Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 1 tunti 34 min sitten

Nordnet on tutkitusti houkutteleva työpaikka, mutta miksi? Kysyimme työntekijöiltämme!

Ke, 26/04/2017 - 14:20

 
Universum Global -tutkimusyhtiö selvittää vuosittain opiskelijoiden mielipiteitä eri alojen yritysten houkuttelevuudesta työnantajina.

Tuoreista tuloksista selviää, että Nordnet on tänäkin vuonna parantanut houkuttelevuuttaan kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa. Nordnet on noussut listalla kuusi sijaa, sijalle 37.
 

Nordnetin nousu houkuttelevien työnantajien listalla on jatkunut jo usean vuoden


 
Miksi Nordnetiä sitten pidetään houkuttelevana työnantajana?

Kysyimme asiasta Nordnetissä työskenteleviltä kaupallisen alan opiskelijoilta, Charlotalta, Oscarilta ja Nooalta.
 

Mikä sai sinut hakemaan Nordnetiin töihin?

Charlotta: Nordnetissä minua kiinnostivat kansainvälisyys, finanssiala sekä innovatiivisuus.

Nooa: Olin Nordnetin asiakas jo ennestään ja minulle oli muodostunut sitä kautta hyvä kuva firmasta. Nordnet oli (ja on yhä) raikas ja nuorekas tuulahdus kivijalkapankkien seassa, joten työnhaku tuntui luontevalta vaihtoehdolta.

Oscar: Hain Nordnetiin töihin, sillä halusin päästä nopeasti kasvavaan organisaatioon, jossa luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan. Nordnet on erittäin trendikäs firma, joka tekee asioita eri tavalla kuin kilpailijansa. Koen tämän erittäin mielenkiintoiseksi tekijäksi työnteossa, sillä finanssiala on itsessään hyvin hitaasti kehittyvä toimiala, joka tarvitsee uusiutumista ja modernisoitumista.
 

Miten olet viihtynyt Nordnetissä tähän asti?

Charlotta: Olen viihtynyt hyvin. Työtehtävät ovat sopivan haastavia, ja jokainen työpäivä on erilainen. Vanhanaikaista hierarkiaa ei meiltä löydy: työpäivisin voi kysyä apua vierustoverilta tai keneltä tahansa, ja apua myös saa. Lisäksi meillä panostetaan työhyvinvointiin ja keppijumppa virkistääkin työpäivien lomassa.

Nooa: Opiskelijalle Nordnet on täydellinen työnantaja joustavuutensa ansiosta. Olen saanut sovitettua koulun ja työn hyvin yhteen. Itse työ on monipuolista ja jokainen päivä tuo yleensä jotain uutta tullessaan. Saan tehdä töitä sijoittamisen ympärillä, joka on oma vapaa-ajan harrastukseni. Tämä luonnollisesti ylläpitää työn viihtyvyyttä.

Oscar: Olen viihtynyt työssä erittäin hyvin. Olen päässyt tutustumaan uusin mielenkiintoisiin kollegoihin ja oppinut tuntemaan finanssi-alan sisältäpäin.
 

Millainen Nordnet on työyhteisönä?

Charlotta: Nordnet on työyhteisönä erinomainen. Ilmapiiri on asiallisen rento. Jokainen meistä on sitoutunut tuottamaan asiakkaalle laadukasta asiakaspalvelua, ja se myös näkyy työssä. Nordnetissä arvostetaan myös kouluttautumista ja uuden oppimista – tällainen työympäristö onkin loistava nuorelle opiskelijalle. Nordnetissä on loistavat työkaverit, joiden ansiosta jaksaa tehdä pitkiäkin päiviä hymy huulilla.

Nooa: Nordnetin työyhteisö on todella timanttinen! Tittelillä ei ole mitään väliä, vaan kaikki tekevät yhdessä hommia toisia auttaen. Huumorintaju on myös kohdillaan.

Oscar: Nordnet on työyhteisönä erittäin kannustava ja motivoiva, sillä ihmiset Nordnetissä haluavat auttaa toisiaan jatkuvasti, ja ympäristön hyvinvointi on meille kaikille tärkeää.
 

Mistä olet ylpeä Nordnetiläisyydessäsi?

Charlotta: Olen ylpeä Nordnetin arvoista. Työmme tavoitteena on olla rehellisiä ja läpinäkyviä, ja panostammekin siihen kaikin tavoin. Lisäksi jokainen meistä on sitoutunut laadukkaaseen asiakaspalveluun ja arvon tuottamiseen asiakkaalle. Nordnet on moderni ja innovatiivinen pankki, siksi uteliaisuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen panostetaan päivittäin. Kouluttautuminen nähdään positiivisena ja tähän kannustetaan. Omien ideoiden jakaminen ja niistä keskusteleminen avaa uusia ovia ja mahdollisuuksia meille kaikille.

Nooa: Nordnet on ollut mullistamassa osakevälityksen hintakilpailua ja herätellyt suomalaisia sijoittamisen kuluista. Olemme tuoneet osakesijoittamisen lähemmäksi tavallista piensijoittajaa. Nordnet on Suomen suositelluin pankki, joten jotain on tehty oikein. Tästä on syytä olla ylpeä!

Oscar: Olen ylpeä siitä, että Nordetiläiset ovat hyvin energistä ja maanläheistä porukkaa, joiden kanssa on mukavaa työskennellä ja nauttia arjen riemuista. Nordetiläisinä voimme olla ylpeitä siitä, että tarjoamme asiakkaillemme laadukasta ja asiantuntevaa palvelua.
 

Muita ajatuksia?

Charlotta: Tällä hetkellä finanssialalla on yleisesti ottaen enemmän miehiä kuin naisia. Olen ylpeä, että Nordnet pyrkiikin edistämään tasa-arvoa työelämässä.

Oscar: Minua harmittaa, etten vime kesänä onnistunut voittamaan Nordnetin pingisturnausta.

Nooa: Hakekaa ihmeessä tänne töihin!
 
 
Haastatteluun osallistuivat Charlotta Lehtonen, Nooa Fagerholm ja Oscar Michelsson.

Artikkeli Nordnet on tutkitusti houkutteleva työpaikka, mutta miksi? Kysyimme työntekijöiltämme! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa osinkosalkun kasaamisesta

Ma, 24/04/2017 - 13:06

Niille sijoittajille, jotka katsoivat eilen El Clasicon espanjalaisen jalkapalloilun huipulta, ei pitäisi olla epäselvää, millainen merkitys on ratkaisupelaajalla illasta toiseen. Muuan Leo Messi on tottunut pöllyttämään maaliverkkoja Barcelonan paidassa. Hän näyttää tietävän kentällä liikkuessaan miltei silmät kiinnikin, missä maalitolpat sijaitsevat. Samaa ei kuitenkaan voi aina sanoa sijoitusammattilaisesta, joka pohtii tämän päivän poikkeuksellisen matalien korkojen maailmassa seuraavaa järkevää peliliikettä.

Korkoa ei nyt juurikaan makseta ja kellot kilisevät pörssien olevan jo tapissa. Trumpin vaalivoiton jälkeen Yhdysvalloissa Dow Jones -indeksi on takonut ensi kertaa historiassaan rikki 20 000 pisteen rajapyykin.

Oljenkortena kurssikäyrän tulevaa suuntaa pelkääville voi sanoa, että laatuyhtiöiden osingot tarjoavat yhä tuoton kurssiliikkeistä riippumatta. Osinkotuottohan ei ole koskaan negatiivinen. Mahdolliset pääomatappiot tulee tietenkin huomioida kokonaistuotossa, mutta kolikon kääntöpuolella on aina vaihtoehtoiskustannus: osinkotuotot tuntuvat olevan selvällä marginaalilla houkuttelevampia kuin korot.

Järkisijoittaja voi luoda osakesalkun, joka ajan mittaan takoo riittävän suuruisen passiivisen tulovirran arkielämän kustantamiseen. Tämän strategian valitsemalla yhtiövalinnoissa tulee lähtökohtaisesti keskittyä analyysiin liiketoiminnan laadusta eli tulevasta osingonmaksukyvystä. Se on uskoakseni tehokkain laskuvarjo, jos ja kun yleisindeksi aikanaan avaa luukut (vapaaseen) pudotukseen.

Todellisiksi omistajan varallisuutta kartuttaviksi osinkoyhtiöiksi voi laskea ainakin ne, jotka ovat korottaneet osinkoaan vähintään viimeiset viisi vuotta, jotka maksavat tuloksestaan korkeintaan 70 prosenttia ulos jättäen voittovaroja myös liiketoiminnan kasvuun ja jotka hinnoitellaan mielellään alle 20 p/e-luvulla.

Osinkosijoittaja tyytyy 3–4 prosentin osinkoon sijoitushetkellä, jos hän saa vainun tulevasta kasvusta. Korkeampi lähtöosinko ei lämmitä, jos kasvunäkymä on nolla, mikä sallii inflaation nakertaa ostovoimaa.

Osinkostrategia on helppo vain paperilla. Sijoittaja voi jähmettyä seuraamaan osakkeen hinnan kehitystä, unohtaen suhteuttaa sen arvon eli liiketoiminnan ansainta- ja osinkopotentiaalin kehitykseen.

Usein kurssinousun vuoksi myydyt osakkeet ovat niitä, jotka olisivat tuottaneet ripeimmän osinkokasvun. Parhaissa sijoituskohteissa keskihankintahinta kasvaa joka ostoksella.

Kurssilaskuissa panikointi on usein turhaa, jos liiketoiminnan osingonmaksukyky säilyy vakaana, tarjoten ajan kanssa option tason nostoon. Laskeva hintakäyrä tarjoaa itse asiassa edun sijoittaa osingot uudelleen tuottavasti.

Toinen surmanloukku on rakkaus yhtiöön. Tällöin sijoittajalla ei ole strategiaa luopumisesta. Lähtökohtaisesti hän odottaa vakaasti kasvavaa osinkoa. Jos tästä poiketaan ilman kristallinkirkasta yhtiön ulkoista syytä, kannattaa osakkeet työntää myyntilaitaan yhdeksällä kerralla kymmenestä.

Kolmas perisynti on liian kapea hajautus. Yksittäinen heikko yhtiövalinta ei saa romauttaa koko salkkua kerralla, mutta onnistumisten tulee näkyä kokonaisuudessa. Warren Buffettin 15 suurinta pörssiomistusta edustavat jopa 90 prosenttia salkusta. Alle kymmenen yhtiön salkussa osinkovirta altistuu liikaa yhtiö-, maa- ja toimialakohtaisille riskeille.

Neljäs erhe on aktiivisuus. Laatuyhtiöitä kannattaa omistaa, ei treidata. Lisätuottoja rullataan verottajalle korvamerkityillä pääomilla. Toisin sanoen sillä osalla kurssinousua, joka on realisoimatta myyntivoiton verona.

Messi ei ole pitkä mies, mutta hän alkoi pelata heti, kun jalat ylettyivät maahan. Sijoittamisessakin ripeä alku kannattaa. Korkoa korolle -tekijän myötä pystyyn kääntyvän tuottokäyrän luonti vie aikansa.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: kafeole via Foter.com / CC BY-NC

Artikkeli Pari sanaa osinkosalkun kasaamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Halvalla hyvää? Indeksirahastot peitonneet muut 10 vuotta

Pe, 21/04/2017 - 14:49

Tein Helsingin Sanomille vertailun suomalaisista sijoitusrahastoista ”Näin säästät lapselle: eri sijoitustapojen tuotoissa jopa tuhansien eurojen erot 12 vuoden aikana” -juttuun. Siinä vertailin pankkitilin, sekarahastojen, aktiivisten osakerahastojen ja indeksiosakerahastojen keskimääräisiä tuottoja keskenään. Vertailuun otin mukaan kaikki suomalaiset rahastot, joilta löytyy 10 vuoden tuottohistoria Morningstar.fi -sivuilta. Lopputulos on siksi kenen tahansa todennettavissa.

Materiaali keskittyi suomeen sijoittaviin vaihtoehtoihin vertailtavuuden varmistamiseksi (omat säästönsä kannattaa kuitenkin hajauttaa maailmalle). Keskimääräinen vuotuinen tuotto-odotus perustuu ryhmään valikoitujen kohteiden, keskimääräisten vuotuisten tuottolukujen keskiarvoon, 10 vuoden ajalta. Myös ’Riski’, ’Merkintäpalkkio’, ’Juoksevat kulut’ ja ’Lunastuspalkkio’, perustuvat ryhmään valikoitujen kohteiden keskiarvoihin.

 

 

Kuten taulukosta yllä voi huomata, suomalaisten osakeindeksirahastojen keskimääräinen vuotuinen tuotto peittosi muiden rahastokategorioiden tuotot mennen tullen. Vaikka aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen keskuudessa oli kaksi rahastoa (Evli Suomi Pienyhtiöt ja Arvo Finland Value), jotka tuottivat parasta indeksirahastoa paremmin (Seligson OMX Helsinki 25), aktiivisuus ei keskimäärin kannattanut.

Kun indeksirahastojen merkintä ja lunastuskustannukset lisäksi ovat murto-osa muiden ryhmien keskimääräisistä kuluista on selvää, että osakeindeksirahastoista olisi keskimäärin saanut parhaimman nettotuoton.

Huomionarvoista on myös Yhdistelmärahastoryhmän korkeat kulut. Ellei korkotaso olisi tasaisesti ollut laskussa viimeisten kymmenen vuoden aikana, yhdistelmärahastojen tuottoluvut olisivat olleet vielä huomattavasti heikommat. Lähes kahden prosentin juoksevilla kuluilla yhdistelmärahastojen korkosijoitukset tuottavat nykyisessä nollakorkoympäristössä varmaa tappiota sijoittajilleen.

Lukujen perusteella laskin myös minkälainen summa olisi odottamassa, kun vanhemmat säästävät 60 euroa kuukaudessa 6 vuotiaalle lapselleen, kun tämä täyttää 18, 26 ja 36 vuotta. Vähensin eri sijoitusvaihtoehtojen tuotto-summista myös mahdolliset merkintä- ja lunastuspalkkiot, jotta lopputulos vastaisi todellisuutta.

 

 

Kuten arvata saattaa ja kuvaajasta yllä voi todeta, passiiviset osakeindeksirahastot tuottaisivat keskimäärin tuhansia euroja paremmin kuin kalliimmat aktiiviset osake- ja yhdistelmärahastot. Tämä on täysin akateemisen näytön mukainen tulos. Rahastot jäävät pitkässä juoksussa vertailuindekseilleen keskimäärin synnyttämiensä korkeampien sijoituskulujensa verran. Kustannustehokas indeksirahasto jää siksi vähiten vertailuindeksilleen. Käänteisesti indeksirahasto tuottaa keskimäärin paremmin kuin sen kalliimmat vaihtoehdot.

Helpoin tapa säästää osakkeisiin on toisin sanoen myös tehokas. On totta, että jälkikädessä löytyy aina aktiivisia osakerahastoja jotka olisivat tuottaneet indeksirahastoa paremmin. Ongelma on tunnistaa voittaja etukäteen. Indeksirahastoon sijoittamalla tiedät jo tänään, että sijoituksesi kuuluu ehdottomaan parhaimmistoon kymmenien vuosienkin kuluttua.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Halvalla hyvää? Indeksirahastot peitonneet muut 10 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 74 – Penninvenytysvinkit

To, 20/04/2017 - 14:46

 

Penninvenytysvinkit

”Eiköhän meiltä kaikilta löydy 15 euroa kuussa”, kommentoi Martin Ylellä ja aiheutti kiivaan keskustelun lapsilisien sijoittamisesta. #rahapodi listaa nyt keinoja nipistää arjen menoista ja laittaa säästöt poikimaan kustannustehokkaasti. Kuuntele Miikan ja Martinin kuumat säästövinkit ja vastaukset kuulijakysymyksiin.

Jakson aiheita:

  • Brittien ennenaikaiset vaalit
  • Martin ja Miikka jakavat omat penninvenytysvinkkinsä – Miten saada kasaan vähintään 15 euroa kuukaudessa sijoittamiseen
  • Mitä jos Suomi myytäisiin Kiinalle?
  • ETF:ien käyttämät indeksit – miten ne muodostuvat?
  • Rahastojen hinnoittelu – voiko hallinnointikuluista tinkiä?
  • Mikä on #rahapodin sponssiohjelma?

Lue myös Martinin blogit Jokaisesta suomalaisesta tulisi miljonääri, jos lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin ja Maailman parhaat ETF-rahastot?

Jakso julkaistu 20.4.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 72 – 35-vuotiaana eläkkeelle?

 

ja Jakso 44 – Korkeammat kulut = parempi tuotto?:

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 74 – Penninvenytysvinkit julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 73 – Perintö pysyköön suvussa!

To, 13/04/2017 - 10:18

 

Perintö pysyköön suvussa!

Miten välttää, että perheen omaisuus ei katoa sen siliän tien hulttiosukupolven törsäilyihin? Perheyritys, säätiö vai perinnöttömyys – mikä ratkaisuksi? Jaksossa annetaan massisuvun patriarkalle avaimet käteen -ratkaisut suvun mustien lampaiden keritsemiseen.

Jakson introssa paljastetaan, miten härskit pankit ovat pelanneet vanhusten rahat kankkulan kaivoon. Miksi pankit pakottavat pahaa-aavistamattomat asiakkaansa realisoimaan tuottoisia omistuksia vuosikymmenten takaa? Tietenkin siirtääkseen varat pankkien omiin rahastoihinsa ja sikahintaisiin strukseihinsa veroista välittämättä. Täydellistä vedätystä! Hienoa, että Fiva on tarttunut asiaan ja antanut sakkoja. Viva la FIVA!

Voit ladata lahjakirjapohjan tämän blogikirjoituksen lopussa olevasta linkistä.

Laita massit kiertoon! -Miikka

Jakso julkaistu 13.4.2017
 
Kuuntele jakso tästä:

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 23 – #FIVAPRKL – Miksi piiloindeksointiin ei puututa Suomessa?:

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 73 – Perintö pysyköön suvussa! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Miten kuukausisäästön ostot toteutetaan?

Ke, 12/04/2017 - 13:54

KYSYMYS:

Miten kuukausisäästösopimuksen puitteissa toteutevat, asiakkaan kannalta automaattiset ETF ostot tapatuvat? Olen joskus miettinyt, että epälikvidien etf:ien osalta on olemassa riski, että myyntilaidalla ei ole sopivasti tavaraa ja sen seurauksena ostohinnaksi tulee huono verrattuna päivän muihin kauppoihin.

 

VASTAUS:

Pörssilistattujen ETF (Exchange Traded Fund) rahasto-osuuksien ostamisessa pitää tosiaan olla tarkkana. Toisinaan parhaat osto- ja myyntitarjoukset voivat olla kaukana toisistaan (eli ”spread on leveä”), jolloin suoraan myyntilaidasta ostaminen voi johtaa siihen, että tulee maksaneeksi rahasto-osuudesta liian korkean hinnan.

ETF rahaston arvopaperisalkkuun nähden oikeaa hintaa voi arvioida seuraamalla kyseisen rahaston reaaliaikaista indikatiivista osuuden arvoa (iNAV). Esimerkki Stoxx 50 UCITS ETF:n iNAV:lle löytyy Deutsche Börsen sivuilta. Keskitetysti ETF:n iNAV koodeja löytää esimerkiksi justETF.com -sivuilta ja pienen googlettamisen avulla lukemat voi löytää myös suoraan netistä.

Nordnetin kuukausisäästö-asiakkaiden, tietyn ETF -osuuden ostot toteutetaan maalaisjärkisen ihmisen avulla joka kuukauden 5. päivä (mikäli kyseinen päivä on pyhäpäivä, kaupat toteutetaan sitä seuraavana pankkipäivänä). Osto-erien pohjalta lasketaan keskihinta, joka on kaikkien kuukausisäästö-asiakkaiden ETF -ostojen toteutushinta.

Mikäli spread on ostohetkellä leveä, Nordnetin meklari ottaa yhteyttä kyseistä ETF:ää tarjoavaan rahastoyhtiöön tai markkinatakajaan, kapeamman spreadin ja siten paremman hinnan varmistamiseksi. Näin huonoja hankintahintoja pyritään välttämään. Ne ETF:t joihin Nordnetilla voi säästää kuukausisäästösopimuksella ilman merkintäkuluja ovat lisäksi suhteellisen likvidejä.

 

Katso myös: KuukausisäästäminenMaailman parhaat ETF-rahastot?, Parempaa tuottoa

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Miten kuukausisäästön ostot toteutetaan? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Koska markkinat kääntyvät ja voiko siihen varautua?

Ti, 11/04/2017 - 10:28

Finanssikriisin jälkeistä – joskin epätasaista – nousumarkkinaa on kestänyt kohta vuosikymmen. Onko käänne pian edessä? Ja missä muodossa se on tulossa? Kukapa ei tätä haluasi tietää. Taloutta ammatikseen tai ihan muuten vaan seuraavien keskuudessa markkinakäänteiden ennustaminen on ollut kautta aikojen suosittua puuhaa. Kun tarpeeksi monet asiantuntijat sitä ympäri maailmaa yrittävät, niin aina joku onnistuu ja saa hetkeksi gurun viitan harteilleen. Tosiasiassa mikään ei liene vaikeampaa kuin markkinakäänteiden säännöllisesti oikein ennustaminen – ainakin ilman kristallipalloa.

Markkinoiden tarkka ennustaminen on käytännössä mahdotonta ja osakkeiden yliarvostus voi kasvaa hyvinkin pitkään muodostaen todellisen kuplan ennen puhkeamistaan. Yleensä markkinoiden arvostustasoa mitataan keskimääräisellä P/E -luvulla tai Shillerin P/E -luvulla (oikaistu 10-vuoden P/E). Kun nämä luvut alkavat nousta paljon yli markkinoiden kaskitason on se merkki jonkin asteisesta ylikuumenemisesta. Suurimpien markkinoiden – kuten USA, Englanti ja Japani – arvostustasoja seuraamalla voidaan melko hyvin arvioida liikutaanko yleisesti aliarvostetulla, keskimääräisellä vaiko yliarvostetulla tasolla. Varsinaisesta markkinakäänteestä nämäkään mittarit eivät kerro kuin korkeintaan jälkikäteen. Arvostustasojen noustessa vuosikausia ja markkinoiden oltua pitkään selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla tiedämme, että jossain vaiheessa korjausliike on tulossa muodossa tai toisessa.

Miten sitten sijoittajan pitäisi toimia ja markkinakäänteeseen varautua? Yksi mahdollisuus on olla tekemättä mitään ja ottaa kurssiheilahdukset vastaan sellaisina, kun ne sattuvat kohdalle tulemaan. Jos salkku on hyvin hajautettu ja arvopaperit järkevään hintaan hankittuja, niin tämä ei välttämättä ole ollenkaan huono ratkaisu. Pitkällä aikavälillä pörssinousut ovat aina kuitanneet (usein moninkertaisina) laskujen aiheuttamat ”paperitappiot.” Näin toimimalla välttää myös sen riskin, että poistuu markkinoilta liian aikaisin ja menettää mahdollisesti osakkeiden parhaan kurssinousun. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suuret voitot tehdään muutamina parhaina pörssipäivinä ja niiden missaaminen voi jättää ison loven sijoitussalkkuun. Jos kuitenkin on kiinnostusta yrittää hyötyä markkinaliikkeistä ja arvostustasojen vaihteluista, niin seuraavassa on joitakin mahdollisuuksia mietittäväksi.

 

Käteinen

Kun eri omaisuusluokkien arvostukset putoavat kilpaa talouden syöksyessä, niin ”Cash is King”, eli  riihikuivan rahan omistaja on kuningas. Käteisen arvo tulee esiin yleensä juuri silloin kun sitä sijoittajilla on vähiten. Tyypillisesti pitkän nousukauden jäljiltä käytettävissä olevat rahat on sijoitettu kaikkeen mahdolliseen hurjien tuotto-odotusten sumentamana. Toki vastaavasti, kuten edellä todettiin, liian aikaisin voimakkaasti käteiseen siirtyminen voi myös syödä sijoitussalkun parhaimmat tuottohuiput. Miten sitten voisimme tasapainotella järkevän käteismäärän kanssa?

Yksi mahdollisuus on lisätä käteistä vähitellen, kun yleisimmät markkinoiden arvostusmittarit – P/E, Shiller P/E, P/B, osinkotuotto – ovat nousseet selvästi havaittavasti keskimääräisen tasonsa yläpuolelle. Ensin sijoittajan tulee päättää mikä on maksimi käteisen määrä, jonka haluaa hankkia nousukauden kuluessa. Joillekin oikealta ratkaisulta voi tuntua 50 % arvopapereissa ja 50 % käteisessä, toiset taas haluavat pitää korkeintaan 5 % käteisenä. Lopullinen valinta on aina sijoittajalla itsellään. Kun perusfilosofia on päätetty, niin käteisen määrää lisätään aina valitun arvostusmittarin noustessa määrätyn määrän. Esimerkkinä oletamme, että markkinoiden kaskimääräinen arvostustaso P/E luvulla mitattuna on 15. Kun P/E nousee 20:n, niin siirrymme 5 % käteiselle. P/E:n noustessa 25:n käteistasomme nostetaan 10 %. P/E 30 ja käteistä 15 %, P/E 35 ja käteistä 20 % jne. Sijoittaja laatii itsellensä sopivan käteisen lisäämissuunnitelman perusfilosofiansa mukaisesti. Koska markkinat harvoin nousevat lineaarisesti ja arvostustasot voivat liikkua ylös-alas matkan varrella, niin kannattaa oman mittarin suhteen valita selvät vähän suuremmat nousut, joiden mukaan käteistä lisätään. Näin vältytään turhalta sijoitusvaroja kuluttavalta edestakaisin veivaamiselta.

 

Toimi kuin arvosijoittaja ja pidä sijoitussalkkusi arvostustasot hallinnassa

Mikään ei ole salakavalampaa kuin omien sijoitusten arvostustasojen nouseminen vaivihkaa nousukaudella selkeäasti yliarvostetulle tasolle. Sijoitussalkun arvon kasvaessa silmissä harvoja kiinnostaa laskea yksittäisten sijoituskohteiden todellisia kestäviä arvostustasoja. Tämä pätee niin osake-, rahasto- kuin muihinkin arvopaperiomistuksiin. Hyvä apukeino on verrata vähintään kerran vuodessa oman portfolion P/E, P/B, P/S ja osinkotuotto lukuja markkinoiden sen hetkiseen sekä keskimääräiseen tasoon. Jos jonkun sijoituskohteesi arvostustaso ylittää selkeästi meneillään olevan nousumarkkinan arvostustason, niin kannattaa vähintään harkita ainakin jonkin osuuden myyntiä. Vaikka vanha viisaus sanoo, että anna voittojen juosta ja katkaise tappiot aikaisin, niin räikeät yliarvostukset tulevat väistämättä korjaantumaan jääräpäisten omistajiensa tappioksi. Kauttaaltaan vahvasti yliarvostettu sijoitussalkku voi olla aika pommi pörssisyöksyyn sukellettaessa. Vuosisadan vaihteen jälkeinen it-kupla ja finanssikriisi olivat tästä hyviä esimerkkejä – varsinkin jos salkun hajautuskin oli vielä vähän unohtunut.

Yleensä arvosijoittajien suurin synti on ollut myydä liian aikaisin nousukaudella ja vastaavasti ostaa liian aikaisin pörssin sukeltaessa. Toisaalta arvosijoittamisen suhteellisesti parhaat tuotot tulevat laskukausien aikana, jolloin valmiiksi aliarvostetut sijoituskohteet laskevat yleistä markkinaa vähemmän. Sen sijaan kovimmassa pörssihuumassa voidaan jäädä hieman kokonaismarkkinoista jälkeen, koska arvosijoittajat harvemmin omistavat korkean arvostustason omaavia päivän hittiosakkeita. Tämän takia arvosijoittaminen toimii nimenomaan pitkällä aikavälillä yli pörssisyklien. Lyhyellä aikavälillä tulee varmasti vuosia, jolloin hävitään markkinoille. Ja juuri tämän takia arvosijoittaminen toimii – muutenhan kaikki tekisivät samalla tavalla ja ylituottojen mahdollisuus häviäisi omaan mahdottomuuteensa.

 

Löydä maailmalta aliarvostettuja markkinoita ja osakkeita

Nykyään taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja suurien markkinoiden, kuten USA, heilahdukset tuntuvat välittömästi ympäri maailmaa. Silti löytyy maanosia ja valtioita, joissa yleensä jonkin paikallisen erityistilanteen takia eletään eri syklissä. Japani on kärsinyt menetetyistä vuosikymmenistä ja sieltä on voinut pitkän aikaa löytää poikkeuksellisen paljon tasearvoltaan aliarvostettuja osakkeita. Brasilian taloudessa turbulensseja ovat aiheuttaneet niin poliittiset kuin taloudellisetkin tekijät ja maan suurimpien yritysten markkina-arvot ovat vaihdelleet valtavasti. Maan suurimman öljy-yhtiön Petroleo Brasileiron Yhdysvalloissa noteerattu ADR osake keikkui syksyllä 2014 yli 19 dollarissa, 2016 talvella sitä saattoi ostaa kolmella dollarilla ja nyt hinta on taas kympin tienoilla. Samanaikaisesti yhtiön taseen kirja-arvo vaihteli 17 dollarista kymmeneen ja nyt vajaaseen kahteentoista. Naapurimme Venäjä on tietysti oikein malliesimerkki voimakkaan syklisesti heiluvista markkinoista. Maan poliittiset toimet sekä vahvasti öljyn ympärillä keikkuva talous avaa rohkeille ja taitaville sijoittajille poikkeuksellisia tilaisuuksia. Näitä voi hyödyntää ihan Suomen pörssissäkin sijoittamalla yhtiöihin, joilla on merkittävästi liiketoimintaa naapurimme puolella.

Sitten on vielä yksittäisiä toimialoja ja osakkeita, jotka ovat joutuneet yllättävien haasteiden eteen. Juuri edellä mainittu öljyteollisuus on ollut viimeisimpiä toimialoja, joiden merkittävimpiä pelureita pystyi hankkimaan poikkeuksellisen edullisesti vielä alkuvuonna 2016. Finanssikriisi vajaa kymmenen vuotta sitten tarjosi erinomaisen alennusmyynti ostopaikan laatupankkien ja finanssialan yritysten kohdalla. Eri syistä turbulenssiin joutuvia yksittäisiä yrityksiä menee ja tulee jatkuvasti, vaikka BP:stä, Volkswagenin kautta Nokian Renkaisiin. Sijoittajan tulee olla silmät auki, pitää pää kylmänä ja luottaa tosiasioihin (ja tosilukuihin) silloin kun markkinoilla panikoidaan.

 

Erityistilanteisiin sijoittaminen

Myös erityistilanteiden hyödyntäminen ja niihin sijoittaminen mahdollistaa tuoton tekemisen kaikissa markkinatilanteissa itse markkinan suuntaan kantaa ottamatta. Tämän ryhmän arvopapereiden taloudellinen tulos riippuu enemmän yrityskohtaisesta erityistilanteesta kuin yleisestä markkinaliikkeestä. Sijoittajan kannalta mielenkiintoisempia ja tuottoisimpia ovat olleet yritysten jakaantumiset (Spin-off). Varsinkin jos emoyhtiöstä jakautumisessa irrotettava uusi yritys on markkina-arvoltaan pieni. Tällöin helposti suuremman emoyhtiön isot instituutionaaliset omistajat tyhjentävät heille liian mitättömän uuden yrityksen osakkeet pois salkuistaan ja dumppaavat markkinahinnan luonnottoman alas.

Pörssiyrityksen ostotarjoukset voivat tarjota rahantekomahdollisuuden erityistilanteessa. Keskimääräiset preemiot ostotarjouksissa ovat olleet n. 30-40 % markkinahinnan päälle. Jos olet juuri hankkinut osakkeen, saatat tehdä hyvän pikavoiton, mutta pitkäaikaiselle omistajalle asia ei ole aina näin yksiselitteinen. Sijoittaja saattaa menettää hyvän kasvavia osinkoja maksavan yrityksen laskukauden hinnoilla ja vaikka myynnissä tekisikin jonkin näköisen voiton, niin välittömät veroseuraamukset ovat aina edessä.

Markkinat tarjoavat toisinaan myös erilaisia arbitraasimahdollisuuksia. Ne voivat liittyä edellä mainittuun ostotarjoukseen, jolloin osakkeen pörssihinta jää säännönmukaisesti jonkin verran tarjotun hinnan alapuolelle. Tämä ero kuvaa sitä epävarmuutta mikä liittyy tarjouksen onnistumiseen ja aikatauluun. Toisinaan antiosakkeissa voi uuden ja vanhan osakesarjan välillä olla hetkellinen hintaero, joka mahdollistaa nopeasti toimivalle sijoittajalle arbitraasivoiton tekemisen.

Artikkeli Koska markkinat kääntyvät ja voiko siihen varautua? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Korkosijoitukset nouseviin korkoihin?

Pe, 07/04/2017 - 09:30

KYSYMYS:

Korkorahastoiden arvo laskee kun korot nousevat. Miten sitten yksittäiseen, jonkun yhtiön lainapaperiin sijoittaminen, jossa yhtiö lupaa jonkun kiinteän koron (esimerkiksi minulle tuli tarjous 5% tuotosta)? Onko analogia sama vai olisiko tämä järkevämpi tapa sijoittaa korkoihin?

 

VASTAUS:

Korkosijoitukset ovat diskonttopapereita joissa lisäksi voi olla erillinen korkomaksu (kuponkikorko). Korkosijoitusten markkina-arvo on aina sellainen, että siihen sijoittamalla saa vallitsevaa korkotasoa vastaavan kokonaistuoton.

Sijoitushetkellä todettu tuotto pysyy vaikka korkotaso markkinoilla muuttuisi miten (kunhan lainanottajalle ei tule maksuhäiriötä/ tai mene konkurssiin). Mikäli pidät korkosijoituksesi sen erääntymiseen asti, saat siitä sen koron minkä olet ostohetkellä voinut todeta. Tämä koskee kaikkia, yksityissijoittajista ja rahastoihin.

Jos kuitenkin haluat myydä kyseisen sijoituksen ennen sen erääntymistä, saat siitä sen hetkisen markkinahinnan.

Esimerkki 1:

Lainalla on nimellisarvo 100, kuponkikorko 2% ja se erääntyy vuoden kuluttua. Mikäli korkotaso on 4 prosenttia kyseisen lainan arvo on noin 98 euroa. Erääntymispäivänä lainan omistaja saa 100 nimellisarvoa ja 2 kuponkikorkoa, mikä vastaa noin 4 prosentin tuottoa 98 euron sijoitukselle.

Koska päivittäin lunastuksille ja merkinnöille avoimet rahastot arvostetaan päivittäin, niiden salkuissa olevien korkosijoitusten arvo laskee vallitsevan korkotason noustessa. Rahaston merkintöjä ja lunastuksia ei matkan varrella voi toteuttaa ilman, että rahaston salkku on arvostettu juuri sen hetkiseen arvoon.

Rahastoon kertyy juuri se tuotto kyseisestä korkosijoituksesta mikä oli todettavissa kyseisen lapun ostohetkellä, mikäli rahasto pitää sen erääntymiseen saakka. Rahaston arvo kuitenkin vaihtelee matkan varrella korkotason mukaan.

Esimerkki 2:

Korkorahastossa on yksi vuoden mittainen korkopaperi, joka antaa 2 prosentin kokonaistuoton, rahasto on suljettu lunastuksilta ja merkinnöiltä vuoden päivät, ja korkosijoitus pidetään sellaisenaan erääntymiseen saakka. Rahasto saa vuoden kuluttua kahden prosentin tuoton sijoituksestaan vaikka yleinen korkotaso muuttuisi. Tämä ei muutu miksikään.

Rahaston ”ulkopuolinen arvo” kuitenkin laskisi koska rahaston suhteellisesta tuotosta tulisi heikompi. Mikäli rahaston sijoitusta vastaava viitekorko nousisi 4 prosenttiin, rahaston arvo sulaisi heti ”ulkopuolisten” silmissä kahden prosentin edestä niin, että rahasto-osuuden arvonalennus + rahastosalkkuun kertyvä korkotuotto yhdessä vastaisivat viitekoron korkotuottoa.

Käytännössä tuo rahasto-osuuden arvonalennus tapahtuu sen salkussa, missä korkosijoituksen arvo arvostetaan korkojen noustessa alas siten, että kyseisen korkosijoituksen kuvitteellinen sen hetkinen ostaja saisi markkinaehtoisen tuoton sijoitukselleen. Rahaston arvopaperisalkku arvostetaan toisin sanoen vallitsevaan markkinahintaan. Siksi korkorahaston osuuden arvo laskee heti, jos korot nousevat.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Artikkeli Korkosijoitukset nouseviin korkoihin? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 72 – 35-vuotiaana eläkkeelle?

To, 06/04/2017 - 13:36

 

35-vuotiaana eläkkeelle?

Bloggaajat P.Ohatta (pohatta.com) ja Nuuka (nuuka.blog) kertovat #rahapodissa kunnianhimoisista tavoitteistaan jäädä 35- ja 50-vuotiaina eläkkeelle. Mihin heidän säästämistavoitteensa perustuvat, ja onko taloudellinen riippumattomuus nuorella iällä täyttä utopiaa? Voimmeko me muut oppia jotain tästä kokeilusta? Lisäksi paljastamme bloggaajien arjen säästövinkit ja kerromme, mitä sijoitusmuotoja he suosivat.

Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

  • P.Ohatan ja Nuukan sijoitustyylit vertailussa
  • Millaiset tavoitteet bloggaajilla on?
  • Miten säästetään arjessa ja ihan tavallisissa töissä? Ehkä jokainen keksii jotain karsittavaa omasta kulutuksestaan?
  • Nuoret ja säästäminen – Opetetaanko koulussa oikeita asioita sijoittamisesta?
  • Korkeat tulot ja elämänhallinta – Korkeatuloiset yhä useammin velkaongelmissa
  • Bloggaajien ja #rahapodin kootut säästämisvinkit – Mistä lähteä liikkeelle?
  • Tähän asti opittua

Jakso julkaistu 6.4.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

Nuuka, Martin ja P.Ohatta

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 3 – Miksi iPhone maksaa 38 000 e?:

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 72 – 35-vuotiaana eläkkeelle? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa osinkojen uudelleensijoittamisesta

Ke, 05/04/2017 - 13:01

Kokemukset ovat osoittaneet, ettei kukaan pysty ostamaan tai myymään osakkeitaan kurssikäyrän pohjassa tai huipussa. Tämä ei onnistu ainakaan säännönmukaisesti ilman virhearvioita. Pitkäjänteiseltä sijoitustoiminnalta totuus ei kuitenkaan vie menestyksen edellytyksiä. Vuosien mittaan saavutettavaan menestykseen riittää, että osakkeita ostetaan alle yhtiön todellisen arvon eli sen suhdanteiden yli ulottuvan ansainta- ja osinkopotentiaalin. Tarkastelen tässä merkinnässä järkevän osto-ohjelman yleispiirteitä. Toivottavasti näkökulma herättää hyödyllisiä ajatuksia myös osinkojen uudelleensijoittamisen ideoinnissa.

Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut nyt muutaman prosentin kuluvan vuoden huippunoteerauksestaan. Yhdysvalloissa pörssi on lasketellut muutaman prosentin alle kaikkien aikojen huippunoteerauksensa. Nämä lyhyen aikavälin tuottolukemat kertovat yhtiöiden hintojen muutoksista, jotka syntyvät lyhyellä aikavälillä sijoittajien keskinäisen kaupankäynnin tuloksena.

”Find a difference between a business’s intrinsic value and its share price”

Menestyvän sijoittajan on syytä erottaa toisistaan yhtiön hinta ja arvo. Ensin mainittu kertoo osakkeen hetkellisen yksikköhinnan (sijoittajien välille määräytynyt). Jälkimmäinen hahmottaa liiketoiminnan pitkän aikavälin osakekohtaista arvoa eli osaketta kohden korvamerkittyjä tulevia voittoja (yhtiön kehityksen tulokset). Käytännössä arvo purkautuu sijoittajille usein kasvavana osinkovirtana.

Kun hinnat ovat nyt hieman laskeneet, saa sijoittaja samalla rahamäärällä tänään lähtökohtaisesti enemmän ”arvoa” kuin vielä jokin aika sitten. Tämän edellytyksenä on, että osakkeen kurssilasku johtuu yleisestä markkinatilanteesta, ei yhtiökohtaisesta erityisen negatiiviseksi kääntyneestä uutisvirrasta (jolloin myös arvo olisi todennäköisesti kääntynyt laskuun, eikä osake olisi siten halventunut).

Arvo ja hinta kulkevat pitkällä aikavälillä käsi kädessä. Tämän olen havainnut sekä käytännössä että teoriaan tutustuessa. Ilmiö merkitsee sijoittajalle toisin sanoen sitä, että osakekurssi seuraa yhtiön tosiasiallista kehitystä, kunhan sijoitushorisontti vain on riittävän pitkä. Tässä pitkällä tarkoitetaan ainakin yli viittä vuotta.

Arvon ja hinnan välisessä tandemissa lähtökohta nojaa voimakkaasti rahoitusteoriaan ja se myös luo pohjan osto-ohjelmastrategialle, jossa sijoittaja pyrkii hyödyntämään markkinoiden maanis-depressiivistä lyhyen aikavälin luonnetta. Arvonäkökulman sisäistävä sijoittaja voi itsenäisen ajattelun keinoin pyrkiä ottamaan irti hyödyn laumakäyttäytymisestä. Arvosijoittaja ikään kuin näkee osakkeen osuutena yrityksestä (kuin liiketoiminta olisi listaamatonta), ei jatkuvasti myynnissä olevasta arvopaperista.

Todettakoon silti, että pikavoittoja tämä(kään) strategia ei tarjoa, sillä ”markkinat voivat lasketella vailla järkeä pidempään kuin sinä pystyt säilyttämään maksukykysi”.

Markkinapsykologialla tarkoitan sijoittajien aika ajoin ilmenevää taipumusta laumakäyttäytymiseen. Tämä johtaa epäsäännöllisesti mutta kuitenkin toistuvasti siihen, että yhtiön hinta poikkeaa hetkellisesti arvosta joko pitkäjänteisen nousun aikaansaaman kuplan tai liioitellun romahduksen muodossa. Hädän ja kiiman hetkinä menestyvä sijoittaja kykenee itsenäiseen ajatteluun, tehden sen pohjalta sijoituspäätöksensä vertaamalla itse arvioimaansa yhtiön arvoa siitä kulloinkin pörssissä maksettuun hintaan. Omien kokemusten valossa arvoa saa yleensä halvalla silloin, kun yleinen näppituntuma on, että osakkeet laskevat varmasti huomennakin.

Hajauta ostot ajallisesti ja tasaisin euromäärin

Yhtä kaikki, haluan tässä merkinnässä painottaa, että kylmähermoisen sijoittajan lähtiessä ostolaidalle kurssiturbulenssin aikana, on yksittäisen osakelajin hankinta usein syytä hajauttaa ajallisesti jakamalla ostoihin varattu euromääräinen summa usealle eri kuukaudelle tai kvartaalille. Tämä johtuu enimmäkseen siitä, ettei lyhyen aikavälin kurssipohjaa ole mahdollista ennakoida, koska osakemarkkinoilla viimeisin kurssi määräytyy kahden eri sijoittajan tarjousten kohdatessa. Hyvin lyhyellä tähtäimellä tähän kaupankäyntimekanismiin vaikuttavat esimerkiksi tunteet ja markkinauutisointi.

Mutta kuten todettua, pitkän aikavälin perspektiivissä sijoittajalle riittää, että osakkeita hankitaan alle niiden todellisen arvon. Sillä ei ole juuri merkitystä, saako seuraava sijoittaja osakkeilleen vielä paremman tuotto-odotuksen hankkimalla omistuksensa hieman edullisemmin.

Tässä kehyksessä pitää alleviivata, että ennalta laadittua ostosuunnitelmaa on yleensä syytä toteuttaa orjallisesti, vaikka yleinen uutisvirta muuttuisi maailmanloppua maalaavaksi kesken ohjelman (itse asiassa osakkeiden netto-ostajan kannattanee tällaista skenaariota jopa toivoa siihen asti, kun rahaa riittää ostoihin, samalla rahalla kun saisi kappalemääräisesti enemmän osakkeita ja siten tulevia osinkoja).

Esimerkki osto-ohjelmasta käytännössä

Kuvitellaan, että osakkeella käydään kauppaa kalenterivuoden aikana hintahaarukassa 50–150 euroa per osake. Näin ollen kalenterivuoden osakekohtainen keskihinta on 100 euroa, mitä lähelle sijoittaja todennäköisesti osuisi osakehankinnassaan, mikäli hän ei hyödyntäisi tasaisiin euromääriin ajallisesti jaettua osto-ohjelmaa.

Kuvitellaan edelleen, että sijoittaja hyödyntää 3000 euron sijoituksessaan järkevää osto-ohjelmaa, suorittaen osakeostot kolmena eri ajankohtana kalenterivuoden aikana. Ostot tehdään 1000 euron tasaisilla kertasummilla. Ensimmäisessä ostoajankohdassa osakekurssi liikkuu 100 eurossa, joten sijoittaja saa 10 osaketta. Toisessa erässä osakekurssi on vain 50 euroa, joten sijoittaja saa 20 osaketta. Kolmannessa eli viimeisessä erässä osakekurssi on 150 euroa, ja sijoittaja saa ainoastaan 6,6 osaketta.

Sijoittaja on käyttänyt vuoden aikana osakeostoihinsa suunnitelman mukaiset 3000 euroa, saaden yhteensä 36,6 osaketta. Kun käytetyn euromäärän jakaa osakkeiden lukumäärällä, saadaan osakekohtaiseksi keskihankintahinnaksi 82 euroa. Tämä on 18 prosenttia alle osakkeen vuoden keskikurssin. Miten tämä on mahdollista?

Järkevän osto-ohjelman salaisuus on se, että sijoittaja osti osakkeita kappalemääräisesti enemmän silloin, kun kurssi oli alhaalla – ja vastaavasti kappalemääräisesti vähiten silloin, kun kurssi oli korkeimmillaan.

Sijoittaja ei olisi päätynyt vastaavaan lopputulokseen, jos osto-ohjelma olisi jaettu eri ostoajankohdittain tasaisten osakemäärien periaatteella.

Silloin salkkuun olisi tullut ensimmäisessä ostoerässä osakkeita 1000 eurolla (10 kpl), toisessa eli halvimmassa erässä vain 500 eurolla (10 kpl) ja kalleimmassa erässä suurimmalla, jopa 1500 euron potilla (10 kpl).

Yhteensä sijoittaja olisi saanut vaihtoehtoista strategiaa noudattamalla 30 osaketta, jolloin keskihankintahinnaksi olisi muodostunut kalenterivuoden keskikurssi 100 euroa osaketta kohden.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Tällä blogipalstalla kirjoittaja on käsitellyt samoja teemoja aiempina vuosina osto-ohjelmien laatimisen yhteydessä. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: / Foter / CC BY

Artikkeli Pari sanaa osinkojen uudelleensijoittamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osakekauppa maaliskuussa: Sell in May tuli etuajassa

Ke, 05/04/2017 - 09:21

Maaliskuussa suomalaiset piensijoittajat vähensivät osakepainoaan yhteensä jopa 83 miljoonalla eurolla. Voittoja kotiutettiin erityisen paljon viime aikojen parhaista kurssimenestyjistä. Myös osinkonsa jo tältä keväältä maksaneita yhtiöitä myytiin runsaasti varsinkin kuukauden jälkipuoliskolla.

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, FIM, Nordea, Pohjola, UB) kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto kasvoi maaliskuussa 28,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Helsingin pörssin yhteenlaskettu vaihto nousi 16,3 prosenttia vuodentakaisesta maaliskuusta. Online-välittäjien kauppamäärät paisuivat edelliskuusta euroissa 16,1 prosenttia. Myös koko pörssin osalta kauppamäärät ylsivät euroissa 3,1 prosentin kasvuun.

Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät kasvoivat 11,7 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja toteutettiin 5,7 prosenttia viime vuoden maaliskuuta enemmän. Koko pörssin kappalemääräiset kaupat putosivat viime kuusta 3,4 prosenttia. Yksityissijoittajilla vastaava kappalemääräisten kauppamäärien lasku oli helmikuusta 5,1 prosenttia.

Sell in May on tänä vuonna etuajassa

  • Sanonnan mukaan osakkeita kannattaa omistaa loppusyksystä vappuun. Historiallisesti parhaat kurssinousun kuukaudet ovat ajoittuneet näille kuukausille. Tänä vuonna suomalaiset piensijoittajat näyttävät kuitenkin ottaneen varaslähdön osakepainon keventämisessä. Alkuvuonna 2017 yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien kautta osakepainoa on vähennetty yhteensä jo noin 230 miljoonalla eurolla nettomääräisesti. Maaliskuussa tahti kiihtyi 83 miljoonan euron nettomyynneillä.
  • Nuppiluvulla mitattuna uusia piensijoittajia virtaa edelleen markkinoille paitsi heikkoon korkotuottoon kyllästymisen myös viime kuukausien suotuisan pörssipöhinän vuoksi. Osakkeiden myyntipäätöksiä ovat tehneet keskimääräistä suurempia salkkuja hoitavat.

Nordea ja Kone myyntiin heti osinkojen jälkeen

  • Enää pörssistä ei tankata edellisvuosien malliin mahdollisimman vakaita korkosijoituksen korvikkeita, vaan osinkosijoittamisessakin fokukseen on noussut kasvu. Maaliskuun aikana piensijoittajien ostetuimpien osakkeiden kärkikymmenikköön kiilasivat osinkojen kasvutrendillä olevista yhtiöistä Amer Sports, Cramo, Huhtamäki ja Tieto.
  • Suomalaiset piensijoittajat ovat myyneet salkuistaan viime aikoina erityisen hyvin kehittyneiden suurten yhtiöiden osakkeita. Maaliskuun myydyimpien listalla kaikkien aikojen kurssihuippujaan lähellä oleviin kevennettäviin lukeutuvat Orion, Cargotec ja Nokian Renkaat. Huomionarvoista on myös Nordean ja Koneen päätyminen maaliskuussa viiden myydyimmän osakkeen joukkoon. Piensijoittajat ottivat niistä maaliskuussa osingot taskuihin, mutta järin suurta uskoa nopeaan osinkodipistä toipumiseen ei ole ollut havaittavissa.
  • Maaliskuussa Keskon kanssa uudesta terveysketjusta tiedottanut Oriola ponnahti peräti viidenneksi ostetuimmaksi. Sen sijaan Keskon osake ei väräyttänyt viisaria.

 

Taulukko 3. Online-välittäjien 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta – maaliskuu 2017 (*

Ostetuimmat osakkeet   Myydyimmät osakkeet
Yhtiö Netto-ostoarvo (EUR)   Yhtiö Nettomyyntiarvo (EUR)
Amer Sports 19 313 622 Nordea -42 314 936
YIT 16 682 506 Fortum -14 272 053
Cramo 7 120 469 Outotec -11 770 278
Huhtamäki 6 102 157 Orion B -11 277 019
Oriola B 2 840 246 Kone -9 739 920
Afarak Group 2 080 966 Cargotec -8 844 658
Caverion 1 831 712 Nokian Renkaat -7 650 176
Tieto 1 718 851 Stora Enso R -6 563 648
Technopolis 1 528 769 Comptel -6 353 696
Sponda 1 441 111 Orion A -6 276 583

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntistatistiikka

(* ei sisällä suurten ja OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden kauppoja FIMin osalta 24.3.2014 lähtien

Artikkeli Osakekauppa maaliskuussa: Sell in May tuli etuajassa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Indeksisijoittamisen helppous ja ansa

Ma, 03/04/2017 - 11:54

Indeksisijoittaminen on nostanut päätään voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti maailmalla poikkeuksellisen paljon rahaa on virrannut tähän sijoitusmuotoon. Luottoluokituslaitos Moody’sin mukaan passiivisesti sijoitetun rahan määrä ylittää aktiivisesti sijoitetun 2024, jos kehitys jatkuu samalla vauhdilla. Se ei ole sinänsä mikään ihme, sillä tutkitusti indeksit voittavat suurimman osan aktiivisesti hoidetuista sijoituksista. Jopa itse Warren Buffett on sijoitusneuvoa kysyttäessä sanonut suosittelevansa suurimmalle osalle ihmisistä sijoittamista hinnaltaan halpaan S&P 500 indeksirahastoon. Suomessa ehkä olemme hieman jälkijunassa tämän sijoitusmuodon kohdalla.

Passiivinen indeksipohjainen sijoittaminen on yksinkertainen ja järkevä tapa hoitaa varoja. Indexiin sijoittaja haluaa päästä helpolla ja saada markkinoiden pitkän ajan keskimääräisen tuoton n. 6-9 % – tai mitä se nyt sitten tulevaisuudessa tuleekaan olemaan hänen valitsemallaan markkinalla – miettimättä kovin paljon matkan varrella vastaan tulevia ylä- ja alamäkiä. Osakemarkkinoiden pitkäaikainen vahva nousuputki on kuitenkin tuonut myös varoittavia äänensävyjä ja on alettu puhua jopa passiivisen sijoittamisen kuplasta. Perustelut tähän syytökseen ovat mielenkiintoiset. Analyytikot ovat huomanneet, että kaikkien kuplien takana on ollut sijoittajien tapa keksiä järkevät perusteet markkinoiden poikkeuksellisen korkeille arvostustasoille. Tällä kertaa korkeita arvostuskertoimia selitetään markkinoiden tehokkuudella. Eli koska voimme olettaa, että markkinat pitkällä aikavälillä aina nousevat, niin silloin on myös aina oikea aika sijoittaa indeksiin.

Katsotaanpa millaista indeksiin sijoittaminen sitten todellisuudessa voisi olla. Kuvitellaan sijoittaja, joka haluaa olla mukana maailman suurimmilla markkinoilla USA:ssa. Hän sijoittaa juuri nyt tyytyväisenä S&P 500 indeksirahastoon ja uskoo saavansa historiallisen 9-10 % vuosituoton (inflaatiokorjattuna n. 7 %). Ikävä kyllä S&P500 indeksin Shillerin P/E on nyt 29, kun normaali keskitaso on n. 15-16. Eli sijoittaja ostaa USA:n markkinat keskimäärin 40 % ylihinnalla! Näillä hinnoilla keskimääräisiin tuottoihin yltäminen voi kestää seuraaviin sukupolviin.

Vielä räikeämpi esimerkki löytyy meidän kotoisilta Suomen markkinoiltamme. Jos sijoittaja olisi innoissaan laittanut 1000 euroa OMX Helsinki indeksiin it-kuplan huippuhetkinä indeksi viiletellessä 17 500 pisteessä, hänellä olisi tänään varoja noin 500 euron edestä. Sijoituksen ajankohdalla on yllättävän suuri merkitys ja koska säännöllisesti oikein ajoittaminen on mahdotonta, niin arvostustasot merkitsevät paljon.

Yleinen vastaus tämän ongelman ratkaisemiseksi on, että älä sijoita kaikkea kerralla, vaan esimerkiksi tasasumma kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolessa vuodessa tai vuosittain. Jos sijoittaja olisi näin toiminut aloittaen 31.12.1999 ja sijoittanut kerran vuodessa tasasumman OMX Helsinki indeksiin, niin hän olisi vuoden 2016 lopussa ollut vain niukasti plussalla, keskimäärin 0.5 % vuosituotolla. Toki luvut joillakin toisilla markkinoilla ovat erilaiset. Vielä suurempi todellinen ongelma on se, että useimpien ihmisten elämä ei aina ole niin tasaista, että voi sijoittaa saman summan säännöllisesti. Voi olla, että saamme suuren perinnön ja sille pitäisi nopeasti löytää järkevä sijoituskohde. Toisaalta suurta asuntovelkaa lyhentäessä tai työttömyyden kohdatessa voi mennä useampiakin vuosia, kun jokapäiväisestä elämästä ei jää ylimääräistä sijoitettavaksi.

Niin kiinnostava ja suositeltava sijoitusvaihtoehto kun indeksisijoittaminen on, niin sekään ei joka tilanteessa toimi samalla tavalla. Jos sijoitettavan indeksin arvostustasot ovat selvästi tavanomaista korkeammalla, niin ei ole paras mahdollinen hetki edes passiiviselle sijoittamiselle – ja tilanne on tietysti päinvastainen arvostustasojen (kuten P/E, P/B ja osinkotuotto kääntäen) ollessa keskimääräistä alemmalla tasolla. Eli yksinkertainen indeksi sijoittaminenkin vaatii parhaiten onnistuakseen arvostusmittareiden ymmärtämistä ja hyödyntämistä.

Artikkeli Indeksisijoittamisen helppous ja ansa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Indeksisijoittamisen helppous ja ansa

Ma, 03/04/2017 - 11:54

Indeksisijoittaminen on nostanut päätään voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti maailmalla poikkeuksellisen paljon rahaa on virrannut tähän sijoitusmuotoon. Luottoluokituslaitos Moody’sin mukaan passiivisesti sijoitetun rahan määrä ylittää aktiivisesti sijoitetun 2024, jos kehitys jatkuu samalla vauhdilla. Se ei ole sinänsä mikään ihme, sillä tutkitusti indeksit voittavat suurimman osan aktiivisesti hoidetuista sijoituksista. Jopa itse Warren Buffett on sijoitusneuvoa kysyttäessä sanonut suosittelevansa suurimmalle osalle ihmisistä sijoittamista hinnaltaan halpaan S&P 500 indeksirahastoon. Suomessa ehkä olemme hieman jälkijunassa tämän sijoitusmuodon kohdalla.

Passiivinen indeksipohjainen sijoittaminen on yksinkertainen ja järkevä tapa hoitaa varoja. Indexiin sijoittaja haluaa päästä helpolla ja saada markkinoiden pitkän ajan keskimääräisen tuoton n. 6-9 % – tai mitä se nyt sitten tulevaisuudessa tuleekaan olemaan hänen valitsemallaan markkinalla – miettimättä kovin paljon matkan varrella vastaan tulevia ylä- ja alamäkiä. Osakemarkkinoiden pitkäaikainen vahva nousuputki on kuitenkin tuonut myös varoittavia äänensävyjä ja on alettu puhua jopa passiivisen sijoittamisen kuplasta. Perustelut tähän syytökseen ovat mielenkiintoiset. Analyytikot ovat huomanneet, että kaikkien kuplien takana on ollut sijoittajien tapa keksiä järkevät perusteet markkinoiden poikkeuksellisen korkeille arvostustasoille. Tällä kertaa korkeita arvostuskertoimia selitetään markkinoiden tehokkuudella. Eli koska voimme olettaa, että markkinat pitkällä aikavälillä aina nousevat, niin silloin on myös aina oikea aika sijoittaa indeksiin.

Katsotaanpa millaista indeksiin sijoittaminen sitten todellisuudessa voisi olla. Kuvitellaan sijoittaja, joka haluaa olla mukana maailman suurimmilla markkinoilla USA:ssa. Hän sijoittaa juuri nyt tyytyväisenä S&P 500 indeksirahastoon ja uskoo saavansa historiallisen 9-10 % vuosituoton (inflaatiokorjattuna n. 7 %). Ikävä kyllä S&P500 indeksin Shillerin P/E on nyt 29, kun normaali keskitaso on n. 15-16. Eli sijoittaja ostaa USA:n markkinat keskimäärin 40 % ylihinnalla! Näillä hinnoilla keskimääräisiin tuottoihin yltäminen voi kestää seuraaviin sukupolviin.

Vielä räikeämpi esimerkki löytyy meidän kotoisilta Suomen markkinoiltamme. Jos sijoittaja olisi innoissaan laittanut 1000 euroa OMX Helsinki indeksiin it-kuplan huippuhetkinä indeksi viiletellessä 17 500 pisteessä, hänellä olisi tänään varoja noin 500 euron edestä. Sijoituksen ajankohdalla on yllättävän suuri merkitys ja koska säännöllisesti oikein ajoittaminen on mahdotonta, niin arvostustasot merkitsevät paljon.

Yleinen vastaus tämän ongelman ratkaisemiseksi on, että älä sijoita kaikkea kerralla, vaan esimerkiksi tasasumma kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolessa vuodessa tai vuosittain. Jos sijoittaja olisi näin toiminut aloittaen 31.12.1999 ja sijoittanut kerran vuodessa tasasumman OMX Helsinki indeksiin, niin hän olisi vuoden 2016 lopussa ollut vain niukasti plussalla, keskimäärin 0.5 % vuosituotolla. Toki luvut joillakin toisilla markkinoilla ovat erilaiset. Vielä suurempi todellinen ongelma on se, että useimpien ihmisten elämä ei aina ole niin tasaista, että voi sijoittaa saman summan säännöllisesti. Voi olla, että saamme suuren perinnön ja sille pitäisi nopeasti löytää järkevä sijoituskohde. Toisaalta suurta asuntovelkaa lyhentäessä tai työttömyyden kohdatessa voi mennä useampiakin vuosia, kun jokapäiväisestä elämästä ei jää ylimääräistä sijoitettavaksi.

Niin kiinnostava ja suositeltava sijoitusvaihtoehto kun indeksisijoittaminen on, niin sekään ei joka tilanteessa toimi samalla tavalla. Jos sijoitettavan indeksin arvostustasot ovat selvästi tavanomaista korkeammalla, niin ei ole paras mahdollinen hetki edes passiiviselle sijoittamiselle – ja tilanne on tietysti päinvastainen arvostustasojen (kuten P/E, P/B ja osinkotuotto kääntäen) ollessa keskimääräistä alemmalla tasolla. Eli yksinkertainen indeksi sijoittaminenkin vaatii parhaiten onnistuakseen arvostusmittareiden ymmärtämistä ja hyödyntämistä.

Artikkeli Indeksisijoittamisen helppous ja ansa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Myy tappiolla, älä voitolla

La, 01/04/2017 - 13:09

Lueskelin maaliskuussa kolmanteen kertaan Burton G. Malkielin viihdyttävän sijoituskirjan Sattuman kauppaa Wall Streetillä. Vaikka kirja kuvaa indeksisijoittamisen ilmiötä, on siinä monia hyödyllisiä ja rahanarvoisia ajatuksia myös pitkäjänteiselle arvosijoittajalle. Varsinkin kappale, jossa Malkiel perustelee ”let the profits run” -taktiikan noudattamisen järkevyyttä markkinapsykologian ja verotuksen kautta, on erityisen arvokas. Tiivistän tässä merkinnässä Malkielin esittämän johtoajatuksen listauksen muodossa. Näitä teemoja olen käsitellyt tällä blogipalstalla aiemminkin, mutta siitä taitaa olla jo useampi vuosi aikaa.

1) Henkisellä puolella sijoitustappion tuottama mielipaha tuntuu Malkielin mukaan usein suuremmalta kuin voiton realisoinnista saatava nautinto. Tästä johtuen Malkiel olettaa, että sijoittajat ottavat paradoksaalisesti suurempia riskejä välttääkseen tappioita kuin saadakseen voittoja. Lähtökohdasta johtuen moni sijoittaja istuu liian pitkäkestoisesti katastrofaaliseksi osoittautuneen sijoituksensa päällä, odottaen kurssin toipumista vähintään hankintahintaan. Katkaisemalla tappiot ajoissa varat voisi laittaa tuottamaan uuteen kohteeseen välittömästi.

2) Malkielin mukaan sijoittajat eivät kuitenkaan käytännössä innostu myymään sellaisia osakkeita ja rahastoja, joiden markkina-arvo on laskenut hankintahinnasta (tai paljon viime aikoina). Mikäli sijoittaja realisoisi tappion salkkunäkymästä kirjanpitoon asti, hän tekisi samalla kirjallisen tunnustuksen virhearviostaan sijoitustoiminnassa. Psykologisesti on parempi sysätä syy tappiollisesta sijoituksesta yleisen markkinatilanteen piikkiin ja jäädä odottelemaan sen korjautumista (joka ei aina nosta osaketta, jos liiketoiminnan kilpailuetu katosi).

3) Edeltävän kolikon kääntöpuolelta useat sijoittajat ovat valmiita myymään ilman tunnontuskia voitollisia sijoituksia, koska Malkielin mukaan tämä tarjoaa heille mahdollisuuden nauttia oikeassa olemisen ilosta. Valitettavasti tämän psykologian kääntöpuolella on se, että voitolliset sijoitukset kotiuttamalla ja tappiollisia salkussa suojelemalla sijoitusportfolion sisältö muuttuu ajan mittaan heikkolaatuiseksi. Sen sijaan ”myy tappiolla, älä voitolla” -suositus johtaa salkkuun, jonka koko sisältö on voitollinen – ja suuret tappiot loistavat todennäköisesti poissaolollaan, kun virheet on ajoissa myönnetty ja tappiot katkaistu.

Oma kommentti: Edellä esitetyt näkökohdat huomioiden on tarvetta korostaa, että monessa tapauksessa on sittenkin järkevää pysytellä myös laskeneen osakkeen omistajana. Näin on erityisesti silloin, kun kurssilaskun syy on selvästi yhtiön ulkoinen, tilapäinen tai ainakin ajan kanssa korjattavissa oleva. Joka tapauksessa on syytä tarkastella kriittisesti, saattaako kurssipudotus liittyä rakenteelliseen kilpailutilanteen tai toimialan ansaintamallin muutokseen. Jos näin on, kannattaa sijoittajan yleensä ottaa jäljellä olevat (ja yleensä pikavauhdilla kutistuvat) rahat ja juosta täysin päinvastaiseen suuntaan.

4) Malkielin mukaan on ilmeistä, että mikäli sijoittaja myy osakkeen kurssilaskun aikana mutta osake tämän toimenpiteen jälkeen nousee, kasvaa sarvi otsassa vähintään kaksinkertaiseksi. Psykologian näkökulmasta on kuitenkin oltava itselleen siinä mielessä rehellinen itselleen, ettei sijoittaja makuuta salkussa tappiollisia yhtiöitä (ja sijoituksia) vain siksi, että myyntihetkeä välttelemällä voisi väistää sijoitustappion. Todellisuudessahan paperilla oleva tappio on yhtä todellinen varojen menetys kuin realisoitukin tappio.

Oma kommentti: Kun edeltävän esittää toisesta näkökulmasta kärjistäen, voidaan sanoa Malkielia soveltaen, että päätös olla myymättä osaketta on täsmälleen sama asia kuin päätös ostaa osaketta uudestaan sama määrä tarkasteluhetken osakekurssilla. Toisin sanoen tietoinen päätös pitää tappiollinen osake salkussa vastaa karkeasti uuden vastaavan sijoituksen tekemistä yhtiöön. Tässä luonnollisesti jää huomioimatta verotuksen mahdolliset vaikutukset, mutta psykologian osalta esimerkki on havainnollistava.

5) Myy tappiolla -suosituksella on myös yksi keskeinen verotuksellinen etu. Mikäli sijoittajalla on nyt pääomatuloja, tarjoaa tappiollisen sijoituksen realisoiminen mahdollisuuden keventää muista sijoituksista maksettavaa verotaakkaa ja lievittää siitä johtuvaa kärsimystä (joka on ennen kaikkea henkinen Malkielin mukaan).

6) Älä myy voitolla -suosituksella on Malkielin mukaan myös verotuksellinen ja korkomatematiikkaankin liittyvä etunsa. Voitollisten sijoitusten realisoiminenhan lähtökohtaisesti kasvattaisi sijoittajan välittömästi maksuun päätyvää verotaakkaa. Samalla se myös usein heikentäisi sijoittajan hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä, kun tuotoista maksetaan veroa matkan keskivaiheilla. Pitämällä nousijaosakkeet sijoittaja saa valtiolta nollakorkoista lainaa myös sille korvamerkitylle osalle kurssinousua, joka menisi veronmaksuun.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: K.G.23 / Foter / CC BY-NC-SA

Artikkeli Myy tappiolla, älä voitolla julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Myy tappiolla, älä voitolla

La, 01/04/2017 - 13:09

Lueskelin maaliskuussa kolmanteen kertaan Burton G. Malkielin viihdyttävän sijoituskirjan Sattuman kauppaa Wall Streetillä. Vaikka kirja kuvaa indeksisijoittamisen ilmiötä, on siinä monia hyödyllisiä ja rahanarvoisia ajatuksia myös pitkäjänteiselle arvosijoittajalle. Varsinkin kappale, jossa Malkiel perustelee ”let the profits run” -taktiikan noudattamisen järkevyyttä markkinapsykologian ja verotuksen kautta, on erityisen arvokas. Tiivistän tässä merkinnässä Malkielin esittämän johtoajatuksen listauksen muodossa. Näitä teemoja olen käsitellyt tällä blogipalstalla aiemminkin, mutta siitä taitaa olla jo useampi vuosi aikaa.

1) Henkisellä puolella sijoitustappion tuottama mielipaha tuntuu Malkielin mukaan usein suuremmalta kuin voiton realisoinnista saatava nautinto. Tästä johtuen Malkiel olettaa, että sijoittajat ottavat paradoksaalisesti suurempia riskejä välttääkseen tappioita kuin saadakseen voittoja. Lähtökohdasta johtuen moni sijoittaja istuu liian pitkäkestoisesti katastrofaaliseksi osoittautuneen sijoituksensa päällä, odottaen kurssin toipumista vähintään hankintahintaan. Katkaisemalla tappiot ajoissa varat voisi laittaa tuottamaan uuteen kohteeseen välittömästi.

2) Malkielin mukaan sijoittajat eivät kuitenkaan käytännössä innostu myymään sellaisia osakkeita ja rahastoja, joiden markkina-arvo on laskenut hankintahinnasta (tai paljon viime aikoina). Mikäli sijoittaja realisoisi tappion salkkunäkymästä kirjanpitoon asti, hän tekisi samalla kirjallisen tunnustuksen virhearviostaan sijoitustoiminnassa. Psykologisesti on parempi sysätä syy tappiollisesta sijoituksesta yleisen markkinatilanteen piikkiin ja jäädä odottelemaan sen korjautumista (joka ei aina nosta osaketta, jos liiketoiminnan kilpailuetu katosi).

3) Edeltävän kolikon kääntöpuolelta useat sijoittajat ovat valmiita myymään ilman tunnontuskia voitollisia sijoituksia, koska Malkielin mukaan tämä tarjoaa heille mahdollisuuden nauttia oikeassa olemisen ilosta. Valitettavasti tämän psykologian kääntöpuolella on se, että voitolliset sijoitukset kotiuttamalla ja tappiollisia salkussa suojelemalla sijoitusportfolion sisältö muuttuu ajan mittaan heikkolaatuiseksi. Sen sijaan ”myy tappiolla, älä voitolla” -suositus johtaa salkkuun, jonka koko sisältö on voitollinen – ja suuret tappiot loistavat todennäköisesti poissaolollaan, kun virheet on ajoissa myönnetty ja tappiot katkaistu.

Oma kommentti: Edellä esitetyt näkökohdat huomioiden on tarvetta korostaa, että monessa tapauksessa on sittenkin järkevää pysytellä myös laskeneen osakkeen omistajana. Näin on erityisesti silloin, kun kurssilaskun syy on selvästi yhtiön ulkoinen, tilapäinen tai ainakin ajan kanssa korjattavissa oleva. Joka tapauksessa on syytä tarkastella kriittisesti, saattaako kurssipudotus liittyä rakenteelliseen kilpailutilanteen tai toimialan ansaintamallin muutokseen. Jos näin on, kannattaa sijoittajan yleensä ottaa jäljellä olevat (ja yleensä pikavauhdilla kutistuvat) rahat ja juosta täysin päinvastaiseen suuntaan.

4) Malkielin mukaan on ilmeistä, että mikäli sijoittaja myy osakkeen kurssilaskun aikana mutta osake tämän toimenpiteen jälkeen nousee, kasvaa sarvi otsassa vähintään kaksinkertaiseksi. Psykologian näkökulmasta on kuitenkin oltava itselleen siinä mielessä rehellinen itselleen, ettei sijoittaja makuuta salkussa tappiollisia yhtiöitä (ja sijoituksia) vain siksi, että myyntihetkeä välttelemällä voisi väistää sijoitustappion. Todellisuudessahan paperilla oleva tappio on yhtä todellinen varojen menetys kuin realisoitukin tappio.

Oma kommentti: Kun edeltävän esittää toisesta näkökulmasta kärjistäen, voidaan sanoa Malkielia soveltaen, että päätös olla myymättä osaketta on täsmälleen sama asia kuin päätös ostaa osaketta uudestaan sama määrä tarkasteluhetken osakekurssilla. Toisin sanoen tietoinen päätös pitää tappiollinen osake salkussa vastaa karkeasti uuden vastaavan sijoituksen tekemistä yhtiöön. Tässä luonnollisesti jää huomioimatta verotuksen mahdolliset vaikutukset, mutta psykologian osalta esimerkki on havainnollistava.

5) Myy tappiolla -suosituksella on myös yksi keskeinen verotuksellinen etu. Mikäli sijoittajalla on nyt pääomatuloja, tarjoaa tappiollisen sijoituksen realisoiminen mahdollisuuden keventää muista sijoituksista maksettavaa verotaakkaa ja lievittää siitä johtuvaa kärsimystä (joka on ennen kaikkea henkinen Malkielin mukaan).

6) Älä myy voitolla -suosituksella on Malkielin mukaan myös verotuksellinen ja korkomatematiikkaankin liittyvä etunsa. Voitollisten sijoitusten realisoiminenhan lähtökohtaisesti kasvattaisi sijoittajan välittömästi maksuun päätyvää verotaakkaa. Samalla se myös usein heikentäisi sijoittajan hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä, kun tuotoista maksetaan veroa matkan keskivaiheilla. Pitämällä nousijaosakkeet sijoittaja saa valtiolta nollakorkoista lainaa myös sille korvamerkitylle osalle kurssinousua, joka menisi veronmaksuun.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: K.G.23 / Foter / CC BY-NC-SA

Artikkeli Myy tappiolla, älä voitolla julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kysymyksiä Berkshire Hathaway:stä Peter Lynch –käyrään

To, 30/03/2017 - 11:46

”Moi!

Hyvä podi teillä. Kuuntelen jutusteluanne öisin, kun olen jakelemassa sanomalehtiä. Tässä muutama mieltä askarruttava kysymys, joihin toivoisin vastausta.”

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 1:

Olen nyt vihdoinkin aikeissa avata lapsilleni omat salkut. Tarkoitus on, että alan kuukausittain laittaa superrahastoihinne pieniä summia. Toisaalta jos järjestätte jälleen kampanjoita, joissa jenkkiosakkeita saa ilman kuluja, niin voisin ostaa pienen siivun myös Berkshire Hathaway -yhtiötä. Eikös tässä myöskin tavallaan kulut olisi pyöreät nolla, mikäli tällaisesta ilmaiskampanjasta kyseistä yhtiötä ostelisi? Voitko myös kaivaa jonkinlaista tilastoa jostakin, kuinka kyseinen yhtiö on pärjännyt verrattuna niihin ”muutaman kerran mainitsemiisi kustannustehokkaisiin rahastoihin”? Vaikka itse Buffett taitaakin lähitulevaisuudessa poistua lopullisesti sijoitusmarkkinoilta, niin yhtiö sinänsä saattaa jatkaa loistavaa uraansa? Ilmeisesti yhtiöön kuuluu myös jotain vakuutustoimintaa sijoitusportfolion lisäksi, vai?

 

VASTAUS:

Berkshire Hathaway on ”tavallinen” osakeyhtiö joka sijoittaa muihin yhtiöihin. Kokonaan omistettuja tytäryhtiöitä ovat GEICO Auto Insurance, NetJets, ja See’s Candies (Lisää Berkshire Hathaway:stä yhtiön kotisivuilta.

Berkshire Hathaway on muutama henkilö töissä joille luonnollisesti maksetaan palkkaa ja joista syntyy tavanomaiset oheiskulut. Yhtiö ei kuitenkaan veloita hallinnointipalkkiota, vaan syntyvät kulut ovat osa yhtiön kuluja, jotka luonnollisesti vähentävät yhtiön tulosta – olkoonkin että suhteessa häviävän vähän.

Berkshire Hathaway B–osakkeeseen pääsee käsiksi kohtuullisella, noin 166 dollaria kun A-osake maksaa noin 250 tuhatta dollaria kappaleelta. Valitettavasti Nordnetin minimipalkkio Yhdysvaltalaisissa osakkeissa ja ETF:ssä on 15 euroa.

Yhtiön tulevaisuuden kannattavuus on täysin kiinni siitä, onnistuuko hänen valitsemansa manttelinperijät sijoituksissaan. Buffett on mielestäni sen verran poikkeuksellinen kaveri, etten ole täysin vakuuttunut asiasta. Buffettkin on todennut, että paras neuvo minkä pystyy jälkeläisilleen antamaan on se, että sijoittavat rahat indeksirahastoon.

Tilastoa siitä miten Berkshire Hathaway on tuottanut suhteessa vertailuindeksiin löytyy vuosikertomuksen sivulta 4: yli 50 vuoden keskimääräinen vuotuinen tuotto on ollut noin 21 prosenttia vuodessa kun vertailuindeksillä se on ollut 9,7 prosenttia samalla aikajaksolla.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 2:

Olen käynyt läpi rahastoja, joita teidän kauttanne pystyn ostamaan. Voisitko kertoa mikä on esim. seuraavassa rahastossa kokonaiskustannus. Jos ostan rahastoa Handelsbanken MSCI USA Index, niin huomaan, että kyseisen rahaston hallinnointipalkkio on 0,40 %, kokonaiskulusuhde 0,40 % ja juoksevat kulut 0,40 %. Mikä siis on kokonaiskustannus? Onko se tuo 0,40 % vai 0,80 % vai 1,20 %?

 

VASTAUS:

Kokonaiskulusuhde (total expense ratio, eli TER) huomioi kaikki kulut, paitsi rahaston kaupankäynnistä syntyvät kulut. Aktiivisesta osakerahastosta riippuen nämä ovat noin 0,5 prosenttia vuodessa, indeksirahastolla pari prosentin kymmenystä. Mainitsemasi rahaston kohdalla arvioisin kokonaiskulujen olevan jotain 0,42 prosentin luokkaa. Vastaavalla iShares Core S&P 500 UCITS ETF -rahastolla kokonaiskulut ovat noin 0,06 prosenttia.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 3:

En tiedä oletteko jo käsitellyt aihetta podissanne, mutta kiinnostaisi kuulla näkemyksiänne velkavivun käytöstä. Onko olemassa jokin nyrkkisääntö, mikä vielä olisi hallittu vipu kurssiromahduksien kannalta. Kokemusta nimittäin on vuoden 2015 syksyltä, kun Kiinasta alkoi kuulua huonompaa uutista ja kurssit tulivat rytisten alas. Itselläni oli silloin kunnolla vipua salkussa ja tuloja ei juuri nimeksikään opiskelijana. Oli hikistä seurata salkussa melkein 30 % pudotus päivän aikana.

 

VASTAUS:

En suosittele velkavivun kuten esimerkiksi Superluoton käyttöä koska se voi katkaista säästämiseltä pitkäjänteisyyden ja viedä kaikki säästöt. Pörssiromahduksen aikana pankilla on oikeus myydä salkku ellei lainan vakuudet riitä. Hyvä nyrkkisääntö on olla käyttämättä velkaa osakesijoituksissa.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 4:

Tiedätkö jotain Peter Lynch -käyrästä? Kuinkahan kyseinen arvo määritellään? Tässä on linkki gurufocus-sivustolle, jota on tullut ahkerasti katseltua. Esimerkkiyhtiöksi laitoin Deeren ja sivun lopussa näkyy Peter Lynch -taulukon. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka voisin itsekin laskeskella samaan tapaan arvoja suomalaisille yhtiöille. Olen huomannut, että aika hyvin olisi tuottanut, mikäli olisi ostellut osakkeita aina silloin kun vihreä käyrä on pysytellyt sinisen käyrän alapuolella. Aivan kuin Buffettkin olisi tehnyt ostojaan tämän käyrän mukaan tiettyjen yhtiöiden kohdalla. Mitä ylipäätään olet mieltä kyseisestä gurufocus-sivusta? Eikös tämän pitäisi olla ihan luotettavaa ilmaista dataa yrityksen luvuista?

 

VASTAUS:

En ole törmännyt tuohon sivuun aikaisemmin, mutta ihan hauskaltahan tuo vaikuttaa. Vaikea ottaa kantaa sivulla esitettyihin lukuihin ja kuvaajiin kun en tiedä mitä nuo ovat syöneet. Peter Lynch -käyrässä vertaillaan osakkeen markkinahintaa suhteessa viisitoistakertaiseen osakekohtaiseen tulokseen (P/E -luku 15). Peter Lynchin sanoin:

A quick way to tell if a stock is overpriced is to compare the price line to the earnings line. If you bought familiar growth companies – such as Shoney’s, The Limited, or Marriott – when the stock price fell well below the earnings line, and sold them when the stock price rose dramatically above it, the chances are you’d do pretty well.

Eli jos osakekurssi laskee reilusti 15 kertaisen osakekohtaisen tuloksen alle kannattaisi ostaa ja vastakkaisessa tapauksessa myydä. Mikäli Peter Lynch -käyrä olisi avain ikuiseen ylisuureen tuottoon, sellaista näkyisi markkinoilla enemmänkin. Valitettavasti näin ei ole.

Sijoituksia voi toki aktiivisestikin tehdä, mutta lähtökohtaisesti se tarkoittaa, ettet tiedä miten siinä käy. Tilastojen valossa huonosti (esimerkki 1, esimerkki 2, esimerkki 3). Siksi suosittelen pitkäjänteistä kustannustehokasta osakesäästämistä ilman sen suurempia kommervenkkeja. Se on tylsää mutta tehokasta.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Kysymyksiä Berkshire Hathaway:stä Peter Lynch –käyrään julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kysymyksiä Berkshire Hathaway:stä Peter Lynch –käyrään

To, 30/03/2017 - 11:46

Moi!

Hyvä podi teillä. Kuuntelen jutusteluanne öisin, kun olen jakelemassa sanomalehtiä. Tässä muutama mieltä askarruttava kysymys, joihin toivoisin vastausta.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 1:

Olen nyt vihdoinkin aikeissa avata lapsilleni omat salkut. Tarkoitus on, että alan kuukausittain laittaa superrahastoihinne pieniä summia. Toisaalta jos järjestätte jälleen kampanjoita, joissa jenkkiosakkeita saa ilman kuluja, niin voisin ostaa pienen siivun myös Berkshire Hathaway -yhtiötä. Eikös tässä myöskin tavallaan kulut olisi pyöreät nolla, mikäli tällaisesta ilmaiskampanjasta kyseistä yhtiötä ostelisi? Voitko myös kaivaa jonkinlaista tilastoa jostakin, kuinka kyseinen yhtiö on pärjännyt verrattuna niihin ”muutaman kerran mainitsemiisi kustannustehokkaisiin rahastoihin”? Vaikka itse Buffett taitaakin lähitulevaisuudessa poistua lopullisesti sijoitusmarkkinoilta, niin yhtiö sinänsä saattaa jatkaa loistavaa uraansa? Ilmeisesti yhtiöön kuuluu myös jotain vakuutustoimintaa sijoitusportfolion lisäksi, vai?

 

VASTAUS:

Berkshire Hathaway on ”tavallinen” osakeyhtiö joka sijoittaa muihin yhtiöihin. Kokonaan omistettuja tytäryhtiöitä ovat GEICO Auto Insurance, NetJets, ja See’s Candies (Lisää Berkshire Hathaway:stä yhtiön kotisivuilta.

Berkshire Hathaway on muutama henkilö töissä joille luonnollisesti maksetaan palkkaa ja joista syntyy tavanomaiset oheiskulut. Yhtiö ei kuitenkaan veloita hallinnointipalkkiota, vaan syntyvät kulut ovat osa yhtiön kuluja, jotka luonnollisesti vähentävät yhtiön tulosta – olkoonkin että suhteessa häviävän vähän.

Berkshire Hathaway B–osakkeeseen pääsee käsiksi kohtuullisella, noin 166 dollaria kun A-osake maksaa noin 250 tuhatta dollaria kappaleelta. Valitettavasti Nordnetin minimipalkkio Yhdysvaltalaisissa osakkeissa ja ETF:ssä on 15 euroa.

Yhtiön tulevaisuuden kannattavuus on täysin kiinni siitä, onnistuuko hänen valitsemansa manttelinperijät sijoituksissaan. Buffett on mielestäni sen verran poikkeuksellinen kaveri, etten ole täysin vakuuttunut asiasta. Buffettkin on todennut, että paras neuvo minkä pystyy jälkeläisilleen antamaan on se, että sijoittavat rahat indeksirahastoon.

Tilastoa siitä miten Berkshire Hathaway on tuottanut suhteessa vertailuindeksiin löytyy vuosikertomuksen sivulta 4: yli 50 vuoden keskimääräinen vuotuinen tuotto on ollut noin 21 prosenttia vuodessa kun vertailuindeksillä se on ollut 9,7 prosenttia samalla aikajaksolla.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 2:

Olen käynyt läpi rahastoja, joita teidän kauttanne pystyn ostamaan. Voisitko kertoa mikä on esim. seuraavassa rahastossa kokonaiskustannus. Jos ostan rahastoa Handelsbanken MSCI USA Index, niin huomaan, että kyseisen rahaston hallinnointipalkkio on 0,40 %, kokonaiskulusuhde 0,40 % ja juoksevat kulut 0,40 %. Mikä siis on kokonaiskustannus? Onko se tuo 0,40 % vai 0,80 % vai 1,20 %?

 

VASTAUS:

Kokonaiskulusuhde (total expense ratio, eli TER) huomioi kaikki kulut, paitsi rahaston kaupankäynnistä syntyvät kulut. Aktiivisesta osakerahastosta riippuen nämä ovat noin 0,5 prosenttia vuodessa, indeksirahastolla pari prosentin kymmenystä. Mainitsemasi rahaston kohdalla arvioisin kokonaiskulujen olevan jotain 0,42 prosentin luokkaa. Vastaavalla iShares Core S&P 500 UCITS ETF -rahastolla kokonaiskulut ovat noin 0,06 prosenttia.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 3:

En tiedä oletteko jo käsitellyt aihetta podissanne, mutta kiinnostaisi kuulla näkemyksiänne velkavivun käytöstä. Onko olemassa jokin nyrkkisääntö, mikä vielä olisi hallittu vipu kurssiromahduksien kannalta. Kokemusta nimittäin on vuoden 2015 syksyltä, kun Kiinasta alkoi kuulua huonompaa uutista ja kurssit tulivat rytisten alas. Itselläni oli silloin kunnolla vipua salkussa ja tuloja ei juuri nimeksikään opiskelijana. Oli hikistä seurata salkussa melkein 30 % pudotus päivän aikana.

 

VASTAUS:

En suosittele velkavivun kuten esimerkiksi Superluoton käyttöä koska se voi katkaista säästämiseltä pitkäjänteisyyden ja viedä kaikki säästöt. Pörssiromahduksen aikana pankilla on oikeus myydä salkku ellei lainan vakuudet riitä. Hyvä nyrkkisääntö on olla käyttämättä velkaa osakesijoituksissa.

 

———————————————————————————————————————————

 

KYSYMYS 4:

Tiedätkö jotain Peter Lynch -käyrästä? Kuinkahan kyseinen arvo määritellään? Tässä on linkki gurufocus-sivustolle, jota on tullut ahkerasti katseltua. Esimerkkiyhtiöksi laitoin Deeren ja sivun lopussa näkyy Peter Lynch -taulukon. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka voisin itsekin laskeskella samaan tapaan arvoja suomalaisille yhtiöille. Olen huomannut, että aika hyvin olisi tuottanut, mikäli olisi ostellut osakkeita aina silloin kun vihreä käyrä on pysytellyt sinisen käyrän alapuolella. Aivan kuin Buffettkin olisi tehnyt ostojaan tämän käyrän mukaan tiettyjen yhtiöiden kohdalla. Mitä ylipäätään olet mieltä kyseisestä gurufocus-sivusta? Eikös tämän pitäisi olla ihan luotettavaa ilmaista dataa yrityksen luvuista?

 

VASTAUS:

En ole törmännyt tuohon sivuun aikaisemmin, mutta ihan hauskaltahan tuo vaikuttaa. Vaikea ottaa kantaa sivulla esitettyihin lukuihin ja kuvaajiin kun en tiedä mitä nuo ovat syöneet. Peter Lynch -käyrässä vertaillaan osakkeen markkinahintaa suhteessa viisitoistakertaiseen osakekohtaiseen tulokseen (P/E -luku 15). Peter Lynchin sanoin:

A quick way to tell if a stock is overpriced is to compare the price line to the earnings line. If you bought familiar growth companies – such as Shoney’s, The Limited, or Marriott – when the stock price fell well below the earnings line, and sold them when the stock price rose dramatically above it, the chances are you’d do pretty well.

Eli jos osakekurssi laskee reilusti 15 kertaisen osakekohtaisen tuloksen alle kannattaisi ostaa ja vastakkaisessa tapauksessa myydä. Mikäli Peter Lynch -käyrä olisi avain ikuiseen ylisuureen tuottoon, sellaista näkyisi markkinoilla enemmänkin. Valitettavasti näin ei ole.

Sijoituksia voi toki aktiivisestikin tehdä, mutta lähtökohtaisesti se tarkoittaa, ettet tiedä miten siinä käy. Tilastojen valossa huonosti (esimerkki 1, esimerkki 2, esimerkki 3). Siksi suosittelen pitkäjänteistä kustannustehokasta osakesäästämistä ilman sen suurempia kommervenkkeja. Se on tylsää mutta tehokasta.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Kysymyksiä Berkshire Hathaway:stä Peter Lynch –käyrään julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 71 – Valtion syntiset paheyhtiöt

To, 30/03/2017 - 10:20

 

Valtion syntiset paheyhtiöt

Uhkapelejä, viinaa ja poskettomia palkkoja. Tuttuja teemoja Hollywood-elokuvista. Entä jos todellisuus onkin tarua ihmeellisempää ja tämä hillitön rellestys on arkipäivää valtion monopoleissa? #rahapodi ruotii Veikkauksen, Alkon ja VR:n liiketoimintamallit ja kyseenalaistaa niiden olemassaolon.

Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

  • Veikkaus, RAY ja Finntoto – peliriippuvaisen epäpyhä kolminaisuus?
  • Miten perustellaan Veikkauksen johdon huimat palkankorotukset ja ovatko VR:n johtoportaan palkat järkevällä tasolla?
  • SM-liiga ja sponsorisopimukset. Kuka oikeasti voittaa?
  • Miksi Alko tuottaa niin heikosti ja miten Alkon toimintaa voisi parantaa?
  • Lisäksi käsittelyssä Talvivaaran/Terrafamen uusimmat käänteet sekä Euroopan poliittiset tapahtumat.

Jakso julkaistu 30.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös #rahapodi jakso 38 – Veikkaus ja kadonneen rahavuoren metsästys:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 71 – Valtion syntiset paheyhtiöt julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 71 – Valtion syntiset paheyhtiöt

To, 30/03/2017 - 10:20

 

Valtion syntiset paheyhtiöt

Uhkapelejä, viinaa ja poskettomia palkkoja. Tuttuja teemoja Hollywood-elokuvista. Entä jos todellisuus onkin tarua ihmeellisempää ja tämä hillitön rellestys on arkipäivää valtion monopoleissa? #rahapodi ruotii Veikkauksen, Alkon ja VR:n liiketoimintamallit ja kyseenalaistaa niiden olemassaolon.

Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:

  • Veikkaus, RAY ja Finntoto – peliriippuvaisen epäpyhä kolminaisuus?
  • Miten perustellaan Veikkauksen johdon huimat palkankorotukset ja ovatko VR:n johtoportaan palkat järkevällä tasolla?
  • SM-liiga ja sponsorisopimukset. Kuka oikeasti voittaa?
  • Miksi Alko tuottaa niin heikosti ja miten Alkon toimintaa voisi parantaa?
  • Lisäksi käsittelyssä Talvivaaran/Terrafamen uusimmat käänteet sekä Euroopan poliittiset tapahtumat.

Jakso julkaistu 30.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös #rahapodi jakso 38 – Veikkaus ja kadonneen rahavuoren metsästys:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 71 – Valtion syntiset paheyhtiöt julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit