Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 46 min 40 s sitten

Miten saavuttaa taloudellinen riippumattomuus?

Pe, 23/09/2016 - 18:05

 
Nimimerkki Nokipallo sijoittaa saavuttaakseen taloudellisen riippumattomuuden ennen 40 ikävuotta. Nyt hän kertoo oman sijoittajatarinansa. Lue, millainen sijoittaja Sharevillen nimimerkin Nokipallo takaa löytyy, mikä sai hänet aloittamaan ja kuinka hän sijoittaa.
 

Kerro itsestäsi!

Olen alle kolmekymppinen tradenomi. Työskentelen talouden asiantuntijatehtävissä ja olen mediaanituloinen reilun kolmen tonnin palkallani.

Säästän kuukausittain noin puolet palkastani, jolla kasvatan varallisuuttani. Pääsääntöisesti sijoitan säästöni osakkeisiin.
 

Mikä sai sinut aloittamaan sijoittamisen?

Monen muun tavoin isoimman sijoituskipinäni sain Robert Kiyosakin kirjasta: Rikas isä, köyhä isä. Olen lukenut paljon myös talousblogeja, jotka ovat nostaneet kiinnostustani sijoittamiseen.

Korolle korkoa laskelmat olivat varmaan viimeinen niitti, tajusin, että olisi suorastaan typerää olla sijoittamatta säästöjään. En näe tekeväni 40 vuoden uraa nykyajan pirskaleisilla työmarkkinoilla, enkä muutenkaan halua olla palkkatöistä riippuvainen elämäni terveimpien vuosien ajan.

Noin vuosi sitten sain rohkeuteni kerättyä, avasin tilin Nordnetiin ja siirsin tilille kaikki säästöni. Halusin saada rahani työskentelemään puolestani ja saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden.

Olen katunut ainoastaan sitä, etten aloittanut jo paljon aikaisemmin. Sijoittamisesta on tullut minulle intohimoinen harrastus ja uskon siitä olevan hyötyä myös työelämässä.
 

Miten valitset osakkeita?

Tavoitteeni on tehdä ylituottoa ja parhaita kohteita tähän ovat kasvu- ja käänneyhtiöt. Ne muodostavat salkkuni ytimen.

Analysoin mahdollisen sijoituskohteen viimeisimmän osavuosikatsauksen. Osake on usein hinnoiteltu saatavilla olevien lukujen mukaisesti, joten tässä vaiheessa on syytä suunnata katse tulevaisuuteen.

Lasken osakkeelle oman tavoitehintani, joka usein perustuu tekemääni ennusteeseen yrityksen loppuvuodesta ja sen kehityksestä. Päivitän ennustetta sitä mukaan, kun uutta tietoa tulee saataville.

Yritän ostaa osaketta alle tavoitehintani nostaakseni tuottojen todennäköisyyttä. Perustelen sijoituspäätökset itselleni numeroin, joten en lähde helposti yleiseen panikointiin.

Mikäli ennusteeni osuvat kohdalleen, niin osakkeiden arvo nousee ja pienempien yhtiöiden kohdalla arvonnousu on usein päätä huimaavaa.

Tähän mennessä suurin osa sijoituksistani on osoittautunut kannattaviksi, mutta olen tehnyt myös sijoitusvirheitä. Tärkeää on pystyä myöntämään itselleen virhearvio ja minimoida mahdolliset tappiot.
 
Tutustu Nokipallon salkkuun tarkemmin Sharevillessä.
 

Nokipallon salkun sisältö: Lue lisää Shareville-widgeteistä

 

Kerro vinkkisi muille sijoittajille:
  1. Ihmiset valehtelevat, mutta numerot kertovat totuuden. Kannattaa opetella lukemaan yhtiöiden tulos- ja taselaskelmaa ja perustelemaan sijoituspäätökset itselleen numeroin.
  2. Ei kannata sijoittaa yritykseen, jonka toiminnasta ei ymmärrä mitään.
  3. Kaikki tekevät virheitä. Hyvät oppivat virheistään, mutta parhaimmat oppivat myös muiden tekemistä virheistä.

Bonusvinkki: Kannattaa hakea Nordnetin edullista luottoa heti, eikä huomenna. Luottoa ei ole pakko käyttää, mutta se on hyvä olla olemassa!
 

Mihin käytät Sharevilleä?

Seuraan lähes päivittäin Sharevillessä käytävää keskustelua. Tykkään vaihtaa ajatuksia muiden sijoittajien kanssa ja keskustella sijoituskohteista.

Yksi Sharevillen parhaista puolista on se, että kaikkien salkut ovat nähtävillä, tämä vähentää tehokkaasti trollausta.

Keskustelun taso on Sharevillessä yleisesti korkea ja aloittelijat otetaan hyvin huomioon.

Olen saanut Sharevillen kautta paljon ajateltavaa ja oppinut uutta. Varmasti palvelun käytöllä on ollut vaikutusta myös sijoituspäätöksiini. Shareville tekee sijoittamisesta hauskempaa ja yhteisöllisempää.
 

”Tavoitteeni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus”

Tavoitteeni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ennen kuin täytän neljäkymmentä vuotta. Tavoitetta ei ole helppo saavuttaa, se vaatii jatkuvaa säästämistä ja sijoittamista.

Laskin, että nykyisellä tuottotasollani pystyisin maksamaan jo kolmen vuoden säästämisen ja sijoittamisen jälkeen kaikki kuluni pelkällä arvonnousulla. Tuottotaso tuskin pysyy aina näin korkealla, mutta suunta on oikea.

Tavoitteeni ei ole kiveen hakattu, tarvittaessa muutan tavoitetta elämäntilanteeni mukaan. Elämästä pitää myös nauttia, toistaiseksi en ole tuntenut jääväni paitsi mistään.
 

Nokipallon salkun tuotto: Lue lisää Shareville-widgeteistä Muita sijoittajatarinoita voit lukea tästä:
Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sananen historiallisista tuotoista

Ke, 21/09/2016 - 22:32

Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasi on kerännyt roppakaupalla huomiota hyvässä ja pahassa viime aikoina lapsille säästämiseen liittyen. Olen säästämisen tärkeydestä hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Hänen ydinväitteensä on, että sijoittamalla lapselle aikaisin voi kerryttää merkittäviä summia vuosien varrella oletetulla 6,6% keskimääräisellä vuosituotolla. Minulla ei riitä kompetenssi väittelyn tekniseen arviointiin enkä ota kantaa siihen onko lapsilisiä alunperin suunniteltu säästämistä varten, mutta tuon tässä tekstissä esille seikan että 6,6% saattaa olla hieman optimistinen lukema globaalissa perspektiivissä. Paasi on itse summannut keskustelua hyvin viimeksi tänään ja referoin keskustelusta vain ydinkohdat.

 

Allan Seuri huomautti että kaikki eivät tule saamaan miljoonaa kasaan. Hän havainnollisti väitettä simulaatiolla jossa keskituotto on 6,6%, keskihajonta 20% ja vuosituotot ovat normaalijakautuneita. Vaikka keskimääräinen eläkepotti kasvaa miljoonaan, kaikista ei tule miljonäärejä näillä spekseillä jonka Paasi myönsi. ”I stand corrected”.

Vastauksena Paasi laati vielä oman laskelman pohjautuen historialliseen dataan Jeremy Siegeliltä:

”Nämä 149 lasta olisivat keskimäärin saaneet 6,78 prosentin todellisen reaalituoton sijoituksillensa, eli enemmän kuin laskelmassani käyttämät 6,6 prosenttia. ”Mediaanilapselle” tuotto olisi ollut 6,8 prosenttia vuodessa. Onnekkain lapsi olisi saanut kokonaiset 8,96 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton ja epäonnisin 5 prosenttia (keskimääräinen reaalituotto = (osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=67 / osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=0)^1/67).

Mikäli lapsille olisi sijoittanut 13 800 kappaletta sen ajan rahaa, onnekkaimmalla olisi ollut 67 täytettyään 4,32 miljoonaa rahaa, epäonnisimmalla potti olisi ollut vain 363 400 ja keskimmäisellä mediaanilapsella 1,13 miljoonaa rahaa. Eletty elämä olisi siis tuottanut Seurin simulaatiotulosta paremmin (osaketuottojakauma on tunnetusti muun muassa positiivisesti vino).”

 

Sen lisäksi Paasia kritisoi Roger Wessman alleviivaten muun muassa tuotto-odotusten herkkyyttä. Väite, että pörssin korkea arvostustaso syö tulevaisuuden tuotto-odotuksia pitää paikkansa: ”60-luvun alkupuoliskolta, jolloin osakkeet olivat suhteellisen kalliita, historiallinen reaalituotto tähän päivään asti on ollut vajaat 5,5 prosenttia. Nyt vielä kalliimmilla osakkeilla tämän yhteyden perusteella odotettu tuotto jäisi noin viiteen prosenttiin”, Wessman kirjoittaa.

Paasi vähättelee vaikutusta, mutta kalliilla ostaminen voi vaikuttaa pitkäänkin sijoitushorisonttiin kuten Wessman esimerkillään näytti. Wessman tosin vähensi inflaationkin kaksi kertaa tuotoista kuin varmuuden vuoksi kuten Paasikin huomautti.

 

Olen Paaden lopputuleman kanssa ehdottomasti samaa mieltä: lapsille (mistä minä en tiedä mitään) ja itselleen säästäminen kannattaa ja tällaista keskustelua ei voi kuin ottaa tervetulleena maassa jossa 80 miljardia euroa makaa nollakorkoisilla tileillä.

 

Maaginen ”6,6%”

Haluan tällä lyhyellä kirjoituksella tuoda globaalia historiallista perspektiiviä osakemarkkinoiden tuottoihin.  Yllä olevissa laskelmissa vilisee lukema ”6,6%”. Siegelin laskelma Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotoista, olettaen osinkojen uudelleensijoittamisen, on todellakin tuo 6,6% per annum vuosina 1802-2012. Se on kiistatta paras ja pisin aikasarja joka tällä hetkellä on käytössä. Viime vuosina on alati enemmän tutkittu myös globaaleja osakeindeksejä eikä tarvitse olla pelkän Yhdysvaltain datan varassa.

Yhdysvaltojen osaketuotoissa ei ole mitään vikaa esimerkkinä mutta ne saattavat antaa hieman ylioptimistisen kuvan osakkeiden historiallisista tuotoista. Kuten Paasikin kirjoittaa, Yhdysvallat ovat kokeneet ajanjaksolla 1802-2012 mm. sisällissodan, vuoden 1907 paniikin, Federal Reserven perustamisen, kaksi maailmansotaa, Great Depressionin ja Recessionin jne. Yhdysvallat ovat silti poikkeuksellisen menestynyt kapitalistinen ja markkinataloudelle myönteinen valtio jonka institutionaaliset rakenteet ja koko olemassaolo tukee pääoman kumuloimista. Maa edustaa alle 5% maapallon väestöstä mutta Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvo on puolet koko maailman markkinoiden arvosta. Amerikkalaisten asuintalot ovat maailman arvokkain omaisuusluokka. Yhdysvallat ei ole hävinnyt sotia omalla maaperällään vaan varallisuutta on voitu kasvattaa tasaisesti läpi koko olemassaoloajan vuodesta 1776.

 

Suurin osa muusta maailmasta ei ole ollut yhtä siunattu osakkeiden tuottojen suhteen. Sodat, hyperinflaatiot, valtioiden maksukyvyttömyys, korruptio tai muut tekijät eivät ole säästelleet vierailuitaan Yhdysvaltojen ulkopuolella. Esimerkiksi meillä Suomessa toisen maailmansodan aikana inflaatio pyyhki yli 60% pörssin arvosta, aihe jota tutkin gradussani. Seuraavaan kuvaajaan on kasattu 23 eri maan, koko maailman sekä maailma ex-USA reaaliset osaketuotot vuosilta 1900-2014 olettaen osinkojen uudelleensijoittamisen.

Lähde: Global Investment Returns Yearbook 2015. Venäjän tuotot vuodesta 1995 ja Kiinan 1993.

Aikasarja kalpenee eittämättä pituudellaan Siegelille, mutta 114 vuotta on varmaankin edustava aikajänne yhtäkaikki. Kuvaaja osoittaa, että Yhdysvaltojen tuotto on ollut kolmanneksi paras ajanjaksolla ollen keskimäärin 6,5% per annum. Parasta tuottoa olisi saanut Etelä-Afrikassa ja samalla jaksolla surkeinta Itävallassa jonka osakemarkkinat ovat kasvaneet 0,6% annuaalisesti vuodesta 1900. Ei kannata hävitä sotia, mutta toisaalta osakemarkkinoilla on pitkässä juoksussa ihmeellinen kyky palautua täyshävityksestä: Saksan ja Japanin tuotot ovat tukevasti positiivisia vaikka eivät tuottoisimpia olekaan. On tervettä suhtautua kriittisesti näihin lukemiin, sillä indeksien rakennus noin kauas menneisyyteen maissa joissa markkinadata on ollut puutteellista on vähintään problemaattista. Nämä ovat kuitenkin parhaita estimaatteja jota tänä päivänä tarjoillaan.

Vaikka estimaatit ei olisi tarkkoja, tulee pointti selväksi: kun säästää, on parempi valita maansa huolellisesti. Tulevaisuutta ei voi tietää etukäteen, mutta on tervettä pitää silmät auki. 6,6% on historiallinen tuottolukema Yhdysvalloista jonka replikointi muualla voi olla todella vaikeaa eikä parempia tuottoja ole toteutunut kuin kahdessa yhtälailla ainutlaatuisessa maassa: muun maailman historiallinen tuotto on ollut noin 4,4% vuodessa. Mikäli sijoittaa muihin kohteisiin kuin SP500 ETF:ään, on ainakin historian perusteella parempi laskea tuotto-odotusta muillakin prosenteilla kuin 6,6%. Esimerkiksi mainittu 13 800 euroa kasvaisi Suomen historiallisilla tuotoilla 439 tuhanteen euroon 67 vuodessa mikäli tuotot pysyvät keskimäärin samoina, unohtaen keskihajonnat tai epävarmuuden.

 

Loppukaneettina ajatuksia herättävä kuvakaappaus poliittisesta riskistä. Venäjä oli 1900-luvun alussa nopeasti kasvava talous (tämän päivän emerging market-vastike), johon mm. ranskalaiset sijoittivat paljon varojaan. Sijoittajat saivat myös maistaa kehittyvän talouden riskiä kun vallankumous muutti saatavien maksusuunnitelmaa.

Venäjän osakemarkkinat 1900-2014. Lähde:Global Investment Returns Yearbook 2015.

 

 

Artikkeli Sananen historiallisista tuotoista julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Lapsilisiä sijoittamalla sittenkin miljonääriksi

Ke, 21/09/2016 - 13:13

Olen viime aikoina saanut julkisuutta mielestäni hyvän asian tiimoilta, lapsille säästämisestä. Joillekin lause ”Ihan jokaisesta suomalaisesta tulisi eläkeikään mennessä miljonääri, jos kaikki lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin” oli kuitenkin liikaa. Varsinkin entiselle opettajalleni, Nordean ja Evlin entiselle pääekonomistille ja nykyiselle poliitikoiden neuvonantajalle, Roger Wessmanille. Otan tässä blogissa kantaa esitettyyn kritiikkiin. Johtopäätöksenä todettakoon, että ”Useimmista tulee miljonäärejä ja epäonnisimmat saavat sentään ylimääräisen suomalaisen keskivertoeläkkeen”.

Allan Seuri

Ensimmäisenä kriitikkona ilmestyi tohtoriksi pyrkivä Allan Seuri, joka blogissaan kritisoi myös Ilta-Sanomien esittämää väittämääni, että vastasyntyneestä lapsesta voi tehdä eläkemiljonäärin 13 800 euron kertasijoituksella (lue blogini aiheesta täältä).

”Se, mitä Paasi sanoo, on totta, mutta harhaanjohtavaa. Tätä kutsutaan nimellä fallacy of time diversification, jonka voisi suomentaa aikadiversifioinnin harhaksi.”

Seuri nostaa esille hyvän pointin. Jos yksi lapsi saa sijoitukselleen ensimmäiseltä vuodelta +10% tuoton ja seuraavana vuonna -5% tuoton, ja toinen lapsi (koska on syntynyt eri aikaan) saa ensimmäiseltä vuodelta -5% tuoton ja seuraavalta vuodelta 10% tuoton ja niin edelleen, niin lopputulos ei ole sama, vaikka keskimääräinen vuotuinen tuotto molemmilla olisi 6.6 prosenttia.

Yllä mainittua blogikirjoitusta seurasi ansiokas korjattu simulaatio, jossa 100 000 kuvitteelliselle vastasyntyneelle annetaan 13 800 euroa, jotka sijoitetaan osakemarkkinoille, joiden vuosituotto (67 vuoden aikana) noudattaa normaalijakaumaa 6,6 prosentin keskituotolla ja 20 prosentin keskihajonnalla (no, osaketuotto ei ole normaalijakautunut, mutta ei tartuta siihen – osaketuoton jakaumasta lisää täältä). 

Simulaation tuloksesta käy ilmi tärkeä pointti. Vaikka keskimääräinen lisäeläke on miljoona euroa ja 100 000 simuloidun eläkepotin keskiarvoksi saadaan jopa noin 3,3 miljoonaa euroa, noin kolmanneksella sijoitussalkun arvo alittaa 500 000 euron. Näin ollen väitteeni ”Ihan jokaisesta tulisi miljonääri…” ei tarkkaan ottaen pidä paikkansa. I stand corrected.

Seuri tarjoaakin hyvän tarkennuksen:

Mitä tapahtuu sijoitukseen liittyvälle riskille, kun sijoitushorisontti pitenee? Vastaus on: se riippuu. Se riippuu siitä, miten riskin käsittää:

  • keskimääräisen vuosituoton (annualized return) keskihajonta alenee
  • sijoituksen loppuarvon keskihajonta kasvaa
  • todennäköisyys, että sijoituksen loppuarvo jää tietyn arvon (esim. sijoituksen alkuarvo) alapuolelle, alenee

Oma viestini, jonka onnistuin puutteellisella osaamisellani sekoittamaan, on se, että näistä toinen kohta on merkityksellinen. Mitä pidempi on ”miljonääriksi eläkkeelle”-sijoituksesi horisontti, sitä epävarmemmaksi tulee se, millainen rahasumma sinua eläkkeellä odottaa. Ei ole yksiselitteistä sanoa, että sijoitushorisontin kasvaessa sijoituksen riski pienenee”.

Roger Wessman

Roger Wessman puolestaan kritisoi Talouselämässä ilmenevää, samaista väittämääni omassa blogissaan otsikolla ”Lapsilisiä sijoittamalla tuskin miljonääriksi”. Ansiokkaan simulaatioharjoituksen sijaan hänen kritiikkinsä on kuitenkin vähän hutiloiden kyhätty.

Tuottoprosentti

Ensinnäkin hänelle on jostain syystä syntynyt käsitys, että käyttämäni keskimääräinen vuotuinen 6,6 prosentin osaketuottolukema perustuisi USA:n osakemarkkinatuottoon vuodesta 1928. Tuottolukema perustuu kuitenkin tunnetun Whartonin professorin, Jeremy Siegelin (mm ”Stocks for the Long Run”) laskemaan ihmiskunnan pisimpään tunnettuun osakemarkkinatuottosarjaan 210 vuoden ajalta (1801-2012).

Tuottohistoria sisältää paitsi osakkeiden hintakehityksen, myös yritysten maksamat osingot ja inflaation vaikutuksen, eli kuvaa sitä miten paljon ostovoima olisi osakemarkkinasijoituksen johdosta kasvanut. Wessman kuitenkin toteaa, että ”reaalituotto on tosin oikein laskettuna ollut vain 6,4 prosenttia (1,095/1,029-1). Tämä mitättömältä tuntuva pieni ero pudottaa miljoonan euron 880.000 euroon, mikä korostaa miten herkkä laskelma on oletetulle tuotolle”.

Wessmanin väite on kuitenkin suutari. On totta, että laskelma on herkkä oletetulle tuotolle, mutta reaalituotto on aivan varmasti oikein laskettu (Siegelin toimesta) ja näin miljoonan tuotto-odotus ei ainakaan tästä syystä putoa mihinkään.

Tulevaisuudessa kaikki on toisin

Seuraavaksi Wessman toteaa, että vallitseva korkea osakkeiden arvostustaso ja heikommat kasvunäkymät laskee tulevaa tuotto-odotusta lisää. Tästä voi olla montaa mieltä. Olen kuitenkin tarkoituksella käyttänyt pisintä tunnettua, todellista osakemarkkinatuottohistoriaa esimerkissäni (joka sattuu olemaan Yhdysvalloista). Tuohon aikajaksoon sisältyy nimittäin vaikka mitä.

Tuona aikajaksona muun muassa Napoleon hävisi Waterloon, länsimaat teollistuivat, sähkö-, poltto-, suihku- ja rakettimoottorit otettiin käyttöön, autoja alettiin tuottaa liukuhihnalla ja matkoja lentokoneilla, käytiin kaksi maailmansotaa, joissa kuoli suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan, koettiin kahdet mustat maanantait, nähtiin 30-luvun lama, Saksan hyperinflaatio, Venäjän Neuvostoliitto ja Kiinan kulttuurivallankumous, näimme suhteellisuusteorian ja luonnonvalinnan synnyt, atomienergian ja -pommin, kuukävelyn, nailonista valmistetut sukkahousut sekä Tupperwaren, satelliittien, kotitietokoneen, internetin ja älypuhelinten keksimiset, saimme kuulla perusteluita 900 ylittäville P/E-luvuille ja koimme yltiövelalla rahoitetun kasvun mahdottomuuden.

Toisin sanoen, viimeisen parin sadan vuoden aikana on nähty vaikka minkälaista syytä ennennäkemättömälle, ainaiselle kurssinousulle. Vastaavasti on myös koettu monta maailmanloppua, joista ”emme ikinä toivu”. Korkeista arvostustasoista ja heikoista kasvunäkymistä nyt puhumattakaan. Historia ei ole tae tulevasta. Mutta vaatii jonkinaisteiset teräspallit tai tyhmyyttä ehdottaa, että juuri nyt seisomme suhteellisesti ennennäkemättömän tilanteen edessä. Kehitys kehittyy, vaikkakin eri tavalla.

Wessmanin maailmassa korkea arvostustaso heikentää seuraavien 67 vuoden keskimääräisen tuottoluvun 1,4 prosenttiyksiköllä ja heikot kasvunäkymät prosenttiyksiköllä, eli yhteensä 2,4 prosenttiyksiköllä. Osakemarkkinoiden keskimäärinen vuotuinen reaalituotto tuleville vuosille lähentelee Wessmanin visiossa toisin sanoen neljää prosenttia.

Kulut

Wessman kuitenkin jatkaa tuonkin prosenttiluvun pienentämistä, tällä kertaa perustellusti sijoituskuluista muistuttamalla. Jo 0,5 prosentin vuotuisilla kuluilla on pitkässä juoksussa valtava merkitys. Maailmasta tosin löytyy tähän tarkoitukseen hyvin alhaisella kulurakenteella varustettuja, jopa täysin kuluttomia sijoitusrahastoja (esimerkiksi Superrahastot), joilla tuostakin jarrusta pääsee eroon.

Sijoitusten tulevaisuuden arvo

Lopuksi Wessman vielä toteaa, että ”on syytä pitää mielessä, että kahden prosentin tuottavuuden kasvulla yleinen elintaso on 67 vuodessa ehtinyt nousta liki nelinkertaiseksi. 192.000 euroa vastaa siten suhteutettuna sen hetken yleiseen tulotasoon vaan noin 50.000 euron varallisuutta nykyisellä tulotasolla”. Voi olla että en ymmärrä tätä tuottavuuskäsitettä.

Inflaatio kuitenkin kuvaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Siksi olen esimerkissäni käyttänyt osakemarkkinoiden inflaatiokorjattua reaalituottoa (korkeamman nimellistuoton sijaan). Lopputuloksina saadut potit ovat vertailukelpoisia alkusijoituksiin nähden. Tuottoa tulee ihan julmetusti.

149 todellista sijoitusta

Päätin kohdata Wessmanin mutuvetoisen ja Seurin simulaatioperusteisen kritiikin todellisuutta oikein kuvaavien matemaattisten johdantojen (joihin en pystyisi) tai viitepatteriston sijaan – eletyllä elämällä. Laskin Siegelin (päivitetystä) tuottohistoriasta (1801-2015) keskimääräiset vuotuiset reaalituottoluvut 149:lle, vuosina 1801-1949 syntyneelle lapselle.

Käytetyn tuottohistorian lähde: Jeremy Siegel. Kuvaajassa 149 todellista, 67 vuoden mittaista säästämisesimerkkiä.

Eli vuoden 1801 alussa syntyneelle lapselle laskin sen keskimääräisen vuotuisen tuoton minkä hän olisi saanut, mikäli hänen puolestaan olisi tehty sijoitus 67 vuodeksi osakemarkkinoilla (1801-1868). Seuraavaksi laskin, minkälaisen tuoton vuoden 1802 alussa syntynelle lapselle olisi siunautunut jne. Viimeinen lapsi syntyi vuonna 1949. Hän täytti 67 vuoden 2015 lopussa.

Näin sain 149 todellista esimerkkiä siitä miten olisi käynyt, mikäli näiden lasten vanhemmat olisivat päättäneet säästää lapsillensa.

Nämä 149 lasta olisivat keskimäärin saaneet 6,78 prosentin todellisen reaalituoton sijoituksillensa, eli enemmän kuin laskelmassani käyttämät 6,6 prosenttia. ”Mediaanilapselle” tuotto olisi ollut 6,8 prosenttia vuodessa. Onnekkain lapsi olisi saanut kokonaiset 8,96 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton ja epäonnisin 5 prosenttia (keskimääräinen reaalituotto = (osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=67 / osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=0)^1/67).

Mikäli lapsille olisi sijoittanut 13 800 kappaletta sen ajan rahaa, onnekkaimmalla olisi ollut 67 täytettyään 4,32 miljoonaa rahaa, epäonnisimmalla potti olisi ollut vain 363 400 ja keskimmäisellä mediaanilapsella 1,13 miljoonaa rahaa. Eletty elämä olisi siis tuottanut Seurin simulaatiotulosta paremmin (osaketuottojakauma on tunnetusti muun muassa positiivisesti vino).

Wessmanin 4 prosentin keskimääräisiä vuosituottotasoja ei näkynyt 149 (67 vuoden mittaisten) aikajaksoissa. Kuten esimerkistä yllä voi todeta, Wessmanin väite ”Lapsilisiä sijoittamalla tuskin miljonääriksi” on siis huomattavasti enemmän pielessä kuin oma väittämäni. Useimmista tulee miljonäärejä ja epäonnisimmat saavat sentään ylimääräisen suomalaisen keskivertoeläkkeen.

Hankintahajautus

Siinä missä Seuri ottaa kantaa siihen mikäli 13 800 euron kertasijoitus kasvaa miljoonaan 67 vuoden aikana, Wessman ottaa nimenomaisesti kantaa lapsilisien sijoittamiseen. Lapsilisien sijoittamisessa lopputulema perustuu laskelmaan, missä alaikäiselle tulee säästettyä joka kuukausi 16 vuoden ajan.

Tämä ajallinen ”hankintahajautus”, joka on eri asia kuin Seurin aiheesta esille nostama aikadiversifioinnin harha, alentaa lasten lopullisten sijoitussalkkujen arvojen eroavaisuutta merkittävästi.

Metsää puilta?

Kysymys kuitenkin kuuluu: meniköhän tieteilijöiltä homman ydin vähän ohi? Eiköhän lapselle tai itselle säästäminen kuitenkin kannata…

 

Lue myös: Lapselle säästäminen kannattaaLapselle säästäminen käytännössäLapsille säästäminen yleistyy

Katso YLEn Aamu-tv lähetys aiheesta täältä.

Laske säästölaskurilla miten sijoitukset kasvavat ajan myötä.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Artikkeli Lapsilisiä sijoittamalla sittenkin miljonääriksi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoittaja, huomioi globaalit megatrendit!

Ke, 21/09/2016 - 11:54

Vieraillessani eilen Yle Puheella radioaaltojen pörssipäivässä sanoin, että ideaalitilanteessa kasvusijoittaja löytää yhtiön, joka kasvaa paitsi toimialan myös markkinaosuuksien kasvun yhteisvaikutuksesta. Liiketoiminnan kasvuedellytykset riippuvat aina paitsi yritysjohdon kyvykkyydestä, myös liiketoimintaympäristöstä ja sen kehitystrendeistä. Tarkastelen tässä merkinnässä niin sanottuja globaaleja megatrendejä, jotka omalta osaltaan muuttavat yhtiön liiketoimintaa suhdanteiden yli.

Megatrendejä on olemassa kymmenittäin. Listaan niistä seuraavassa seitsemän, jotka kuuluvat mielestäni sijoittajan kannalta olennaisimpaan sektoriin.

Kansainvälinen talous

Maailmanmarkkinat ovat pitkällä aikavälillä trendinomaisesti kasvavat, mistä kuuluu kiitos erityisesti väestörikkaille kehittyville markkinoille. Esimerkiksi Aasian väkiluku edustaa jo noin 60 prosenttia maapallon väestöstä.

Globaalissa taloudessa myös Afrikan painoarvo kasvaa asteittain. Pari vuotta vanhan tilaston mukaan maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukosta jopa seitsemän on Afrikassa.

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna afrikkalaisia sijoituskohteita on tarjolla toistaiseksi valitettavan vähän. Esimerkiksi eteläafrikkalaista Shopritea olen kuitenkin tarkastellut blogissa pintapuolisen yritysesittelyn tasolla useammankin kerran, viimeksi elokuun 2014 jälkipuoliskolla.

Kaikkiaan kansainvälisessä kaupassa on ominaista, että nykyään kilpailu ylittää valtioiden rajat. Toisin sanoen lähestulkoon kaikilla toimijoilla on tänään lähtökohtaisesti vapaa pääsy uusille markkinoille ja kilpailemaan toistensa kanssa. Tämä voi johtaa toimialasta riippuen myös kiihtyvään hintakilpailuun ja lopputuotteiden hintaeroosioon halpavalmistuksen yleistyminen myötä. Siinä kilpajuoksussa vain ripeimmät menestyvät ja saavuttavat kohtuullisen kannattavuuden.

Laatuyhtiösijoittaja kaipaa kilpailuetua, joka turvaa liiketoiminnan tuotot. Sellaisen edun saavuttaminen on yhä vaikeampaa, etenkin pysyvässä muodossa. Varmalta näyttää se, että edun tulee olla ainakin vaikeasti tai kalliisti kopioitavissa, jotta laatuyhtiön omistaja voi edelleen nukkua yönsä levollisesti.

Globaalissa taloudessa menestyjä omaksuu uudet standardit ja kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Myös paikallissääntöjä on hyvä tuntea etenkin kehittyvillä markkinoilla, mukaan lukien henkilösuhteiden vaalimisen merkityksen ymmärrys silloin, kun se on tärkeää. Näihin ulottuvuuksiin osin kytkeytyen globaali yhtiö havaitsee ajan mittaan, että maanosien välinen keskinäinen riippuvuus on kaupankäynnin kasvavien kytkösten johdosta merkittävää. Suhdannevaihtelut samanaikaistuvat ja on odotettavissa, että lasku- ja nousukaudet jyrkentyvät entisestään.

Pörssi luonnollisesti tulee sähköisen kaupankäynnin kasvun aikana ennustamaan seuraavista viidestä taantumasta ainakin yhdeksän.

Väestö

Maailmassa väestö kasvaa tällä hetkellä noin 70 miljoonan asukkaan vuosivauhtia. Tässä yhteydessä puhutaan nimenomaan nettolisäyksestä. Tämä luo erityisesti kuluttajatuotteita valmistaville yhtiöille huimat tulevaisuuden markkinat. Huomionarvoista on, että väestö lisääntyy merkittävässä määrin kehittyvissä maissa, joiden suhteellinen painoarvo kasvaa ajan myötä trendinomaisesti.

Samaan aikaan vauras läntinen maailma on vajoamassa nollakasvun uralle. Paikoitellen syntyvyys on alle säilymistason, mikä merkitsee väestön supistumista. Se on omiaan heikentämään talouskasvun edellytyksiä, jotka nojaavat kehittyneillä markkinoilla jatkossa enimmäkseen teknologiseen kehitykseen.

Myös länsimaiden julkiset sektorit ovat koetuksella, kun ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan samanaikaisesti, kun talouden rakenteet heikentyvät jatkuvasti. Toisin sanoen väestön ikääntyminen tulee olemaan merkitykseltään kasvava megatrendi.

Liikkuvuus

Kuten EU:ssakin on viimeistään finanssikriisin jälkeen havaittu, ovat tuotannontekijät liikkuvaista sorttia nykypäivän globaalissa taloudessa. Osaaminen, henkinen pääoma, teknologia, työvoima, raaka-aineet ja raha sopeutuvat markkinatilanteiden muutoksiin paremmin kuin yksittäinen kansakunta. Myös mainituista tuotannontekijöistä syntyneet lopputuotteet ja palvelut ovat liikuteltavissa yleensä maailman laitoja myöten, nykyään varsin nopeasti ja myös kustannustehokkaasti.

Suomen kannalta on huomattava, että yhtiöt tulevat globaalissa maailmassa erikoistumaan maantieteellisesti erilaisiin toimintoihin. Sijoittajan kannalta on lohdullista, että hyvin johdettu yhtiö siirtää toimintojaan ajan mittaan sinne, missä sillä on parhaat toimintaolosuhteet.

Väestön osalta mainittakoon vielä erityisesti kehittyvillä markkinoilla ilmenevä muuttoliike maalta kaupunkeihin. Kun kaupunkien asumistiheys kasvaa trendinomaisesti, muuttuu esimerkiksi rakentamisen suunta rivitaloasumisen sijaan kasvavassa määrin kohti taivasta.

Vallan uusjako

Yhtiön kuin yhtiön kohdalla on selvää, että hyvin pitkällä aikavälillä vain liiketoiminta-alueella syntyvä talouskasvu mahdollistaa myynnin kasvun. Pörssiyhtiöt eivät näin ollen harjoita liiketoimintaansa tyhjiössä. Tämän vuoksi liiketoimintaympäristön kehitys vaikuttaa yritystoiminnan liiketaloudelliseen menestykseen.

Sijoittajalle tämä merkitsee sitä, että yhtiövalinnoissa tulee huomioida liiketoimintojen maantieteellinen läsnäolo: mitä enemmän yhtiö harjoittaa liiketoimintaa nopeasti kasvavilla talousalueilla, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on myynnin ja tuloksen kestävään kasvattamiseen. Yksittäisen sijoittajan perspektiivistä on toki tuottojen kannalta olennaista, millaisia arvostuskertoimia kasvusta joutuu osakkeen tai rahasto-osuuden kulloisellakin hankintahetkellä maksamaan.

Globaalissa mittakaavassa vallan uusjakoa on havaittavissa niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Tähän liittyen ekonomisti Jim O’Neill lanseerasi aikoinaan laajalle levinneen BRIC-lyhenteen, joka tiivistää kehittyvien ja nopeasti kasvavien talousmahtien joukon: Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan.

Joskus kirjainsarjan perään lisätään vielä s-kirjain kuvaamaan Etelä-Afrikkaa. Vuosina 2014–2016 mainitut markkinat ovat kuitenkin kärsineet turbulenssista, ja useissa kehittyvissä maissa talouden kasvuvauhti on hyytynyt. On vaikeaa nähdä, että tämä olisi pysyvä olotila.

O’Neill on myös lanseeraamassa uutta kehittyvien markkinoiden teemaa, niin sanottuja MINT-maita. Niihin lukeutuvat Meksiko, Indonesia, Nigeria ja Turkki. Maissa piilee vahva kasvupotentiaali kauas tulevaisuuteen, ja niissä on myös tällä hetkellä havaittavissa selvästi globaalia keskiarvoa nopeampaa taloudellisen aktiviteetin kasvua.

On silti muistettava, että maantieteelliseen hajauttamiseen liittyy myös erityiskysymyksiä. Näihin lukeutuu esimerkiksi poliittinen riski, joka voi ilmetä monissa muodoissa: toimialan sääntelynä, kotimarkkinayritysten protektionistisena suosimisena, valtion ryhtymisenä yhtiön merkittäväksi osakkeenomistajaksi tai ääritilanteessa yhtiöiden kansallistamisuhkana.

Lisäksi oikeusjärjestelmissä ja niiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Yleensä sijoittajat kaihtavat epävarmuutta, joten poliittiset riskit voivat ajaa kehittyvillä markkinoilla toimivan yhtiön arvostustasoa alaspäin kohonneen riskiprofiilin kautta.

Toinen keskeinen kansainväliseen laajentumiseen liittyvä riski pohjautuu valuuttakursseihin, esimerkiksi devalvaation uhkana. Tästä olemme saaneet käytännön kokemusta viime viikkoina itäisen naapurimaamme tapauksessa.

Kolmas merkittävä maantieteellisen hajautuksen riski perustuu agenttiongelmaan kaukaisilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa kotipaikkaansa pitävä yhtiö joutuu maksamaan epäsuoria kustannuksia tarkkaillakseen paikallisen yritysjohdon tai yhteistyökumppanin toimintaa vaikkapa Indonesiassa. Ilman paikallistuntemusta ja luotettavia kontakteja yhtiön pääkonttorin on vaikeaa saada tasapuolista ja totuudenmukaista informaatiota kaukana sijaitsevista markkinoista sekä niillä tapahtuvista liiketoimista.

Luonnonvarat

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvattaa trendinomaisesti ympäristöystävällisen teknologian kysyntää. Erityisesti energiankulutusta vähentäville innovaatioille riittää kasvavaa kysyntää ja sijoittajan näkökulmasta katsottuna myös edullista kasvurahoitusta.

Tiettyjen resurssien luontainen rajallisuus on omiaan muodostamaan vaaran siitä, että yhtiön kannalta tietyn kriittisen raaka-aineen saatavuus heikkenee, tai vaihtoehtoisesti sen hinta kohoaa taivaisiin yllättävän kriisin myötä.

Toisaalta teknologiayhtiöt voivat kehittää jatkuvasti tehokkaampia menetelmiä, joiden avulla eri luonnonvaroja kannattaa kaivaa yhä hankalammistakin paikoista taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Etiikka

Erityisesti kehittyvistä markkinoista puhuttaessa on syytä muistaa, että lapsityövoima, korruptio ja turvallisuus ovat tekijöitä, jotka länsiyhtiöiden tulee ottaa kasvuhankkeita laatiessaan huomioon.

Erityisen tärkeänä voidaan nähdä kuluttajatuoteyhtiöiden rooli muutostrendin veturina, sillä länsimaissa asuvat maksavat asiakkaat ovat kasvavassa määrin nostamassa eettisiä kysymyksiä tärkeiksi valintakriteereiksi ostopäätöksissään. Useat kuluttajatuoteyhtiöt markkinoivat tuotteitaan nykyään myös terveystrendillä.

Sähköinen kauppa

Informaatioyhteiskunnan syntyminen on mahdollistanut nopean tiedonvälityksen. Ilmiölle on ominaista myös informaation valtaisa määrä. Sijoittajalle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiöillä sekä niiden asiakkailla ja kilpailijoilla on päivä toisensa jälkeen enemmän tietoja toisistaan.

Toisaalta sähköinen kauppa muuttaa myös ansaintamalleja ja logistiikkaa toimialasta riippuen. On mahdollista, että virtuaalimaailma mahdollistaa pitkällä aikavälillä loppukäyttäjälle pysyvästi sellaisten palveluiden toimittamisen, jotka aiemmin kaupattiin fyysisinä kappaleina tai fyysisessä kaupassa. Sähköinen kaupankäynti on myös lähtökohtaiselta luonteeltaan aina globaalia kilpailukenttää, jossa niin sanottu barrier of entry eli alalle tulemisen kynnys on matala.

Liiketoimintahaasteena on olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta. Tämä haaste pätee myös osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kaupankäyntiin: tietoa on tarjolla paljon, mutta sijoittajan pitää kyetä muodostamaan uuden informaation todellinen vaikutus sijoituskohteen arvoon.

Sijoittaja, tee Koneet

Edellä esitettyjä pääkohtia mukaillen Helsingin pörssin yhtiöistä erityisesti Kone on profiloitunut globaalien megatrendien hyödyntäjäksi. Yhtiö itse on määritellyt megatrendinäkymänsä seuraavasti:

”Globaalia hissi- ja liukuporrasteollisuutta ohjaa neljä megatrendiä: kaupungistuminen, muuttuva väestörakenne, turvallisuuden kasvava merkitys ja huoli ympäristöstä. KONE edistää kestävää kaupunkikehitystä kehittämällä energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen kaupungeissa.”

Uskoakseni sijoittajan kannattaisi ”tehdä Koneet” jokaisen salkkuyhtiönsä kohdalla. Tarkoitan tällä pohdintaa siitä, miten eri megatrendit vaikuttavat sijoituskohteen liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kuten tämän merkinnän alussa sanoin, kasvusijoittajan unelmakohde löytyy megatrendien tukemalta toimialalta, josta löytyy yksittäinen yhtiö, joka omalla erityisosaamisellaan kasvaa vielä toimialaakin nopeammin vallaten markkinaosuuksia.

Mahdollista on tietysti sekin, että jokin megatrendi vie ajan myötä pohjan yhtiön nykyiseltä ansaintamallilta. Erityisesti digitaalisen liiketoiminnan kasvu saattaa olla usealle yhtiölle samaan aikaan sekä mahdollisuus että uhka. Esimerkiksi robotiikka, 3D-tulostaminen ja internetyhteyksien kehittyminen sanovat vielä sanottavansa. Jos megatrendi supistaa toimialaa mutta sijoitus halutaan silti tehdä, on sijoittajan lähtökohtaisesti löydettävä markkinaosuuksien voittaja.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

SIIRRY TILAUSLOMAKKEELLE

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainituista yhtiöistä Shopriten tai Koneen osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Giuseppe Orrú via Foter.com / CC BY-NC

Artikkeli Sijoittaja, huomioi globaalit megatrendit! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Millä tavalla sijoittajan kannattaa seurata yhtiöitä ja markkinoita?

Ti, 20/09/2016 - 12:55

Maailmassa on rajattomasti paitsi hyödyllistä informaatiota, myös puutteellista tai yksipuolista tietoa sekä silkkaa disinformaatiota. Arvopaperimarkkinat ovat erityisen haastava paikka. Ensinnäkin informaation luokitteleminen yllä mainitulle skaalalle vaatii älykkyyden ja analyyttisyyden lisäksi yleensä runsaasti kokemusta. Lisäksi arvopaperimarkkinoilla puutteellisen tiedon tai disinformaation käyttämisellä voi olla erityisen katastrofaaliset seuraukset.

 

Ongelmien välttäminen mekaanisella indeksisijoittamisella

Ainakin 90 % sijoittajista maksimoisi varallisuutensa kasvun sillä, että kieltäytyisi johdonmukaisesti kaiken sijoitusinformaation käyttämisestä. Kulutuksesta yli jääviä rahoja sijoitetaan säännöllisin väliajoin maailmanlaajuisesti hajautettuun indeksisalkkuun. Suomessa tällä hetkellä indeksisijoittamista tukee sekin, että rahastot eivät maksa osingoista veroa.

 

Tuunattu indeksisijoittaminen

Hyödyllisin taito, jonka sijoittaja voi hankkia, on ymmärrys siitä, milloin arvopaperimarkkinat ovat kalliit, milloin halvat ja milloin siltä väliltä. Tämä vaatii p/b-, p/s- sekä cape-luvun sekä osinkotuoton käsitteisiin tutustumista ja riittävän laajaan historiadataan perehtymistä. Tuunatussa indeksisijoittamisessa arvopaperiostoja kiihdytetään markkinoiden ollessa historiallisesti edulliset ja laitetaan jäihin markkinoiden ollessa historiallisesti kalliit (kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen pörssit tällä hetkellä).

 

Päivittäinen uutisvirta

Verrataan kahta sijoittajaa. Matti käyttää paljon aikaa arvopaperimarkkinoiden päivittäisen uutisvirran seuraamiseen. Pekka käyttää aikansa toimialojen kilpailudynamiikan ja yksittäisten yhtiöiden tutkimiseen. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän Pekan sijoitusmenestys erottuu edukseen. Matti käyttää rajalliset aikaresurssinsa tehottomasti, Pekka tehokkaasti.

 

Sijoituskirjallisuus

Suomen kielellä kirjoitettu tai suomeksi käännetty sijoituskirjallisuus sisältää harvoin kovin karkeaa disinformaatiota. Niinpä aloittelevan sijoittajan on hyödyllistä lukea kaikki suomenkielinen sijoituskirjallisuus, jonka saa käsiinsä. Nopeasti alkaa hahmottua se, että sijoittaminen on hyvin kaukana jostakin eksaktista tieteestä. Sinänsä fiksuilla sijoituskirjailijoilla on ristiririitaisia näkemyksiä.

Erityishuomiona yksittäisestä kirjasta sanoisin sen, että Seppo Saarion sadasta ikivihreästä vinkistä jokunen on ongelmallinen. Saarion kirjat ovat monelta osin hyviä, mutta joiltakin kohdin hieman vaarallisia. Teen toisella kertaa blogikirjoituksen liittyen sataan ikivihreään pörssivihjeeseen.

Englanninkielistä sijoituskirjallisuutta on tarjolla kuinka paljon tahansa. Tason hajonta on suurempi kuin suomen kielellä, eli on tarjolla loistavaa ja täysin kelvotonta ja kaikkea siltä väliltä.

 

Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset

Aloittelevalle sijoittajalle erinomainen testi on tämä: Jos et viitsi tai ehdi lukea yhtiöiden vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä ja osavuosikatsauksia, älä tee suoria osakesijoituksia. Sijoita mieluummin indeksirahastoihin.

Yhtiöstä suoraan tuleva tieto on harvoin disinformaatiota. Mutta on vuosikertomustenkin lukemisessa ansansa. Esimerkiksi yhtiön vuosikertomuksesta saa tietysti vaikutelman, että kyseisellä yhtiöllä on hyvät tuotteet. Tämä on kuitenkin mielipide eikä fakta.

Suoria osakesijoituksia tekevällä sijoittajalla pitäisi olla aikaa lukea kymmenien yhtiöiden vuosikertomuksia monien vuosien ajalta. Tämän myötä hän alkaa huomata tendenssejä siinä, miten yhtiöillä on tapana asioita kertoa, ja oppii lukemaan rivien välistä.

 

Tuttavien kuumat pörssivinkit

Tämähän on klassinen sijoitusinformaation lähde. Ruokakauppa valitaan euron verran edullisemman kahvitarjouksen perusteella. Samaan aikaan perheen vuosikausien säästöt laitetaan likoon kumminkaiman intuitioon tukeutuen.

 

Keskustelupalstat

Keskustelupalstojen viesteistä hyvin suuri enemmistö keskittyy spekuloimiseen siitä, nouseeko vai laskeeko tietty osake tänään tai ensi viikolla.

Toisaalta positiivisiakin esimerkkejä on. Kauppalehden keskustelupalstalla oli dramaattisina vuosina 2008–09 tarjolla hurjasti laadukkaampaa informaatiota M-Realista kuin kenelläkään pankin tai pankkiiriliikkeen analyytikolla.

Aloittelevalle sijoittajalle keskustelupalstojen lukeminen on yleensä haitallista ja vaarallista disinformaation valtavan määrän takia. Kokeneemmalle ja itsenäisesti ajattelevalle sijoittajalle keskustelupalstoilta löytyy ajoittain informaation kultahippusia.

 

Talousennusteet ja makronäkemykseen perustuvat pörssiennusteet

Kaikenlaiset makroennusteet ovat 99,9-prosenttisesti disinformaatiota. Makrotalous on niin monimutkainen ja kaoottinen, että makrotalousennusteita lukemalla ei voi saada käyttökelpoisia elementtejä sijoitustoimintaan. Ja vaikka joku jossain osaisi ennustaa makrotaloutta, sekään ei auttaisi luotettavasti ennustamaan arvopaperimarkkinoiden suuntaa.

Näin ollen kaikki ennusteet siitä, missä mikin indeksi on tietyn ajan kuluttua, ovat täydellistä hölynpölyä.

 

Blogit

Suosittelen kaikille suomalaisille sijoittajille Phoebus-blogin lukemista alusta alkaen, eli viimeisten kymmenen vuoden ajalta.

http://www.seligson.fi/phoebus/blogi/

Salkunhoitajalla on kaikki loistavan sijoittajan tunnusmerkit: äly, rehellisyys, itsenäinen ajattelu, analyyttisyys, kärsivällisyys, pitkä kokemus, valtava tietomäärä.

Phoebus-blogien lukemiseen kymmenen vuoden ajalta vierähtää tovi jos toinenkin. Luku-urakan aikana monelle lukijalle toivottavasti tulee terveitä epäilyksiä siitä, kannattaako hänen lähteä mopolla moottoritielle eli rakentamaan sijoitusstrategia suorien osakesijoitusten varaan puutteellisten tietojen pohjalta.

Kun Anders Oldenburgilla on noin kunnioitettavilla tiedoilla ja taidoilla vaikeuksia puristaa rahastolle lisäarvoa indeksiin nähden, miten on aloittelevan amatöörisijoittajan laita?

Kyllähän Suomessa muitakin hyviä sijoitusaiheisia blogeja on, mutta lukekaa Phoebus-blogi ensin.

 

Omakohtaiset kokemukset yhtiöiden asiakkaana

Kaikille sijoittajille kertyy kokemuksia pörssiyhtiöiden asiakkaina. Nämä kokemukset ovat käyttökelpoista informaatiota sijoitustoiminnassa. Jotkut niistä jotka kokivat oman Nokia-puhelimensa vuonna 2008 inhottavan monimutkaiseksi ja vaikeaksi käyttää, luultavasti hyödynsivät tätä kokemusta onnistuneesti sijoitustoiminnassaan.

Täytyy vaan muistaa, että omat asiakaskokemukset kelpaavat vain pieneksi osaksi yhtiön kokonaisarvioita. Ne kokemukset täydentävät, mutta eivät korvaa, muuta selvitystyötä. Ja yhtiön arvostustaso lopulta ratkaisee tuotto-odotuksen.

 

Omat ja tuttavien kokemukset yhtiöiden työntekijöinä

Useimmat ihmiset ovat monien pörssiyhtiöiden asiakkaita, mutta vain korkeintaan yhden pörssiyhtiön työntekijöitä kerrallaan. Sukulaisten, ystävien ja tuttavien kokemukset pörssiyhtiöiden työntekijöinä ovat käyttökelpoista informaatiota. Millainen ilmapiiri yhtiössä on? Ovatko toimintatavat ja tuotteet alan parhaimmistoa? Onko yhtiö ketterä vai tukehtuvatko kaikki uudet ideat byrokratian alle? Ollaanko yhtiössä säästäväisiä ja tehokkaita vai onko löysää?

Kuitenkin edellisen alaotsikon alla oleva huomio kokonaisarviosta pätee myös tähän.

 

 

 

 

Artikkeli Millä tavalla sijoittajan kannattaa seurata yhtiöitä ja markkinoita? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Lapsille säästäminen yleistyy

Pe, 16/09/2016 - 14:07

Nordnet tutki miten vanhemmat säästävät lapsilleen. Nordnetin suomalaisille 0–10-vuotiaille asiakkaille säästetään yhä useammin. Kasvua on edellisvuoteen nähden yli 60 prosenttia jakautuen lähes tasan tyttöjen ja poikien kesken.

Missään muussa ikäryhmässä ei päästä yhtä korkeisiin kasvulukuihin. Lähin ikäryhmä on 20–30-vuotiaat, missä 57 prosentin naisasiakaskasvu peittoaa miesten 41 prosentin kasvun. Määrällisesti ikäryhmän miehiä on kuitenkin yli kolme kertaa enemmän saman ikäisiin naisiin nähden.

Tytöille säästetään kuitenkin hieman hanakammin kuin pojille, koska tyttöjen tilit ovat keskimäärin 7 prosenttia suuremmat kuin poikien. Tytärten talletukset peittoavatkin poikien talletukset yhdessätoista ikäryhmässä kuudestatoista. Alaikäisillä on keskimäärin 600 euron säästöt.

Sukupuolten väliset erot kasvavat kuitenkin räjähdysmäisesti itsenäistymisen myötä. Alla olevassa kuvaajassa silmiin pistää varsinkin 20. ikävuosi. Silloin miesten säästäminen yleistyy monikertaisesti naisten säästämiskäytökseen nähden.

Ikäryhmän 20–30-vuotiaat naiset ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana lähteneet huimaan kiriin edellisvuoteen nähden. Itse asiassa naisasiakkuuksien kasvu peittoaa miesten kasvun kaikissa ikäryhmissä (10) paitsi yhdessä.

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että sekä lapsille säästäminen, että naisten säästämisessä on tapahtumassa merkittävä murros. Tämä on hyvä asia paitsi jälkikasvulle ja naisille, myös Suomen talouden tulevaisuudelle.

 

Lue myös: Lapselle säästäminen kannattaaLapselle säästäminen käytännössä

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292

Artikkeli Lapsille säästäminen yleistyy julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Valtaa ja vastuuta

Ke, 14/09/2016 - 08:23

Eduskunta on hyväksynyt laajan lakipaketin verotusmenettelyn muutoksista. Pakettiin sisältyy paljon hyvää veronmaksajan kannalta, mutta keskeinen teema siinä on Verohallinnon työn sujuvoittaminen.

Tehokas hallinto on myös hallittavan edun mukaista, mutta vain, jos hallinto toimii aina oikein. Suomen Verohallinto on tehostanut toimintaansa kaksikymmentä viime vuotta tietotekniikkaa hyödyntämällä ja prosesseja sujuvoittamalla. Jokaisen lipun ja lapun tarkastamisesta on siirrytty riskien hallintaan ja analysointiin niin, että verotuksessa puututaan vain olennaisiin asioihin.

Suomi on menossa kohti järjestelmää, jossa kansalaiset ja yritykset verottavat itse itseään. Hallinto keskittyy valvomaan veronmaksajien ratkaisuja ja rankaisemaan väärin toimineita. Tällainen toiminta edellyttäisi, että verosäännökset olisivat yksiselitteisiä ja pysyviä.

Yksinkertaistumisen sijasta lainsäädäntö monimutkaistuu ja taloudellisten ilmiöiden kirjo kasvaa. Verotuksen tulkintakysymysten lisääntyessä ja ratkaisukäytäntöjen muuttuessa verotusmenettely jättää veronmaksajan entistä enemmän yksin. Aikaisemmin veronmaksaja saattoi veroilmoituksella selvittää tulkintojaan, jolloin verottaja teki ratkaisun ja asia oli sillä selvä. Jatkossa veronmaksaja ei voi tietää, onko verottaja hyväksynyt veronmaksajan ratkaisun vai muuttuuko se vuoden tai kahden kuluttua.

Koska verotuksessa ei enää syynätä jokaista lippua ja lappua eikä ilmeisesti edes tarkisteta, onko veroilmoituksen yhteenlasku oikein, pelotellaan veronmaksajat varovaisiksi suunnattomilla veronkorotuksilla. Yksikin väärä luku veroilmoituksella voi maksaa kiireisen kirjanpitäjän vuoden palkan.

Aikaisemmin verotuspäätös oli sekä viranomaista että hallintoalamaista sitova ratkaisu. Kansalaisen suojelun ja palveluperiaatteen mukaisesti veronmaksajan vahingoksi tapahtunut virhe korjattiin aina, vaikka virhe olisi johtunut veronmaksajasta. Virheen korjaamista veronmaksaja saattoi vaatia reilun ajan, runsaat viisi vuotta.

Virhe veronsaajan vahingoksi korjattiin vain, jos virhe johtui veronmaksajasta. Jos veronmaksaja toimi oikein, mutta hallinto määräsi silti liian vähän veroa, virhe jäi hallinnon vahingoksi.

Vaiheittain lainsäädännöllä on lisätty verohallinnon mahdollisuutta muuttaa kerran tehtyä verotuspäätöstä veronmaksajan vahingoksi. Seuraava muutos koskee verotusta vuoden 2017 tuloista. Verottaja voi muuttaa jatkossa verotuspäätöstä, vaikka virhe ilmiselvästi johtuu verottajasta itsestään.

Hallinnolle lainmuutoksella annettu valtakirja muutella kerran tehtyjä päätöksiä ja KHO:n salliva linja ankariin veronkorotuksiin ovat sellaisia välineitä, että niillä voidaan nujertaa pieni yritys ja karkottaa maasta vähän suurempi. Oikein käytettyinä ne ovat tehokas ase harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Hallinto on nyt saanut toivomansa aseet. Onko sillä organisaationa ja onko sen jokaisella virkamiehellä viisautta käyttää näitä aseita oikein?  Suurin kysymys on, onko virkamiehillä selkärankaa olla käyttämättä niitä. Joskus tuntuu, että veronmaksajaa ohjataan ja kannustetaan juhlapuheissa, mutta kyykytetään ja rangaistaan käytännön verotustyössä.

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa

Kuva iStockphoto.com

Artikkeli Valtaa ja vastuuta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoita kuin guru -uutuuskirja rikkoi 10 000 kappaleen rajan

Ma, 12/09/2016 - 01:54

Julkistin kuukausi sitten Sijoita kuin guru -kirjan yhdessä kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläisen kanssa. Uutuuskirjan esipuheen on kirjoittanut Björn Wahlroos. Julkaisukuukautenaan eli elokuun loppuun mennessä kirjan painosmäärä rikkoi jo 10 000 kappaleen rajan kirjan noustua useissa eri kirjakaupoissa Suomen myydyimmäksi talouskirjaksi ja myydyimmäksi tietokirjaksi. Verkkokirjakaupassa kirja on ollut hetkellisesti myös kaikkien mahdollisten kategorioiden myydyin kirja.

Aluksi kiitämmekin siis kaikkia kirjan jo tähän mennessä tilanneita ja lukeneita! Tilausten mukana saamiemme viestien perusteella signeeraamme ja/tai omistuskirjoitamme jatkossakin jokaisen kappaleen, mikäli sellainen toive esitetään.

Kuten elokuun lopussa painokoneeseen mennyt kolmas painoskin, joka ikinen kirjan kappale on painettu ja painetaan myös jatkossa Suomessa.

– Kirjaa on painettu heinä-elokuussa lähes taukoamatta ja kokemustemme perusteella kysyntä on huima yhdelle nimikkeelle. Olemme ylpeitä sijoituskirjailijoiden valittua painotyön osalta Hansaprintin kotimaiseksi kumppanikseen, sanoo myynti- ja kehitysjohtaja Taisto Junkkari Hansaprintistä.

Kirja Sijoita kuin guru paljastaa kahdeksan menestyssijoittajan reseptit sekä soveltaa niitä Helsingin pörssiin ja nykyhetken markkinatilanteeseen. Millaisia olisivat gurujen osakesalkut Helsingin pörssissä vuonna 2016?

Kirjassa puretaan auki finanssimaailman kunnioitetuimpien mestareiden sijoitusfilosofiat. Kirja paljastaa esimerkiksi sen, miten legendat ovat tehneet miljardinsa, kuinka Benjamin Graham valitsi osakkeita ja miksi Warren Buffett on maailman menestynein sijoittaja – ja mitä Buffett ostaisi tänään Helsingin pörssistä.

Sijoita kuin guru -kirjan saatavuus on jälleen normaali ja sen voi tilata tämän blogimerkinnän lopussa olevasta linkistä pikatoimituksella keskimäärin kahden arkipäivän toimitusajalla. Hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Kirja on noin 230-sivuinen ja kovakantinen.

Kaikille kirjatilaajille luvataan kahden viikon täystyytyväisyystakuu. Lasku tulee kirjan mukana kahden viikon maksuajalla. Tilauslomakkeella on myös mahdollista pyytää signeerausta, omistuskirjoitusta ja laskun toimittamista eri osoitteeseen.

TILAA SIJOITA KUIN GURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY UUTUUSKIRJAN ESITTELYSIVUILLE NORDNETISSÄ

Suuremmissa tilauserissä ja ulkomaille toimitettaessa voi ottaa yhteyttä: jukka.oksaharju@nordnet.fi

Artikkeli Sijoita kuin guru -uutuuskirja rikkoi 10 000 kappaleen rajan julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Onko digitalisaatio osakesalkun uhka vai mahdollisuus?

To, 08/09/2016 - 10:34

Kahdeksan vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen pörssi-indeksit ovat kohonneet ennätyksiin, mutta kaikki yhtiöt eivät ole saaneet enää juonesta kiinni. Eri megatrendien, kuten digitalisaation, vaikutuksesta ansaintamallit, kilpailukentät ja palveluprosessit ovatkin räjähtäneet uuteen uskoon. Kun pöly laskeutuu, nousevat voittajiksi ne, jotka vääntävät datavirrasta koukuttavan ja ymmärrettävän bisnescasen asiakkailleen. Mitä sijoittajan pitäisi ymmärtää megatrendistä nimeltä digitalisaatio?

Sijoittajan kannattaa kysyä pei­li­ku­val­ta, onko hän kärryillä maailman muu­toksessa, vai yllättääkö myl­ler­rys päivä toi­sen­sa jälkeen? Mikäli yllätys on useimmiten melkoinen, voi olla syytä pohtia uudestaan, olisiko indeksisijoittaminen sittenkin se kaikista houkuttelevin vaihtoehto.

Kukaan ei ole suojassa digitalisaatiolta

Muuttuvassa maailmassa esimerkiksi markkinoinnissa on yhä haastavampaa jäädä pysyvästi asiakkaan mieleen. Moni tavaramerkki yrittääkin päästä sisään asiakkaan elämäntapaan, ei vain ostoskoriin. Eräs globaali virvoitusjuomayhtiö myy avoimesti ”onnen tunteita”, ei juomaa. Rion olympialaisten aikaan samainen yhtiö tempaisi historiansa suurimman sosiaalisen median markkinointikampanjan – digitaalisesti.

Kaupan alalla erilaiset mobiiliapplikaatiot vaikuttavat jo ostopäätöksiin. Osa tekee ostopäätöksen tai ajanvarauksen sähköisesti ja hakee tavaran kivijalkakaupasta, osa asioi ainoastaan netin välityksellä. Uhanalaiseksi luokiteltaneen pian sellainen asiakas, joka pystyy kokonaan sulkemaan silmänsä ja korvansa digitaalisilta kanavilta.

Digitaalisen aikakauden asiakas osaa myös vaatia tuotteilta ja palveluilta personointia eli tiettyyn rajaan asti henkilökohtaista räätälöintiä. Bulkkia on yhä vaikeampaa myydä. Ostamisesta pitäisi rakentaa elämys, ei ainoastaan kauppatapahtuma. Näin on erityisesti kuluttajatuoteliiketoiminnassa.

Esimerkiksi seinätapettia myytäneen tulevaisuudessa väheneviä määriä rullatavarana, tilausten siirtyessä digitaalisesti tilattaviin ja tulostettaviin millintarkkoihin personoituihin kuoseihin ja mittoihin, jotka toimitetaan kotiin asti.

Digitaalisesti suoritettavat helpot ja nopeat hintavertailut johtavat arvatenkin siihen, että monesta palveluntarjoajasta tulee jatkossa vain ”hintavetoinen raaka-ainetoimittaja”. Yritystoiminnassa asiakaselämyksen rakentamisessa epäonnistuminen johtaa sijoittajan kannalta mataliin katteisiin.

Pankkiliiketoiminnassa muodostuu digitaalisia alustoja, joissa sijoittaja ja rahan tarvitsija voivat kohdata ilman välikäsiä. Pankit ja osin myös teleoperaattorit pyrkivät laajentamaan osuuttaan asiakkaan ”digitaalisesta lompakosta” jatkossa.

Mediasektorin kilpailu kasvaa, kun laatusisällön julkaisemisen ja jakelun pääomavaatimus lähestyy nollaa. Fyysisten investointien sijaan edetään henkisellä omaisuudella, tietenkin hyödyntämällä julkaisussa digitaalisia kanavia.

Sijoitustoiminnan riskikäsitettä on tarkasteltava

Muutaman esimerkin valossa voi huomata, ettei juuri yksikään toimiala ole suojassa muutokselta. Tätä taustaa vasten on sijoitustoiminnan näkökulmasta pysäyttävä lähtökohta, että arviolta 90 prosenttia sijoittajista kokee suurimmiksi riskeiksi sen, että osake joko ostetaan liian ”kalliilla arvostuksella” tai sen, että ”kurssi heiluu liikaa”. Nämä molemmat menettävät merkityksensä, jos bisnekseltä pettää teknologiapohja.

Sijoitusoppaissakin on kautta aikain korostettu – ja korostetaan yhä – tek­no­lo­gis­ten ris­kien seu­ran­taa. Todellisuudessa enää ei voi kuitenkaan luottaa pelkästään atk-taitojen varaan. Siinä missä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos muokkaavat toimintaympäristöä, tekee digitalisaatio samaa käytännössä jokaisen yhtiön ansaintamallille. Kyse ei ole vain asiakirjojen skannaamisesta sähköiseen muotoon, vaan kokonaisten ansaintamallien synnyistä ja tuhoista.

Mainittuihin muihin megatrendeihin verrattuna uskon, että digitalisaatio tulee huomattavasti nopeammin vastaan – ja se iskee todennäköisesti myös kovempaa.

Di­gi­ta­li­saa­tio ei siis ole vain tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den sähköistämistä. Autonvalmistaja kil­pai­lee nyt hakukonejättiä vas­taan, ja pankkisektori saattaa olla vielä lie­messä sosiaalisen median tarjoaman mak­sunväli­tyk­sen kans­sa. Di­gi­ta­li­saa­tios­sa toi­mia­la­ra­jat ylittävä kil­pai­li­joi­den in­vaa­sio on tot­ta, mut­ta kau­konäköisyys ja reak­tio­no­peus ovat yri­tys­kult­tuu­reis­sa poik­keuk­sia, jot­ka vah­vis­ta­vat säännön. Sijoittajan tulee edellyttää valppautta ja vaativuutta muutosten suhteen yritysjohdolta ja myös pääomistajalta.

Ruususen unta ui­nu­va yhtiö jou­tuu il­ma­vei­vin pyörtei­siin, jos se uu­del­leenmäärittää kil­pai­lu­kenttänsä myöhässä. Yritysjohdon muis­tisäännöksi muo­dos­tuu: ”tee sa­moin kuin muut, mut­ta en­nen heitä”.

Il­mi­selvä aloi­tus sijoittajan osakevalinnassa on tun­nis­taa ne alat ja funk­tiot, joil­la digi tu­ho­aa to­tu­tun kan­nat­ta­vuu­den py­syvästi. Tai ainakin tulee tiedostaa, että hankintahinta pitää suhteuttaa näiden toimialojen kohteissa tuleviin haasteisiin realistisella tavalla esimerkiksi tulevan liikevoittomarginaalin arviota maltillistamalla.

Var­hain jal­keil­la ole­vat luo­vat mit­ta­vil­la digi-in­ves­toin­neil­la bar­rier to ent­ryn. Kun suu­ruu­den eko­no­mia jyllää man­ner­tenväli­sessä po­tens­sis­sa, puhutaan lähinnä New Yorkin pörssissä listatusta do­mi­nans­sista. Tässä vertailussa kotimaiset di­gi­vi­ri­tyk­set ovat kuin Jas­kan Gril­li Mic­he­lin-tähteä kärk­kymässä.

Miten valita sijoituskohteet jatkossa?

Yksinkertaisimmillaan teknologisessa murroksessa on sijoittajan kannalta kysymys esimerkiksi siitä, kannattaako osakesijoitus tehdä vaikkapa autonvalmistajaan vai autojen ohjelmistojen valmistajaan. Digitalisaatio ei välttämättä tuhoa yksittäisen toimialan tai yhtiön tuotetta, mutta se voi siirtää lisäarvon tuottamisen kohtaa arvoketjussa, jolloin voitot kertyvät jatkossa muualle.

Sijoittajan tulisikin salkkua rakentaessaan ja tarkastellessaan tehdä ta­seen puo­lel­le ai­neel­li­siin en­ti­sai­ko­jen kul­ta-as­set­tei­hin hen­ki­nen alas­kir­jaus. Samalla tulisi asettaa vas­taa­va määrä salkun ai­neet­to­man pääoman kas­vu­ta­voit­teek­si.

Yhtiövalinnassa tu­lisi keskittyä poimimaan niitä menestyjiä, jotka kykenevät korkealla todennäköisyydellä ja­los­tamaan asia­kas­da­tan, ja­ke­lun ja vo­lyy­min sellaisiksi uusiksi digitaalisiksi bis­ne­si­deoik­si, jot­ka lau­lat­ta­vat pääkont­to­rin pai­no­ko­net­ta pu­nai­se­na. Toisin sanoen sellaisia yhtiöitä, joilla on realistinen mahdollisuus kääntää digitalisaatio uhan sijaan mahdollisuudeksi.

Samalla sijoittajan on varmistettava, että yritysjohto ja pääomistaja ymmärtävät kaksi asiaa. Ensin sen, kuinka nopeasti digitalisaatioon tulee nyt vastata. Toiseksi sen, kuinka perusteellinen vastauksen tulee olla.

Kärjistäen jokaisen yritysjohdon tulee digitalisaation keinoin tuhota johtamansa ansaintamalli kertaalleen omatoimisesti ennen kuin kilpailijat tulevat sen tekemään.

Vaikka yhtiö selviytyisi digitalisaatiosta jotakuinkin kuivin jaloin myyntivolyymillä mitattuna, on sijoittajan pyrittävä hahmottamaan se, miten lopputuotteen myyntihinnasta jaettava tuloseurot jakautuvat jatkossa esimerkiksi laitevalmistajien ja ohjelmistovalmistajien kesken. Digitalisaatio on omiaan muuttamaan perinteisesti vahvoina pitämämme toimijat markkinavaltiaista ikään kuin ”raaka-ainetoimittajiksi”.

Sijoittajan tuotto riippuu pitkässä juoksussa siitä, miten osakkeen taustalla oleva liiketoiminta selviytyy kilpailusta. Digitalisaatio on olennainen tekijä, joka tulee ensimmäisenä madaltamaan usealla toimialalla alalle tulemisen kynnystä. Toiseksi se tulee mahdollistamaan monessakin tapauksessa globaalin kilpailun niissä segmenteissä, jotka aiemmin saattoivat nauttia ”paikallisista markkinoista”.

Kolmanneksi digitalisaatio ei tunne perinteisiä toimialarajoja, vaan se mahdollistaa perinteisinä rajoina pitämiemme ulottuvuuksien rikkomisen ja uusien markkinoiden voittamisen jo aiemmin menestyneen toisen toimialan vahvuuksien (datan) avulla.

Puhtaita ”Suomi-sijoituksia” ei siis enää ole. Kilpailu iskee päälle kaikkialta.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin pääoman pysyvästä menettämisestä. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: sweet anis via Foter.com / CC BY-NC-SA

Artikkeli Onko digitalisaatio osakesalkun uhka vai mahdollisuus? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Lapselle säästäminen käytännössä

Ti, 06/09/2016 - 16:37

Miten lapselle säästäminen tulisi toteuttaa käytännössä? Mitä tulisi huomioida, miten pääsee alkuun ja mitä se vanhemmilta vaatii? Voivatko myös esimerkiksi isovanhemmat osallistua tähän?

Lapselle säästäminen kannattaa

Edellisessä blogikirjoituksessa perustelin miksi varsinkin lapsille kannattaa säästää.

Muita aiheita käsitteleviä kirjoituksia ovat ”Korkoa korolle sukupolvien yli”, ”35 vuoden eläkesäästöt kymmenessä vuodessa”,  ”Jokaisesta suomalaisesta tulisi miljonääri, jos lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin”, ”Vanhemmat säästävät useammin pojilleen kuin tyttärilleen”, ”Muutamalla tonnilla koko eläkeratkaisu” ja oleellisena osana myös sijoittamiseen liittyvät perusoivallukset ”Maksa vähemmän, niin saat enemmän” ja ”Vaurastuminen on ihmisoikeus”.

Tässä kirjoituksessa perehdyn enemmänkin lapselle säästämisen käytännön seikkoihin kuin sen perusteluihin (löydät viiden kohdan muistilistan alimpana).

Asiakkuus lapsen nimiin

Lapsen säästöjä varten kannattaa avata oma asiakkuus lapsen omiin nimiin, jotta myöhemmässä vaiheessa vältytään lahjaverotukselta. Käytännössä tämä vaati vanhemmilta pientä paperi- ja allekirjoitusjumppaa, mutta kun kaikki on paikoillaan säännöllisen säästämisen voi tehdä automaattiseksi.

Vaikka tili avataan lapsen nimiin, vanhemmilla on oikeus hallinnoida lapsensa varoja (ostaa ja myydä sijoituskohteita) kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Oikeus loppuu lapsen täysi-ikäisyyteen.

Mikäli lapsen sijoitusten kokonaisvarallisuus ylittää 20.000 euroa, alaikäisen lapsen omaisuuden hoitamista koskevat säännöt astuvat kuvaan, jotka jossain määrin rajoittavat vanhempien (edunvalvojien) hallinnointi-oikeuksia. Maistraatin sääntöjen taustalla liennee alunperin ollut kuolinpesätilanteet.

Edunvalvojan toiminnan valvonnasta enemmän täällä.

Lahjoitukset

Nykyisen lainsäädännön puitteissa kummankin vanhemman on mahdollista lahjoittaa enintään 3.999 euroa 3 vuoden aikana, jokaista lasta kohti, ilman veroseuraamuksia. Harvoilla tuo raja tulee ihan heti vastaan.

Minimoi kulut

Lapselle voi säästää joko suoraan jonkun rahastoyhtiön omiin rahastoihin tai Nordnetin kaltaisen palvelutarjoajan kautta, jolloin sijoituksia voi tehdä keskitetysti, mutta vapaasti myös ulkopuolisten tuotteisiin. Lähtökohdaksi on molemmissa tapauksessa otettava kustannusten minimointi. Kulut syövät lapselle kertyvää tuottoa.

Arvo-osuustili?

Arvo-osuustili tarvitaan, mikäli säästöt on tarkoitus kanavoida osakkeisiin tai muihin pörsilistattuihin kohteisiin kuten ETF rahastoihin.

Arvo-osuustilillä pidetään esimerkiksi huoli siitä, että yrityksen osingot tuloutuvat osakkeenomistajille. Nordnetilla sijoitussalkkuasiakkuus arvo-osuustileineen on ilmaista.

Omaa arvo-osuustiliä ei tarvita mikäli säästää tavalliseen, ei-pörssilistattuun sijoitusrahastoon.

”Vastatili”

Asiakassopimusta tehdessä asiakas tunnistetaan riittävällä varmuudella. Tämä on sijoituspalvelutarjonnassa erityisen tärkeä hetki, paitsi esimerkiksi rahanpesutorjunnan, jo ihan omistuksellisen oikeuden määrittämisen kannalta.

Tunnistamisen yhteydessä määritetään myös aina niin sanottu vastatili. Tämä on sijoituspalveluntarjoajan kannalta se ainoa tili, mihin sijoitusten realisoinnit tai lounastukset maksetaan. Vastatilin voi muuttaa, mutta se vaatii silloin aina uuden tunnistamisen. Ala-ikäisen lapsen kohdalla tähän tarvitaan molempien vanhempien passikopiot ja allekirjoitukset.

Vastatilijärjestelyllä minimoidaan riski siitä, että varat joutuvat vääriin käsiin. Ala-ikäisen lapsen kohdalla vanhemman nimissä oleva pankkitili käy usein vastatilistä (kunnes lapsesta tulee täysi-ikäinen).

Lapselle kannattaa kuitenkin avata oma pankkitili, joka sitten määritetään salkkuasiakkuuden vastatiliksi, jotta omat ja lapsen varat pysyvät selkeästi erillään toisistaan. Maistraattikin vaati tätä (sivu 3, kolmas kappale).

Kuukausisäästäminen

Kätevä, ja pitkäjänteistä säästämistä merkittävästi tukeva tapa on ryhtyä lapsensa säännölliseksi kuukausisäästäjäksi. Kuukausittaisen, automaattisen kestomaksuohjeistuksen avulla voit palkkatililtäsi siirtää valitsemasi summan suoraan lapsesi rahastotilille tai sijoitussalkkuun.

Sijoitussalkkujen palveluntarjoajilla on tämän jatkeeksi usein tarjolla kuukausisäästösopimusta, jonka puitteissa sijoitussalkkuun kanavoidut varat siirretään automattisesti ennalta valitsemiisi sijoituskohteisiin (esimerkiksi osakkeet, ETF-rahastot). Ainakin Nordnetilla tämä palvelu ei maksa mitään.

Tällä tavoin voit valita, että palkkapäivänäsi tililtäsi menee automaattisesti esimerkiksi 15 euroa lapsesi säästöihin. Alkujumpan jälkeen sinun ei toisin sanoen tarvitsee enää vaivata päätäsi koko asialla. Pitkäjänteisyyden todennäköisyys paranee. Ja juuri pitkäjänteisyys on homman ydin.

Kasvatukselliset ulottuvuudet

Lapselle säästämisessä riskinä luonnollisesti on, että rahat palaa viikossa kun lapsesta tulee täysi-ikäinen. Tämä riski kannattaa nähdä tilaisuutena keskustella pitkäjänteisestä säästämisestä ja korkoa korolle ilmiöstä hyvissä ajoin.

Käytännön tuottama esimerkki antanee pontta sanoille ja tilaisuuden iskoistaa edes jonkinlaisen talousymmärryksen jälkikasvuun. Jospa vain omat vanhempani olisivat tämän minulle opettaneet… Kyse ei ole niinkään siitä, että kaikki rahat pitäisi säästää kuin siitä, että sopivasti säästämällä saa vetoapua talouteensa.

 

Käytännön marssijärjestys

 

  1. Tee päätös
  2. Avaa lapsellesi pankkitili
    • Lapsella oltava ainakin henkilötunnus (mutta ei välttämättä vielä nimeä)
    • Pankkitilisopimus
    • Molempien vanhempien oikeaksi todistetut passikopiot, sekä allekirjoitukset tilisopimukseen
  3. Avaa asiakkuus rahastoyhtiössä tai sijoituspalveutarjoajalla
    • Lapsella oltava ainakin henkilötunnus
    • Rahasto- tai sijoitussalkkusopimus, kuukausisäästösopimus
    • Molempien vanhempien oikeaksi todistetut passikopiot, sekä allekirjoitukset rahasto- tai sijoitussalkkusopimukseen
    • Vastatilin määritys (joko jomman kumman vanhemman, tai lapsen oma pankkitili)
  4. Säästettävät summat
    • Lahjoituksia voi aikuista kohti tehdä 3.999 euron edestä / 3 vuotta / lapsi
    • Koskee vanhempien lisäksi myös esimerkiksi iso- ja/tai kummivanhempia
    • Automaattisella kuukausisäästämisellä pienillä virroilla tavoitteeseen
    • Yksittäiset joulu, syntymäpäivä, ristiäis, rippi yms. lahjoitukset luonnollisesti myös mahdollisia
  5. Sijoituskohteet

 

Katso YLEn Aamu-tv lähetys lapselle säästämisestä täältä.

Laske säästölaskurilla miten sijoitukset kasvavat ajan myötä.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292

 

Artikkeli Lapselle säästäminen käytännössä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kurssit ovat ennätyksissä – miten osakevalinnassa voi onnistua jatkossa?

Ma, 05/09/2016 - 11:01

Pörssissä arvostustasot kolistelevat erityisesti Yhdysvalloissa ylärimaa seitsenvuotisen nousun jälkeen. Näin on etenkin, jos kurssitasojen yleistä korkeutta haarukoidaan keskuspankkien kanuunapotkulla ampumien nykytulosten sijaan yhtiöiden keskimääräisillä tuloksilla. Kun osakeindeksit ovat kaikkiaan ennätyksissä tai muutoin vahvassa vireessä, miten sijoittaja voisi vielä onnistua yksittäisissä osakevalinnoissa?

Arvosijoittaja etsii alihintaisia osakkeita suhteuttamalla kurssitason yritystoiminnan reaalimittariin. Vaihtoehtoja ovat hinta tulokseen (p/e), myyntiin (p/s), tasearvoon (p/b), kassavirtaan (p/fcf) tai osinkoon (d/p) nähden. Arvosijoittaja yleensä arvioi reaalimittarin keskimääräisenä lukuna tai tasona, koska hän omistaa osakkeita suhdanteen yli – saaden nimenomaan keskimääräisen tason mukaisen suorituskyvyn.

Koska nykykurssit huimaavat normalisointiharjoituksen jäljiltä, tulee ostokriteeristöä täydentää. ”Osta alhaisten tunnuslukujen osakkeita” on siis vasta ensimmäinen kolmipyörän tukipisteistä. Tällä ostoslistalle suodattuvat vasta tilastollisesti seulaan jääneet ”halvalta näyttävät” osakkeet.

Osakevalinnassa onnistuminen edellyttää yleensä kolmipyörää

Kahdella täydennyskomponentilla osumatarkkuus paranee.

Ensimmäinen lisä on kasvu. Arvokasta on se, joka ei näy vielä toteumassa. Arvosijoittajakin haluaa kasvua, mutta ilman preemiohintaa. Osakkeen ei tarvitse kirkua halpuutta, jos tulevan kasvun myötä yhtiön kestävä arvo kasvaa.

Toinen lisä on laatu. Bisneksen vallihauta estää kilpailijoiden invaasiota. Ennustettava tulosura nojaa jatkuviin tuloihin yli suhdanteiden. Korkea pääoman tuottokyky osoittaa laadun ja tehon. Vuolas vapaa kassavirta vähentää tarvetta velkaantumiseen, ollen samalla osinkojen lähde ja omien osakkeiden takaisinostojen mahdollistaja.

Hyvä yritysjohto on rehellinen, osaava ja pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaja. Se allokoi pääoman tuottaviin hankkeisiin – kuten rahastonhoitaja. Vahva tase auttaa haukkaamaan kilpailijat edullisesti, jos myrsky nousee.

Korkean laadun yhtiössä kassavirrat ovat olemassa vielä vuosien jälkeen. Nykyisessä markkinatilanteessa ennustettavuus on omiaan houkuttelemaan osakkeiden ostolaidalle myös korkosijoittajia. Sen sijaan kilpailueduton yhtiö voi saada valtion omistajaluetteloonsa.

Yhdistämällä arvostustason, kasvun ja laadun sijoittaja voi löytää avaimet taloudelliseen riippumattomuuteen. Seuraavassa tarkastelen arvosijoittajien suosimia lähestymistapoja toimivan kolmipyörän virittämisessä.

Hinta, kasvu ja laatu: arvosijoittaja painottaa turvamarginaalia

Sijoittaja saa arvo-osakkeista pörssikurssilla mitattuna huokeasti hinnoiteltua yhtiön netto-omaisuutta ja tasaista osinkovirtaa liiketoiminnan nettotuloksesta, joka on yleensä korkea suhteessa arvosijoittajan hankintahintaan. Arvosijoittajat etsivät jo historiallisesti ansaintamallinsa toimivuuden ja suorituskykynsä osoittaneita yhtiöitä. Kannattavien yhtiöiden kategoriassa tylsyys on arvosijoittajien mieleen.

Arvosijoittaja etsii suojaa sijoitukselleen kahta kautta. Ensinnäkin turvamarginaalia tavoitellaan siten, että osakeostot pyritään keskittämään osakkeen alhaisten tunnuslukujen ajankohtaan. Toiseksi turvamarginaalia luodaan siten, että yhtiövalinnassa säilytetään edeltävästä kohdasta huolimatta tietyt laatukriteerit, jolloin suojaa syntyy yhtiön kilpailuedun vahvuudesta eli siitä, miten turvatut ovat liiketoiminnan tulevat tuotot. Kyseessä on siis ”arjen turvamarginaali” kilpailulta.

Arvosijoittajat eivät kuitenkaan ole mikään tasapaksu ryhmä sijoittajia. Heidän joukostaan löytyy useita eri lähestymistapoja, joilla pyritään etsimään markkinoilta ”todellista arvoa” mahdollisimman edullisesti.

Kontraaja

Vastavirtasijoittajaa kutsutaan pörssislangissa yleensä kontraajaksi. Hän yrittää hyötyä markkinapsykologian (sijoittajien yhteisten tunne-elämän heilahteluiden) tarjoamista mahdollisuuksista. Hän tekee osto- ja myyntipäätöksiä tarvittaessa myös markkinoiden yleistä mielipidettä vastaan. Toisesta näkökulmasta tarkastellen voi sanoa, että kontraaja tekee samoin kuin muut, mutta ennen heitä.

Selvää kuitenkin on, että yleensä markkinat ovat niin tehokkaat, ettei kontraaja välttämättä ole ennakoiden oikeassa. Siksi kontraamalla otettava vahva näkemys vaatii taustalleen huolellisen analyysin. Viitaten Yhdysvalloissa vallitsevaan osakeindeksin kaikkien aikojen ennätystasoon, on vaivatonta kuvitella, mihin suuntaan kontraaja yleisen osakepainotuksensa seuraavaksi säätäisi.

Kontraajalla on kuitenkin pelin paikkansa myös nousevilla markkinoilla. Hänen ansaintamahdollisuutensa rakentuu siten, että toisinaan sijoittajat reagoivat laumana uutisvirtaan. Nykyisillä nousumarkkinoilla tämä voi tapahtua joko suotuisiin koko markkinaa tai yksittäistä pörssiyhtiötä koskeviin uutisiin liian optimistisin uudelleenarvioin. Moni haluaa osansa yhtiön menestyksestä ja ostaa lisää hyvin menestyneiden yhtiöiden osakkeita. Tuntuva kurssinousu houkuttelee pörssin kirkkaimpien tähtien omistajakuntaan lyhyellä tähtäimellä runsaasti uusia sijoittajia, mikä ajaa osakkeen hintaa ylöspäin.

Kurssikehitys voi erkaantua sinänsä hyvästä liiketoiminnan kehityksestä tavalla, joka luo kuplahinnoittelun, tai ainakin dramaattisesti laskeneet tulevat tuotto-odotukset. Häveliäisyyssyistä jätän tällä kertaa kotimaiset esimerkit listaamatta.

Noususpurtin jälkeen kontraaja huomaa riskin siitä, että sijoittajien hetkellinen yksimielisyys voi kohottaa yhtiön arvostustason epärealistisen korkeaksi pitkän aikavälin näkymiin nähden. Lyhyen tähtäimen kurssipiikissähän on yleensä kyse nimenomaan odotusten muuttumisesta – eli useimmiten p/e-luvun noususta.

Nykyhetken markkinatilanteessa mahdollista yliarvostusta on perusteltua tarkastella ainakin kahdesta eri tulokulmasta: suhteessa yhtiön tulokseen ja vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin (korkoihin).

Toisaalta kontraaja tietää, että lyhyellä aikavälillä kuullut negatiiviset uutiset saavat ajoittain käsittämättömän suuret mittasuhteet. Nämä mittasuhteet hämärtävät sijoittajien käsityksen yhtiön harjoittaman liiketoiminnan todellisesta pitkän aikavälin ansaintakyvystä. Kontraaja näkee tällöin ainutlaatuisen, tai ainakin varsin harvinaisen, tilaisuutensa koittaneen osakkeen ostolaidalla.

Kontrastrategiassa arvosijoittaja voi siis päätyä ostamaan muiden sijoittajien hylkimää yhtiötä. Hylkiöitä löytyy yleensä jokaisessa markkinatilanteessa – nykyisessäkin, mutta tässä kohdassa on kuitenkin syytä alleviivata, että usein yhtiön hylkimisellä on perusteensa, jolloin arvosijoittajakin ymmärtää jättää tapauksen muiden murheeksi. Arvosijoittaja ei kiinnostu kilpailukyvyttömästä yhtiöstä.

Kaikkiaan vastavirtasijoittaja ostaa osakkeita sellaisesta yhtiöstä, joka on suhdanteiden yli ulottuvassa tarkastelussa kannattavuudeltaan erittäin kilpailukykyinen, mutta lähitulevaisuudessa merkittävien ja luonteeltaan ohimenevien uhkakuvien ympäröimä. Optimitilanteessa liiketaloudelliset vaikeudet ja osakekurssin alakulo ovat yhtiön ulkopuolisia, esimerkiksi suhdanteeseen tai samalla toimialalla toimivaan toiseen yhtiöön liittyviä.

Nykyhetken markkinatilanteessa pörssisuhdanne näyttää kuumalta, joten kontraajalle riittää enemmän tarkasteltavaa toimialoittain, kuten kaivoksista tai raaka-aineista. Saavutettava turvamarginaali riippuu siitä, olivatko metallit ja raaka-aineet vielä muutama vuosi sitten kuplassa, ja onko nykytasolle asti nähty lasku sittenkin vain normalisoitumista.

Tiivistäen ilmaistuna vastavirtasijoittaja on ostolaidalla silloin, kun valtaosa muusta sijoittajakansasta luopuu laatuyhtiön osakkeista. Hän on puolestaan myyntilaidalla silloin, kun muut sijoittajat ostavat hetkellisesti kilpaa tietyn laatuyhtiön osakkeita.

Yrityskauppiaat

Yrityskaupparintamalla onnistujat ovat oma vähälukuinen joukkonsa. Heidän toiminnalleen on ominaista suurten pääomien varassa toimiminen, sillä pörssiyhtiön vähemmistöosuutta tavoittelemalla on käytännössä vaikeaa vaikuttaa yhtiön sisällä aktiivisesti – tai ainakaan tehokkaasti ja merkittäviä tuloksia saavuttaen.

Piensijoittaja kykenee vain harvoin vaikuttamaan päätöksentekoon pörssiyhtiössä. Omistusosuuden suuruudesta riippumatta sijoittajalla on toki kysely- ja puheoikeudet yhtiökokouksessa, mutta todellinen vaikutusmahdollisuus jää useimmiten puuttumaan. Pääomavaatimuksista johtuen aktiiviset yrityskauppiaat ovat yleensä joko teollisia yritysostajia tai muutoin suursijoittajia.

Menestyvä yrityskauppias toimii periaatteessa samoin kuin muutkin arvosijoittajat, mutta hän ostaa yhtiöstä tuntuvan omistusosuuden, joka mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen. Yritysostajan strategia edellyttää myös huomattavan määrän osaamista sijoittajalta, siinä missä tavanomainen piensijoittaja joutuu yleensä luottamaan, tai saa luottaa siihen, että kohdeyhtiön johtohenkilöt tietävät mitä he ovat tekemässä. Tämä voi rakentaa sijoittajan kolmipyörään jopa kasvuelementin.

Toisinaan yrityskauppiaalle saattaa avautua kertaluontoinen tilaisuus kaapata heikosti johdettu yhtiö pilkkahintaan. Omistuksen tuntuvan kasvattamisen jälkeen yrityskauppias haluaa vapauttaa yhtiössä piilevän todellisen liiketoiminnallisen ansaintapotentiaalin ja arvon vaikuttamalla aktiivisesti.

Vaikuttaminen voi liittyä mm. yhtiön strategiseen suuntaan, konsernirakenteen muutoksiin, ylimääräisten kertyneiden voittovarojen jakamiseen tai vaikkapa yritysjohdon koostumukseen. Aktiivisen yrityskauppiaan strategia pohjautuu siihen, että yhtiö olisi vallitsevaa markkinahintaa selvästi arvokkaampi paremmin johdettuna tai organisoituna. Joskus yrityskauppias nimittää itsensä tai edustajansa nurkatun yhtiön hallitukseen, jotta vaikuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta.

Nykyisessä markkinatilanteessa piensijoittajan mahdollisuus hyötyä ”yrityskauppiasstrategiasta” muodostuu lähinnä mahdollisuudesta peesata osakevalinnoissa hyväksi koettuja pääomistajia. He saattavat pystyä kääntämään seuraavan laskusuhdanteen voitoksi siirtelemällä pelinappuloita järkevästi.

Perinteiset arvosijoittajat

Kuten usein menestyksekkääseen sijoitustoimintaan, myös arvosijoittamiseen yhdistetään lähtökohtaisesti pitkäjänteisyys. ”Perinteiset” pitkäjänteiset arvosijoittajat tutustuvat potentiaalisiin ostokohteisiin tutkailemalla ensin itse pörssiyhtiötä ja vasta sitten sen osakkeesta kertovia tunnuslukuja. Tällaista sijoitustyyliä kutsutaan yleensä fundamentteihin pohjautuvaksi strategiaksi.

Lähestymistavassa sijoitusanalyysin kohteena on esimerkiksi yhtiön liikevaihdon muutos, liikevoiton kehityskaari tai oman pääoman tuottokyky. Näiden muuttujien historiallista, nykyistä ja erityisesti arvioitua tulevaa kehitystä tarkastellen sijoittaja laskelmoi yhtiölle suotavan, viime kädessä osingonmaksupotentiaaliin perustuvan todellisen arvon, jota hän peilaa vallitsevaan pörssikurssiin. Käytännössä laskelmassa tarvitaan tieto yhtiön osingonmaksukyvystä, arvio sen tulevasta kehityksestä ja sitten vain diskontataan jakoviivan alla näitä kassavirtoja sijoittajan tuottovaatimuksella.

Nykyisessä markkinatilanteessa on mahdollista sanoa, että osakkeet näyttävät olevan historiaansa verrattuna hintavia suhteessa tuloksiin ja osinkoihin (korkeampi p/e), mutta huokeita suhteessa vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin (tuottovaatimukseen vaikuttava korkotaso). Kaikkiaan pitkäjänteinen arvosijoittaja ei siis löydä huutavan huokeita ostokohteita pelkällä p/e-luvun analyysillä, vaan hänen on tehtävä arvionsa osakkeille vaihtoehtoisten tuottojen tulevasta kehityksestä, jotta nykyhetkellä arvioitavissa olevat tulevat osingot voidaan muuttaa nykyarvoksi järkevästi valitulla tuottovaatimuksella, joka huomioi heikot vaihtoehdot.

On huomattava, että “tavanomaisessa” arvosijoittamisessa on perinteisesti läsnä myös laadullisten sijoituskriteerien arviointi. Näitä ovat mm. hyvä hallintomalli ja omistajarakenteen merkitys, yhtiön tavaramerkin ja asiakassuhteiden vahvuus, laadukkaan yritysjohdon välttämättömyys sekä porterilainen analyysi liiketoiminnan kilpailuedun kestävyydestä. Laadullisia ulottuvuuksia voidaan analysoida esimerkiksi SWOT-kaavioin (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat).

Kokonaisuutena laadulliset ulottuvuudet ovat hyvin olennaisia tarkasteltaessa kestävän kilpailuedun omaavia sijoituskohteita, sillä muuttujat selittävät, miksi yhtiön numeeriset tunnusluvut ovat niin vahvoja tai heikkoja kuin ne tarkasteluhetkellä ovat. Laadullisten tekijöiden ymmärtäminen luo näin ollen parhaimmillaan turvamarginaalia numeerisen sijoitusanalyysin taustalle, kun sijoittaja sisäistää yhtiön menestyskaavan salaisuuden ja sitä kannattelevat keskeisimmät oletukset.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin pääoman pysyvästä menettämisestä. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Frederic Mancosu via Foter.com / CC BY-NC-ND

Artikkeli Kurssit ovat ennätyksissä – miten osakevalinnassa voi onnistua jatkossa? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Lapselle säästäminen kannattaa

Ti, 30/08/2016 - 16:26

Viime aikoina eri medioissa on ollut paljon puhetta lapselle säästämisestä. Lue miksi juuri lapselle säästäminen kannattaa ja miten siihen kannattaisi ryhtyä.

Aika on rahaa

Vanhan sanonnan mukaan aika on rahaa. Säästämisessä pitkäjänteisyys onkin kultaa. Varsinkin lapselle säästämisessä korkoa korolle ilmiö pääsee valloilleen, koska lapsella on enemmän aikaa odotella tuoton karttumista.

Korkoa korolle ilmiön vaikutus kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä. Maailman kuulun sijoittajan, Warren Buffettin varallisuudesta 95 prosenttia on syntynyt kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. No, ei hän ollut tyhjätasku sitä ennenkään.

Todellisessa osakesijoittamisessa pitkäaikaväli edustaa lisäksi kasvavassa määrin ennustettavuutta, kun taas lyhyt aikaväli sattumanvaraisuutta. Mitä pidempi sijoitushorisontti, sitä varmemmin sijoituksesi keskimääräinen vuotuinen lähenee 6,6 prosenttia.

Matkan varrella olevat tuottospurtit ja -romahdukset tasaantuvat ajan myötä tuota lukua kohti. Mikäli tämän sisäistää, voi lisäksi nukkua elämänsä yöt levollisin mielin.

Pienemmällä pidemmälle

Jos 40 -vuotias aikoo miljonääriksi eläkeikäänsä mennessä, hänen tulisi sijoittaa 178 055,53 euroa osakemarkkinoille ja antaa sijoituksen kasvaa 6,6 prosentin keskimääräistä vuotuista osaketuottotahtia, jotta hän pääsisi tavoitteeseensa.

Mikäli 20 -vuotiaalla on samat pyrkimykset, hänen ei tarvitsisi sijoittaa kuin 49 591,97 euroa ja korkoa korolle ilmiö hoitaa loput. Täytettyään 67 vuotta tämä laskennallinen sijoitus on kasvanut tasan miljoonaan euroon.

Vastasyntyneestä lapsesta leivotaankin sitten eläkemiljonääri 13 812,34 euron kertasijoituksella.

Yllä olevat esimerkit ovat toki täysin laskennallisia, mutta korko korolle ilmiön ajan myötä kasvava vaikutus on yksiselitteinen: mitä aikaisemmin aloitat säästämisen, sitä vähemmällä pääset perille. Valitettavan monen kohdalla – myös omalla – tämän seikan sisäistämiseen menee turhan monta vuotta.

Lapselleen säästäminen on viisauden hyödyntämistä ajoissa.

Tarkan-markan jälkeläisiä?

Esimerkin voimalla iskostettu säästämisen periaate ja toiminnallisuus saattaa myös kasvattaa lapsesta sopivasti talousviisasta jälkeläistä.

Raha ei tee onnelliseksi, kuten ei myöskään rahattomuus. Sopivasti iskostetulla talousajattelulla jälkeläiset saattavat välttyä turhilta karikoilta, kuten pikavippien aiheuttamilta pienvelkakierteiltä. Suuremmilta velkakierteiltä nyt puhumattakaan.

Einsteinin sanoin: ”korkoa korolle ilmiö on maailman kahdeksas ihme. Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä”.

Helppoa

Päinvastoin kuin sijoituspalvelualan ihmiset yleensä antavat ymmärtää, vaurastumisen alulle laittaminen ei ole vaikeaa. Se vaatii vain kolmea asiaa:

  1. Aloita säästäminen. Ellet aloita mikään ei muutu.
  2. Säästä pitkäjänteisesti osakkeisiin, esimerkiksi kustannustehokkaiden osakeindeksirahastojen avulla. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten ja pitkäjänteisyyden avulla pääset yhä varmemmin tavoitteeseesi.
  3. Minimoi sijoitustoimintaasi liittyvät kulut. Kulut syövät tuottoa. Vain sijoittamisessa saat enemmän, kun maksat vähemmän.

Kuluton kuukausisäästösopimus, jonka puitteissa kuukausittainen summa siirtyy automaattisesti valitsemiisi sijoitusrahastoihin, on useimmille se helpoin ja varmin tapa onnistua pitkäjänteisessä osakesäästämisessä.

Pienistä puroista…

Palkastaan on suhteellisen helppo kanavoida 3-5 prosentin summa säästöön ilman, että taloudenpito kaatuu. Vaikka tulopuoli jättäisikin toivomisen varaa.

Huomaa, että jo viisitoista (15) kuukausittaisesta lapsilisästä sijoitettua euroa tuottanee viisaamman lapsen ja tälle noin 132 551 euron ylimääräisen eläkkeen. Tämä ei vaadi syviä taskuja vaan pitkäjänteistä kärsivällisyyttä.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292

Artikkeli Lapselle säästäminen kannattaa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit