Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 41 min 34 s sitten

Seitsemän ajatusta osinkoeurojen uudelleensijoittamiseen

To, 23/03/2017 - 21:22

Tähän aikaan vuodesta osinkoeuroja alkaa kilahdella tilille. Moni miettii, milloin ne kannattaisi uudelleensijoittaa – sikäli, kun tuotot voi jättää salkkuun kasvamaan korkoa korolle lisäsijoituksin. Listaan tässä merkinnässä seitsemän ajatusta osinkoeurojen uudelleensijoittamisen suunnitteluun.

Osingonmaksukausi kasvattaa sijoittajan käteisvaroja. Korvieni välissä pyrin jo lähtökohtaisesti tekemään itselleni selväksi sen, mikä osa kasvavasta käteispuskurista vastaa ”käteistä investointina” ja mikä osa ”käteistä mahdollistajana”.

Nimensä mukaisesti investoinnin pitäisi tuottaa itsessään jotain. Hyvin pitkälläkin aikasarjalla tarkasteltuna käteinen on kuitenkin tuottanut sijoituksena inflaation jälkeen vain erittäin maltillisia reaalituottoja. Tällä hetkellä se tuottaa paikoitellen jopa negatiivisia reaalituottoja, kun inflaatiovauhti saattaa ylittää nimellisen korkotuoton. Eihän sellaista kannata uskotella itselleen sijoitukseksi?

Edeltävästä johtuen tietyn ”vähimmäiskäteisen” määrän, jolla sijoittaja pystyy huolehtimaan tilinhoitomaksuistaan ja muista välttämättömistä juoksevista kuluistaan, ylittävä osa saa vastaansa merkittävän vaihtoehtoiskustannuksen. Tästä syystä en näe viisaana ennustaa suhdannekäänteitä koko varallisuudella, koska käteissalkun päällä istuva sijoittaja menettää jatkuvasti ainakin osingot. Ja markkinat voivat pysytellä ylihintaisia pidempään kuin sinä jaksat pysyä kärsivällisenä odottaessasi kurssilaskua.

”Käteinen mahdollistajana”-teemassa sijoittaja ei odotakaan reaalituottoa kassavaroille, vaan hän odottaa osakehintojen laskua. Silloin sijoittaja saa ostettua kiinteällä euromäärällä kappalemääräisesti enemmän osakkeita kuin välittömästi ostonappia painamalla. Suurempi osakemäärä tuottaa luonnollisesti tulevaisuudessa suuremman osinkovirran ja suuremman pääoman kertymisen.

Seuraavassa listaan seitsemän ajatusta, joiden toivon antavan ajateltavaa tänä keväänä kotiutuvien osinkoeurojen uudelleensijoittamisen suunnitteluun. (Tietysti yksi täysin varteenotettava vaihtoehto on osinkojen kuluttaminen, mutta listaus lähtee liikkeelle olettamasta, jossa eurot sijoitetaan uudelleen.)

1) Käteiskassan kartuttaminen pitää aloittaa jo hyvän sään aikana, jotta pelivaraa on riittävästi myrskyn silmässä. Kukaan ei tiedä, minä aamuna rantaa kohti vyöryy hyökyaalto. Tai mistä syystä osakemarkkinat ylipäätään punertavat paniikkimielialan levitessä. Silloin tulee joka tapauksessa aivan liian kiire hankkia ”salkun ulkopuolelta” uutta käteistä alemyynnissä suoritettavia osakeostoja varten. Kokemus on ainakin itselleni osoittanut sen, että on haastavaa säästää tuntuva määrä käteistä nopeasti.

2) Henkinen haaste istua käteisposition päällä on valtava pörssin nousumarkkinoilla. Sijoittaja, jolla on tukeva määrä käteistä osakeindeksien seuraavan laskusuhdanteen pohjalla, on todennäköisesti istunut tuntuvan käteisposition päällä osan edellisestä (nykyisestä) kurssihuipentumasta, kun muut sijoittajat ovat juhlineet markkinoilla hetkeä ennen valomerkkiä. Jos kantti pettää, sijoittaja saattaa noususuhdanteen keskellä keventää osakepainoaan käteiseksi ja ostaa osakkeet paniikinomaisesti takaisin juuri hypen huipulla vain muutamaa hönkäystä ennen laskutrendin alkamista. Tällöin sijoittaja menettää parhaan osan noususta, saaden kuitenkin osakseen tulevan kurssilaskun täysimääräisesti. Maltti on valttia, poukkoilu sen sijaan yleensä kallista.

3) Maksimaalinen hyöty laskevista osakemarkkinoista saavutetaan ostamalla laatuyhtiöitä käteisellä, ei rahoittamalla osakeostoja myymällä jo salkussa olevaa, hetkellisesti laskenutta toista laatuyhtiötä. Seuraavaan nousukauteen on parempi mennä molempien laatuyhtiöiden kyydissä ja suuremmalla osakemäärällä verrattuna tilanteeseen, jossa sijoittaja rahoittaa kriisitilanteissa uusien yhtiöiden osakeostot myymällä vanhoja osakkeitaan alle niiden todellisten arvojen. Mitä lisäarvoa luo sijoittajalle, jos alihintainen laatuyhtiö vaihdetaan toiseen samanlaiseen? Ideana pitäisi olla se, että uuden suhdannenousun alkaessa tai markkinapaniikin väistyessä yhtiökohtainen laatu hinnoitellaan jälleen osakekurssiin täysimääräisesti. Miksi sijoittaja ottaisi tämän päälle vielä ”tarpeettoman” riskin siitä, että yhtiö saa sisäisen kriisinsä tai toimialakohtaisen haasteensa ratkaistua?

4) Kurssiromahdukset ovat yleensä ajallisesti huomattavasti nopeampia ilmiöitä kuin pörssi-indeksien nousutrendit. OMX Helsinki cap -indeksi oli 5 000 pistettä alkukesällä 2008. Sitten kaatui Lehman Brothers, ja indeksi laski 9 kuukaudessa 55 prosenttia. Vasta kuusi vuotta myöhemmin, alkukesällä 2014 indeksimme saavutti jälleen 5 000 pisteen rajan uudelleen. On kuitenkin huomattava, että yksittäisten laatuyhtiöiden osakkeita voi tulla tarjolle alehintaan useammin kuin kokonaisia pörssi-indeksejä.

5) Kohtuullinen määrä käteisvaroja suhteessa osakesalkun markkina-arvoon tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden osallistua tarvittaessa maksullisiin osakeanteihin. Toki sijoittaja voi osallistua antiin myymällä jotain toista osaketta ja rahoittamalla annin vapautuvilla sijoitusvaroilla, mutta tällöin sijoittaja on mukana seuraavalla nousukaudella todennäköisesti pienemmällä osakemäärällä verrattuna tilanteeseen, jossa hän osallistuisi maksulliseen antiin valmiiksi sivuun laitetulla käteisellä. Käteisen merkitystä korostanee se, että pörssiyhtiön todennäköisyys ajautua maksullisen osakeannin partaalle kasvanee heikon suhdannevaiheen aikana. Toisin sanoen juuri silloin, kun käteistä tarvittaisiin myös muiden edullisten osakkeiden lisäostoihin.

6) Suhtaudu käteiseen siten, ettet joka markkinatilanteessa edes yritä saada sille maksimaalista korkotuottoa. Arvosta sen sijaan käteisen tarjoamaa liikkumavaraa. Erityisesti sitä mahdollisuutta, minkä käteinen tarjoaa sinulle laskevien osakehintojen markkinatilanteessa eli silloin, kun muilla sijoittajilla on tarve muuttaa sijoituksensa käteiskassoiksi. Silloin laatua saa halvalla, mutta vain se, jolla on käteistä silloin, kun muilla sitä ei ole.

7) Menestyvä sijoittaja ei käteiskassan eduista huolimatta lähtökohtaisesti ennusta lyhyen aikavälin kurssiliikkeitä – eli muiden sijoittajien mielialojen heilahteluja – koko sijoitusomaisuudellaan. Usein käy niin, että ne jotka myyvät osakkeensa huipulla, hankkivat ne takaisin laskussa liian aikaisin. Vaihtoehtoisesti he saattavat odottaa laskutrendin pohjalukemia niin kauan, että juna ehtii kääntyä jo takaisin kohti koillista. Toisaalta pohjalla osakkeita ostaneet rahastanevat nousua käteiseksi turhan aikaisin, menettäen noususyklin huipentuman. Paras odotusarvo menestykselle lienee silloin, kun sijoittaja istuu laatuyhtiön kyydissä täysimääräisesti sekä nousut että laskut – tai salkun markkina-arvoon nähden korkeintaan vain noin kymmenyksen käteiskassan painotuksia kulloisenkin näkemyksen mukaan muutellen.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Thomas Hawk / Foter / CC BY-NC

Artikkeli Seitsemän ajatusta osinkoeurojen uudelleensijoittamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 70 – Kuulijakysymykset, osa 4

To, 23/03/2017 - 12:40

 

Kuulijakysymykset, osa 4

#rahapodi vastaa jälleen suureen määrään kuulijakysymyksiä. Käsittelyssä aiheet kuten markkinaromahdus, korkorahastot, pitkät asuntolainat, lapselle säästäminen ja osakeannit.

Muun muassa näitä aiheita käsitellään jaksossa:

  • Mitä sijoittajan pitäisi tehdä jos markkinat romahtavat? Realisoida voitot vai ottaa osakemarkkinaindeksit ja myyntioptiot käyttöön?
  • Arjen säästövinkit. Pienistä puroista syntyy suuri joki?
  • Ovatko korkorahastot ja -instrumentit järkeviä sijoituskohteita?
  • Voiko suomalainen hakea Ruotsista pitkää asuntolainaa?
  • Millainen verotuskäytäntö Amerikkaan rekisteröityjen ETF:ien osalta on? Tuleeko verotuksessa ongelmia voittoja realisoitaessa? Entä voiko suomalainen piensijoittaja osallistua amerikkalaisen yhtiön osakeantiin?
  • Lapselle säästäminen. Omistuksia voi esimerkiksi siirtää 4 999 euroa per kolme vuotta ilman veroseuraamuksia.
  • Kirjasuosituksia. Michael Lewis: Liar’s Poker, Roger Lowenstein: Buffett – The making of an American capitalist, Marko Erola: Paras sijoitus, Jukka Oksaharju ja Karo Hämäläinen: Sijoita kuin guru, William Sharpe: Investments ja McKinsey & company: Valuation.

Jakso julkaistu 23.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 70 – Kuulijakysymykset, osa 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osinkokone.com haalii osinkoja kahdessa kategoriassa

Ti, 21/03/2017 - 13:02

Osinkokone.com-blogia kirjoittaa vuonna 1980 syntynyt, IT-alalla työskentelevä perheenisä. Hän on oppinut sijoittamisen alkuvaiheen virheistään ja sijoittaa nykyään tarkan sijoitusstrategian mukaisesti.

 

Kerro sijoittamisesi alkuvaiheista!

Olen harrastanut sijoittamista kymmenisen vuotta. Mielenkiinto sijoittamiseen lähti oikeastaan siitä, että palkkatöiden ansiosta oli opiskeluvaiheen jälkeen enemmän rahaa käytettävissä. Talousasiat ovat sinänsä kiinnostaneet aina, joten aika nopeasti löysin esim. keskustelufoorumien kautta keskustelua osakkeista ja muista sijoitusinstrumenteista.

Koin osakkeisiin suoraan sijoittamisen itselleni kiinnostavammaksi tavaksi sijoittaa heti alkumetreillä. Tein vain sen virheen, että kohdistin mielenkiintoni ensimmäisenä eniten ”huulilla” pyörivien osakkeiden pariin ns. tuulipuku kahisten. Olen siis itsekin kokenut esim. Nokian laskuvuodet ja niistä pääsin maksamaan oppirahoja jossain määrin.

Lisäksi keskityin ehkä turhan pitkään pelkästään Suomen osakemarkkinoihin – ”matkailu” avartaa myös sijoittamisessa ja muidenkin maiden pörssien sijoituskohteisiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Erilaiset kokemukset, niin positiiviset kuin negatiiviset, auttavat hahmottamaan itselle sopivimman sijoitusstrategian.

 

Osinkokone.comin Shareville-salkkujen kehitys:


Lue lisää Shareville-widgeteistä

 

Millainen on sijoitusstrategiasi?

Pääsijoitusstrategiani muodostuu osinkosijoittamisesta. Olen laatinut 15–20 vuoden suunnitelman, jossa osinkosijoittaminen on jaettu kahteen kategoriaan:

  • pienempiriskisiin OsinkoAatelisiin eli pitkän matkan osinkovirtansa nostajiin sekä
  • riskipitoisempiin KorkeaOsinko-kohteisiin, joiden osinkoprosentit voivat ylittää jopa 20 % rajan. Sijoitusteni pääpaino on Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden pörsseissä. Sijoitan osingot aina uudelleen.

OsinkoAateliset ovat yhtiöitä, joiden tulee täyttää seuraavat asettamani kriteerit:

1. Pörssiin listatun yrityksen tulee olla kasvattanut osinkovirtaansa vähintään viimeiset 10 kalenterivuotta.

2. Kyseisen yrityksen osinkovirta tulee olla kasvanut vuosittain keskimäärin vähintään 8 % viimeiset 10 kalenterivuotta.

3. Yrityksen osakkeen osinkoprosentti on tarkasteluvaiheessa vähintään 2 %.

KorkeaOsinko-sijoituskohteet ovat puolestaan osakkeita ja muita sijoitusinstrumentteja (mm. ETF, ETN) joissa osinkoprosentti liikkuu lähtökohtaisesti yli 10 %, jopa 20 % tason. Kyseisillä kohteilla on yleensä enemmän riskikerrointa, joita avaan artikkeleissani tarkemmin. Kohteiden valinnassa painaa ison osinkoprosentin ohella riskianalyysi siitä, miten kestävää ison osinkoprosentin jakaminen voi ajallisesti olla.

Yksi suuri mielenkiinnon kohteeni ovat olleet REIT-yhtiöt, joista olen kirjoittanut laajemman yleisartikkelinkin. Olen pyrkinyt avaamaan myös muita osinkosijoittajan kannalta kiinnostavia kohteita tutummaksi laajemmalle yleisölle, esimerkkinä MLP-yritykset. Varsinkin Yhdysvaltain suunnalta erilaisia vastaavia löytyy muitakin ja tulen niitä käymään läpi lisää jatkossakin.

Pidemmällä aikavälillä sijoitukseni painopiste tulee siirtymään KorkeaOsinko-kohteista OsinkoAatelisiin riskikertoimen pienentämiseksi.

Koska maantieteellinen painopisteeni kohdistuu Pohjois-Amerikan markkinoille, jakavat valitsemani sijoituskohteet lähtökohtaisesti osinkoa kvartaaleittain tai kuukausittain. Näin ollen monelle tuttu Suomen osinkokevät on itse asiassa minulle aika eksoottinen asia. Palataan ehkä jälleen Nokian aikoihin omalla sijoitusurallani.

Sijoitusstrategiani avulla pyrin pääsemään tarpeeksi suurten kuukausittaisten osinkotulojen turvin normaalia eläkeikää aiemmin taloudellisesti vapaaksi. Se ei välttämättä tarkoita, että jäisin normaalia aiemmin eläkkeelle – mutta toisaalta se voi mahdollistaa sen.

 

Osinkokone.comin Shareville-salkkujen sisältö:


Lue lisää Shareville-widgeteistä

 

Miten sijoittaminen on vaikuttanut elämääsi?

Sijoittaminen on opettanut harrastuksena luomaan ja määrittämään omat strategiat, joita on valmis noudattamaan – mutta myös hiomaan niitä tarvittaessa. Olen oppinut myös tekemään paremmin taustatutkimusta yhtiöistä joihin sijoittaa, olethan yksi sijoituskohteesi omistajista.

Toisinaan intohimoinen harrastus voi viedä turhankin paljon osuutta vapaa-ajasta, tästä kuitenkin perheellinen saa tarvittaessa ”palautumiskäskyn todellisuuteen” ennätysnopeasti. Harrastuksena sijoittaminen on kuitenkin erittäin suositeltavaa, kaikin puolin. Mahdollinen taloudellisen tilanteensa parantaminen erottaa myös sen pitkälti muista harrastuksista.

 

Minkä neuvon antaisit muille sijoittajille?

Tutki ja tutustu sijoituskohteisiin ennakkoon, lue alan kirjallisuutta, sijoitusblogeja ja sijoitusfoorumeita saadaksesi ideoita ja tietoa, verkostoidu kokeneempien sijoittajien kanssa. Pääasia on, että tartut toimeen!

Sijoittaminen ei ole mystistä pienten eliittipiirien salatiedettä, vaan tietoa ON saatavilla ja harrastaessasi opit koko ajan lisää. Laadi oma strategiasi ja pyri noudattamaan sitä – strategian tarkentaminen matkan varrella on sallittua.

Lue Osinkokone.com-blogia täällä.

 

Osinkokone.comia ja yli 120 000 muuta sijoittajaa voit seurata Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa Sharevillessä.

 

Lue myös muut sijoittajatarinat:

 

Katso kevään parhaat osingonmaksajat täältä!

Artikkeli Osinkokone.com haalii osinkoja kahdessa kategoriassa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Aktiivisuus – miksi maksaa epävarmuudesta?

La, 18/03/2017 - 07:00

Aktiivisessa salkunhoidossa salkunhoitaja pyrkii sijoittamaan osakkeisiin jotka tuottaisivat yleistä markkinaa paremmin. Passiivisessa lähestymistavassa sijoitetaan esimerkiksi yleisindeksin mukaisiin osakkeisiin sen ihmeemmin arvailematta, mitkä osakkeet saattaisivat tuottaa paremmin. Edellisessä lähestymistavassa keskimääräiset vuotuiset kokonaiskulut ovat tyypillisesti noin kahden prosentin luokkaa, jälkimmäisessä muutaman kymmenyksen – jopa nolla. Kumpi vaihtoehdoista sitten tuottaa paremmin?

Aktivisen ja passiivisen otteen eduista ja haitoista on kirjoiteltu monet palstat – myös tällä Nordnetblogissa*. Tutkimusten valossa keskimäärin noin kolme neljäsosaa aktiivisesti hoidetuista rahastoista jäävät vertailuindekseilleen, suunnilleen synnyttämiensä kokonaiskulujen verran (esimerkki 1, esimerkki 2, esimerkki 3). Mitä korkeammat kulut, sitä enemmän rahasto jää jälkeen. Aktiivinen ote kannattaa suhteellisesti parhaiten epätäydellisillä ja/tai kehittyvillä markkinoilla. Silloinkin vertailusta merkittävästi poiketen, mutta vähäisellä kaupankäynnillä ja matalilla kuluilla.

Aktiiviseen varainhoitoon vannovat toteavat tähän, että maailmasta löytyy aktiivisesti hoidettuja rahastoja jotka ovat lyöneet vertailuindeksit tullen mennen. Tämä pitää paikkansa. Sellaisia tapauksia on olemassa, mutta niitä ei ole montaa ja paremmuus on lähes poikkeuksetta jälkikäteen todettu. Jotta olisit päässyt nauttimaan kyseisen rahaston menestyksestä, sinun olisi pitänyt osata löytää se tuhansien rahastojen joukosta kymmeniä vuosia sitten (tai sitten ylivoimaisuuden pitäisi kestää tarpeeksi pitkään, mihin vain Warren Buffet on pystynyt 52 vuoden mittaisella näytöllään). Mistä pääsemmekin asian ytimeen.

Minimoimalla sijoitukseni kulut tiedän jo tänään, että kymmenien vuosien kuluttua säästöni ovat tuottaneet paremmin kuin kolme neljäsosaa aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Kynnys sijoittaa aktiivisesti hoidettuun rahastoon, joka saattaa lyödä markkinoiden keskimääräisen tuoton, mutta 75 prosentin todennäköisyydellä ei sitä tee, on siksi korkea. Kymmenien vuosien kuluttua on meinaan kohtalaisen ikävä havahtua huomaamaan, että valitsit väärän rahaston. Uutta tilaisuutta kun ei ole.

Siksi minä valitsen kulujen varman minimoinnin, epätodennäköisen paremman tuoton sijaan.

 

* Esimerkiksi: Sijoittamisen aktiiviset valinnatTuomittu sijoitusneuvontaNäin Warren Buffett valitsee ostokohteensaMaksa vähemmän, niin saat enemmänKulut jarruttavat tuottoa – mutta miten paljon?Parempaa tuottoa

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Artikkeli Aktiivisuus – miksi maksaa epävarmuudesta? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Unionin vastaisku?

Pe, 17/03/2017 - 06:17

Hollannissa äänestettiin eilen äärioikeiston ja avoimen politiikan välillä. Vaalit olivat ensimmäiset Euroopan unionissa järjestettävässä vaalien sarjassa, jossa on pelätty populististen äänten vallankumousta. Vaikka äänestystä oli povattu tiukaksi, Wildersin anti-Islamistinen, EU -eroa ja Hollannin rajojen sulkemista ajava Vapauspuolue hävisi Rutten Liberaaleille. Hollantilaiset äänestäjät jyräsivät populistinsa. Nähtäväksi jää mitä ranskalaiset äänestäjät tekevät huhtikuussa ja Saksalaiset lokakuussa. Euroopan unioni saattaa siis säästyä hajoamiselta.

Ranska

Ranskassa EU-eroa ja rajojen sulkemista ajavan Kansallisen rintaman Marine Le Penin yllätyshaastajaksi on noussut nuori pankkiiri Emanuel Macron. Sosialistien (!) entinen talousministeri perusti oman En Marche! –liikkeensä huhtikussa 2016, joka haluaa yhtenäistää jakautuneen Ranskan ja on ollut hyvässä nousuviireessä kuluvan vuoden alusta lähtien. Macronin suosioon ovat osaltaan vaikuttaneet muiden kandidaattien kompurointi muun muassa rahoituskandaaliin.

Viime viikolla mielipidemittaus sijoitti Macronin ensimmäistä kertaa presidentinvaalien kärkeen ennen Le Peniä. Koska on epätodennäköistä, että kukaan ehdokkaista saa äänienemmistön ensimmäisellä kierroksella, lopullinen äänestys toteutetaan kahden eniten ääniä saaneen kandidaatin kesken toukokuun 7. päivänä. Mielipidetutkimusten mukaan Macronista tulee presidentti, kunhan hän on toiseksi suosituin ehdokas Le Penin jälkeen.

Saksa

Trumpin nousu on synnyttänyt vastareaktion varsinkin Saksassa, missä äärioikeistolaisuutta äännekkäimmin kritisoivat sosiaalidemokraatit ovat saaneet kokea ennen näkemättömän kasvun kannatuksessaan. Suosion kasvuun on vaikuttanut äskettäin Euroopan parlamentista kotiutettu, sosiaalidemokraattien karismaattinen liittokansleriehdokas Martin Schulz, joka nosti puolueen kannatusta varsinkin pienempien puolueiden kustannuksella. Näin äärioikeistolaisen Alternative für Deutschlandin (AfD) synnyttämä poliittinen paine on keventynyt Saksassa viime aikoina.

Schulz rakentaa suosiotaan ja haastaa kristillisdemokraattien Merkelin anti-Trump kampanjallaan maassa, jonka historia käy kauhistuttavasta esimerkistä siitä mihin radikaali kansallismielisyys voi johtaa. Äskettäinen mielipidetutkimus osoitti, että vain 22 prosenttia saksalaisista pitää Trumpin johtamaa Amerikkaa luotettavana kumppanina. Se oli vain prosentin paremmin kuin Venäjä.

Eurooppa

Kuten  niin osuvasti toteaa Bloombergin jutussaan: ”Brexit ja Trump synnyttivät huolen sääntöjen romuttumisesta ja eurooppalaisen populismin vallannousun väistämättömyydestä. Eurooppalaiset monipuoluejärjestelmät vaimentavat kuitenkin ääriliikkeiden aiheuttamia uhkia. Poliittinen hajanaisuus ja siitä seuraava laajempi (kansan tahtotilan) edustus on itsessään merkittävä este Wildersin, Le Penin ja AfD:n menestyksille. Sitä voidaan pitää eurooppalaisena etuna Britannian ja Yhdysvaltojen kahden puolueen järjestelmiin nähden.”

Näyttää siis siltä, että Eurooppa ei ehkä sittenkään poteroidu protektionismiin. Kahden puolueen maissa nähtyä ilmiötä ei kuitenkaan saa jättää huomioimatta. Pinnan alla kiehuu. Vapaakaupalla on haasteensa, joihin pitää tarttua. Rakenteellisia muutoksia pitää lieventää ja nopeuttaa siten, ettei niistä kärsivä työvoima syrjäydy. Jokainen työtön on hyvinvointiyhteiskunnassa tuplakustannus – toisaalta hyödyllisen ihmisen työpanos jää hyödyntämättä, toisaalta jokainen työtön on yhteiskunnalle konkreettinen kustannus. Mikäli Euroopan talous ja EU halutaan saada liikkeelle, ihan jokainen pitää saada oikeanlaisen sorvin ääreen.

Joten…

Mikäli puolen vuoden kuluttua jomman kumman valtapuolueen kandidaatti on liittokanslerina Saksassa ja Macron on presidenttinä Ranskassa, Euroopan unioni ja yhteismarkkinat saavat vielä tilaisuuden – tilaisuuden, jota poliitikot toivottavasti eivät tuhlaa saamattomuuteen. Sitä mukaan kun epävarmuus vaalituloksista hälvenee, riskit markkinoilla pienenevät, mikä osaltaan tukee osakemarkkinoita ja euroa.

Pitkäaikaissäästäjän ei kannata tästäkään välittää, vaan jatkaa määrätietoista säästämistään kuten ennenkin.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Unionin vastaisku? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Poliittisesta ilmastosta hävittäjähankintoihin

To, 16/03/2017 - 12:24

 

Poliittisesta ilmastosta hävittäjähankintoihin

Suomen ilmapuolustukseen sijoitetaan suuria summia ja kisa hävittäjäkaupoista käy kuumana. Mikä ehdokkaista olisi Suomen ilmaherruuden kannalta järkevin vaihtoehto? Lisäksi #rahapodissa keskitytään Euroopan tuleviin vaaleihin ja populismin nousuun sekä Small Cap -indekseihin ja robotisaation vaikutukseen osakemarkkinoilla.

Jakso julkaistu 16.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli Poliittisesta ilmastosta hävittäjähankintoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Miten löytää osinkokasvua?

Ke, 15/03/2017 - 10:22

Monessa aiemmassa blogimerkinnässä olen korostanut laatuyhtiöiden suosimista keskinkertaisten yhtiöiden sijaan. Laadun kiteyttäjänä olen pitänyt ennustettavaa osakekohtaista osinkoa ja sen vakaata kasvunäkymää. Liian paljoa en ole kuitenkaan käsitellyt käytännön ohjenuoria sen suhteen, miten käytännössä laatuyhtiöitä voisi löytää suuresta määrästä pörssilistattuja kohteita. Tässä merkinnässä listaan kuusi yksinkertaista ohjenuoraa, joiden avulla voi mielestäni suodattaa ostokohteiden listalle terävimmät kärkiyhtiöt.

Kuten olen aiemmin todennut, mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan keskeisin tavoite on salkun passiivisen osinkovirran kasvattaminen ajan mittaan. Lähtökohtana on saavuttaa paitsi ostovoimaltaan jatkuvasti kasvava jatkuva tulovirta, myös arvonnousu suhdanteiden yli. Jälkimmäinenhän toteutuu todennäköisesti, jos sijoittaja onnistuu ensimmäisessä lähtökohdassa – osakehan on teoriankin mukaan sitä arvokkaampi, mitä enemmän siihen kohdistuu osinkovirtoja tulevaisuudessa.

Sijoittaja menestyy hyvin, jos hän saa vuosittain vakaata osinkovirtaa salkkuyhtiöiltään. Laatuyhtiöihin fokusoivalle – indeksiä kapeammin rajatulle – salkulle tämä ei kuitenkaan riitä. Siinä yhtiöiden ei tule vain maksaa ennustettavaa osinkoa, vaan myös säännönmukaisesti kasvattaa sitä osaketta kohden. Tämä edellyttää pitkässä juoksussa luonnollisesti yhtiön tuloskasvua, joten laatuyhtiötä tuleekin tarkastella osakevalinnassa nimenomaan liiketoiminnan, ei pelkästään kurssikäyrän, kautta.

Käytännössä osinkokasvuun tähtäävän salkun yhtiövalinnoissa tulee painottaa kolmea ulottuvuutta: osingon suuruutta, sen kasvunäkymää ja sen kestävyyttä. Pitkän tähtäimen nähdäkseni järkevänä tavoitteena sijoittajalla voi olla esimerkiksi tilanne, jossa sijoituskohde maksaa yli 10 prosentin osinkotuottoa suhteessa hankintahinnalle viimeistään 10 vuoden kuluttua ostohetkestä (yield on cost).

Tapoja valikoida salkkuun osinko-osakkeita on yhtä monia kuin sijoittajiakin, joten yhtä ainoaa oikeaa mallia en yritä seuraavassa esittää. Alla listaamani kuuden ohjenuoran paketti on sovellettu yhdysvaltalaisesta DivGro-blogista. Jaan sen pääviestin.

1. Osinkotuotto ylittää sijoitushetkellä 2,75 %

Mikäli yhtiön osinkotuotto on efektiivisesti sijoitushetkellä alle 2,75 prosentin kriteerin, tulee osingonjaon tulevan vuosikasvuprosentin olla hyvin selvästi kaksinumeroinen korkealla todennäköisyydellä, jotta yield on cost -päämäärään voidaan päästä.

2. Sijoitushetken osinkotuoton ja osingon oletetun tulevan vuosikasvuprosentin summan tulee yltää vähintään 12 %:iin

Laatuyhtiön osakkeelle on koittanut lähtökohtaisesti hyvä sisäänmenohetki, mikäli vallitsevaan osinkotuottoprosenttiin lisäämällä viiden vuoden keskimääräinen osinkokasvuprosentti saadaan yhteenlaskun lopputulokseksi vähintään 12 prosenttia.

3. Takana on vähintään 5 vuoden yhtäjaksoinen osingonkorotusputki

Vaikka historia ei ole tae tulevasta liiketoiminnan, kurssinousun tai osingonjaon kasvun osalta, on historiassa osoitettu suorituskyky jonkinlainen vihje siitä, että ansaintamalli on ainakin joskus toiminut. Mitä tasaisempi on yhtiön track record, sitä vakaammalta kohde pintapuolisesti näyttää. Jo osoitetun suorituskyvyn vaatimuksella sijoittaja kykenee väistämään yhtiöt, joilla osingonjaon kasvu on vasta powerpointin slideilla.

4. Osingonjakosuhde jää alle 65 %:iin

Yksinkertaistettuna on tärkeää, että yhtiölle jää nykyhetken osingonjakonsa jälkeen vielä voittovaroja, jotka se voi investoida kasvuun. Ilman tuloskasvua ei voi olla tulevien vuosien osinkokasvua kestävällä tavalla, vaikka lyhyessä juoksussa osinkoa voidaankin hilata ylöspäin jakosuhdetta nostamalla. Yli 65 prosentin osingonjakosuhde myös vaarantaa jopa vallitsevan osinkotason kestävyyden, koska se ei jätä merkittävää marginaali liiketoiminnan tuloskunnon notkahtamiselle.

5. Osakkeen p/e-luvun tulee alittaa 16 (tai erityisessä laatukohteessa 20)

Kohtuullisen p/e-luvun (osakekurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella) merkitys kiteytyy siihen, ettei sijoittaja maksa yhtiön laadusta ja tulevasta tuloskasvusta liikaa. Ylihinnan maksaminen ei tee liiketoiminnasta yhtään huonompaa, mutta sijoittajan yksilöllisestä tuotto-odotuksesta matalamman (ja ensimmäisessä kohdassa mainitusta yield on cost –tavoitteesta vaikeamman saavuttaa).

6. Sijoittajalla tulee olla luottamus osinkokasvun jatkumiseen

Edeltävät kohdat ovat karsineet ostoslistalle vain sellaiset yhtiöt, jotka ovat saavuttaneet jo historiassa liiketaloudellista menestystä. Viimeisessä vaiheessa sijoittaja voi huomioida myös laadulliset tekijät, kuten laadukkaan yritysjohdon ja sen osakeomistuksen yhtiössä, taseesta löytyvän aineettoman omaisuuden kuten brändin ja patentit, markkina- ja kilpailutilanteen sekä muiden tulevaan kehitykseen vähintään välillisesti merkityksellisten tekijöiden vaikutukset.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Jim Blob Blann / Foter.com / CC BY-NC-ND

Artikkeli Miten löytää osinkokasvua? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kevään ensimmäinen listautumisanti on alkanut

Ke, 15/03/2017 - 09:01

Kun yritys suunnittelee listautumisantia eli IPOa, tarvitaan monenlaisia kumppaneita. Prosessi on pitkä. Valmistautuminen antiin vaatii paljon yhtiöltä ja sen neuvonantajilta. Koko ajan tulisi pitää mielessä kohderyhmä eli sijoittajat, joille viestiä aikanaan jaetaan.

Tarinan tulee olla väkevä ja annin oikealle tasolle hinnoiteltu. Brändilläkin tulisi olla jo tunnettuutta, sillä tuntemattoman yhtiön saattaa olla vaikeaa haalia antirahoja kasaan. Kun halutaan puhutella yksityissijoittajia, viestinnässä ja markkinoinnissa korostuvat uudet kanavat kuten alan vaikuttajat. Sijoittajat myös vääjäämättä keskustelevat annista sosiaalisessa mediassa.

Next Games starttasi listautumiskevään

Tämän pörssivuoden ensimmäinen listautuja saatiin pelialalta, kun Next Games ilmoitti viime perjantaina hakevansa osakkeidensa listaamista Nasdaq First North Finland -markkinapaikalle.

Tällä kertaa seuraan listautumisprosessia aiempaa tarkemmin, sillä voimme tarjota omille asiakkaillemme sujuvan merkintämahdollisuuden. Nordnet toimii nimittäin yhtenä IPOn merkintäpaikkana. Jo aiemmin viime vuonna suomalaisilla asiakkaillamme on ollut mahdollisuus osallistua muutamaan ruotsalaiseen osakeantiin.

Saimme tarvittavat luvat listautumisantien järjestämiseen ja merkintäpaikkana toimimiseen viime vuonna. Tuntuu hyvältä päästä tarjoamaan paljon toivottua palvelua asiakkaillemme. Uusi roolimme on erinomainen lisä Nordnetin tarjoamiin palveluihin listautumista suunnitteleville yrityksille.

Nordnet on vahva toimija listautumisanneissa

Mukanaolo etenkin First North Finland -markkinapaikan listautumisanneissa on meille hyvin luonnollista. Olemme 150 000 aktiivisella asiakkalla Suomen ykkösvälittäjä First North -osakkeissa: Nordnetin markkinaosuus First North Finland -markkinapaikan kaupoista oli viime vuonna huimat 41,8 % (lähde: Nasdaq Helsinki 2016).

Kun katsotaan osakkeenomistajia, 57 % First North -yhtiöiden omistajista on Nordnetin asiakkaita (lähde: Euroclear 12/2016). Näin ollen pystymme tarjoamaan yhtiöille helpon tavan digitaalisia markkinointikanavia käyttäen tavoittaa lukuisan määrän osakkeenomistajiaan kauttamme.

Pienissä yhtiöissä markkina-asemamme on ylivoimainen kilpailijoihin nähden. Uskon sen johtuvan osittain siitä, että pienet yhtiöt ovat olleet ensimmäisten joukoissa tekemässä uudenlaista sijoittajaviestintää ja kokevat myös yksityissijoittajat tärkeäksi kohderyhmäksi omassa viestinnässään. Likviditeetin ylläpitämisessä ja kasvattamisessa yksityissijoittajilla on merkittävä rooli.

Meiltä Nordnetistä löytyvät Suomen aktiivisimmat yksityissijoittajat. Jos yhtiönä haluat tavoittaa heidät, niin meillä on siihen monta ideaa.

Next Games Oyj:n listautumisantiin liittyvät esitteet on saatavilla sähköisenä yhtiön verkkosivustolta: www.nextgames.com/listautuminen. Nordnet toimii merkintäpaikkana yhdessä Danske Bankin kanssa.

Artikkeli Kevään ensimmäinen listautumisanti on alkanut julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Matka miljonääriksi

Ti, 14/03/2017 - 14:51

Korkoja ei kannata hyödyntää vain tanssiravintolassa, vaan ne kannattaa ottaa mukaan myös sijoitustoimintaan. Sijoitus, jolle saatava tuotto lisätään sijoituspääomaan tuottamaan edelleen, kasvaa korkoa korolle. Tämän hienouden avulla melko maltillinenkin alkupääoma kasvaa aikojen saatossa pieneksi omaisuudeksi. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti ajan merkitystä sijoitustuottojen kertymiseen.

Suhdanteiden yli salkun tulovirtaa voi kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

1) Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2) Säästöt palkkatuloista
3) Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Osakesalkun passiiviset tulot eli osingot kasvavat siis vuosien mittaan osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta.

Alleviivaamisen arvoista kuitenkin on, että neljäs tuottotekijä eli aika pääsee korkoa korolle -ilmiön kautta jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan pitkäjänteisesti ja samanaikaisesti useampaa kuin yhtä osinkopotin kasvutekijää.

Näin sijoittaja parhaimmillaan hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain.

Esimerkkejä korkoa korolle -ilmiöstä

Kuukausisäästämisessä 250 euron sijoitus kymmenen prosenttia vuosittain (erittäin pitkän aikavälin nimellinen vuosituotto) tuottaville osakemarkkinoille johtaa esimerkkitapauksessa salkun 35 vuodessa miljoonaluokkaan.

Laskelmassa on toki muuttujana vuosituotto, mutta toisaalta se ei oleta sijoittajalta mitään ylivertaisia kykyjä voittaa markkinoiden normaalituottoa pitkällä aikavälillä. Keskeisin tekijä, mitä laskelma olettaa, on pitkäjänteisyys ja suunnitelma. Jos suunnitelmaa alkaa noudattaa esimerkiksi mahdollisen valmistumisen jälkeen 28-vuotiaana, on tiliotteen viimeinen rivi seitsennumeroinen reilun kuudenkympin iässä.

Ajan merkitys on huima. Mikäli laskelmassa säästäminen aloitetaan jo viisi vuotta aiemmin, 23-vuotiaana, riittää miljoonasalkun luomiseen 178 euron kuukausisijoitukset. En sano, että tällainen summa olisi missään nimessä helppo irrottaa kuukausittain säästöön, mutta on se ainakin selvästi helpompaa kuin edellä laskettu 250 euron vyönkiristys vastaavassa ajassa.

Mikäli säästämisen pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtää jo yläasteikäisenä, riittää ensimmäisistä kesätyörahoista 50 euron kuukausisäästäminen ja sen jatkaminen aikuisiällä miljoonatavoitteeseen pääsemiseksi.

Kuten esimerkit osoittavat, ei sijoittaja tarvitse ylivertaista älykkyyttä, ajoittamiskykyä tai loistavaa yhtiöpoimintaa. Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ puolesta. Aika on rahaa! Markkinoiden keskituotto riittää, ja siihen voi tähdätä esimerkiksi passiivisella indeksisijoittamisen strategialla (matalin kuluin).

Pitkäjänteisyyden osalta on vielä korostettava sitä, että korkotekijä alkaa vaikuttaa toden teolla sijoitushorisontin venyessä 15–20 vuoteen. Tällaisella ajanjaksolla myös satunnaisuus eliminoituu tehokkaasti, ja hajautettu salkku hakeutuu markkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa kohden.

Muistisääntö 72

Einsteinin kerrotaan muodostaneen ns. ”sääntö 72”:n. Sen mukaan korkoa korolle kasvava pääoma kaksinkertaistuu karkeasti ajassa, joka on 72 jaettuna sijoituskohteen vuotuisella tuottoprosentilla. Esimerkiksi edellä lasketussa tapauksessa 10 prosentin vuosituotolla pääoma kaksinkertaistuu reilun seitsemän vuoden välein.

Edellä kuvattiin ajan merkitystä kuukausisäästösumman herkkyysanalyysissä, kun tavoitteena on liittyä miljonäärien kerhoon. Muistisääntö puolestaan konkretisoi herkkyyden vuotuisen tuottoprosentin suhteen. Pitkässä juoksussa keskivuosituoton maltillinenkin lasku johtaa joko kuukausittain sijoitettavan summan kasvuun (tai vaihtoehtoisesti tarpeeseen aloittaa kuukausisäästäminen aiemmin). Vastaavasti kymmentä prosenttia korkeampi keskivuosituotto lyhentää tarvittavaa säästämisajanjaksoa tai vaihtoehtoisesti pienentää kuukausittain säästettävää summaa.

Koska pitkässä juoksussa osakesijoittajan keskeisin riski ei mielestäni ole kurssiheilahtelu vaan liiketoiminnan menestyskaari, kannattaa vuosikymmenten mittaan painottaa osakesijoituksia, mikäli oma riskinsietokyky suinkin sen sallii. Alhaisemman tuoton korkoinstrumentit voi jättää lyhyen aikahorisontin säästäjille.

Kaikkiaan yksilöllisestä suunnitelmasta riippumatta kannattaa kiinnittää huomioita myös kustannuksiin. Nekin kumuloituvat pitkässä juoksussa tuottojen tapaan. Henkilökohtaisesti olen avannut kustannusten merkitystä vertaamalla vuosikuluja vuosituottoon, en koko sijoituspääomaan. Toisin sanoen prosentin vuosikulut koko salkusta voivat kuulostaa murto-osalta, mutta ne edustavat kymmenyksen vuotuisesta – edellä lasketusta kymmenen prosentin – keskituotto-odotuksesta.

Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla. Henkilökohtaisesti olen avannut kaikille lapsillemme arvo-osuustilit suurin piirtein synnytyssairaalasta kotimatkalla. Seuraavan kerran tämä kunnia minulle suodaan jälleen kolmen kuukauden kuluttua.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Eric Leslie / Foter.com / CC BY-NC-SA

Artikkeli Matka miljonääriksi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa yritysjohdon laadusta

Su, 12/03/2017 - 17:59

Olen korostanut kautta linjan yritysjohdon laadun merkitystä potentiaalisen sijoituskohteen analyysissä. Pörssiyhtiön johdon asema on pitkäjänteiselle sijoittajalle hyvin olennainen, sillä yritysjohto hajauttaa ja uudelleeninvestoi liiketoiminnan tulovirtaa osakkeenomistajan puolesta yhtiön ja sen liiketoiminnan sisällä. Mitä pidempi on sijoittajan sijoitushorisontti, sitä korostuneempaa roolia yritysjohto yleensä näyttelee. Kuvailen tässä merkinnässä näkökulmia, joiden avulla johdon laatua voi havainnoida käytännössä.

Kokemusteni mukaan valtaosa sijoittajista ja valitettavasti melkoinen osa myös johdon palkitsemisjärjestelmiä ehdottavista hallituksista tulkitsee yritysjohdon menestyksen tai epäonnistumisen suoraviivaisesti vain osakekurssin kehityskaaresta. Se on toki yksinkertaisin ja tietyllä tavalla kiistattomin mittari, joka mukailee erityisesti osakkeenomistajan – eli palkitsemisen maksajan – intressin näkökulmaa.

Osakekurssin kehitystä tarkasteleva näkökulma on mielestäni kuitenkin optimaalisin lähtökohta ainoastaan pitkän aikavälin tarkastelulle. Näkökulmassa on selvät heikkoutensa lyhyellä aikavälillä. Yhtiön tosiasiallinen menestyshän välittyy pörssikurssiin ja yhtiön markkina-arvoon korkealla todennäköisyydellä vasta keskipitkällä aikajänteellä eli useamman vuoden tähtäimellä.

Jos osakekurssi ei sovellu lyhyellä aikavälillä neuvonantajaksi, mikä sitten olisi parempi lähestymistapa yritysjohdon laadun arviointiin?

Warren Buffettin esimerkki vuoden 1987 sijoittajakirjeestä Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille kuvailee asian mielestäni erinomaisen hyvin. Tiivistän seuraavaksi lyhyesti hänen sanoman, jonka keskeinen viesti on erittäin keskeinen edelleen.

Case Berkshire Hathaway

Eletään vuotta 1987, ja Buffettin johtaman sijoitusyhtiön seitsemän suurinta vakuutustoiminnan ulkopuolista tulosyksikköä, Buffalo News, Fechheimer, Kirby, Nebraska Furniture Mart, Scott Fetzer, See’s Candies ja World Book, ansaitsevat tilikaudella yhteenlaskettuna 180 miljoonaa dollaria liikevoittoa. Kuten Buffett tuon vuoden sijoittajakirjeessä yhtiönsä osakkeenomistajille toteaa, yksistään tämä lukema ei kerro vielä mitään yritysjohdon laadusta tai taloudellisesta suorituksesta.

Vaikka talousluvut ovat absoluuttisesti eli suuruusluokaltaan suuria ja voitollisuutta osoittavia, johdon laadun osalta sijoittajan johtopäätökset riippuvat ennen kaikkea siitä, millaisten pääomien varassa tämä tulos on saavutettu. Toisaalta johtopäätökset riippuvat myös siitä, millaisella riskitasolla tulos on saavutettu. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yritysjohdolla olisi ollut käytettävissä 10 miljardia dollaria tilikaudella, olisi mainittu nettotulos tuottanut prosenteissa pääomalle vain 1,8 prosenttia.

Samaa logiikkaa voidaan soveltaa luonnollisesti sijoitustoimintaan. Jos saavutan vuodessa 100 000 dollarin sijoitustuloksen, se saattaa kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä. Jos olen kuitenkin saanut sijoittaa saman vuoden aikana 10 miljoonan dollarin kassalla, on siihen suhteutettuna prosenttiin jäävä tuotto koko varallisuudelle nähden lohduttoman heikko. Siksi absoluuttisten tulosten valossa on mahdotonta analysoida myöskään yritysjohdon onnistumista. Kaikki on suhteellista, kuten sanotaan.

Buffett kertoo samassa vuoden 1987 sijoittajakirjeessään, että mainittujen seitsemän liiketoimintayksikön osalta tuottojen takana olevat pääomarakenteet ovat nojanneet enimmäkseen omaan pääomaan eli osakkeenomistajilta – ei velkojilta – tulevaan varallisuuteen. Velkavivuttamisella ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä mainitun nettotuloskertymän saavuttamisessa. Buffettin mukaan seitsikon nettorahoituskulut olivat täydellä tilikaudella 1987 vain noin 2 miljoonaa dollaria.

Ottaen huomioon aiemmin mainitun 180 miljoonan dollarin yhteenlasketun liikevoiton (ennen korkoja ja veroja) ja vähentämällä siitä 2 miljoonan dollarin nettorahoituskulut, muodostuu seitsikon omalle pääomalle ansaitsema täyden tilikauden tulos ennen veroja tasolle 178 miljoonaa dollaria.

Sitten tullaan tarkastelussa ensi kertaa olennaiseen: Buffett kertoo, että samanaikaisesti seitsikon taseissa eli yhtiöiden johtojen käytettävissä oleva yhteenlaskettu oma pääoma oli vain 175 miljoonaa dollaria.

Buffett laskee, että mikäli nämä seitsemän liiketoimintayksikköä olisivat toimineet yhtenä suurena yhtiönä tilikaudella 1987, olisi tämän kuvitteellisen konsernin verojen jälkeinen tulos ollut noin 100 miljoonaa dollaria. Suhteuttamalla 100 miljoonan dollarin nettotuloksen osakkeenomistajien sijoittamaan 175 miljoonan dollarin summaan, saadaan vuotuiseksi oman pääoman tuotoksi yhtiön näkökulmasta poikkeuksellisen korkea 57 prosentin taso. Helsingin pörssin suuryhtiöistä Kone taitaa olla viime vuosina oman pääoman tuotolla mitattuna paras, saavuttaen 40 prosentin tason.

Berkshire Hathawayn esimerkki kertoo ilmiömäisestä suorituksesta Buffettin yhtiöiden liikkeenjohdossa. Vertailun vuoksi Buffett mainitsee, että S&P 500-indeksin pörssiyhtiöistä vain kuusi kykeni saavuttamaan 1980-luvulla keskimäärin vähintään 30 prosentin oman pääoman tuoton.

Yhtiön taseen tuotto eroaa yleensä sijoittajan tuotosta

On korostamisen arvoista, että tähän asti tässä blogimerkinnässä suoritettu tarkastelu kertoo ennen kaikkea siitä, miten yhtiön liikkeenjohto on menestynyt. Se on eri asia kuin yksittäisen osakesijoittajan menestyminen, vaikka kyse olisi samasta yhtiöstä.

Peliin tulevat mukaan osakkeen arvostuskertoimet ostohetkellä. Tarkastelun seuraava vaihe antaa kuvan siitä, miten Buffettin sijoitusyhtiö on saanut nauttia yritysjohdon laatusuorituksesta sijoittajan asemassa.

Buffett huomauttaa sijoittajakirjeessään, että hänen johtamansa sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway ei ole suinkaan saanut hankittua omistustaan seitsikossa yhtiöiden omien pääomien kirjanpidollisia tasearvostuksia vastaavalla hintatasolla eli P/B-luvulla yksi.

Edellä auki laskettu tilikauden oman pääoman tuottohan kuvasi nimenomaan itse yhtiön kirjanpidolliselle omalle pääomalle saatua tuottoa, mutta yksittäinen sijoittaja hankkii osuutensa tästä pääomasta osakemarkkinoilta, joilla kirjanpidollinen omaisuus hinnoitellaan yleensä kertoimin.

Berkshire Hathaway maksoi Buffettin mukaan aikanaan yhtiöiden omistuksista 222 miljoonaa dollaria yli niiden omien pääomien kirjanpidollisten tasearvojen. Ottaen huomioon omien pääomien jo aiemmin mainitut kirjanpidolliset tasearvot, Buffettin keskihankintahinta ylittää P/BV-luvulla kahden. Siksi hänen johtamansa sijoitusyhtiön tuotto on liiketoimintojen kassavirtojen valossa hieman alle puolet yhtiöiden saavuttamasta 57 prosentin oman pääoman tuotosta. Silti tuotto on erinomainen.

Sijoittajan tulee yritysjohdon laatua analysoidessaan erottaa yksittäisen sijoittajan saamat sijoitustuotot, jotka ovat riippuvaisia osakkeiden arvostustasojen muutoksista varsinkin lyhyellä aikavälillä, ja toisaalta itse pörssiyhtiön ansaitsema tuotto liiketoiminnan käytettävissä olevilla varoilla. Pitkässä juoksussa omistajan tuotto yleensä lähestyy yhtiön taseen tuottoa, mutta alle viiden vuoden tähtäimellä nämä eivät useinkaan kulje samaa matkaa. Tämä on ongelmallista palkitsemisjärjestelmissä, jotka perustuvat vain parin kolmen vuoden kurssikehitysmittariin.

Pörssiyhtiön johdon vaikutusmahdollisuudet osakekurssiin ovat vain rajalliset lyhyellä aikavälillä, mutta he voivat päivittäin vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, miten yritystoiminnan käytössä olevat varat allokoidaan. Siksi itse pörssiyhtiön ansaitseman tuoton liiketoiminnan käytettävissä olevilla varoilla tulisi olla ensisijainen tarkastelun kohde analysoidessa yritysjohdon laatua viittä vuotta lyhyemmällä ajanjaksolla.

Yritysjohdon laatua kuvaavaksi mittapaaluksi on asetettava lyhyellä aikavälillä yhtiön saavuttama tuotto, ei osakekurssin tuotto. Nyt yhdysvaltalaiset pörssi-indeksit ovat kohonneet kahdeksan vuotta liki yhtä soittoa. Tulevan kahdeksanvuotiskauden aikana on hyvin mahdollista, että osakesijoittajien saavuttamat tuotot jäävät selvästi vaatimattomammiksi kuin viime elvytysvuosien aikana. Siksi yritysjohdon laadun analyysimenetelmän kuvaaminen on uskoakseni juuri nyt erityisen ajankohtaista.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Esimerkki on lainattu Berkshire Hathawayn sijoittajakirjeestä vuodelta 1987.

Photo credit: Frank Wuestefeld via Foter.com / CC BY-NC-SA

Artikkeli Pari sanaa yritysjohdon laadusta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

35 vuoden eläkesäästöt kymmenessä vuodessa?

La, 11/03/2017 - 06:00

Juttu on alunperin julkaistu 12.4.2014, mutta sisältö on ikivihreää. Klassikko nro 2.  

Korkoa korolle ilmiö

Aloita kaksikymppisenä ja säästä kymmenen vuotta. Siten saat 65 vuotta täytettyäsi suuremman eläkkeen, kuin jos aloitat kolmekymppisenä ja säästät aina eläkeikääsi asti. Korkoa korolle on Einsteinin sanoin ”maailman kahdeksas ihme. Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä”.

Voiko tämä tosiaan olla näin?

Jos kaksikymppisenä säästät 2 400 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan (jonka jälkeen lopetat uusien sijoitusten tekemisen) ja saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton, sinulla on 65 ikävuoteen mennessä 356 700 euron eläkebonus.

Jos aloitat säästämisen kolmekymppisenä samoilla ehdoilla kuin yllä, paitsi että jatkat vuosittaisten sijoitusten tekemistä, yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan, aina eläkeikään asti, sinulla on 333 200 euron säästöt. Eli 23 tuhatta euroa vähemmän.

Kymmenen vuoden korkoa korolle –etumatkaa on yllättävän vaikea kuroa umpeen, vaikka jatkat vuosittaista säästämistä 2,5 kertaa pidempään. Mitä korkeampaa tuottoa sijoituksillesi saat, sitä vaikeampi tehtävästä tulee. Jos esimerkissä käytetään 7,5 prosentin vuotuista tuottoa, ero kasvaa jo 56 600 euroon (426 800 <=> 370 200). Nuorison hyväksi. Käänteisesti tarkasteltuna tämä osoittaa myös, miten paljon pienetkin vuotuiset kulut vaikuttavat tuottoon.

”Eikä siinä vielä kaikki”

Kaiken lisäksi kolmekymppiset syytävät palkoistaan 35 vuoden aikana säästöihin kokonaiset 84 000 euroa, eivätkä silti saa kaksikymppisten tuottoa kurottua umpeen. Nuorison ei tarvitse sijoittaa kuin 24 000 euroa ja 10 vuotta pidempi sijoitusaika hoitaa loput. Toisin sanoen he voivat kolmekymppisiksi päästyään vaikka matkustaa 2 400 euroa pidemmälle, joka vuosi, eläkepäiviin asti.

Jos yllä kuvatussa esimerkissä kuulut katkeraan jälkimmäiseen – tai sitäkin vanhempaan – ikäryhmään, kuten minä, niin eipä hätää. Voit hakea oikeudenmukaisuutta maailmaasi lastesi kautta. Jos sijoitat 2 400 euroa vuodessa lapsesi ensimmäiset kaksi (2) elinvuotta, häntä odottaa 63 vuoden kuluttua mukava 356 900 euron eläkepotti. Eikä sinun tarvinnut sijoittaa kuin 1,3 prosenttia lopullisen eläkkeen määrästä.

Missä mättää?

Miksi emme sitten kaikki aloita säästämistä ajoissa, jos tämä on näin yksinkertaista? En osaa vastata kuin omalta osaltani, ja silloin syytän tästäkin tietenkin vanhempiani. Kas kun eivät kasvattaneet minusta tarkan markan jälkeläistä sijoittamalla lapsilisiäni osakemarkkinoille vakuuttavaksi esimerkiksi siitä, miten tämä homma toimii.

No, todennäköisesti olisin kuitenkin kahdeksantoista vuoden odottelun jälkeen ja varsin suurella viisaudella sijoittanut kaikki rahat johonkin autoon. Ja siitäkin huolimatta ollut oppimatta, että jatkuva varaosatarpeesta johtuva pienvelkakierre pitää vaurastumiseni tukevasti parkkipaikalla.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Kuvan lähde: www.soundswitheinstein.com

Artikkeli 35 vuoden eläkesäästöt kymmenessä vuodessa? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 68 – Jukka Oksaharjun kuumimmat osinkoyhtiöt

To, 09/03/2017 - 11:15

 

Jukka Oksaharjun kuumimmat osinkoyhtiöt

Osakestrategimme Jukka Oksaharju paljastaa omat suosikkinsa ja kertoo näkemyksensä osinkokeväästä. Mihin Jukka itse sijoittaa, kasvavaan vai vakaaseen osinkoon? Entä millainen tilanne markkinoilla on ja miten Nokian uudet uutiset on otettu vastaan? Lisäksi keskustelua Trumpin Amerikasta ja Solidiumista.

Jakso julkaistu 9.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 68 – Jukka Oksaharjun kuumimmat osinkoyhtiöt julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Miltä näyttää salkun tilinpäätös vuodelta 2016?

Ke, 08/03/2017 - 09:58

Tilikauden 2016 numerot ja osinkoehdotukset alkavat olla tiskissä. Tässä yhteydessä sijoittajalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä osakesalkkunsa vuosikehitykseen liiketoimintoja tarkastelemalla. Esittelen tässä merkinnässä kolme pääkohtaa, joiden kautta salkun kehityskaarta on mahdollista tarkastella yleistasolla.

Kuten arvosijoittamisen oppi-isä Benjamin Graham on sanonut, lyhyellä aikavälillä pörssi on kuin äänestyskone ja pitkällä aikavälillä kuin vaaka, joka punnitsee yhtiön kuin yhtiön tosiasiallisen kehityksen. Lähtökohdasta johtuen pitkäjänteinen sijoittaja tarkastelee vuotuisen äänestystuloksen sijaan itse yhtiössä tapahtunutta liiketoiminnan kehitystä, mikä antaa salkun seurannalle ”kovan pohjan”.

Näkökulma poikkeaa merkittävästi perinteisestä lähestymistavasta, jossa sijoittaja tarkkailee osakesalkun markkina-arvon eli kurssikehityksen muutoksia. Kannustan tässä merkinnässä sijoittajaa tarkastelemaan muiden sijoittajien viimeaikaisen keskinäisen osakekaupankäynnin hintakehityksen sijaan itse yhtiön ja sen liiketoiminnan kehityskaarta. Pitkässä juoksussahan osakekurssi seuraa nimenomaan tätä.

Seurantaa kannattaa tehdä suhteessa omistettuihin osakkeisiin, jolloin saadaan mahdollisimman yksilöllinen kuva juuri oman salkun arvonkehityksestä. Kun yhtiön arvo eli ansainta- ja osinkopotentiaali kohoavat vuodesta toiseen, seuraa perässä ennemmin tai myöhemmin myös yhtiön hinta eli osakekurssi.

Kolme vuositarkastelun päävaihetta

Listaan seuraavaksi vaihe vaiheelta pääkohdat, joita seuraamalla osakesalkun kehityksestä saa kohtuullisen hyvän kuvan varsin nopeasti. Tunnusluvut sisältävät sekä absoluuttisia että suhteellisia tarkasteluita. Ne keskittyvät erityisesti pörssiyhtiön jatkuvien liiketoimintojen tuloksellisuuteen ja osingonmaksukykyyn. Tarkastelukulma ei ole verottajaa, vaan pitkällä aikavälillä menestyvää osakesijoittajaa varten.

1) Laske osakesalkun tulostuotto

Ensi vaiheessa sijoittajan kannattaa laskea osakesalkussaan yksinkertainen kertolasku osakelajeittain. Toisin sanoen jokainen salkkuyhtiö muodostaa lähtökohtaisesti yhden osakelajin. Tulostuoton (E/P) kaavan mukaan lasku tehdään kertomalla omistettujen osakkeiden lukumäärä yhtiön täydeltä tilikaudelta raportoimalla osakekohtaisella tuloksella (EPS). Näin saadaan selville, paljonko sijoittajan osakkeille on vuoden aikana ansaittu nettotulosta liiketoiminnoissa.

Esimerkki: jos sijoittaja omistaa 100 kappaletta osakkeita, ja yhtiö tekee täydellä tilikaudella nettotulosta 2,00 euroa osaketta kohden, on tulostuotto kyseisen osakelajin osalta 200 euroa. Koko osakesalkun tasolla tulostuotto (E/P) saadaan laskettua summaamalla yhteen kaikkien salkussa olevien osakelajien tulostuotot.

Nyrkkisääntönä tulostuoton vastauksen osalta on, että mitä suurempi tulos, sitä paremmin salkulla menee. Mitä enemmän yhtiö ansaitsee nettotulosta sijoittajan osakkeille, sitä enemmän yhtiö todennäköisesti kykenee jakamaan omistajalleen (kasvavaa) voittoa ja investoimaan (parempaan) tulevaisuuteensa. Huomioitakoon, että salkussa olevat yhtiöt voivat tehdä myös tappiota. Tämä vähentää salkun kokonaistulostuottoa. Kokemusteni mukaan salkun sisältö on syytä pitää pääosan ajasta erittäin vahvana, ja usean peräkkäisen tilikaudet tappiot on usein syytä katkaista, myös selvästi alle hankintahintojen.

Tulostuoton yhteenlasketun euromäärän voi jakaa lopuksi koko osakesalkun markkina-arvolla, jolloin tulostuotto on suhteellinen eli prosenteissa suhteessa vallitseviin pörssikursseihin – siis summaan, jonka sijoittaja saisi ennen kaupankäyntikuluja ja veroja, jos hän realisoisi omistukset. Tämä myös kertoo samalla, millaista efektiivistä osinkotuottoa salkkuyhtiöt voisivat maksaa nykykursseilleen 100 prosentin osingonjakosuhteella eli maksamalla ulos koko tuloksensa osinkoina.

Edeltävä sadan prosentin osingonjakosuhde ei tietenkään ole realistinen olettama koko salkun tasolla, mutta laskelma on suuntaa antava. Yksittäisten yhtiöiden, esimerkiksi teleoperaattoreiden, osalta koko nettotuloksen jakaminen ulos osinkoina on kuitenkin täysin mahdollinen skenaario nykytilanteessa.

Toisaalta tulostuottolaskelma kertoo myös tarkasteluhetken pörssihinnoittelun yleisestä tasosta. Vastauksethan ilmaisevat, paljonko yhtiöt ansaitsevat nettotulosta suhteessa nimenomaan vallitseviin pörssikursseihinsa. Nyrkkisääntönä on, että mitä korkeampi on salkun tulostuotto (ja mitä alhaisempi on sen käänteisluku P/E), sitä vankemmalla pohjalla pörssin vallitseva hinnoittelu todennäköisesti lepää.

Luonnollisesti sijoittaja voi suhteuttaa tulostuottoeurot myös omiin hankintahintoihinsa, mutta tällöin hän ei saa selville mitään vallitsevasta markkinahinnoittelusta.

Edellä mainitusta käänteisluvusta on selvennettävä, että tulostuotosta saadaan laskettua yksinkertaisesti osakesalkun P/E-luku eli tuloskerroin. Käytännössä laskussa tulee jakaa luku yksi salkun tulostuotolla prosenttimuodossa. Esimerkki: jos osakesalkun tulostuotto on 5 prosenttia, on salkun P/E-luku tasan 20.

Nyrkkisääntönä P/E-luvun vastauksen osalta on, että alhainen P/E-luku sisältää enemmän turvamarginaalia kuin korkea P/E-luku. Jos sijoittaja havaitsee pitkällä aikavälillä osakesalkkunsa P/E-luvun kasvavan, merkitsee se yleensä sitä, että osa kurssinoususta on tapahtunut arvostuskertoimien kasvun kautta. Tämä kasvattaa lähtökohtaisesti yhtiön tulevien vuosien tuloskasvuodotuksia ja lisää siten sijoituksen riskitasoa.

2) Laske osakesalkun osingonjakosuhde

Osingonjakosuhde kertoo yhtiön maksaman (osakekohtaisen) osingon suuruuden suhteessa yhtiön (osakekohtaiseen) nettotulokseen. Esimerkki: jos yhtiö maksaa osinkoa 0,50 euroa osakkeelta ja ansaitsee samaan aikaan osakekohtaista nettotulosta täydeltä tilikaudelta 1,00 euroa, on jakosuhde 50 prosenttia.

Tämä ei kuitenkaan ole synonyymi efektiiviselle osinkotuotolle, joka kertoo osinkotuoton suhteessa osakkeen viimeisimpään pörssikurssiin. Yleensä osingoista puhuttaessa viitataan juuri efektiiviseen osinkotuottoon, joka löytyy sanomalehtien taloussivuilta. Yksinään tämä näkökulma on kuitenkin puutteellinen ”oikean sijoittajan” näkökulmasta, koska se ei ota kantaa osinkotason kestävyyteen.

Sijoittaja saa määritettyä osakesalkkunsa osingonjakosuhteen laskemalla salkkuyhtiöiden maksamat brutto-osingot ennen veroja yhteen, ja jakamalla summan koko salkun euromääräisellä tulostuotolla, joka laskettiin edellisessä vaiheessa.

Käytännössä laskelma kertoo, millaisen osuuden vuotuisesta nettotuloskertymästään salkkuyhtiöt jakavat omistajalleen ulos voitonjakona eli osinkoina. Osakesalkun tulostuoton ja osinkosumman erotus jää kasvamaan korkoa korolle itse pörssiyhtiöihin.

Kasvuinvestointien kohdalla kuvaan astuvat yhtiön johto, liiketoiminnan kilpailuetu, toimialan kasvumahdollisuudet ja makrotaloudellinen liiketoimintaympäristö. Kokemus on osoittanut, että vain harva yhtiö todella tarvitsee kasvunsa rahoittamiseen yli kahta kolmasosaa tuloksestaan. Tietyt yhtiöt ovat harrastaneet matalaa voitonjakoa, ja ostaneet samaan aikaan markkinoilta takaisin omia osakkeitaan (valitettavan kalliilla) sekä jakaneet johtajilleen osin katteettomia bonuksia.

Sanoisin karkeasti, että 60 prosentin osingonjakosuhde on koko salkun osalta terveellä pohjalla. Koko osakesalkun tasolla jakosuhteen pitäisi jäädä kaikissa skenaariossa mielellään selvästi alle sadan prosentin, jotta vuotuisten osinkojen taso olisi kestävällä pohjalla. Jos osakesalkussa olevat pörssiyhtiöt maksavat keskimäärin enemmän osinkoa vuodessa kuin ne ansaitsevat nettotuloksena, on todennäköisenä lopputuloksena yhtiöiden ylivelkaantuminen tai osakekohtaisen osingonjaon laskeminen tulevaisuudessa.

Selvästi alle sadan prosentin osingonjakosuhde tarjoaa osakekohtaisen osingonjaon säilyttämiselle myös turvamarginaalia väliaikaisen tulosnotkahduksen varalle. Jos yhtiö kuitenkin päätyy maksamaan tilikaudelta ansaitsemaansa tulosta enemmän osinkoa, täytyy raha löytää joko aikaisempina vuosina kertyneestä kassasta tai pankin lainatiskiltä. Lyhyellä aikavälillä on tosin mahdollista, että pörssiyhtiön nettotulos ja osingonmaksukyvyn mahdollistava kassavirta poikkeavat toisistaan, eikä lainarahaa sittenkään tarvita.

Tilanteessa, jossa osakesalkun osingonjakosuhde jää keskimäärin 60 prosenttiin tai sen alle, voi sijoittaja odottaa pitkällä aikavälillä asteittain kasvavaa osinkovirtaa. Toki poikkeustapauksia löytyy: laatuyhtiöissä kasvu ei sido välttämättä paljoa pääomia, jolloin voitto on miltei kokonaan jaettavissa osinkoina.

Peruslähtökohta kuitenkin perustuu siihen, että yhtiölle jää vuosituloksestaan riittävä osa kasvuinvestointien rahoittamista varten. Nopean kasvun yhtiöillä osingonjakosuhde voi olla esimerkiksi kolmasosa nettotuloksesta, mutta yleensä myös nämä yhtiöt nostavat jakosuhdettaan aikanaan, kun kasvunäkymä saturoituu.

Osingonjakosuhteen tarkastelun keskeinen opetus on, että sijoittajan tulee suhteuttaa salkkuyhtiön osinkotuotto aina paitsi osakekurssiin, myös yhtiön ansaitsemaan nettotulokseen – ja toki mielellään myös omaan hankintahintaansa. Sanomalehtien sivuilla kerrottava efektiivinen osinkotuotto kertoo vain sen, millaisen osinkotuoton uusi sijoittaja saisi osaketta tarkasteluhetkellä ostaessaan.

3) Laske osakesalkun vuotuiset osinkotulot

Sijoittaja voi laskea osakesalkun vuositason osinkosumman summaamalla yhteen salkkuyhtiöidensä maksamat brutto-osingot ennen veroja. Brutto-osingoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sijoittajan omistamien osakkeiden määrää kerrottuna yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla.

Esimerkki: jos sijoittaja omistaa 100 kappaletta osakkeita ja yhtiö maksaa osinkoa 3,00 euroa osakkeelta, ovat brutto-osingot yhteensä 300 euroa osakelajin osalta. Tarkastelu kannattaa tehdä ensin osakelajeittain, ja vasta sitten summata vastaukset yhteen osakesalkun kokonaistilanteen hahmottamiseksi.

Osinkotarkastelu on aiheellista tehdä vuosittain. Järjestelmällisen sijoittajan kannattaa seurata osinkokertymän muutosta pitkällä aikavälillä. Sen tulisi olla mielellään kasvava, koska jo keskipitkällä aikavälillä pörssikursseilla on taipumus seurata osingonjaon kehitystä. Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän yhtiö kykenee jakamaan voittoja omistajilleen jäljellä olevana elinaikanaan, sitä arvokkaampi sen osake on. Osinkohan on itse asiassa ainoa sijoitusaikana omistajalle realisoituva tulovirta ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Toisaalta se on myös yritysostajalle ainoa tulovirta, koska osakekauppa pörssissä yleensä loppuu ostotarjouksen toteuduttua.

Menestyvä osinkosijoittaja voi saada tuplavoiton, kun osinkoperusteinen sijoitusanalyysi johtaa viime kädessä sekä vuodesta toiseen vahvistuvaan osinkovirtaan että lopulta myös tuntuvaan kurssinousuun.

Tässä yhteydessä esitetyllä laskukaavalla salkun osinkokertymä muodostuu euromääräiseksi. Sijoittaja voi tarkastella myös osinkokertymän suhteellista muutosta. Tämä onnistuu jakamalla viimeisimmän yhteenlasketun euromääräisen osinkosumman vertailukauden aloituskohdan vastaavalla kertymällä. Vastauksen selkiyttämiseksi lopputuloksesta voi vielä vähentää luvun yksi. Näin saadaan salkun osinkopotin vuotuinen kasvuprosentti.

Nyrkkisääntönä on, että vuosimuutoksen tulisi olla positiivinen eli osinkovirtaa kasvattava. Tilanne on erittäin hyvä, jos salkun yhteenlasketut osingot kasvavat kaksinumeroista prosentuaalista tahtia vuositasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä selvästi kaksinumeroisia pitkän aikavälin vuosituottoja osakemarkkinoilta, sillä rahoitusteorian ja Gordonin kasvumallin mukaan osaketuotto yksinkertaistuu sijoitushetkeä seuraavan kevään osinkotuottoprosenttiin lisättynä sen jälkeisellä keskimääräisellä osingonjaon vuosikasvuprosentilla.

Kaikkiaan sijoittajan on syytä tarkastella salkkunsa osinkotuloja paitsi niiden suuruuden, myös kasvun ja kestävyyden näkökulmista. Osinkosuosikkien poiminnassa painottuvat näin ollen kolme kriteeriä:

1) Osingon suuruus suhteessa osakkeen kurssitasoon
2) Osakekohtaisen osingonjaon lähivuosien kasvunäkymä
3) Nykyisen osinkotason kestävyys yhtiön tämän hetken tuloskunto huomioiden

Erityisesti osakekohtaisen osingonjaon kasvunäkymä on analyysin olennainen tekijä, jotta osinkosijoittaja saa suojaa pääomatappioilta globaalin elvytyksen vähentyessä oletettavasti vuoden tai kahden aikaikkunassa. (Siis: kun uuden sijoituksen osinkotuottovaatimus aikanaan kasvaa, pitävät kurssitasonsa parhaiten ne yhtiöt, jotka kasvattavat osakekohtaista osinkoaan.)

Omien osakkeiden ostot rinnastettavissa osinkoihin

On huomioitava, että erityistapauksissa pörssiyhtiö saattaa harjoittaa mittavia omien osakkeiden takaisinostoja käteisosinkojen sijaan. Tällöin sijoittaja voi huomioida omien osakkeiden takaisinostojen määrän suhteessa yhtiön koko osakekantaan osinkoa vastaavana voitonjakona.

Seurantaa suoritettava pitkäjänteisesti

Sijoittaja voi harjoittaa tämän blogimerkinnän välivaiheita vuosi toisensa jälkeen. Tällöin on mahdollista seurata esimerkiksi osakesalkun P/E-luvun, tulostuottoa kuvaava E/P-luvun, osinkovirran ja osingonjakosuhteen kehityskaaria.

On esimerkiksi olennaista, ettei osinkovirran kasvu tapahdu ainoastaan osingonjakosuhteita nostamalla, vaan takana tulee olla myös aitoa tuloskasvua. Vastaavasti osakesalkussa tapahtuvan kurssinousun ei ole suotavaa olla pitkällä aikavälillä ainoastaan P/E-arvostuskertoimien nousuun perustuvaa, vaan siltäkin osin yhtiöiltä on lupa odottaa tuloskasvua.

Näiden muuttujien ymmärtäminen konkretisoi lyhyellä aikavälillä sen, onko osakesalkun tuottokehityksen veturina ollut yhtiön liiketaloudellinen menestys vai osakkeiden arvostuskertoimien muutos. Jälkimmäinen voisi aiheutua hetkellisesti esimerkiksi osakkeille vaihtoehtoisista nollakoroista.

Pitkällä aikavälillä on toki edelleen selvää, että näistä kahdesta yhtiön tosiasialliset saavutukset painavat vaakakupissa eniten. Kärsivällinen metsästäjä saa sijoitustuottonsa suhdanteiden yli suoraan pörssiyhtiöltä, ei muilta sijoittajilta, jotka ovat valmiita maksamaan yhtiöstä jatkuvasti korkeampia arvostuskertoimia.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Profound Whatever / Foter / CC BY-NC-SA

Artikkeli Miltä näyttää salkun tilinpäätös vuodelta 2016? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoittaminen on naisille voimaantumisen lähde

Ke, 08/03/2017 - 07:15

Olen vuosia eri tahojen kanssa pohtinut syitä sille, miksi sijoittajatilaisuuksissa ja asiakaskunnassamme naiset ovat niin selkeä vähemmistö. Tuntui, että kaikenlaista on kokeiltu. Halusin ymmärtää erityisesti naisia omana kohderyhmänään, joten annoin toimeksiannon ja vapaat kädet sattumalta samaan aikaan meihin yhteyttä ottaneelle Terhi Piiloselle. Hän teki pro gradu -tutkimuksen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitokselle.

Piilosen vastavalmistunut tutkimus osoittaa, että sijoittavat naiset haastavat perinteisiä käsityksiä sijoittamisesta. Kymmenen suomalaisen naissijoittajan syvähaastatteluihin perustuva tutkimus käsittelee sitä, millaisia sukupuolittuneita merkityksiä naiset liittävät sijoittamiseen. Tuloksista käy ilmi, että naiset luovat sijoittamiselle oman voimaannuttavan merkityksensä: omien rahojen sijoittaminen on ulkopuolisista vaatimuksista vapaa yksityisasia.

 

Naisellinen velvollisuus nousee eniten esiin

Toisaalta naiset sijoittavat myös velvollisuudentunnosta. Tutkimuksessa eriteltiin neljä sukupuolittunutta diskurssia eli yhtenäistä puhe- ja ajattelutapaa, joita naiset käyttävät puhuessaan sijoittamisesta. Diskurssit lajiteltiin sen mukaan, koetaanko sijoittaminen niissä ensisijaisesti velvollisuutena vai hauskanpitona sekä nähdäänkö sijoittaminen naisellisten vai miehisten ominaisuuksien kautta. Tulokset osoittavat, että vaikka haastatellut naiset hyödynsivät kaikkia neljää puhetapaa, naisellinen velvollisuus oli naissijoittajien puheessa kaikista keskeisin.

 

Tämä ei ollut minulle yllätys.  Tuntuu luonnolliselta, että sijoittamisen tavoitteena on pitää huolta perheestä sekä kokea tekevänsä oma osansa yhteiskunnassa. Näin minäkin usein perustelen sijoituksiani. Naisellisen velvollisuuden diskurssin eli ajattelutavan keskeisiä teemoja ovat muista huolehtiminen ja turvallisuus. Haastateltavat liittivät rationaalisen sijoittamisen tunnollisuuteen ja tätä kautta naisellisuuteen. Perinteisesti on ajateltu, että naisellinen päätöksenteko perustuu tunteisiin ja miehinen järkeen, joten naiset haastavat puheessaan tämän stereotypian.

 

Kympin tyttö naamioi pörssipelaamisen oppimiskokemukseksi

Siitä huolimatta, että naiset keskittyvät puheessaan turhien riskien välttämisen ja rationaalisuuden teemoihin, myös riskinotto on puheessa läsnä. Tutkimuksessa riskinoton hauskuus on miehisen nautinnon ajattelutavan keskeisiä teemoja. Haastateltavat naiset olivat tyypillisesti varovaisia kertomaan nauttivansa riskisistä sijoituksista, mikä heijastaa pitkää kulttuurista perintöä riskinotosta miehisenä ominaisuutena.

Oli mielenkiintoista lukea tutkimustuloksista, että naiset puhuivat riskinotosta sijoittamisessa esimerkiksi oppimiskokemuksena, älyllisenä haasteena tai itsensä kehittämisenä. Olen törmännyt tähän ajattelutapaan tavatessani sijoittajanaisia. Tutkimuksen mukaan tällä tavoin riskiin liittyviä negatiivisia mielikuvia saadaan häivytettyä ja siirrettyä lähemmäs naisellisen velvollisuuden teemoja, kuten opiskelua ja tunnollisuutta. Kympin tyttö ei siis pelaile shorttipositioilla, vaan selittelee riskisijoituksiaan oppimismielessä.

 

Pörssi on naiselle ulkopuolisista paineista vapaa paikka

Kolmas tutkimuksen keskeinen löydös vastaa minulle mm. siihen, miksi naisia ei sijoittajatilaisuuksissa näy. Haastatellut naiset tyypillisesti halusivat pitää sijoittamisen yksityisenä ja loivat tätä kautta sijoittamisesta itselleen voimaannuttavan erillistilan. Tällä strategialla naiset loivat sijoittamisesta tilan, joka on vapaa paineesta.

Naiset kokevat usein, että heiltä vaaditaan paljon eri elämän osa-alueilla, kuten työssä ja perhe-elämässä. Sijoittaminen halutaan tutkimuksen mukaan pitää erillään ulkopuolisista vaatimuksista. Kun sijoittaa omia rahojaan, ei tarvitse selittää kenellekään syitä valintoihin eikä kertoa olevansa nuori, osaamaton tai peluri. Pörssi ei syrji, kyseenalaista tai kohtele miehiä ja naisia eri tavoin, mitä haastateltavat pitivät hyvin voimaannuttavana asiana.

Olen tästä tutkimustuloksesta valtavan iloinen. Meillä on siis tarjolla naisille paikka ja tila, jossa ei tarvitse murehtia mitä muut meistä ajattelevat. Ei tule heti mieleen toista samanlaista paikkaa.

Linkki tutkimukseen

Lisätietoja tutkimuksesta antaa Terhi Piilonen: terhi.piilonen@gmail.com

Artikkeli Sijoittaminen on naisille voimaantumisen lähde julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Mitä osinko-osakkeita Jukka Oksaharju ostaisi nyt?

Ma, 06/03/2017 - 13:39

 
Miltä osinkokevät näyttää Nordnetin osakestrategin silmin? Mitä yhtiöitä kannattaa erityisesti pitää silmällä nyt, kun yhtiöt alkavat pian maksamaan kevään osinkojaan?
Haastattelimme Jukka Oksaharjua kevään osinko-osakkeista.
 

Miten vuoden 2017 osinkokausi on lähtenyt liikkeelle?

Markkinat ovat nyt hirveän euforiset. Yhdysvaltain pörssi on kaikkien aikojen huipussaan. Keski-Euroopassa, Saksassa pörssi on kaikkien aikojen huippuja lähellä ja Helsingin pörssi on noussut pitkän aikaa, etenkin Trumpin vaalivoiton jälkeen.

Viimeisen parin vuoden aikana on nähty seuraavaa: osakkeille vaihtoehtoiset sijoituskohteet eli korot ovat laskeneet, pörssiin on tullut rahaa ja keskuspankit ovat elvyttäneet.

Tämän kaiken rinnalle tulee vielä maailman johtavan talouden finanssielvys, Trumpin erilaiset infrahankkeet sekä verojen alennukset ja pankkisääntelyn keventäminen. Kolmipyörässä on nyt kaikki pyörät paikoillaan ja markkina on noussut sen mukaisesti.

Osinkokaudessa on nyt sellainen tunnelma, että sijoittajat odottavat kasvavia osinkoja ja etenkin kasvavaa tuloskehitystä alkaneena vuonna, jotta myös kevään 2018 osingot olisivat kasvavia.
 

Kevään kolme osinkotärppiä?

Lähtisin rakentamaan kolmikkoa, jossa on vähän eri tyyppisiä osinko-osakkeita.

Fortum esimerkkinä maksaa 7 % osinkoa tämän hetken kurssille. Osingon kasvunäkymä on heikonlainen, koska yhtiön osinko on tällä hetkellä tulokseen nähden ylälaidalla. Yhtiö kuitenkin maksaa hyvän osingon nykykurssille, vaikka kasvunäkymä on hieman heikompi.

Tikkurila ei nostanut osinkoa viime vuoteen nähden, mutta ennustaa tuloskasvua ja Venäjän markkinoiden asteittaista toipumista, jolloin nykyhetken kohtuullinen osinko voi saada kasvuelementin ensi vuonna ja kenties siitä eteenpäin.

Pienemmistä yhtiöistä esimerkiksi käy Raisio. Yhtiö on jo kymmenen vuotta kasvattanut vuosi toisensa jälkeen osakekohtaista osinkoaan, eli sijoittajan omaan hankintahintaan nähden osinkotuotto on joka vuosi kasvanut asteittain.

Juuri Tämän tyyppisiä yhtiöitä pitäisi pitkässä juoksussa salkussa olla: ajan mittaan vain tuloskasvu mahdollistaa osinkokasvun. Raisio on myös onnistunut kansainvälistymisessä.
 

Pettymyksiä osinkokaudessa?

Pettymykset liittyvät siihen, että yhtiöt maksavat tuloksiin nähden ehkä jopa liikaa osinkoja, eli investoinnit kasvuun ovat varsin vaatimattomia. Yhtiöt toki tekevät korvausinvestointeja: vanhoja romuja entisöidään, jotta nykyinen markkina-asema voidaan säilyttää ja yhtiöt pitävät yllä nykyistä kannattavuutta ja liiketoimintansa kokoluokkaa.

Kasvuun tähtääviä investointeja ei välttämättä ole riittävästi. Yhtiöiden osingonjakosuhde – eli paljonko osingot ovat suhteessa nettotuloksiin – on jopa 75 % Helsingin pörssin suuryhtiöiden kohdalla. Mieluummin näkisin enemmän investointeja, koska yhtiön tuloskasvu muodostuu lähtökohtaisesti uusien investointien tuotosta. Jos investointeja ei tehdä, niin tuloskasvunäkymät kärsivät suurien osinkojen takia.

Nyt meillä on markkinatilanne, jossa nollakorot ovat tuoneet pörssiin paljon varovaista rahaa ja yhtiöitä on palkittu vakaudesta. Korkeat osingot ovat tuoneet vakautta, mutta mitä tapahtuu kun osakkeille vaihtoehtoinen korkotuotto kasvaa ja pörssissä vakaudesta ei enää palkitakaan, vaan pitää osoittaa kasvua? Silloin on myöhäistä investoida. Investoinnit pitäisi tehdä nyt.

Katso myös:
• Lisää Oksaharjun ajatuksia osingoista ja sijoittamisesta Nordnet Blogissa
• Kevään parhaat osingonmaksajat

Artikkeli Mitä osinko-osakkeita Jukka Oksaharju ostaisi nyt? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Piensijoittajien osakekauppa helmikuussa: Poikkeuksellista osinkohuumaa

Pe, 03/03/2017 - 08:45

Helmikuussa suomalaiset piensijoittajat kotiuttivat voittoja viime aikojen parhaista kurssimenestyjistä. Samalla osakesalkkuja täytettiin osinko-osakkeilla, mutta tavanomaisesta poikkeavin yhtiövalinnoin. Piensijoittajat ovat valmistautumassa vähitellen tapahtuvaan korkotason nousuun, ja osinko-osakkeissa suurin houkutus ilmenee nyt vakaiden kohteiden sijaan selvään kasvuun tähtäävissä yhtiöissä.

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, FIM, Nordea, Pohjola, UB) kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto kasvoi helmikuussa 3,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Helsingin pörssin yhteenlaskettu vaihto putosi kuitenkin 6,6 prosenttia vuodentakaisesta helmikuusta. Online-välittäjien kauppamäärät paisuivat edelliskuusta euroissa 15,4 prosenttia. Myös koko pörssin osalta kauppamäärät ylsivät euroissa 11,8 prosentin kasvuun.

Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät laskivat 8,7 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja toteutettiin 9,1 prosenttia viime vuoden helmikuuta vähemmän. Koko pörssin kappalemääräiset kaupat nousivat viime kuusta 9,7 prosenttia. Yksityissijoittajilla vastaava kappalemääräisten kauppamäärien kasvu oli tammikuusta 6,7 prosenttia.

 

Poikkeukselliset osinko-osakevalinnat
  • Suomalaisten piensijoittajien keskuudessa helmikuun ostetuimpien osakkeiden listaa värittävät lukuisat luonteeltaan poikkeukselliset osinko-osakesuosikit. Niissä osinkohuuma ei perustu niinkään korkeaan nykytuottoprosenttiin, vaan pikemminkin trendinomaiseen pitkän aikavälin osakekohtaisen osingonjaon kasvuun. Osinko-osakevalinnoista on nyt aistittavissa suomalaisten piensijoittajien valmistautuminen osakkeille vaihtoehtoisten korkotuottojen nousuun. Enää pörssistä ei tankata viime vuosien malliin mahdollisimman vakaita kohteita, vaan fokuksessa on nimenomaan osinkojen kasvu.
  • Päättyneen kuukauden ostetuimpien osakkeiden listan kärkikahinoista löytyy useita tilinpäätöskauden pettymyksiä, joiden kurssit kokivat kovia tulospäivinä. Vastoin yleistä pörssitrendiä laskuun sysätyistä osakkeista suomalaiset piensijoittajat kahmivat helmikuussa salkkuihinsa ensisijaisesti yhtiöitä, joilla on jo olemassa usean vuoden näytöt osinkokasvusta. Viiden ostetuimman kärjessä näitä ovat Kone, Amer Sports, Kesko ja Cramo.

 

Riskinottohalukkuus on kasvussa
  • Nordnetin suomalaisasiakkaiden riskinottohalukkuus tuntuu olevan selvässä kasvussa ja uusia piensijoittajia virtaa markkinoille kiihtyvään tahtiin. Moni tavanomaisesti korostetun varovaisia sijoituskohteita suosiva säästäjä on jo täysin kyllästynyt heikkoihin korkotuottoihin ja lähtenyt kantamaan osakeriskiä paremman tuoton toivossa. Koko alkuvuotta 2017 onkin leimannut piensijoittajien talletussaldojen trendinomainen lasku. Tänä keväänä moni pyrkii maksimoimaan osingot ja minimoimaan matalien korkojen vaikutukset säästöilleen. Nollakorkoa pidetään maailmantalouden uhkakuvia pelottavampana mörkönä.

 

Online-välittäjien 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta – helmikuu 2017 (*
Ostetuimmat osakkeet   Myydyimmät osakkeet
Yhtiö Netto-ostoarvo (EUR)   Yhtiö Nettomyyntiarvo (EUR)
Kone 24 110 707 Outokumpu -35 251 155
YIT 21 018 037 Comptel -20 981 429
Amer Sports 15 089 911 Cargotec -16 901 055
Kesko B 15 064 545 Fortum -14 272 053
Cramo 14 210 258 Orion B -12 063 362
Stora Enso R 11 843 750 Ramirent -10 118 878
Caverion 6 089 205 Wärtsilä -9 286 931
Uponor 5 030 723 Outotec -6 784 326
Tieto 2 866 516 Nokian Renkaat -5 593 005
Oriola-KD B 2 243 519 PKC Group -5 537 585

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntistatistiikka

(* ei sisällä suurten ja OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden kauppoja FIMin osalta 24.3.2014 lähtien

Artikkeli Piensijoittajien osakekauppa helmikuussa: Poikkeuksellista osinkohuumaa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Perspektiiviä osinkokevääseen

To, 02/03/2017 - 14:47

Moni sijoittaja uskoo pörssiyhtiön harjoittaman osinkopolitiikan vaikuttavan sen kurssikehitykseen. Ilmiö voimistuu erityisesti keväisin, kun osingonjakokausi lähestyy. Osingonjaon vaikutusta on mahdollista tarkastella mututuntuman ohella myös tieteellisessä viitekehyksessä niin sanotun Gordonin mallin kautta. Esittelen tässä merkinnässä lyhyesti mallin pääpiirteet, soveltaen teemaa karkealla tasolla Helsingin pörssin alkavan osinkokauden yleiskuvaan.

Gordonin malli pohjautuu olettamaan, että osakkeen pitkän aikavälin todellinen arvo vastaa yhtiön jäljellä olevana elinaikanaan maksamien osinkojen nykyarvoa. Lähtökohdasta johtuen osakkeen arvostuksessa on kolme kriittistä tekijää: nykyosinko, osinkojen kasvuvauhti ja sijoittajan tuottovaatimus. Viimeksi mainittu saadaan laskettua kolmen osatekijän summasta, jonka muodostavat riskitön korkotuotto, inflaatio ja oman pääoman riskipreemio.

Gordonin kaavan yleismuoto on seuraavanlainen.

Osakkeen arvo (FV) = [ennustettu osinko / (tuottovaatimus – kasvuvauhti)]

Kaavan termejä voidaan kuitenkin järjestellä siten, että osakkeen tuotto-odotuksen approksimaatio saadaan seuraavalla sovellutuksella.

Osakkeen tuotto-odotus (Er) = (osinkotuotto + osinkojen kasvuvauhti)

Kansankieliseen muotoon tiivistettynä Gordonin kaava on osingon ja sen tulevan kasvuvauhdin funktio. Tästä lähtökohdasta käsin tuntuu kaiketi perustellulta olettaa, että osinkopolitiikalla on merkitystä osakkeen arvonmäärityksessä.

Milloin osinkopolitiikan vaikutus eliminoituu?

Edeltävään viitaten on alleviivattava, että pörssiyhtiön harjoittaman osinkopolitiikan vaikutus osakkeen arvostustasoon eliminoituu kokonaan, jos yhtiö ansaitsee sijoittajan tuottovaatimusta vastaavan prosenttituoton sille osalle nettotuloksesta, joka jää jakamatta osinkoina vuosittain. Toisin sanoen kuvatussa teorian tilanteessa yhtiön tulevaisuuden osinkopolitiikka ei vaikuta osakekurssiin eikä sen markkina-arvoon.

Tilanne, jossa valitulla osinkopolitiikalla ei ole yhtiön arvostustasoon merkitystä, perustuu siihen, että osingot joita yhtiö ei vielä tänään maksa ulos omistajilleen kasvattavat yhtiön taseen omaa pääomaa, joka tuottaa liiketoiminnassa korkeampia tulevia osinkoja. Kun yhtiö saa liiketoiminnastaan sijoittajan tuottovaatimusta vastaavan prosenttituoton bisnekseen takaisin investoiduille varoille, ei ole osakkeen arvostuksen eli tulevien osinkojen nykyarvon näkökulmasta merkitystä, milloin voitot jaetaan yhtiöstä ulos omistajille.

Pörssiyhtiön toimiva johto voi tietysti vaikuttaa merkittävällä tavalla harjoitettuun osinkopolitiikkaan. Tässä yhteydessä tulee kyseeseen erityisesti valinta osinkosuhteen valinnan osalta. Suhde kuvastaa maksetun osingon osuutta yhtiön nettotuloksesta. Mitä alhaisemman osingonjakosuhteen yhtiö valitsee, sitä pienempi on osakkeen nykyosinko ja korkeampi sen tulevaisuuden kasvunäkymä. Vastaava logiikka toimii käänteisesti korkean osingonjakosuhteen valinnassa.

Esimerkki

Suoritetaan yksinkertainen esimerkkilasku osingonjakosuhteen valinnan merkityksen havainnollistamiseksi.

Oletetaan sijoittajien tuottovaatimukseksi 10 prosenttia vuodessa, kasvuodotukseksi 0 prosenttia vuodessa ja nykyosingoksi 1,00 euroa osaketta kohden sekä osingonjakosuhteeksi 100 prosenttia. Tässä tapauksessa esimerkkiyhtiön osakekurssi olisi 10,00 euroa.

Seuraavaksi oletetaan, että yhtiö laskee osingonjakosuhdettaan 100 prosentista 90 prosenttiin. Osakekohtainen osinko putoaa 1,00 euroa 0,90 euroon. Samalla yhtiön nettotuloksesta 0,10 euroa jää yhtiön taseeseen kasvuinvestointeja varten.

Jos yhtiö ansaitsee varoilleen sijoittajien tuottovaatimusta vastaavan prosenttituoton, sen osakekohtainen nettotulos kasvaa seuraavalla tilikaudella 1,01 euroon osaketta kohden. Vastaavasti 90 prosentin jakosuhteella osakekohtainen osinko kasvaa seuraavalla tilikaudella 0,909 euroon.

Mikäli yhtiö säilyttää tämän osingonjakosuhteen, muodostuu osakekohtaisen osingon vuosikasvuksi yksi prosentti vuodessa.

Asettamalla luvut Gordonin kaavaan voidaan havaita, että 10 + 0 tuottaa saman lopputuloksen kuin 9 + 1. Sama logiikka soveltuu täysin identtisesti myös tilanteeseen, jossa yhtiö ostaa takaisin omia osakkeitaan.

Osinkopolitiikalla alkaa olla merkitystä siinä vaiheessa, kun yhtiön uusien investointien näkymä poikkeaa sijoittajien tuottovaatimuksesta joko sen alittaen tai ylittäen. Silloin kyse on siitä, kumman kannattaa sijoittaa voitot uudelleen paremman kokonaistuoton saavuttamiseksi: yhtiön johdon vai omistajan.

Miltä näyttää alkava osinkokausi?

Keväällä valtaosa Helsingin pörssin yhtiöistä joko nostaa tai pitää vähintään ennallaan osingonjakonsa suhteessa edelliseen kevääseen.

Ottaen huomioon edellä esitetyn Gordonin kaavan, pörssiyhtiöt näkevät tämän hetken investointinäkymänsä heikkoina. Ne investoisivat enemmän ja jakaisivat osinkoja vähemmän, mikäli johtajat uskoisivat kykyynsä investoida voittovaroja liiketoimintaan sijoittajan tuottovaatimuksen ylittäen. Tänään moni johtaja uskoo yhtiön tuhoavan omistaja-arvoa pidättämällä itsellään merkittävän osuuden liiketoiminnan nettotulosta. Karkeasti ilmaisten moni johtaja uskoo omistajan sijoittavan voittovarat eteenpäin yhtiötä paremmin, joten siksi osingonjakosuhde on koholla historiallisesti.

Nyt investointihalu ja -rohkeus ovat kateissa, ja voittovarojen uudelleensijoittamisen ongelma siirretään omistajille kasvavina osinkoina. Tulevien vuosien osinkokasvu maltillistuu, koska yhtiöt eivät investoi tuloksiaan riittävästi kasvuun – korvausinvestointeja ne kyllä tekevät, jotta vanhoilla romuilla voidaan ylläpitää nykyistä markkina-asemaa. Rahoituksen puutteeseen mikään investointi tuskin nyt kaatuu, eikä heikoilla tuotto-odotuksilla tai liian suurilla riskeillä kannatakaan investoida väkisin. Kyse on visioiden puutteesta. Investointihaluun voidaan vaikuttaa politiikalla, rohkeuden voi löytää peilin edestä.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: coofdy / Foter / CC BY-NC-SA

Artikkeli Perspektiiviä osinkokevääseen julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Snapchat listautuu

To, 02/03/2017 - 11:48

Markkinoilla on jo jonkin aikaa on spekuloitu Spotifyn, Uberin ja Airbnb pörssilistauksilla, mutta uuden sukupolven teknologiayritykset ovat itse olleet nihkeitä listaukselle. Lisäksi ne ovat tähän asti pystyneet rahoittamaan kasvunsa suoraan riskirahoittajien avulla. Teknologiasivusto CB Insightsin mukaan lähivuosina kuitenkin sadat teknologiayritykset ovat tulossa pörssiin. Ensimmäinen näistä on tänään listautuva Snapchat –palvelun emoyhtiö Snap (NYSE:SNAP).

Mikä ihmeen Snapchat?

Snapchat on Evan Spiegelin ja Robert Murphyn vuonna 2011 perustama kuvaviestipalvelu, jonka avulla voi jakaa hetkensä ”snappeina” eli kuvina, viesteinä sekä lyhyinä videoina. Snapchat eroaa muista Chat-palveluista niin, ettei lähetettyjä kuvia ja videoita voi katsoa kuin korkeintaan 10 sekuntia — paitsi että kuvan voi tietenkin tallentaa esimerkiksi ottamalla kuvan laitteen näytöstä. Snapchatilla on jo yli 158 miljoonaa päivittäistä käyttäjää.

Snapchat Stories lanseerattiin vuonna 2013. Sillä käyttäjä voi kertoa päivästään kaikille kavereilleen helposti ja hauskasti muokattavien kuvien avulla – ilman pysyvää historiaa. Kyseessä on toisin sanoen kuvien avulla chattaamisesta. Joka päivä lanseerataan uusia ”linssejä” jolla voit muokata itsestäsi esimerkiksi koiran tai suurisilmäisen pupun.

Haastajat

Snapchatin suurin haastaja lähes samalla käyttäjämäärällä on Instagram Stories, joka lanseerattiin viime kesänä. Siinä kamera ei kuitenkaan ole samalla tavalla keskiössä kuin Snapchatissä, mitä pidetään jälkimmäisen etuna. Toisaalta Instagram Stories kytkeytyy Instagramin, jolloin voit automaattisesti seurata Instagramissa seuraamiesi henkilöiden tarinoita. Tämä ominaisuus on varsinkin juuri lanseeratun Facebook Storiesin vahvuus.

Lukuina

Tappiota tekevän Snäpin osakkeet tarjottiin alun perin myyntiin 14-16 dollarilla, mutta tarjousten perusteella lopulliseksi antihinnaksi tuli 17 dollaria. Snäpin 1,39 miljardia osaketta arvostetaan siten 23,6 miljardiin dollariin, mikä on annin arvostushaitarin ($19,5-22,3 miljardia) yläpäässä. Snap on siten suurin teknologiayrityksen pörssilistaus sitten vuonna 2012 listatun Facebookin. Nähtäväksi jää miten osakekurssin käy, vaikka alkumetreillä nousua on mahdollisesti odotettavissa.

Snap on raportoinut kasvavaa liikevaihtoa ja tappiota. Snapin tulot olivat vuonna 2016 404,5 miljoonaa dollaria, kun ne edeltävänä vuotena olivat vain 58,7 miljoonaa dollaria. Snapin tulovirrasta 98 prosenttia on mainostuloja. Vuonna 2016 tappiot kuitenkin kasvoivat 514.6 miljoonaan dollariin, kun ne vuonna 2015 olivat 372.9 miljoonaa dollaria. Suurten kulujen taustalla on pilvipalvelukapasiteetin kasvava tarve. Kuten niin monet start-up:it, Snap on varoittanut ettei se välttämättä ikinä pysty kannattavaan liiketoimintaan.

Joten

Mikäli sijoitusstrategiaasi kuuluu olla mukana sijoittamassa uuden teknologian yrityksiin, pienehkö sijoitus Snäppiin liennee välttämätön. Sijoituksensa kannattaa joka tapauksessa hajauttaa usean, ellei kaikkien uuden alan yritysten kesken. Kukaan kun ei etukäteen varmuudella osaa sanoa mikä yrityksistä lopulta vie pisimmän oljenkorren. Mikäli Snäpin pörssitaival osoittautuu menestykseksi, luvassa on kuitenkin lisää listautujia. Näistä Spotify lienee siinä tapauksessa seuraava.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Artikkeli Snapchat listautuu julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 67 – Nuorten talousosaaminen hukassa?

To, 02/03/2017 - 11:20

 

Nuorten talousosaaminen hukassa?

Nuorisosäätion projektikoordinaattori Essi Lindberg vierailee #rahapodissa ja kertoo näkemyksensä nuorten taloustaidoista. Miten itsenäistyvät ja kotoaan muuttavat nuoret pärjäävät pikavippien ja houkutusten keskellä? Pahat velkakierteet ovat katkaistavissa ja neuvoja saa esimerkiksi muntalous.fi -portaalissa, jonka tavoitteena on edistää nuorten talousosaamista sekä ennaltaehkäistä talousongelmia.

Jakso julkaistu 2.3.2017

Kuuntele jakso tästä:

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 67 – Nuorten talousosaaminen hukassa? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Näin teet lapsestasi sijoittajan

Ti, 28/02/2017 - 15:50

Osa vanhemmista ei koskaan aloita säästämistä ja sijoittamista lapsensa nimiin, vaikka mieli tekisi. Syynä ei ole se, ettei rahaa jäisi menojen jälkeen eikä tiedettäisi, mihin ne kannattaisi sijoittaa. Nämä vanhemmat tietävät varsin hyvin myös sen, että lapselle voi säästää kolmen vuoden aikana 4 999 euroa – siis 138 euroa kuukaudessa – ilman veroseuraamuksia. Ja tämän saavat tehdä sekä molemmat vanhemmat että kummit, mummit, kuka tahansa. Suurin syy tuntuu olevan pelko siitä, että lapsi täysi-ikäisenä nostaa kaikki rahat salkusta ja haihtuu esimerkiksi bilettämään etelän aurinkoon. Törmäsin tähän huoleen tammikuussa tavatessani suuren joukon koulutettuja pienten lasten vanhempia.

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään 16-vuotiaasta nuoresta, joka on sijoittanut kotitöistä saamansa rahat osakkeisiin. Tämän jälkeen sosiaalisessa mediassa esiin nousi huoli siitä, kuka vastaa seurauksista, jos nuori sössii sijoituksensa itse.

Huomio, te kaikki vanhemmat ja lapsenlapselle tai kummilapselle säästämistä suunnittelevat! Tässä muutama sopiva vinkki, joita minä noudatan.

 

Aloita viikkorahoista

Jo 5–6-vuotias osaa usein laskea kaupassa saako eurolla karkkipussin vai ei. Muutaman euron viikkorahalla pääsee harjoittelemaan rahan käyttöä eli kuluttamista, mutta sillä voi myös harjoitella säästämistä. Ostetaan vasta ensi viikolla, kun on säästössä enemmän. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja pitkää pinnaa, mutta suosittelen kokeilemaan.

Puhu taloudesta jokapäiväisenä asiana

Kotona voi puhua raha-asioista pienellekin lapselle. Kouluikäinen ymmärtää jo, että viikonloppuna saatetaan tehdä valintoja elokuvien tai uimahallin välillä tai että säästetään nyt, niin päästään kesälomalla reissuun. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta pitkäjänteisyys auttaa tässäkin. Lapsi oppii samalla tervettä taloudenhallintaa, kun raha-asioita ei pidetä piilossa, vaan ne ovat osa perheen arkea samalla tavalla kuin vaikka siivoaminen.

Kerro, minkä verran eri asiat maksavat

En näe mitään syytä siihen, ettei lapselle voisi jo ajoissa kertoa selkeästi, kuinka paljon lomat, harrastukset, lelut ja muut asiat maksavat, ja millainen budjetti perheessä on näihin hankintoihin juuri nyt. Samalla on hyvä kertoa, miksi aikuiset käyvät töissä ja mihin rahat ensi sijassa käytetään: asumiseen, ruokaan jne. Voi sanoa esimerkiksi, että isä opiskelee nyt, jotta saa myöhemmin sopivan työpaikan, tai että juuri nyt töitä on vähän, joten mennään lomamatkalle vasta ensi kesänä.

Ota lapsi mukaan sijoitusten suunnitteluun

Kun lapsi on riittävän iso, hänet voi ottaa mukaan tutkimaan hänelle säästettyä sijoitussalkkua. Itse näytin omalle lapselleni hänen sijoituksiaan ensimmäisen kerran silloin, kun hän oli 6-vuotias. Jostain täytyy aloittaa ja edetä pikku hiljaa. Jonain päivänä, kun lapsi on vähän kasvanut, toivon hänen osallistuvan keskusteluun siitä, mihin seuraavaksi sijoittaisimme hänen tulevaisuuttaan varten säästettyjä rahoja. Harva meistä haluaa antaa sijoitussalkun täysi-ikäistyneelle lapselle kylmiltään. Ottamalla lapsen mukaan osakkeiden tai rahastojen valintaan jo nuorena saatat hänet paljon turvallisemmalle matkalle, sillä sijoittamisen on tarkoitus jatkua täysi-ikäisyyden jälkeenkin.

Luota omaan lapseesi – ja itseesi kasvattajana

Aika moneen asiaan kannattaa suhtautua positiivisesti ja omaan lapseensa kannattaa luottaa. Jos nyt kuitenkin käy niin, että 18 ikävuoden lähestyessä on elämää suurempi bilevaihde päällä tai jos pelkäät oikeasti säästöjen ja sijoitusten valuvan muualle, voi varoja aina käyttää lapsen hyväksi ennen kuin hän saa niihin täyden oikeuden. Lapsen omaisuutta voidaan alaikäisyyden aikana käyttää lapsen omaksi hyödyksi ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Näitä menoja ovat esimerkiksi harrastuskulut, kielten opiskelu ulkomailla tai kurssikirjat.

Mutta jos lapselle on pienestä pitäen opetettu pitkäjänteistä säästämistä ja fiksua rahankäyttöä, on epätodennäköisempää, että hän haluaisi heti tuhlata vuosien aikana kertyneet säästöt. Siksi rahasta puhuminen lapselle kannattaa.

Artikkeli Näin teet lapsestasi sijoittajan julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit