettiä, kumpi voi investoida liiketoiminnan voittovarat edelleen tuottavammin: pörssiyhtiö vai sijoittaja? Jos vastaus on ensimmäinen, on suuri osinko sijoittajalle vahingollinen.

Osinko maksetaan yhtiön todellisen liiketoiminnan tuloksesta

Osinkojen osalta on paikallaan avata hieman teemaan liittyvää käsitteistöä. Osinko on yhtiön nettotuloksesta osuus, joka jaetaan osakkeenomistajille. Pääsääntöisesti osinko jaetaan kotimaisista yhtiöistä kerran vuodessa – ja nimenomaan vuosituloksesta laskettuna osuutena. Edeltävässä on syytä pitää paino sanalla ”tuloksesta”.

Tämän mukaan osinkoa ei voida pidemmän päälle jakaa lainkaan, jos yhtiö ei harjoita voitollista liiketoimintaa. Lyhyellä aikavälillä osingonjakoa voidaan toki harjoittaa hyödyntämällä aiemmin kertyneitä kassavaroja, myymällä yhtiön omaisuutta halvalla (osingonmaksupakon edessä) tai ottamalla lainaa. Siksi on syytä huomauttaa, että osingonjakopäätös on lyhyellä tähtäimellä yleensä tahdonvaltainen, minkä tulen tämän merkinnän edetessä osoittamaan esimerkein.

Osinkosijoittamiseen liittyvä keskeinen käsite on siis yhtiön osingonjakosuhde. Tämä kertoo yhtiön pääomarakenteeseen liittyvästä politiikasta: jaetaanko voittovarat pääosin osakkaille vai investoidaanko varat tulevaan kasvuun? Saman asian voisi muotoilla osinkosijoittajan näkökulmasta seuraavasti: haluanko hankintahintaani nähden vahvan osinkotuoton välittömästi vai kasvavan osinkotuoton tulevina vuosina?

Jos yhtiö jakaa tuloksestaan valtaosan osakkaille jo tänään, niin seuraava kysymys kuuluu, miten se rahoittaa huomenna kasvunsa? Sijoittajan kannattaakin pohtia, jakaako näennäisen hyvä osinkoyhtiö merkittävästi osinkoa juuri siksi, että sillä ei ole hyvää kasvunäkymää tai investointikohteita näköpiirissä? Toisin sanoen on pohtimisen arvoista, missä määrin yhtiön johdolla on perusteltua syytä pidättää tuloksesta suuri osa yhtiössä.

Osingonjakosuhde (payout ratio) lasketaan käytännössä seuraavasti.

(osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos)

Osinko on siis määritelmän mukaan osuus yhtiön liiketoiminnan nettotuloksesta. Osingonjakosuhteella ei näin ollen ole mitään kiinteää suhdetta osakkeen pörssikurssiin. Tätä näkökulmaa tulee kuitenkin ajatelleeksi valitettavan harva sijoittaja, ja osinkojen suuruutta verrataankin usein vain pörssikurssiin.

Jos osingon määrä ylittää sata prosenttia yhtiön vuotuisesta nettotuloksesta, muodostuu yhtälö pidemmän päälle kestämättömäksi. Mistä varoista osingot oikein maksetaan, jos yhtiö jakaa osakkeenomistajilleen vuodessa enemmän kuin se ansaitsee? Tuskin pankinjohtajakaan antaa yhtiölle pidemmän päälle lisää lainarahaa vain osingonmaksuun tiedostaen samanaikaisesti, että yhtiölle ei jää lainkaan rahaa velkojen takaisinmaksuun.

Mitä yleensä tarkoitetaan osinkotuotolla?

Arkikielessä osinkotuottoon viitattaessa tarkoitetaan yleensä efektiivistä osinkotuottoa. Tämä saadaan suhteuttamalla jaettava osakekohtainen osinko yhtiön pörssikurssiin.

(osakekohtainen osinko / yhtiön osakekurssi)

Tätä ulottuvuutta kannattaa mielestäni verrata aina edellä kuvattuun osingonjakosuhteeseen. Jos yhtiö on kiinnostava efektiivisen osinkotuoton näkökulmasta, on lähtökohtaisesti tarkistettava, millaisen osuuden vuosituloksestaan yhtiö jakaa osinkoina.

Tämä kertoo sijoittajalle kaksi elintärkeää asiaa: ensin sen, onko osinko kestävällä tasolla suhteessa yhtiön vuositulokseen, ja toisaalta sen, onko osinkoon odotettavissa tulevaisuudessa nousua investointien kautta. Mitä alhaisempi on tarkasteluhetken osingonjakosuhde, sitä enemmän osinkotason säilyttämisessä on pelivaraa tuloksen tilapäisen notkahduksen varalle.

Tähän mennessä esitetyn perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että osakekohtaisen osingon euromääräisellä suuruudella ei ole mitään merkitystä osinkotuoton hyvyyden kanssa. Jos yhtiö päättää esimerkiksi maksuttomalla rahastoannilla pilkkoa osakekantaansa pienempiin osiin, laskee yhtiön osakekohtainen osinko tasan samassa suhteessa. Mitään väliä ei ole siis sillä, onko osinko 0,10 euroa, 1,00 euroa vai 10,00 euroa per osake. Tärkeämpiä ovat edellä kuvatut indikaattorit, jotka koskevat osinkojen suhteuttamista yhtiön tulokseen ja osakekurssiin. Sijoittaja saa aina osinkotuottonsa suhteessa sijoittamaansa pääomaan riippumatta siitä, onko salkussa olevien osakkeiden lukumäärä 1 vai 10 000 kappaletta.

Osingonjaon kasvu ratkaisee pitkän aikavälin sijoitusmenestyksen

Seuraavaksi on aika yhdistää osinkoteema yhtiön osakkeen pitkän aikavälin teoreettiseen tuotto-odotukseen. Niin sanottu Gordonin kaava kuvaa pörssilistattujen yhtiöiden pitkän aikavälin tuotto-odotusta osingonjaon kasvutekijän kautta.

Kaavan yleismuoto on seuraavanlainen.

Osakkeen arvo (FV) = [ennustettu osinko / (tuottovaatimus – kasvuvauhti)]

Osinkoihin liittyen Gordonin kaavan termejä voidaan kuitenkin järjestellä siten, että osakkeen tuotto-odotuksen approksimaatio saadaan seuraavalla sovellutuksella.

Osakkeen tuotto-odotus (Er) = (osinkotuotto + osinkojen kasvuvauhti)

Kuten edellä totesin, kiinnittävät monet sijoittajat huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon. Tämä on täysin käsittämätöntä ja suorastaan anteeksiantamatonta pitkän aikavälin osakesijoituksissa, sillä lopullisessa sijoitustuotossa ylivoimaisesti dominoivin tekijä on osinkojen tuleva kasvuvauhti. Sitä sanomalehtien taloussivut eivät valitettavasti tiedä kertoa. (Enkä valitettavasti tiedä minäkään, arvioida sen sijaan pystyn.)

Jos sijoittaja maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoaan korkeaksi, päätyy hän sijoittamaan usein sellaisiin yhtiöihin, joilla ei riitä rahkeita investoida voittovaroja lainkaan tulevaan kasvuun. Jos liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään osingot – muistakaamme siis edelleenkin, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta.

Menestyvän sijoittajan tulee näin ollen maksimoida edellä kuvattua yhtälöä, jossa olennaiseksi osatekijäksi kohoaa osinkojen kasvutekijä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että sijoittajan tulee tyytyä sijoitushetkellä karkeasti 5 prosentin pallokentällä pyörivään efektiiviseen osinkotuottoon, usein hieman sen alle. Ajatuksen takana on olettama, että laatuyhtiöt kasvattavat maksamaansa osakekohtaista osinkosummaa vuosi toisensa jälkeen, jolloin osinkotuotto suhteessa sijoittajan omaan hankintahintaan kohoaa vuosittain. Nämä ovat mielestäni todellisia osinko-osakkeita.

Onko yhtiön osingonjakopäätöksillä oikeasti mitään merkitystä yhtiön arvoon?

Vilkaistaan seuraavaksi hieman siihen, mitä rahoitusteoria sanoo osingoista ja yhtiön voitonjaosta. Tutkijat Modigliani ja Miller ovat tulleet johtopäätökseen, että osingonmaksun suuruudella yksittäisenä vuonna ei ole merkitystä yhtiön arvoon. Tämä johtuu heidän mukaansa siitä, että sijoittaja voi omilla toimillaan kumota yhtiön tekemät voitonjakoa koskevat päätökset. Väite sisältää myös oletuksen, että verottomassa maailmassa yhtiön voitonjakopäätökset eivät sisällä minkäänlaista kätkettyä signaalia yritysjohdon tulevaisuuteen liittyvästä uskosta.

Otetaan esimerkkejä Modiglianin ja Millerin tueksi.

Mielikuvituksellisella yhtiöllä nimeltä Jussin Pussit Oy on osakkeita yhteensä 100 000 kappaletta. Yhden osakkeen hinta on 5 euroa per osake. Nämä kerrottuna yhtiön oman pääoman arvoksi muodostuu 500 000 euroa (100 000 * 5). Yhtiö päättää maksaa osakekohtaista osinkoa keväällä 0,50 euroa osaketta kohden, mikä merkitsee 10 prosentin efektiivistä osinkotuottoa suhteessa osakekurssiin. Osinkojen maksaminen vie yhtiön kassasta 50 000 euroa (100 000 * 0,50), mikä siirtyy verojen jälkeen sijoittajien taskuihin. Yhtiön oman pääoman arvo laskee siis 450 000 euroon. Samaan aikaan yhtiön osakkeenomistajien kollektiiviset rahavarat kasvavat 50 000 euroon.

Vastaavasti Jussin Pussit Oy olisi voinut maksaa osinkoa keväällä 0,10 euroa per osake, mikä tarkoittaisi 2 prosenttia efektiivistä osinkotuottoa. Tällöin yhtiön kassaa veloitettaisiin osinkojen vuoksi 10 000 euroa, jolloin oman pääoman arvo laskisi tasolle 490 000 euroa. Vastaavasti sijoittajat saisivat yhteensä 10 000 euroa käteistä miinus verot. Molemmissa skenaarioissa rahavarojen yhteismäärä säilyy ennallaan.

Esimerkeistä voidaan havaita, että suurempien osinkojen jakaminen ei itsessään luo minkäänlaista arvoa yhtiöön teoriassa. Päinvastoin, se voi viedä yhtiöltä rahoituksellisen liikkumavaran, joka olisi tarpeellinen kasvuhankkeiden kannalta.

Mainitsin aiemmin, että sijoittaja voi halutessaan kumota yhtiön osingonjakopäätöksen. Se tapahtuisi Jussin Pussit Oy:n tapauksessa seuraavasti.

Oletetaan, että yhtiö pitäytyy 0,50 euron osakekohtaisessa osingossa. Sijoittaja omistaa 1 000 kappaletta osakkeita ennen osingonjakoa. Seuraavaksi oletetaan, että sijoittaja haluaa kumota osingonjakopäätöksen vaikutukset täysin. Sijoittajan omistuksen arvo ennen osingonjakoa on 5 000 euroa (1000 * 5). Hän saa 500 euroa osinkoina (0,50 * 1000). Osakkeen markkinahinta laskee osinkoa vastaavalla määrällä 4,50 euroon.

Sijoittaja ostaa 111 osaketta osingonjaon jälkeen osinkorahoillaan (500 / 4,50). Näin ollen sijoittaja omistaa osingonmaksun jälkeisessä tilanteessa 1111 osaketta, joiden osakekohtainen markkinahinta on osingon irrottua 4,50 euroa. Näiden tulona saadaan vastaukseksi jälleen osakeomistuksen arvo 5000 euroa (1111 * 4,50), mikä vastaa tilannetta ennen yhtiön osingonjakopäätöstä.

Viimeisenä vaihtoehtona voidaan tarkastella tilannetta, jossa yhtiö ei maksa lainkaan osinkoja, vaikka sijoittaja niitä haluaisi.

Osakkeenomistaja haluaa 5 000 euron osakeomistukselleen korkean 10 prosentin efektiivisen osinkotuoton. Hän voi tehdä itselleen sellaisen. Se onnistuu myymällä 100 Jussin Pussit Oy:n osaketta (500 / 5 tai 1000 * 0,1), saaden näistä käteisvaroja 500 euroa (100 * 5). Sijoittajan omistus laskee 900 osakkeeseen (1000–100), joiden markkina-arvo on 4 500 euroa (900 * 5). Sijoittajalla on siis tilillään käteisenä ”itse tehdyt” osingot 500 euroa ja osakeomistuksen arvo 4 500 euroa, jotka tekevät edelleen yhteensä 5 000 euroa.

Tilannekuvauksiin viitaten on vaikea ymmärtää, miksi sijoittajat suosivat tahdonvaltaisesti pörssiyhtiön puolelta tehtyjä ”suuria osinkopäätöksiä”. Kulujen ja verotuksellisten näkökulmien reunoja pyöristämällä jokainen sijoittaja voi jakaa itselleen haluamansa suuruiset osingot joka vuonna. Sama koskee myös muita yhtiön pääomarakennetta koskevia kysymyksiä, kuten esimerkiksi velkaantumista. Jos yhtiö ei sijoittajan mielestä käytä riittävästi vipua liiketoiminnassaan, hän voi ottaa sitä henkilökohtaiseen taseeseensa itse.

Vaikka kuvasin edellä yhtiön voitonjakopäätösten kumoamista sijoittajan näkökulmasta erityisesti osinkojen osalta, on neutralisoiva tarkastelu mahdollista tehdä aivan samoin myös omien osakkeiden takaisinostojen yhteydessä. Yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostuksen kannalta omien osakkeiden takaisinostot ja käteisosinko ovat siis teoreettisesti sama asia – molemmat ovat tahdonvaltaisesti päätettävissä olevia tapoja muuttaa yhtiön pääomarakennetta sekä voitonjakoa ja siihen liittyvää politiikkaa. Siksi on luonnollista, että osakkeen arvostuksessa tulee ottaa huomioon sekä osingot että omien osakkeiden takaisinostot. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan takaisin, laskee liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä, mikä parantaa jäljelle jääviä osakekohtaisia tunnuslukuja ostoja vastaavassa suhteessa.

Yksittäisen vuoden suurta efektiivistä osinkotuottoa maksimoimalla sijoittaja saavuttaisi parhaat mahdolliset sijoitustulokset, jos kannattava osakesijoittaminen olisi jonkinlaista pikajuoksua. Kyse on kuitenkin maratonista, jossa osinko on sijoitusaikana ainoa käteiseksi realisoituva tuotto ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Siksi osake on pitkällä aikavälillä sitä arvokkaampi, mitä enemmän osinko yhtiö kykenee jakamaan omistajilleen voittoa jäljellä olevana elinaikanaan.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Jussin Pussit Oy on mielikuvitusta täynnä oleva esimerkkiyhtiö.

Photo credit: AndreasPoike / Foter / CC BY

 

Artikkeli Osingot, osingot ja vielä kerran osingot julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 64 – Valuuttasodankäynnin alkeet

To, 09/02/2017 - 15:01

 

Valuuttasodankäynnin alkeet

Suomi on valuuttasodassa Ruotsin kanssa! Markka on taas otettu käyttöön ja rajat on muurattu umpeen. Käsittelemme #rahapodissa valuuttasodan arsenaalia, todennäköisiä osapuolia globaalilla tasolla ja valuuttojen roolia. Mitä valuuttasota tarkoittaa käytännön tasolla?

Jakso julkaistu 9.2.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 64 – Valuuttasodankäynnin alkeet julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Uuden ajan Private Banking – miltä se näyttää?

Ti, 07/02/2017 - 11:56

Wikipedia tarjoaa tietoa melkein mistä tahansa asiasta. Private Banking -termiä Wikipedia kuvailee näin:

”Erityinen palvelu, jota osa pankeista tarjoaa varakkaille asiakkailleen. Kyseessä ovat usein asiakkaat, joilla on sijoitettavaa varallisuutta yli 200 000 euroa. Palvelu voi sisältää sijoitusneuvontaa, omaisuudenhoitoa, juridisia palveluita, veroneuvontaa ja ulkomaan sijoituksia. Pääsääntöisesti Private Banking -asiakkaalle tarjotaan muita asiakkaita parempia ehtoja.”

Tämä kuvaus pitää paikkansa myös Nordnetin kohdalla. Monet Private Banking -asiakkaistamme ovat yrittäjiä, jotka ovat hankkineet varallisuutensa kovalla työllä. He ovat usein hintatietoisia, kiinnostuneita taloudesta ja haluavat pitää ohjakset omissa käsissään. Heillä on tavoitteena hallita ja kasvattaa varallisuuttaan tuleville sukupolville. Perinteisesti he ovat myös haluttomia maksamaan tarpeettomia kuluja, jotka nakertavat merkittävästi sijoituksen tuottoja.

Viime vuosina pankit ovat puhuneet paljon Private Bankingistä eli yksityispankkipalveluista. Pankit kehittävät jatkuvasti uusia ansaintamalleja ja jos sinulla on merkittävää varallisuutta, varainhoitajat ovat varmasti tarjonneet palveluitaan sinullekin. Pankit tuntuvat panostavan juuri tähän kohderyhmään myös markkinointikampanjoissaan, konttoreissaan ja asiakastilaisuuksissaan.
 

Kuinka Nordnetin Private Banking eroaa massasta?

Nykyään suurin osa uusista asiakkaista tulee meille perheenjäsentensä ja ystäviensä suosittelujen kautta. Meillä on tutkitusti Suomen tyytyväisimmät sijoittaja-asiakkaat. Se on erinomainen merkki. Tutkiessani eri toimijoiden kotisivuja olen huomannut, etteivä palvelut tai ehdot eroa toisistaan paljoakaan.

Kun me täällä Nordnetissä vuosia sitten perustimme oman Private Banking -palvelumme, esitimme itsellemme kysymyksen: kuinka onnistuisimme luomaan modernimman version isojen kivijalkapankkien vanhentuneesta konseptista?

Lähtökohta oli tarjota varakkaimmille asiakkaillemme lisäarvoa henkilökohtaisemman palvelun kautta – ilman lisähintaa. Ratkaisimme asian yksinkertaisesti tarjoamalla sen, mitä perinteinenkin Private Banking -palvelu sisältää – yhdellä suurella erolla. Päätimme poistaa palvelustamme henkilökohtaisen sijoitusneuvonnan ja siihen liittyvät kulut.

Ensiksikin, käsi sydämelle: mitä perinteinen sijoitusneuvonta oikeastaan antaa? Useimmiten saat sijoitusneuvojaltasi sijoitusehdotuksia, joiden pitäisi miellyttää sekä sinua asiakkaana että tukea pankin myyntitavoitteita, jotta pankki saisi mahdollisimman paljon pääomia omiin tuotteisiinsa. Sokerina pohjalla asiakas pakotetaan usein myös maksamaan kiinteää vuosittaista palkkiota riippumatta sijoitustoiminnan tuloksesta. Jos sinulla on 300 000 euroa ja varainhoitopalkkio on yksi prosentti, tarkoittaa se 3000 euroa puhtaina kuluina. Se on paljon rahaa ja sama jatkuu vuodesta toiseen.
 

Me uskomme asiakkaisiimme

Meillä Nordnetissä on hieman erilainen näkökulma. Olemme aktiivinen, moderni ja toiminnassamme läpinäkyvä pankki, joka uskoo asiakkaisiinsa. Olemme vakuuttuneita siitä, että juuri sinä olet paras hoitamaan omia sijoituksiasi. Asiakkaanamme saat henkilökohtaista palvelua sinulle nimetyiltä meklareilta ja asiakaspalvelijoilta. Yhteydenpito hoituu kätevimmin puhelimitse tai verkkopalvelun kautta.

Ollessasi poissa kotitietokoneesi äärestä voit käydä kauppaa puhelimessa meklarin välityksellä ilman lisäkustannuksia. Sinulla on myös mahdollisuus osallistua monipuolisiin tilaisuuksiin, jotta pysyt mukana siinä, mitä markkinoilla tapahtuu. Yhteistyökumppanimme tuottavat asiakkaillemme myös erilaisia mallisalkkupalveluita ja yhtiöanalyysejä kotimaisista yhtiöistä.

Erona muihin palveluntarjoajiin on se, että me emme peri palvelustamme kiinteitä palkkiota. Et siis maksa säilytysmaksuja, kiinteitä vuosimaksuja, omaisuudenhoitopalkkioita tai merkintäpalkkioita.

Sen sijaan että myyjä soittelisi sinulle, voit itse olla meihin yhteydessä silloin, kun sinulle parhaiten sopii ja keskustella sijoituksista, jotka sinua kiinnostavat. Esimerkiksi kalliin ”yhdistelmärahaston” voit rakentaa parilla kustannustehokkaalla pörssinoteeratulla ETF-indeksirahastolla.

Uskomme toiminnassamme täydelliseen läpinäkyvyyteen ja siihen, että asiakkaamme tietävät, mistä maksavat. Tarjoamme mieluummin mahdollisuuden valita lisäpalveluita sen sijaan, että et voisi jättää pois kuluja sisäänleivotuista palveluista, joita et todellisuudessa tarvitse.

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset varainhoitopalvelut, jotka tekevät tuloaan perinteisten rinnalle. Tähän mekin satsaamme tuotekehityksessä. Eikö tämä kuulosta nykyajan Private Banking -palvelulta?

Heräsikö kiinnostus? Jätä yhteystietosi tämän linkin kautta, niin otamme sinuun yhteyttä!

Artikkeli Uuden ajan Private Banking – miltä se näyttää? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osingonkasvattajat Helsingin pörssissä

Pe, 03/02/2017 - 14:34

Edellisen blogimerkinnän jälkeen minulta on usean toimesta tiedusteltu, mitkä yhtiöt ovat historiallisesti onnistuneet osinkonsa kasvattamisessa. Näitä kohteita omistamalla sijoittaja on siis voinut vuodesta toiseen kasvattaa omalle hankintahinnalleen saatavaa osinkotuottoa, ja osingot uudelleensijoittamalla myös kasvattaa salkkuaan korkoa korolle. Helsingin pörssissä useat yhtiöt ovat kasvattaneet osakekohtaista osinkoaan jo monta vuotta putkeen. Listaan tässä merkinnässä nämä yhtiöt osinkohistorioineen.

Pörssiyhtiö ansaitsee osinkoaristokraatin tittelin Euroopassa, jos se kykenee kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan (euroa per osake) vähintään 10 vuotta yhtä soittoa. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään pörssiyhtiötä tässä kategoriassa, mutta Raisio on vaaravyöhykkeellä nousta pian Suomen ensimmäiseksi osinkoaristokraatiksi.

Osingonjaon kasvattajiin sijoittamisessa on kantavana ajatuksena tavoitella sijoitustuottoa vuosittain kasvavana osinkovirtana suoraan itse yhtiöltä – ei pikaisena kurssinousuna muilta sijoittajilta. Tässä yhteydessä on kyse salkun passiivisten tulojen kasvattamisesta. Toisaalta osingonjaon pitkän aikavälin kasvun track record kertoo paljon myös alla olevan liiketoiminnan laadusta – osinkojen kasvusarjahan maksetaan suhdanteiden yli yhtiön kasvavasta tuloskunnosta.

Tietysti vuosien mittaan voitonjaon kasvattajan osakekurssikin seuraa osingonjaon kehitystrendiä, mutta yleensä nimenomaan tässä järjestyksessä: liiketoiminnan menestys tukee pitkän aikavälin kurssinousua, koska yhtiön kuin yhtiön osake on jäljellä olevana elinaikanaan maksettavien osinkojen (nyky)arvoinen. Mitä jyrkempi on yhtiön osingonmaksukyvyn nousulatu, sitä jyrkempi on todennäköisesti myös osakekurssin nousukulma ajan mittaan (ei kuitenkaan koko ajan käsi kädessä).

Osinko on eräänlainen pohjatuotto, jonka sijoittaja saa kurssivaihteluista riippumatta. Siksi osingonjaon kasvutrendillä olevan yhtiön omistajan passiiviset tulot kasvavat vuosittain, vaikka kurssit syöksyisivät sementtiin. Tämän huomioiden sijoittaja voi keskittää energiansa kurssikäyrän seuraamisen sijaan moneen muuhun aktiviteettiin.

Nollakorkojen maailmassa tuottohakuiset korkosijoittajatkin etsivät ennustettavia osinkoyhtiöitä pörssistä. Korkosijoittaja rinnastaa vuotuisen osakekohtaisen osingon korkokuponkiin, joka sijoituskohteesta irtoaa eli tuloutuu vuosittain. Kuponkiin, joka irtoaa riippumatta osakekurssin liikkeistä tai päivän markkinauutisista. Useissa korkosijoituksissa kuponki on tänään historiallisen alhainen. Koska keskuspankkien toimet ovat johtaneet alhaisten korkojen aikakauteen, ovat pörssin osinko-osakkeet nyt suosittuja myös muiden kuin perinteisten osakesijoittajien silmissä.

Raision ohella muita vähintään vuodesta 2009 lähtien osinkoaan kasvattaneita suurehkoja kotimaisia yhtiöitä ovat Amer Sports, Fiskars, Huhtamäki, Kone, Sampo ja Tieto. Seuraavassa on listattu mainittujen yhtiöiden osakekohtaisten osinkojen viimeaikainen kehityskaari. Kyse on vuotuisista perusosingoista ja niiden keskimääräisistä kasvuprosenteista korotussarjan alusta.

Amer Sports

2009: 0,16 EUR
2010: 0,30 EUR
2011: 0,33 EUR
2012: 0,35 EUR
2013: 0,40 EUR
2014: 0,45 EUR
2015: 0,55 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 22,8 %

Fiskars

2008: 0,50 EUR
2009: 0,52 EUR
2010: 0,60 EUR
2011: 0,62 EUR
2012: 0,65 EUR
2013: 0,67 EUR
2014: 0,68 EUR
2015: 0,70 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 4,9 %

Huhtamäki

2008: 0,34 EUR
2009: 0,38 EUR
2010: 0,44 EUR
2011: 0,46 EUR
2012: 0,56 EUR
2013: 0,57 EUR
2014: 0,60 EUR
2015: 0,66 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 9,9 %

Kone

2009: 0,325 EUR
2010: 0,45 EUR
2011: 0,70 EUR
2012: 0,875 EUR
2013: 1,00 EUR
2014: 1,20 EUR
2015: 1,40 EUR
2016: 1,55 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 25,0 %

Raisio

2006: 0,03 EUR
2007: 0,04 EUR
2008: 0,07 EUR
2009: 0,09 EUR
2010: 0,10 EUR
2011: 0,11 EUR
2012: 0,12 EUR
2013: 0,13 EUR
2014: 0,14 EUR
2015: 0,16 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 20,4 %

Sampo

2008: 0,80 EUR
2009: 1,00 EUR
2010: 1,15 EUR
2011: 1,20 EUR
2012: 1,35 EUR
2013: 1,65 EUR
2014: 1,95 EUR
2015: 2,15 EUR

Keskimääräinen vuosikasvu: 15,2 %

Tieto

2009: 0,50 EUR
2010: 0,70 EUR
2011: 0,75 EUR
2012: 0,83 EUR
2013: 0,90 EUR
2014: 1,00 EUR
2015: 1,10 EUR
2016: 1,37 EUR*

Keskimääräinen vuosikasvu: 15,5 %

Kaikki 2016-sarakkeen osingot ovat osakekohtaisia perusosinkoja per yhtiö tuoreista tilinpäätöstiedotteista, eli ne ovat kevään 2017 osinkoehdotuksia* yhtiökokoukselle. Niillä yhtiöillä, joilta tilinpäätöstiedotetta ei ole tuoreeltaan tullut, kasvuprosentit on laskettu viime kevääseen. Ehdotusten osalta kasvuprosentit on laskettu sen mukaan, että ehdotukset menevät läpi (mihin sisältyy riski).

Lopuksi on tietenkin syytä vielä muistuttaa, etteivät historialliset kasvuprosentit takaa mitään tulevasta, mutta ehkä ne voivat kuitenkin antaa kiinnostuksen tutustua yhtiöihin tarkemmin. Kuitenkin kasvuprosenttien kohdalla on hyvä pitää maltti matkassa, koska nykyisten osinkokasvattajien sarja alkaa lähtökohtaisesti finanssikriisistä, jolloin talous oli poikkeuksellisen heikossa hapessa. Siten kasvuprosenttien laskennassa epäileväinen sijoittaja voisi pitää lähtötasoa matalana.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Aristocrats-hat via Foter.com / CC BY-NC

Artikkeli Osingonkasvattajat Helsingin pörssissä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Piensijoittajien osakekauppa tammikuussa: Trump-ralli saa riittää

Pe, 03/02/2017 - 09:15

 

Tammikuussa suomalaiset piensijoittajat vetäytyivät pörssistä takavasemmalle. Yhteenlaskettuna osakepainoa kevennettiin salkuista tuntuvilla 120 miljoonan euron nettomyynneillä. Erityisesti Trump-rallissa hyvin kehittyneitä osakkeita kevennettiin katteettoman nousun pelossa.

 

  • Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, FIM, Nordea, Pohjola, UB) kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto laski tammikuussa 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Helsingin pörssin yhteenlaskettu vaihto putosi jopa 16,3 prosenttia vuodentakaisesta tammikuusta. Online-välittäjien kauppamäärät vähenivät edelliskuusta euroissa 12,1 prosenttia. Kuitenkin koko pörssin osalta kauppamäärät kohosivat euroissa 2,2 prosenttia.
  • Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät laskivat 8,0 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja toteutettiin 3,5 prosenttia viime vuoden tammikuuta vähemmän. Koko pörssin kappalemääräiset kaupat nousivat viime kuusta 7,2 prosenttia. Yksityissijoittajilla vastaava kappalemääräisten kauppamäärien kasvu oli joulukuusta 1,9 prosenttia.

Trump-ralli saa riittää

  • Osakemarkkinat ovat kohonneet laajalla rintamalla viime kuukausina. Sijoittajat ympäri maailman ovat tulkinneet, että pörssiä viime vuodet tukeneet nollakorot ja keskuspankkielvytys saavat rinnalleen vielä kolmannen tukijalan – Donald Trumpin. Hänen puheistaan on poimittu kursseja lyhyessä juoksussa tukevat tekijät, kuten Yhdysvaltain infrastruktuurin rakentaminen, verojen keventäminen ja finanssisääntelyn mahdollinen lieventäminen. Suomalaiset piensijoittajat ovat kuitenkin katsoneet kurssinousun jättäneen riskit huomiotta: tammikuussa osakepainoa kevennettiin tuntuvilla 120 miljoonan euron nettomyynneillä.
  • Tammikuun myydyimpien osakkeiden listaa värittävät lukuisat raskaan perusteollisuuden, kaivosalan ja konepajasektorin yhtiöt, kuten Outokumpu, Cargotec, SSAB, Outotec ja Wärtsilä. Trump-rallissa parhaiten kehittyneitä osakkeita isketään nyt myyntilaitaan siinä pelossa, että yhtiöiden tilinpäätösraportit palauttavat realismin elvytyshypen keskelle.

Koneen hissi nousee vielä

  • Helsingin pörssin kestomenestyjä Koneen osakekurssi niiasi tulosjulkistuksen jälkeisinä päivinä. Suomalaiset piensijoittajat laskivat verkkonsa vesille ja korottivat panoksiaan Koneessa nettomääräisesti peräti 28 miljoonalla eurolla. Historia ei ole edelleenkään tae tulevasta sijoitusmarkkinoilla, mutta monen mieleen on piirtynyt vahva kuva siitä, että Koneen hissi on palautunut aina ennenkin yhä korkeampiin kerroksiin.

Osinkohuuma alkamassa

  • Osakkeille vaihtoehtoisten kohteiden tuotot ovat edelleen historiallisen heikot. Siksi on vaikeaa nähdä, että tammikuun kaltainen myyntiaalto jatkuisi pitkälle alkaneeseen vuoteen. Todennäköisintä onkin, että markkinoiden keikkuessa ennätystasolla uusia sijoituksia tehdään varovaisuuden periaatteella ja osinkokriteeriä lähiaikoina painottaen. Tästä esimakua nähtiin jo tammikuussa, jolloin Nordnetin suomalaisasiakkaiden uusista nettorahastomerkinnöistä ennätyksellisesti jopa puolet kohdistui osakkeiden sijaan korkorahastoihin.

 

Online-välittäjien 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta – tammikuu 2017 (* 

Ostetuimmat osakkeet   Myydyimmät osakkeet
Yhtiö Netto-ostoarvo (EUR)   Yhtiö Nettomyyntiarvo (EUR)
Kone 28 006 818 Outokumpu -39 424 736
UPM 11 276 492 PKC Group -39 315 967
Huhtamäki 5 334 715 Metsä Board B -19 181 084
Kesko B 4 158 047 Nordea -17 653 352
Nokian Renkaat 3 146 083 Fortum -14 272 053
Sponda 2 723 060 Cargotec -8 357 148
Technopolis 2 270 282 SSAB B -8 109 121
Uponor 2 176 041 Outotec -8 085 132
Citycon 2 107 441 Stora Enso R -6 767 910
Amer Sports 2 091 661 Wärtsilä -5 901 498

 

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntistatistiikka

(* ei sisällä suurten ja OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden kauppoja FIMin osalta 24.3.2014 lähtien

Artikkeli Piensijoittajien osakekauppa tammikuussa: Trump-ralli saa riittää julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Yritysjohtajat politiikassa

To, 02/02/2017 - 14:18

Viime aikoina yritysjohtajat ovat olleet näyttävästi esillä politiikassa. Yritysjohtajien omat odotukset ja tavoitteet ovat luonnollisesti olleet kovat, mutta usein vaikuttaa siltä, että taitavakaan liike-elämän ammattilainen ei politiikassa pärjää. Mistä tämä johtuu ja minkälaista tuhoa yritysjohtaja voi varomattomuutensa ansiosta aiheuttaa?

Tämän aiheen käsittelyyn löytyy varmasti minua taitavampia ja osaavampia ihmisiä, mutta tässä seuraa maallikon huomioita aiheesta. Tehdään nyt ainakin tämä selväksi: politiikka on täysin eri pelikenttä kuin liike-elämä. Nöyryys tämän sisäistämiseksi on saattanut jäädä joiltain viime ajan esimerkeiltä liian vähälle huomiolle.

Politiikan tavoitetila on liike-elämää monimutkaisempi

Kun yritysmaailmassa voi, ja tietyin ehdoin tuleekin keskittyä osakkeenomistajien tulevien voittojen maksimointiin, politiikassa tavoitteet ovat moninaisempia. Demokratian tavoite pitäisi kai olla kansalaisten kollektiiviseen tahtotilaan perustuva, mutta myös objektiivisen tiedon tukema, ”maan hyvä”. Tällainen tavoite on kuitenkin jatkuvasti muuttuva, vaikeasti määritettävissä ja usein ristiriitainen (tahtotila voi objektiivisen tiedon valossa olla maalle haitallinen).

Kansalaisten tahtotilan hahmottaminen onkin kuin keiton jatkuvaa keittämistä. Se elää jaa kehittyy koko ajan. Vaikka taitava poliitikko aistisi vahvimman tuen omaavat lakimuutokset, ne voivat maan parasta ajatellen olla väärät. Mikäli havaittu tahtotila ja objektiivinen tieto olisivatkin linjassa, tilanteet muuttuvat. Joskus päivässä. Tällaisesta jatkuvasta sekamelskasta selviäminen vaatinee jonkinasteisen poliittisen kutsumuksen. Halu ajaa maan parasta, parhaan kykynsä mukaan.

Tai sitten oman edun tavoittelua, mistä demokratian arkipäivää olevat poliittiset nimitykset ja kaikenkarvaiset lehmänkaupat todistavat. Lisäksi uudelleen valituksi tuleminen, eli mahdollisimman monen aiheen suosituimmaksi edustajaksi pyrkiminen lienee jokaisen poliitikon agendalla. Voi olla, että politiikassa vierailleet liike-elämän ammattilaiset harvemmin kaipaavat sinne takaisin. On helpompia ja nopeampia areenoja missä pärjätä.

Muita eroavaisuuksia
  • Päätösvalta. Liike-elämässä päätösvalta pohjautuu muun muassa hierarkiaan. Politiikassa tällaista lähtökohtaa ei varsinaisesti ole. Ellei lakialoitteella ole kannatusta on samantekevää, istutko hallituksessa ministerinä sitä ehdottamassa.
  • Aikajänne. Liike-elämästä tutut virstanpylväät ovat ensimmäiset 100 päivää, vuosineljännes ja vuosi. Näyttöä pitää syntyä nopeassa tahdissa. Suomalaisessa politiikassa vastaavat virstanpylväät ovat 4 vuotta, 6 vuotta ja sukupolvi. On selvää, että tavoitteet toteutuvat politiikassa eri kellotaajuudella kuin liike-elämässä.
  • Menestyminen. Työelämässä konkreettista tulosta pitää syntyä, oli se sitten projektin nopean toteuttamisen, johtamisen laadun tai kannattavuuden muodossa. Poliittista tulosta onkin sitten vaikeampi arvioida, varsinkin jos sitä mitataan maan kannalta ”oikeiden tekojen” muodossa. Käsityksiä maan kannalta oikeista teoista on yhtä monta kuin äänestäjiä.
  • Vaivanpalkka. Liike-elämässä suhteellisen helposti todennettavasta, hyvin tehdystä työstä maksetaan rahallinen korvaus (bonus, palkankorotus), vaikka toki esimerkiksi myös urakehityksellä ja kollegoiden arvostuksella on iso merkitys. Politiikassa työn laatua on vaikea arvioida ja bonukset tulevat lähinnä uudelleen valituksi tulemisen, mielivaltaisten etuisuuksien ja mahdollisen ministeriyden muodossa.
Trumpin ilmentämä esimerkki

Virkaanastujaisten jälkeen Yhdysvaltojen uusin presidentti on, bisnesmaailman arvoihin pohjautuen, tehnyt sarjan nopeita (joskin väliaikaisia) päätöksiä ja siten synnyttänyt otsikoita ja ”näyttöä” siitä, että nyt tapahtuu (olkoonkin että monien mielestä vääriä asioita). Näyttää siltä kuin Trump uskoisi johtavan Yhdysvaltoja yrityksen tavoin, päättäväisesti ja hallituksen (eli äänestäjien) suomin valtuuksin.

Ottamatta kantaa presidentin agendaan, ongelmia syntyy kun äänestäjät sekoittuvat Trumpin mielessä yritysmaailmasta tuttuun eturyhmään, eli osakkeenomistajin. Kun osakkeenomistajilla on vain yksi odotus, äänestäjillä niitä on monta. Jos maan johtaja lähtee toteuttamaan liian suppeaa agendaa, viitsimättä sen enempää huomioida myös itselleen vieraita näkemyksiä, lopputulos ei voi olla muuta kuin täydellinen epäonnistuminen. Sekä omien, että muiden intressien osalta.

Korjaamatonta vahinkoa?

Amerikan yhdysvaltojen osalta Trumpin presidenttiys on mahdollisesti jo aikaansaanut korjaamatonta vahinkoa. Trump on onnistunut murentamaan presidentin viran arvovaltaa siinä määrin, että tuhannet virkamiehet ovat ryhtyneet avoimeen kapinaan maan presidenttiä vastaan. Ei ihan heti tule mieleen milloin näin olisi viimeksi käynyt.

Joka tapauksessa syyllinen tässä ei ole liike-elämästä opittu arvomaailma, vaan Trump ihan itse.

Markkinat

Trumpin protektionistinen, rajat fyysisesti ja kaupallisesti sulkeva politiikka saattaa lämmittää hetken, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen talous tulee jäähtymään (kuuntele perustelut rahapodin Trump – spesiaalista täältä).

Myös tästä syystä riskit markkinoilla ovat nyt entistä suuremmat. Määrätietoisen pitkäaikaissäästäjän ei kannata tästäkään välittää, mutta isompia hankintaeriä kannattaa nyt jos koskaan hajauttaa ajallisesti.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Yritysjohtajat politiikassa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 63 – Robotti varainhoitajana?

To, 02/02/2017 - 12:31

 

Robotti varainhoitajana?

Tekoälyyn pohjautuva varainhoito on kuuma trendi maailmalla. Kutsuimme todellisen robo-advisor-asiantuntijan #rahapodin studioon. Evervestin Jussi Kallasvuo kertoo juurta jaksain, mitä robovarainhoito oikeasti tarkoittaa ja tuleeko se mullistamaan finanssialan. Mitä haittoja ja hyötyjä tekoälyn käyttämisessä sijoitustoiminnassa voi olla?

Jakso julkaistu 2.2.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 63 – Robotti varainhoitajana? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Seitsemän askelta eläkeläiseksi osingoilla

Ke, 01/02/2017 - 21:19

Osinkokasvun strategiassa sijoittaja hyötyy ajan mittaan korkoa korolle -tekijästä. Strategiassa osakkeita ostetaan jatkuvasti lisää osingonmaksukykyisistä yhtiöistä. Omistukset keskitetään yhtiöihin, jotka kykenevät vuosittain kasvattamaan osakekohtaista osinkoa. Nämä osingot uudelleensijoittamalla salkku kasvaa eksponentiaalisesti pitkässä juoksussa. Tällöin osinkokasvun moottoreina toimivat osakemäärän kasvu ja osakekohtaisen osingon kasvu. Listaan tähän merkintään vaiheet, joita seuraamalla voi pyrkiä eläkkeelle osinkojen varassa.

Vaihe 1

Sijoita osingot uudelleen aina, kun se on mahdollista. (Vaikka siskoltani kuullun mukaan vaihtoehtoisesti esimerkiksi investointi hiustenpidennyksiin voi ”leventää voittomarginaaleja” kesäkvartaaleilla.)

Vaihe 2

Osinkojen uudelleensijoittaminen osakekohtaista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin tarjoaa pitkällä aikavälillä salkun osinkovirtoihin parhaan nousuvivun, mikäli uusia sijoituksia palkkatuloista tai velkarahaa ei hyödynnetä sijoitustoiminnassa. Strategiassa korkoa korolle -tekijä muuttaa salkun tuottokäyrän ajan mittaan lineaarisesta epälineaariseksi. Älä siis katso vain suurta sijoitushetken osinkoa, vaan osakekohtaisen osingon kasvutrendiä, mielellään tulevaa sellaista.

Vaihe 3

Älä tavoittele osinkokasvun strategiassa kuuta taivaalta, vaan sijoita kestävään osingonjaon kasvuun, jossa yhtiöön jää nettotuloksesta riittävä osuus tuleviin kasvuinvestointeihin. Varmistu paitsi alle sadan prosentin osingonjakosuhteesta (osingon prosenttiosuus tuloksesta) myös siitä, että osingonjaon kasvuvauhti ylittää kevyesti inflaatiovauhdin. Tällöin salkun osinkovirran reaalinen ostovoima kasvaa jatkuvasti, mikä lienee sijoitustoiminnassa viimekätinen päämäärä.

Vaihe 4

Sijoittajan, joka palauttaa osinkotulonsa pörssiin, on syytä toivoa kurssiromahdusta. Kurssinousu on osakkeiden netto-ostajan vihollinen – tekijä, joka kasvattaa suoraan sekä osinkojen uudelleensijoittamisen että palkkatuloista tehtävien uusien sijoitusten kustannuksia (kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja siten vähemmän tulevia osinkoja). Matalat kurssitasot ovat osinkosijoittajan ystäviä. Toivokaamme siis pörssiromahdusta.

Vaihe 5

Kun olet tehnyt kaikkesi osinkojen uudelleensijoittamisen ja yhtiövalinnan osalta, säästä palkkatuloista lisäsijoituksiin aina, kun se vain on mahdollista. Lisäostot on yleensä hyvä tehdä säännöllisesti, jolloin ajallinen hajautus toteutuu itsestään – lisäosakkeita tulee hankittua salkkuun sekä huipulta että pohjalta, keskimääräisen hankintahinnan muodostuessa kohtuulliseksi.

Vaihe 6

Vältä pääoman luovutuksesta maksettavia veroja lain sallimissa puitteissa ja järjen rajoissa. Hyödynnä esimerkiksi luovutustappiot verotehokkaasti keventämällä omistusta arvostustasoaan selvästi kohottaneissa, voitollisissa sijoituksissa. Hyödynnä myös sijoituslainan korkojen mahdollinen verovähennyskelpoisuus. Älä pelkää veroja kuin ruttoa, jos osakkeen arvostustaso kohoaa sellaiseksi, ettei sillä ole enää mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Tee silti pääsääntöisesti enemmän ostoja kuin myyntejä – tuottosihan on kasvava osinkovirta, eivät hätäisesti kyhätyt myyntivoitot. Laadusta kannattaa luopua harvoin.

Vaihe 7

Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsesi innostua strategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.

Seuraamalla näitä muistisääntöjä sijoittaja tulee huomioineeksi pitkäjänteisen osinkosijoittajan menestyksen kaikki kulmakivet: osinkojen uudelleensijoittamisen, osakekohtaisten osinkojen kasvun, kurssinousun vaikutuksen strategiaan, uudet sijoitukset palkkatuloista, verotuksen ja riittävän aikahorisontin.

Uskoakseni osinkostrategia on erityisen soveltuva eläkesalkun rakentamiseen. Tämän perustan siihen, että osinkotulot ovat poikkeuksetta joka vuosi positiiviset, vaikka salkun kokonaistuotto olisi rajustikin negatiivinen kurssimuutokset mukaan lukien. Tämän vuoksi osinkovirralla eläjän ei koskaan tarvitse myydä omistuksiaan väärään aikaan. Lisäksi järkevästi hajautetussa salkussa vuotuiset osinkotulot putoavat vain hyvin harvoin. Helsingin pörssissä osingot ovat viimeisten 40 vuoden aikana notkahtaneet vain neljästi, osakekurssit selvästi useammin.

(Vaihe 8)

Tee hyvissä ajoin pitkäjänteinen suunnitelma, milloin siirryt osakkeiden netto-ostajasta osinkovirtojen kuluttajaksi – tai peräti myös pääoman eli sijoitusten nettomyyjäksi. Kuten sanontakin kertoo pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: shewatchedthesky / Foter / CC BY-NC-ND

Artikkeli Seitsemän askelta eläkeläiseksi osingoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

S&P 500 -indeksi ennätystasolla – olemmeko kuilun reunalla?

Pe, 27/01/2017 - 14:33

Vuosituhannen vaihteen it-kuplan ja sen puhkeamisen johdosta 2000-luvun alku on ollut menetettyä vuosikymmentä pörssissä, ainakin indeksitasolla tarkasteltuna. Vasta keväällä 2013 S&P 500 -osakeindeksi ylitti kurssitason, joka saavutettiin jo maaliskuussa 2000. Tarkastelen tässä merkinnässä Yhdysvaltain keskeisen osakeindeksin historiallista kehityskaarta vuodesta 1958 nykypäivään.

Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden yleiskehitystä kuvaavan S&P 500 -indeksin pisteluku on tänään 2296. Se vastaa kaikkien aikojen ennätystasoa.

Nykyisen nousutrendin voidaan katsoa alkaneen maaliskuussa 2009, keskellä niin sanottua finanssikriisiä, jota pidetään reaalitalouden pahimpana pudotuksena sitten 1930-luvun suuren laman. Viimeisten liki kahdeksan vuoden ajan indeksi on noussut käytännössä yhtäjaksoisesti, kun Yhdysvaltain keskuspankki on riistänyt sijoittajilta vaihtoehtoiset järkevän tuoton kohteet elvyttämällä taloutta pörssin kautta. Samalla myös yhtiöiden tulokset ovat toipuneet finanssikriisin pohjilta, mutta eivät läheskään samaa tahtia osakekurssien kanssa – arvostustasot ovat siis kohonneet.

Seuraavassa on listattuna S&P 500 -indeksin historiallisia kaikkien aikojen korkeimpia noteerauksia. Samassa on lisäksi aikajärjestyksessä päivämäärät, jolloin indeksi rikkoi ensi kerran tasapisteitä.

50 pistettä: 30. syyskuuta 1958
100 pistettä: 4. kesäkuuta 1968
200 pistettä: 21. marraskuuta 1985
400 pistettä: 26. joulukuuta 1991
800 pistettä: 12. helmikuuta 1998
1600 pistettä: 3. toukokuuta 2013
2296 pistettä: 27. tammikuuta 2017

Aineiston mukaan S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuosituotto aikavälillä 1958–2016 on toteutunut noin 6,8 prosentin tasolle ennen osinkoja.

Seuraavassa on listattuna S&P 500 -indeksin historiallisia kaksinkertaistumisaikoja. Sulkeissa on ilmoitettu ajanjakson keskimääräinen vuosituotto ennen osinkoja.

50–100 pistettä: 9 vuotta ja 9 kuukautta (vuosituotto 7,4 prosenttia)
100–200 pistettä: 17 vuotta ja 5 kuukautta (vuosituotto 4,1 prosenttia)
200–400 pistettä: 6 vuotta ja 1 kuukausi (vuosituotto 12,1 prosenttia)
400–800 pistettä: 6 vuotta ja 2 kuukautta (vuosituotto 11,9 prosenttia)
800–1600 pistettä: 15 vuotta ja 3 kuukautta (vuosituotto 4,7 prosenttia)

Laskelmista ei ole mahdollista tehdä kurssiennusteita, vaan ne itse asiassa kuvaavat sitä, miten vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on historiallisesta datasta. Nousujaksot näyttävät olevan hyvin erilaisia keskinäisessä vertailussa.

Ehkä sen verran voi kuitenkin tulkita, että nykyinen kahdeksanvuotinen nousu on ollut poikkeuksellisen pitkäkestoinen ja jyrkkä, sillä alkuvuoden 2009 indeksitasosta S&P 500 on käytännössä jo kolminkertaistunut.

Henkilökohtaisesti haluaisin nähdä pörssiyhtiöiden investoivan paria viime vuotta reippaammin tulevaan kasvuunsa, koska aikanaan indeksikehityksen kääntyessä alaviistoon kurssilasku tapahtunee p/e-lukujen kautta. Silloin vain tuloskasvu voi pelastaa yksittäisten yhtiöiden kurssikehityksen. Jos tuloksista jaetaan viime kevään tapaan lähes 80 prosenttia osinkoina, eivät kasvun eväät ole riittävät investointien laahatessa.

Erityisesti siinä skenaariossa, että seuraavaa laajempaa kurssilaskua kiihdyttäisi osakkeille vaihtoehtoisten korkotuottojen kasvu, ei pörssissä viime vuosien tapaan enää palkittaisi osinkojen ja tulosten vakaudesta.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: marsmet473a / Foter / Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

Artikkeli S&P 500 -indeksi ennätystasolla – olemmeko kuilun reunalla? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit