Hyppää pääsisältöön

Nordnetbank

Julkaise syötteitä
Nordnet Blogi on sijoitusblogi, joka tarjoaa mielenkiintoisia keskustelunavauksia, näkemystä osakemarkkinoihin ja tukea säästämisen parantamiseen.
Päivitetty: 14 min 29 s sitten

Näin sijoituskirjailija käyttää Sharevilleä

To, 18/12/2014 - 10:34

Sharevillessä on pian jo yli 30 000 pohjoismaista käyttäjää. Sharevilleä on käsitelty runsaasti myös muun muassa suomalaisessa sijoitusalan blogosfäärissä ja sijoitusverkoston jäsenillä on ollut toinen toistaan hienompia ideoita Sharevillen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteemme on tehdä yhdessä käyttäjien kanssa Sharevillestä Pohjoismaiden paras sijoitusverkosto.

Vaurastu kuin Warren Buffet -kirjan kirjoittaja ja Sharevillen aktiivikäyttäjä Mika Hyttinen (nimimerkki ”MikaHyttinen” Sharevillessä) kävi tapaamassa Nordnet Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Suvia ja minua noin kuukausi sitten. Kerroin Mikalle hieman Sharevillen tulevaisuuden suuntaviivoista ja ajattelin saavamme palaveriin hieman säpinää ja yhdessä tekemisen tuntua Lego-palikoilla. Jokainen meistä rakensi oman näkemyksensä tulevaisuuden sijoitusverkostosta ja yllättäen lopputulos oli kaikilla hyvin samanlainen. Jaoimme tarinamme ihanteellisesta sijoitusverkostosta ja keskustelimme malliemme erityispiirteistä.

Mikan ja Suvin Lego-mallinnukset tuottivat lyhyessä ajassa kolme hyvää palvelukonseptia Sharevillen jatkokehittämiseksi. Lisäksi pääsimme malliemme avulla keskustelemaan hieman syvällisemmistä kysymyksistä, joista hyvin harvoin saa koppia vain keskustelemalla.

Voit lukea alta haastattelun, jossa Mika kertoo omia kokemuksiaan Sharevillestä.

Thomas Brand
Local Business Developer
Nordnet Suomi

”Nordnetin yhteisöpalvelu Shareville on erittäin mielenkiintoinen uutuus. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että sijoittajan osakesalkun koostumus kertoo omistajastaan enemmän kuin tuhat sanaa. Osakesalkun koostumus ei toki kerro suoraan omistajansa sukupuolta, koulutusta, ikää tai asuinpaikkaa, mutta se antaa osviittaa etenkin riskinostosta.

Osalle sijoittajista hajauttaminen on kaikki kaikessa, mutta joidenkin salkut ovat hyvinkin keskittyneitä muutamiin bisneksiin. Toisilla on salkussa vain kotimaisia osakkeita, mutta monella on myös ulkomaisia osakeriskejä. Näiden lisäksi Sharevillen jäsenistöstä erottautuvat osinkosijoittajat ja arvo-osakkeiden omistajat.

Oman näkemykseni mukaan ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa osakesijoittamiseen. Useallakin eri strategialla on mahdollista vaurastua, mutta silti tutkimusten mukaan sijoittajien tuottojen keskiarvo on jäänyt pörssin keskituottoa alhaisemmaksi.

Shareville tarjoaa helpon mahdollisuuden muiden sijoittajien kauppojen seuraamiseen. Itseäni kiinnostaa paitsi menestyneiden sijoittajien tekemisten seuraaminen, niin myös omien ja muiden epäonnistumisten analysointi. Kukaan ei ole virheetön, mutta kaikkia riskejä ei kannata kokeilla omalla rahalla. Todellisten salkkujen näkeminen tuo lisäulottuvuuden keskusteluun. Keskustelu ei ole vain “sekopäistä” huutelua, kun näkee myös keskustelijoiden omistukset.

Päätin esiintyä Sharevillessä oikealla nimelläni, sillä haluan edistää pitkäjänteisen osakesijoittamisen yleistymistä. Valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden perusteleminen Sharevillessä perusteellisesti ei oikein onnistu muutoin. Omalla nimellä toimiessani voin viita kirjani sisältöön.”

– Mika Hyttinen

Mika Hyttisen Vaurastu kuin Warren Buffett on saatavilla Talentumshopista.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Keskustelu hallintarekisteristä – mistä siinä on kysymys?

Ke, 17/12/2014 - 15:54

EU antoi kesällä arvopaperikeskusasetuksen, jota Suomi nyt yrittää sulattaa lainsäädäntöön. EU:n asetuksen tarkoituksena on avata arvopapereiden säilytys- ja selvitystoiminta kilpailulle. Suomessa on tällä hetkellä muusta maailmasta poikkeava arvopapereiden säilytyskäytäntö. Nyt julkisuudessa keskustellaan siitä, kumpi on parempi: Suomen suoran omistuksen malli vai kansainvälinen hallintarekisterikäytäntö. Keskustelu on poteroitunut, koska molemmilla vaihtoehdoilla on selkeä hyöty ja haitta.

Suomalaisten omistamat Suomalaiset osakkeet

Euroclear Finlandissa säilytetään Suomalaisia arvopapereita arvo-osuustileillä. Arvopapereiden säilytys on palvelu, missä pidetään huolta esimerkiksi siitä, että osingot ja muut tuotot maksetaan oikeille tahoille. Yksityishenkilölle tarjottava säilytyspalvelu on lakisääteisesti pääosin ilmaista.

Suomalaisten omistajien osalta säilytys on suoraa, eli säilytystilit on rekisteröity suoraan omistajien nimiin (englanniksi “direct holding market“). Suomalaiset pankit ja välittäjät toimivat tilinhoitajayhteisöinä, tekemällä kirjauksia asiakkaidensa lukuun suoraan Euroclear Finlandiin.

Näin toimitaan myös esimerkiksi Tanskassa sekä Norjassa ja se on mahdollista, mutta ei välttämätöntä Ruotsissa.

Ulkomaalaisten omistamat Suomalaiset osakkeet

Ulkomaalaisten omistukset rekisteröidään heidän käyttämien pankkien tai välittäjien nimiin. Nämä käyttävät yhtä tiliä, niin sanottua laaritiliä (englanniksi “omnibus account”), missä kaikki palveluntarjoajan asiakkaiden Suomalaiset osakkeet säilytetään. Puhutaan myös hallintarekisteristä. Tässä tapauksessa varsinaisen omistajan henkilöllisyys ei ole julkisesti todettavissa, eikä pankit tai välittäjät kerro asiakkaidensa omistuksia.

Myös Suomalaisten omistamat ulkomaiset omistukset säilytetään kohdemaassa tällä tavalla – esimerkiksi Suomalaisten omistamat osakkeet Yhdysvalloissa säilytetään laaritilillä.

Suoran omistuksen hyödyt…

Suoran omistuksen malli, missä arvopapereiden paikalliset säilytystilit on rekisteröity suoraan edunsaajan nimiin, tukee läpinäkyvyyttä ja pitää osapuolten varat erillään toisistaan*. Edellinen on varsinkin viranomaisten mieleen, jälkimmäinen on toivottavaa varsinkin merkittävän markkinaosapuolen konkurssissa.

Yhteisillä laaritileillä vallitsee solidaarinen vastuunjako**. Jos esimerkiksi arvopapereita lainaksi ottanut osapuoli menee konkurssiin (kuten Lehman Brothers), eikä konkurssipesällä ole varaa palauttaa niitä, arvopapereita lainaksi antanut osapuoli saattaa, vakuuksista huolimatta, menettää osan lainaamistaan arvopapereista. Silloin kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla laaritilillä, jakavat syntyneen tappion keskenään (pro rata osuuksin).

Suorassa omistuksessa tätä riskiä ei ole. Tämän takia isoimmat instituutionaaliset sijoittajat vaativatkin säilytyksensä eristettäväksi kaikkien muiden varoista. Suora omistus mahdollistaa lisäksi oikean verokohtelun lähdemaassa.

…ja haitat

Suoran omistuksen malli on kalliimpi ylläpitää, eikä se ei ole käytössä kuin Pohjoismaissa, Kreikassa ja Sloveniassa. Lisäksi ulkomaalaiset palveluntarjoajat, joilla ei ole järjestelmiä suoran omistuksen säilytyskäytäntöä varten, eivät voi tarjota palveluja ilman merkittäviä investointeja. Suoran omistuksen maissa kilpailu on siten paikallisten toimijoiden varassa. Kun kilpailu ei ole aivan yhtä suorasukaista kuin muualla maailmassa, sijoituspalvelut eivät välttämättä ole yhtä edulliset tai palvelutarjooma yhtä laaja.

Poteroitunut asemaväittely

Julkisessa keskustelussa moititaan hallintarekisteriä muun muassa siitä, että se mahdollistaa omistuksen piilottamisen. Tämä on kuitenkin jo nyt mahdollista, koska suomalainen voi ostaa esimerkiksi kotimaisia osakkeita ulkomaalaisen osakevälittäjän kautta. Silloin kyseiset osakkeet säilytetään Euroclear Finlandissa, mutta kyseisen ulkomaalaisen välittäjän laaritilillä ja siten julkisuudelta piilossa.

Hallintarekisterin puolestapuhujat haluavat ensisijaisesti lisää kilpailua markkinoille. Suoran omistuksen kannattajat painottavat turvallista säilytystä. Koska molempia ei voi saada, keskustelu poteroituu asemaväittelyksi, missä henkilökohtainen preferenssi määrittää kannan.

Kumpi voittaa: Suomen suora vai kansainvälinen käytäntö?

Voisi kuvitella, että Suomen suoralla omistusmallilla ei olisi selviytymismahdollisuuksia kansainvälisessä puristuksessa. Finanssikriisin jälkeisessä maailmassa, missä esimerkiksi Lehmanin konkurssin aiheuttamat tappiot ovat tuoreessa muistissa, suora omistusmalli on kuitenkin kerännyt kasvavan joukon kannattajia.

Paras ratkaisu olisikin se, että Pohjoismaalainen suoran omistuksen malli leviäisi maailmalle. Silloin palveluntarjoajat kilpailisivat samoin edellytyksin samalla kun arvopaperisäilytys olisi mahdollisimman riskitöntä. Tämän kehityksen jalkautumisessa kestää kuitenkin aikansa.

Olisi kohtalaisen typerää hosua laaritilikäytäntöön Suomessa, mikäli muu maailma on siirtymässä suoran omistuksen malliin. Kukaan ei tosin tiedä, kumpi malli voittaa. Ei siis ihme, että keskustelua käydään.

 

*Monet pankit ja välittäjät painottavat, että pitävät omat ja asiakkaidensa varat erillään toisistaan (“segregated accounts”) mikä on tietenkin hyvä asia. Suorasta omistuksesta puhuttaessa varoja pidetään kuitenkin erillään myös muiden asiakkaiden varoista.

** Törmäsin aikoinaan tähän problematiikkaan ollessani Seligson rahastoyhtiön toimitusjohtajana. Olimme vaihtamassa säilyttäjää, jolloin sopimuspapereita lukiessa juuri tämä “solidaarisen vastuun määrite” pisti silmään. Kun tutkin asiaa lähemmin, kävi ilmi, että tämä on markkinakäytäntö. Eli kaikki maailman laaritilejä koskevat säilytyssopimukset on muotoiltu näin. Jos rahoitusmarkkinoilla jokin iso osapuoli syystä tai toisesta ei voi toimittaa myymänsä osakkeet, laaritileille saattaa syntyä vajetta. Tämä vaje voi olla väliaikaista tai pysyvää.

Tällaiseen väliaikaiseen tilanteeseen törmäsin kerran, kun “long-only” rahaston puolesta myymäni IBM osakkeita ei voitu toimittaa ostajalle ajoissa. Kun ihmettelin asiaa yhdysvaltalaiselta säilyttäjältämme, he totesivat lakonisesti, että heillä ei ole toimittaa osakkeita juuri nyt. Näin vaikka rahastollamme ei ollut osakelainaussopimusta, eli rahaston arvopapereita ei olisi saanut lainata edelleen. Tästä huolimatta kyseisellä laaritilillä ei ollut yhtään IBM:n osaketta. Onneksi pattitilanne purkaantui muutaman päivän kuluessa, kun ilmeisesti joku isompi taho toimitti myöhästyneet IBM osakkeet laaritilille, jotta rahastomme pystyi omalta osaltaan toimittamaan niitä edelleen meidän ostajalle. Rahoitusmarkkinoilla kauppaketju on pitkä ja heikoin lenkki, laaritilin riski. Lehmanin mennessä finanssikriisin aikoihin konkurssiin, riski toteutui.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Läpinäkyvää pankkitoimintaa: Miten Nordnetin työntekijät käyvät osakekauppaa?

Ti, 16/12/2014 - 11:14

Olen Nordetin Compliance Officer ja olen yksi heistä, jotka vastaavat siitä, että Nordnetin työntekijät noudattavat rahoituslaitoksia velvoittavia säännöksiä. Tänään kerron teille, millaisten sääntöjen puitteissa Nordnetin työntekijät saavat tehdä henkilökohtaisia sijoituksia.

Työntekijöiden tekemiä osakakauppoja koskevat pääsäännöt perustuvat Suomessa Finanssialan Keskusliiton antamiin kaupankäyntiohjeisiin. Finanssialan Keskusliitto on antanut ohjeet, jotta sen jäsenillä olisi käytössään yhtenäiset minimisäännöt, ja tietenkin myös että kaikki noudattavat arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.

Miksi säännöt ovat olemassa?

Säännöt ovat olemassa siksi, että sinä asiakkaana voisit luottaa siihen, etteivät rahoituslaitostentyöntekijät voi käyttää tietoja asiakkaiden liiketoimista tai yhtiöistä pohjana omiin henkilökohtaisiin osakekauppoihinsa. Joillakin työntekijöillä voi hyvinkin olla näkemystä markkinasta, kun taas joillakin toisilla ei sitä välttämättä ole.

30 päivän sääntö

Sääntöjen mukaan jokaisen Nordnetin työntekijän täytyy raportoida osakekauppansa, eivätkä he voi käydä kauppaa samalla osakkeella 30 päivän sisällä ostosta tai myynnistä.  Sama sääntö pätee myös silloin, kun työntekijä auttaa läheisiä perheen jäseniä heidän kaupankäynnissään.

Compliance-osasto, jossa työskentelen, käy työntekijöiden osakekaupat lävitse ja pitää huolen siitä, että kauppoja tehdään sääntöjen puitteissa.

Sisäpiirirekisteri

Koska Nordnet on pörssinoteerattu yhtiö, pidämme listaa henkilöistä, joilla on sisäpiiritietoa Nordnetin tuloksesta ja toiminnasta. Kun joku listalla olevista henkilöistä käy kauppaa Nordnetin osakkeilla, kauppa raportoidaan Finanssivalvonnan sisäpiirirekisteriin.  Nordnetin osakesivulta voit seurata kaikkien Nordnetin sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden kauppoja.

Sisäpiirilistalla olevat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Nordnetin osakkeilla 30 päivää ennen tulosraportin julkaisua. Muiden työntekijöiden osalta kauppakielto alkaa 14 päivää ennen tuloksen julkaisua.

Kysymyksiä? Kommentoi alle.

Fredrik Ryd
/Compliance Officer, Nordnet

 

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kertaus pörssin suhdannevaiheista – missä olemme nyt?

Ma, 15/12/2014 - 21:31

Talouselämä noudattaa tiettyä kiertokulkua. Yksittäisen suhdannesyklin kesto ja sen eri vaiheiden voimakkuudet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Suhdannevaikeiksi on mahdollista lukea lasku- ja nousukaudet sekä matala- ja korkeasuhdanteet. Menestyvä sijoittaja ymmärtää, että pörssillä ja reaalitaloudella on omat kiertokulkunsa – ne ovat lähtökohtaisesti samanmuotoiset, mutta ajoitukseltaan toisistaan usein poikkeavat. Kertaan tässä merkinnässä pörssin suhdannekierron yleisvaiheet ja niiden tuntomerkit.

Tarkastelin edellisen kerran pörssin suhdannekierron päävaiheita blogissa 16 kuukautta sitten, elokuussa 2013. Koska kertaus on opintojen äiti ja markkinatilanne on luonnollisesti muuttunut hieman niistä ajoista, on syytä palata teeman ääreen.

Osakemarkkinoilla kiertokulku on yleensä mahdollista jakaa karkeasti kuuteen eri vaiheeseen seuraavasti:

1) Nousukauden alku, jolloin sijoittajien kollektiivinen usko pörssiyhtiöiden tulevaisuuden elinvoimaisuuteen ja kasvumahdollisuuksiin palaa asteittain.

Uuden nousukauden alku koittaa usein keskellä negatiivista markkinatunnelmaa ja reaalitalouden tilaa, jossa yleinen talouskehitys on edelleen taantuvaa tai lähellä nollakasvun tilaa.

Nousukauden alkutahdit on mahdollista tunnistaa pääsääntöisesti siitä, että huonot markkinauutiset ja yhtiökohtaiset pettymykset eivät enää laske osakkeiden kurssitasoja. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kaikki negatiivisuus on jo hinnoiteltu yhtiöiden osakekursseihin, ja jatkossa tilaa on lähinnä positiivisille yllätyksille – mahdollisesti myös lähihistoriaa vähemmän negatiiviselle uutisvirralle.

2) Nousukauden ydinvaihe, jonka aikana pörssiyhtiöiden tuloskehitykset ovat kääntyneet kasvusuuntaan. Yleensä tässä vaiheessa laatuyhtiöiden osakekurssit ovat nousseet jo useiden kuukausien ajan ennakoiden tulosparannuksia.

Nousun ydinvaiheessa pörssiyhtiöiden kasvavat myyntimäärät ja nettotulokset vauhdittavat positiivista markkinatunnelmaa, mikä ilmenee esimerkiksi tulosjulkistuspäivinä useiden prosenttien – jopa kymmenien – välittöminä kurssinousuina.

Nousukauden ydinvaiheen loppuvaiheessa myös uudet osakesijoittajat saapuvat markkinoille, koska sanomalehtien taloussivuilla kerrotaan osakkeiden tuottaneen viime aikoina varsin hyvin ja näkymien olevan suotuisia. Uusien sijoittajien määrän kasvu kiihtyy nousukauden jatkuessa. Tämä tukee nousutrendiä.

3) Nousukauden huipentuminen, jolloin kaikki yksittäisen suhdannesyklin aikana sijoitustoiminnan aloittaneet uudet sijoittajat ovat ehtineet osakemarkkinoille tekemään ensi ostoksensa.

Nousukauden huipentumiselle on lisäksi tunnusomaista, että uusia pörssiyhtiöitä listautuu arvopaperimarkkinoille. Tämä johtuu käytännössä siitä, että jonkin aikaa jatkunut suotuisa yleistaloudellinen kehitys on yleensä kohentanut listautuvan yhtiön tuloksellisuutta, mikä luo edellytykset hyvään listautumishintaan sekä yhtiön että sen vanhojen osakkeenomistajien kannalta.

Osakemarkkinoilla huonoimmat sijoitukset tehdään nousukauden huipentuman aikana, koska tuolloin sekä yhtiökohtaiset kannattavuudet että osakkeiden arvostuskertoimet ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla.

Sijoituksen markkina-arvon laskupotentiaali realisoituu siten kahta kautta: ensinnäkin yhtiökohtaisen kannattavuuden normalisoituessa aikanaan, ja toisaalta siten, että osakkeen arvostuskertoimet laskevat ennemmin tai myöhemmin hinnoittelemaan maltillisempaa kasvua ja keskinkertaisempaa lähitulevaisuuden näkymää. Kasvavan laatuyhtiön tapauksessa yliarvostuksen purkautuminen voi kuitenkin olla maltillista.

4) Laskukauden alku, jolloin pörssiosakkeiden markkina-arvot laskevat edellisessä vaiheessa kuvattujen korkeiden arvostuskertoimien sulamisen kautta.

Nopeasti heikentyvä markkinatilanne johtaa myös siihen, että uusia pörssilistautujia ei enää ilmesty, minkä lisäksi myös osa vireillä olevista listautumishankkeista saattaa peruuntua pessimismin vallatessa alaa. Muistaako joku muuten vielä Leipurin listautumishankkeen?

Osa sijoittajista ja pörssimarkkinoiden kommentaattoreista uskottelee vielä laskukauden alussa, että kyseessä on hetkellinen korjausliike, jonka jälkeen osakekurssien suunta on jatkossa vain ylöspäin sileää baanaa pitkin.

Laskukauden alussa yhtiökohtaiset kannattavuudet ja tulokset ovat vielä pääsääntöisesti erinomaisella tasolla. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nopeasti laskeneet osakkeiden markkina-arvot saavat arvostustasot näyttämään kovin alhaisilta, koska laskentakaavoissa olevat tulokset edustavat vielä yleistalouden nousukauden kannattavuustasoa. Nykytaloudessa kenties keskuspankkivetoisen “nousun” kannattavuustasoa.

Myös analyytikoiden seuraavan vuoden tulosennusteet ovat yleensä vielä tässä vaiheessa kasvua osoittavia eli optimistisia, mikä vahvistaa aliarvostuksen harhaa.

5) Laskukauden ydinvaihe, jonka aikana käy selväksi, että negatiivinen markkinatunnelma on tarttunut myös pörssiyhtiöiden arkeen. Tällöin yhtiöt antavat negatiivisia tulosvaroituksia joukolla samanaikaisesti, aloittaen usein myös kustannussäästöohjelmia ja yt-neuvotteluita sekä sopeuttaakseen tuotantomääränsä että kustannusrakenteensa heikkenevään kysyntätilanteeseen.

Pörssiyhtiöt raportoivat laskukauden ydinvaiheessa edellisvuoteen nähden laskevia myyntimääriä, tilauskantoja ja nettotuloksia. Useat pörssiyhtiöt myös leikkaavat osakekohtaista osinkoaan, ja osa jättää osingon kokonaan maksamatta.

Kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat yhtiöt päätyvät keräämään osakkeenomistajiltaan lisää varoja maksullisen osakeannin kautta säilyttääkseen maksukykynsä. Osakekurssit putoavat yleisellä tasolla merkittävästi laskukauden ydinvaiheen aikana, koska parempaa tulevaisuutta ei ole lähiaikoina näköpiirissä.

Yleiset talousennusteet ja yhtiöiden antamat tulevaisuuden näkymät ovat toinen toisensa jälkeen entistä pessimistisempiä. Edellisen nousukauden huipentumassa osakkeitaan ostaneet sijoittajat alkavat menettää uskoaan koko sijoitustoiminnan mielekkyyteen.

6) Laskukauden huipentuminen, jonka aikana edellisen nousukauden uudet sijoittajat myyvät osakkeensa pohjalukemiin. Yhtiökohtaiset tulokset ovat laskeneet selvästi edellisen nousukauden huipuista.

Osakkeiden arvostuskertoimet ovat alhaiset ja niiden laskentakaavoissa olevat yhtiökohtaiset muuttujat edustavat taantuman tasoa. Käsillä ovat pitkäjänteisen sijoittajan kannalta parhaat ostohetket, koska tulevaisuudessa laatuyhtiö voi ainoastaan ylittää kovin matalalle asetetut markkinaodotukset.

Osakekursseilla on laskukauden huipentumassa nousuvaraa kahden tekijän kautta: ensinnäkin yhtiökohtaisen kannattavuuden kohentumisen myötä, ja toisaalta myös osakkeen arvostuskertoimien asteittaisen nousun myötä. Osa pörssiyhtiöiden kasvollisista pääomistajista lisää omistustaan yhtiössä laskun pohjilla, koska he tietävät yhtiön todellisen ansaintapotentiaalin.

Myös yritysostomarkkinoilla saattaa tapahtua liikkeitä, koska omistaja-arvon luomiseen tähtäävän yritysostajan kannalta laskun huipentuma vastaa optimaalista markkinatilannetta. Osa sijoittajista joutuu myös myymään osakkeitaan laskukauden huipentumassa pakon edessä – esimerkiksi ylivelkaantumisen vuoksi –, joten laatuyhtiöidenkin markkina-arvojen pudotukset irtoavat toisinaan reaalimaailman tilanteesta sellaisista syistä, jotka liittyvät ainoastaan osakkeiden myyjään, eikä itse pörssiyhtiöön.

16 kuukautta sitten vaihe 2, nyt vaihe 3

Elokuussa 2013 sijoitin blogissa vastaavassa tarkastelussa pörssin suhdannevaiheen kohtaan kaksi, eli nousukauden ydinvaiheeseen. Tänään valitsisin kohdan kolme, eli nousuvaiheen huipentuman.

Tosin nykytilanne ei ole sataprosenttisesti edellä kuvatulla tavalla vaiheen kolme kaltainen, sillä pörssinousua on huipentanut tällä kertaa reaalitalouden kukoistamisen sijaan nollakorkopolitiikka. Silti esimerkiksi sosiaalisen median kärkiyhtiöiden listautumiset ja kiinalaisyhtiö Alibaban syyskuinen, jopa euforinen listautuminen New Yorkin pörssiin viestivät osakemarkkinoiden suhdanteen kuumenemisesta. Yhtälöä täydentää erinomaisesti se, että yhdysvaltalaiset osakeindeksit takoivat kaikkien aikojen korkeimmat noteerauksensa noin kymmenen minuuttia Alibaban listautumisen jälkeen.

Vaikka näen pörssin suhdannevaiheen olevan nyt nousukauden huipentumassa, en ole aikeissa lämätä osakkeita suoraan myyntilaitaan. Pitkäjänteinen omistaja ottaa suhdannenäkemyksen vain maltillisesti, sillä hän ennustaa ennen kaikkea yhtiön kehityskaarta suhdanteiden yli.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että laskukauteen valmistautuminen tapahtuu enimmäkseen käteiskassan kasvattamisen ja osinkovirran uudelleensijoittamisen ajoittamisen kautta. Pääoman myyntitalkoot eivät ole laajassa mittakaavassa aiheellisia, ainakaan vielä. Omistaja on omistaja, spekulantti on spekulantti – laatuyhtiötä on vain harvoin syytä myydä verollisessa maailmassa.

Miten menestyvä sijoittaja (yrittää) ajoittaa?

Kaiken kaikkiaan pörssin suhdannekierron merkitys osakkeenomistajalle on mahdollista tiivistää seuraavasti: menestyvä sijoittaja kasvattaa osakeostojaan laskukauden huipentumaa kohti, ja vastaavasti hän pyrkii ajoittamaan mahdolliset myyntinsä nousukauden huipentumaan, jolloin kaikki näyttää edelleen hyvältä sekä yhtiökohtaisella tasolla että yleisen markkinatilanteen osalta.

Kantavana ajatuksena on, että parhaat tuotot saavutetaan ainoastaan tekemällä samoin kuin muut, mutta ennen heitä. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mitä en pyri tässä merkinnässä lainkaan kyseenalaistamaan.

Johtolankana ajoittamisessa tulee uskoakseni olla ylipäätään tavoite hankkia osakkeita alle yhtiön todellisen sisäisen arvon eli osinkopotentiaalin, ja vastaavasti keventää omistusta silloin, kun osakekurssi kehittyy selvällä marginaalilla osinkokasvua paremmin, eikä nousu ennakoi lähivuosien kiihtyvää osinkokasvua yhtiön kohdalla.

Toisin sanoen ajoittamisessa tulee keskittyä osumaan arvostustason vaihteluiden äärilaitoihin, ei osakekurssin käyrän pohjalukemiin tai huippuihin. Tämän sisäistäminen on menestyksen a ja o pitkällä aikavälillä.

Menestyvä sijoittaja kulkee yleensä hieman etupainotteisesti vastavirtaan. Hän myy silloin, kun muut vielä hetken aikaa ostavat. Vastaavasti hän ostaa jo silloin, kun muut vielä myyvät viimeisiä osakkeitaan.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

HUOM: KIRJALÄHETYS EHTII PERILLE JOULUKSI, KUN TILAUS TEHDÄÄN VIIMEISTÄÄN KE 17.12. KLO 12 MENNESSÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Aitor Escauriaza / Foter / CC BY

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Hallintarekisterit Suomeen väkisin?

Su, 14/12/2014 - 18:26

EU:n uuden arvopaperikeskusasetuksen tarkoituksena on avata arvopapereiden säilytys- ja selvitystoiminnan kilpailulle. Ilman reunaehtoja tätä ei kuitenkaan toteuteta, sillä tahtotila maailmassa on tällä hetkellä yksiselitteisesti asiakasvarojen erottelun ja omistusten läpinäkyvyyden puolella, kuten äskettäisessä G20-kokouksessakin painotettiin. Osittain tästäkin syystä asetus ei edellytä luopumista Suomen tyyppisestä suoran omistuksen mallista, jossa pankki tai pankkiiriliike asioi osakkeenomistajan puolesta Suomen arvopaperikeskuksen kanssa. Tätä toimintaa ylläpitää Euroclear Finland.

Useimmissa maissa on käytössä paljon alkeellisempi laarimuotoinen ns. moniportainen malli eli hallintarekisteröinti. Tässä mallissa samalla arvo-osuustilillä eli samassa ”laarissa” saatetaan säilyttää lukuisten asiakkaiden arvo-osuuksia. ”Omistajana” esiintyy säilyttäjäyhteisö, tavallisesti pankki tai pankkiiriliike. Hallintarekistereille tyypillisiä ovat myös pitkät säilyttäjäketjut, jotka koostuvat säilyttäjistä ja alisäilyttäjistä. Jokaisella ketjussa olevalla on luonnollisesti laskutusoikeus. Varsinaisen omistajan henkilöllisyys on hallintarekisteröinnissä tehokkaasti häivytettävissä. Samoin omistajaoikeuksia ei voi käyttää automaattisesti ja säilyttäjäriski on varsin konkreettinen, minkä esimerkiksi Lehman Brothersin konkurssi osoitti. Hallintarekisteröinti on raskassoutuinen, kallis ja säilyttäjäriskin vuoksi myös turvaton. Lisäksi hallintarekisterit vaikeuttavat tuntuvasti viranomaisten työtä kuten talousrikosten ja veronkierron torjumista ja selvittämistä.

Arvo-osuusjärjestelmämme on alallaan Euroopan edistyksellisimpiä järjestelmiä. Se antaa ajantasaista tietoa omistussuhteista, eliminoi sijoittajien säilyttäjäriskiä, turvaa osakasoikeudet ja selvittää osakekaupat tehokkaasti ja edullisesti ilman turhia välikäsiä.

Arvo-osuusjärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa jo vuonna 1992. Sen kauneusvirheenä voi pitää moniportaisen hallintarekisteröinnin sallimista ulkomaisille osakkeenomistajille. Näin ollen emme tänäänkään 22 vuotta myöhemmin tiedä juuri mitään pörssiyhtiöittemme ulkomaisista omistajista, vaikka heidän hallussaan on lähes puolet pörssimme markkina-arvosta. ”Ulkomaalaisten” joukossa on myös suomalaisia, jotka näin ovat ehkä halunneet piiloutua esimerkiksi verottajalta.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä antoi kesällä muistionsa siitä, minkälaisia muutoksia pitäisi tehdä lainsäädäntöömme EU:n arvopaperikeskusasetuksen vuoksi. Työryhmän työskentelyyn liittyi perin outoja piirteitä. Työryhmän enemmistö oli ilmeisesti jo etukäteen päättänyt tuoda hallintarekisteröinnin Suomeen eikä tuntunut olevan kiinnostunut tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa olevista tosiasioista ja näkemyksistä. Työryhmälle muodostettiin myös seurantatyöryhmä, jolle ei juurikaan herunut tietoa lainvalmistelun etenemisestä eikä sillä käytännössä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa työryhmän työskentelyyn. Työryhmä viittasi myös kintaalla hallitusohjelmassa olevalle ohjeelle, jonka mukaan osakeomistuksen yleisöjulkisuuden tuli säilyä vähintään nykytasolla.

Työryhmän lopulliseen muistioon sisältyi Euroclear Finlandia edustavan jäsenen poikkeuksellisen yksityiskohtainen eriävä mielipide. Sen painoarvoa lisäsi tosiasia, että Suomen arvopaperikeskuksen edustajalla oli epäilemättä paras asiantuntemus työryhmän tehtäväkentästä. Erityisesti edustaja arvosteli osakeomistuksen julkisuuden tuntuvaa heikentämistä. Silmänlumeeksi työryhmä tosin ehdotti, että Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) alkaisi koota omistajarekisteriä neljä kertaa vuodessa. Pyörän piti siis työryhmän mukaan keksiä uudelleen, tosin nyt neliskulmaiseksi. Kertomatta jäi muun muassa, miten ulkomaiset pankit ja pankkiiriliikkeet saataisiin toimittamaan omistustietoja hallintarekistereistään. Eiväthän ne tänäkään päivänä suostu toimittamaan esitäytettyä veroilmoitusta varten tietoja verottajalle suomalaisten asiakkaittensa osakekaupoista. Eipä ihme, ettei PRH itsekään innostunut sille ehdotetusta uudesta merkittävästä tehtävästä.

Työryhmän enemmistön lakiehdotus sai osakseen murskaavan arvostelun eri tahojen laatimissa lausunnoissa. Ymmärrystä osoittivat lähinnä vain Finanssialan Keskusliitto ja muutama liikemaailmaa edustava taho. Hallintarekisterit toisivat näet runsaasti lisätuloja niitä ylläpitäville pankeille ja muille yrityksille. Voittopuolisesti erittäin kielteisen palautteen johdosta valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto päätti jatkaa esityksensä hiontaa, nyt kuitenkin virkamiestyönä.

Myös valtiovarainministeri Antti Rinne otti julkisuudessa etäisyyttä lakiluonnokseen ja antoi selkeän toimintaohjeen jatkotyöskentelystä. Hän viittasi EU-asetuksen poikkeussääntöön, joka sallii Suomen käyttää jatkossakin nykyistä arvo-osuusjärjestelmää. Rinne totesi lakiuudistuksen tavoitteesta muun muassa seuraavaa: ”Poikkeussääntöä esitetään käytettäväksi, jotta pörssiyhtiöiden osakkeiden yleisöjulkisuus voitaisiin ylläpitää Suomessa vähintään nykytasolla. Emme myöskään halua sallia osakeomistusten piilottamista niin sanottujen laarimuotoisten hallintarekisterien taakse”.

Rahoitusmarkkinaosaston marraskuun puolivälissä julkistama uusi lakiluonnos oli edellä esitettyä taustaa vasten yllätys kaikille. Nytkin hallintarekisterit pullahtivat päivänvaloon, joskin peitellymmin kuin edellisellä kerralla. Puhuttiin ”yksilöllisesti asiakaserotetusta arvo-osuustilistä”, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin mitä Suomessa ymmärrämme arvo-osuustilillä. Termi hämää, sillä mikään ei estäisi valitsemasta ulkomaista arvopaperisäilyttäjää ja piiloutumasta hallintarekisteröidyn säilytysketjun taakse. Muiltakin osin ministeriön ”tilit” säilyttäisivät hallintarekisterin epäkohtia: säilyttäjäriski olisi edelleen olemassa eikä yhtiöoikeudellisia omistajaoikeuksia voisi käyttää ilman ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia. Uudessakin esityksessä uudistukset perustellaan tarkoitushakuisesti, epäuskottavasti ja joiltakin osin ilmeisesti jopa totuudenvastaisesti.

Uusi lausuntokierros oli mikäli mahdollista vielä murskaavampi kuin ensimmäinen. Muun muassa osakesäästäjät, taloustoimittajat, ay-liike, verottaja, hallitusammattilaiset, poliisi ja Valtakunnansyyttäjänvirasto tyrmäsivät myös uuden lakiluonnoksen. Erityisen mielenkiintoista on että Finanssivalvonta, oikeusministeriö ja Suomen Pankki arvostelivat lakiluonnosta poikkeuksellisen kovasanaisesti. Hankkeeseen suhtautuivat edelleen suopeasti lähinnä vain Finanssialan ja Elinkeinoelämän keskusliitot. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat luettavissa netissä (http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=20156).

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston lainvalmistelu on muuttunut farssiksi. Näin mittavien ajankäyttö- ja asiantuntijaresurssien väärinkäytön jälkeen olisi mielestäni mielekästä aloittaa alusta puhtaalta pöydältä. Valmisteluprosessissa ei kaivata henkilöitä, jotka viittaavat kintaalla saamilleen evästyksille ja toimintaohjeille, ja jotka pyrkivät ajamaan läpi jonkun yksittäisen tahon toivomaa ratkaisua. Lakiluonnoksesta laaditut lausunnot viittaavat siihen, että lainlaatijoiden asiantuntemuksessakin voisi olla toivomisen varaa.

Valmisteluprosessin ainoa hyväksyttävä tavoite ei voi olla muu kuin Suomen arvopaperimarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu. Mitkään markkinat eivät voi toimia häiriöttä ilman luottamusta herättävää säännöstöä, läpinäkyvyyttä ja sijoittajien yhdenvertaista kohtelua. Arvopaperimarkkinoiden terveelle kasvulle lisääntyvä kilpailu sopii mainiosti. Salamyhkäisyys, epämääräiset välikädet, viranomaisten välttely ja omistusten piilottaminen ovat sen sijaan markkinoiden kannalta myrkkyä.

Kim Lindström

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Lyhyesti sijoittajakyselyn tuloksista

Su, 14/12/2014 - 18:20

Nordnet toteutti sijoittajakyselyn nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan sekä uutiskirjeen ja aamukirjeen välityksellä. Kyselyyn tuli 1004 vastausta aikavälillä 22.10.–16.11.2014. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi kyselyn tulokset nettisivuillaan ja painetussa lehdessään 28.11.2014. Esitän tässä merkinnässä lyhyesti sijoittajakyselyn vastausten numerodatan.

1. Millaista kokonaistuottoa odotat Helsingin pörssistä v. 2015?

Laskua yli 15  prosenttia: 3,08 % vastaajista
Laskua 0–15 prosenttia: 19,90 % vastaajista
Laskua/nousua +- 0 prosenttia: 19,90 % vastaajista
Nousua 0–15 prosenttia: 53,43 % vastaajista
Nousua yli 15 prosenttia: 3,68 % vastaajista

2. Aiotko tehdä enemmän osakkeiden ostoja vai myyntejä v. 2015?

Enemmän ostoja: 62,69 % vastaajista
Enemmän myyntejä: 7,86 % vastaajista
Yhtä paljon ostoja ja myyntejä: 25,57 % vastaajista
En aio tehdä osakekauppoja vuonna 2015: 3,88 % vastaajista

3. Minkä maantieteellisen markkinan osakkeisiin sijoittaisit mieluiten v. 2015?

Yhdysvallat: 29,95 % vastaajista
Suomi: 27,16 % vastaajista
Muut Pohjoismaat: 16,02 % vastaajista
Aasia: 12,54 % vastaajista
Muu Eurooppa: 7,46 % vastaajista
Venäjä: 4,18 % vastaajista
Etelä-Amerikka: 2,69 % vastaajista

4. Miten teet kansainväliset sijoituksesi mieluiten?

Sijoittamalla suoraan ulkomaisten yhtiöiden osakkeisiin: 38,41 % vastaajista
Sijoittamalla kotimaisiin yhtiöihin, jotka toimivat myös ulkomailla: 19,40 % vastaajista
Sijoittamalla ulkomaille sijoittavaa rahastoon tai ETF-rahastoon: 35,62 % vastaajista
En tee kansainvälisiä sijoituksia: 6,57 % vastaajista

5. Mitä suhdannevaihetta Helsingin pörssissä eletään mielestäsi nyt?

Nousukauden alkua: 11,06 % vastaajista
Nousukauden keskivaihetta: 19,32 % vastaajista
Nousukauden huippua: 13,55 % vastaajista
Laskukauden alkua: 17,33 % vastaajista
Laskukauden keskivaihetta: 14,94 % vastaajista
Laskukauden huipentumista: 8,07 % vastaajista
En osaa sanoa: 15,74 % vastaajista

6. Mitä suhdannevaihetta Suomen taloudessa eletään mielestäsi nyt?

Nousukauden alkua: 9,66 % vastaajista
Nousukauden keskivaihetta: 2,49 % vastaajista
Nousukauden huippua: 1,29 % vastaajista
Laskukauden alkua: 12,35 % vastaajista
Laskukauden keskivaihetta: 45,62 % vastaajista
Laskukauden huipentumista: 20,72 % vastaajista
En osaa sanoa: 7,87 % vastaajista

7. Miten uskot osakesalkkusi kehittyvän suhteessa yleisindeksiin v. 2015?

Voittaa indeksin yli 10 prosentilla: 5,88 % vastaajista
Voittaa indeksin 0–10 prosentilla: 38,85 % vastaajista
Tuottaa saman verran kuin yleisindeksi: 44,32 % vastaajista
Häviää 0–10 prosentilla: 10,46 % vastaajista
Häviää yli 10 prosentilla: 0,50 % vastaajista

Sanomalehti Keskisuomalaisen nettiuutiseen pääset tästä linkistä. Laajempi haastattelujuttu löytyy Keskisuomalaisen painetusta lehdestä 28.11.2014.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Sijoittajakyselyn tuloksista on uutisoinut ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: secretlondon123 / Foter / CC BY-SA

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Norjalaiset osinkoihmeet tekivät rakettinousun piensijoittajien suosioon

Ke, 10/12/2014 - 23:36

Öljyn hintaromahdus on saanut norjalaiset energiasektorille liitännäiset osakkeet roimaan kurssipudotukseen. Tämä on houkutellut suomalaisia piensijoittajia ostolaidalle, koska kurssiromahtajat ovat profiloituneet historiallisesti erinomaisiksi osingonmaksajiksi. Oslon pörssissä listattujen Seadrillin, Statoilin ja Fred. Olsen Energyn yhteenlasketut kauppamäärät ovat muodostaneet alkuviikon aikana päivätasolla jopa 19 prosenttia kaikista Nordnet Suomessa tehdyistä ulkomaisten osakkeiden kaupoista eri salkkujen lukumäärällä mitattuna. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti ostoinnostuksen taustoja ja voimakkuutta.

Kuluvan viikon alussa kolmea edellä mainittua yhtiöitä netto-ostettiin Nordnet Suomen kautta päivätasolla yhteensä noin 165 000 eurolla. Tämä on ulkomaisille osakkeille päivätason muutoksena suuri, ottaen huomioon, että kyse on nimenomaan netto-ostoista, eli kaikkien asiakkaiden ostojen ja myyntien erotuksesta päivän päätteeksi.

Kaupankäyntivolyymillä mitattuna kolmikko muodosti tiistaina 9. joulukuuta Nordnet Suomessa kolmen vaihdetuimman ulkomaisen osakkeen rintaman. Kiinnostuksen massiivisuuden osoituksena esimerkiksi Sampo jäi tiistaina kaupankäynnissä eri salkkujen lukumäärällä mitattuna Statoilin ja Seadrillin perään.

Oslon pörssin energiasektorille liitännäiset osakkeet ovat siis romahtaneet öljyn hinnan vanavedessä, ja jälki näyttää varsin tuhoisalta.

Norjalaisten osinko-osakkeiden kurssikehitys vuoden 2014 alusta

Fred. Olsen Energy -77,5 %
Seadrill
-64,2 %
Statoil
-16,6 %

Kurssipudotus on johtanut tilanteeseen, jossa osakasystävällisten yhtiöiden osinkotuotto on kohonnut paikoin huimaksi suhteessa osakkeen nykykurssiin.

Johtopäätös on tällainen erityisesti silloin, kun laskelmassa voitonjakona hyödynnetään viime vuodelta maksettua osakekohtaista osinkoa. ”Markkinat” kuitenkin näyttävät hinnoittelevan osakkeiden nykykurssien kautta lähiaikojen tuntuvaa laskutrendiä osakekohtaiseen osingonjakoon.

Jos osinkotason romahtaminen ei kuitenkaan todellisuudessa toteudu suuressa mittakaavassa, ovat seuraavaksi listattavat osakkeet todennäköisesti halpoja tänään. Mahdollista on toki edelleen sekin, että osinko putoaisi pahan päivän tullen nollaan.

Norjalaisten osinko-osakkeiden efektiiviset osinkotuotot per 10.12.2014

Fred. Olsen Energy 36,5 %
Seadrill
26,7 %
Statoil
5,7 %

Edeltävät osinkotuotot on laskettu käyttämällä yhtiöiden täyden tilikauden 2013 aikana maksamia osinkoja. Osakekursseina on käytetty keskiviikon 10. joulukuuta päätöskursseja.

Viime aikoina mainitut yhtiöt ovat kuitenkin viestineet osakekohtaisiin osinkoihinsa tulevia leikkauksia. Silti edeltävä laskelma on potentiaalin osalta kohtuullista suuntaa antava, koska se on laskettu jo toteutuneesta, viimeisimmästä täydestä tilikaudesta.

Suuntaa antava sikäli, että ainakin teoriassa yhtiöillä on joskus tulevaisuudessa mahdollisuus maksaa vastaavia osakekohtaisia vuosiosinkoja, koska ne ovat siihen aiemminkin kyenneet. Todettakoon silti, että tämä ei yksistään ole peruste sijoittaa osakkeeseen, koska sen arvo on aina tulevissa osinkovirroissa, joiden muodostumisessa peruutuspeili on varsin heikko apuväline.

Kun luvun yksi jakaa edellä esitetyillä osakkeiden efektiivisillä osinkotuotoilla, saadaan laskettua sijoitusten osinkopohjainen takaisinmaksuaika vuosissa, mikäli nykyinen osinkotaso kyetään ylläpitämään.

Esimerkkiyhtiöillä kyseinen takaisinmaksuaika vaihtelee parhaillaan 3–18 vuodessa. Kyseessä ei siis ole tuloskerroin eli p/e-luku, vaan osinkopohjainen takaisinmaksuaika.

Korostan vielä, että takaisinmaksuaika on laskettu osakekohtaisella osinkotasolla, joka ei ainakaan lyhyellä aikavälillä näytä pitävän. Jos siis efektiivistä osinkotuottoa tarkasteltaisiin viime tilikauden sijaan viimeisten neljän kvartaalin osalta, olisivat tuottoluvut edellä laskettuja maltillisempia.

Mainittakoon osoituksena sektorin nykyisestä suosiosta, että Seadrill, Statoil ja Fred. Olsen Energy löytyvät tänään Nordnetin suomalaisten asiakkaiden omistetuimpien norjalaisten osakkeiden listauksen kärkiviisikosta.

Piensijoittajien viimeaikaista vahvaa panostusta Norjan energiasektoriin kuvastaa, että kolmikon osakkeet muodostavat nyt yli 40 prosenttia Nordnetin suomalaisten asiakkaiden panostuksista norjalaisiin osakkeisiin eri salkkujen lukumäärällä mitattuna. Keskimääräinen yhtiökohtainen omistussumma vaihtelee 3000–3900 euron välissä.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

HUOM: KIRJALÄHETYS EHTII PERILLE JOULUKSI, KUN TILAUS TEHDÄÄN VIIMEISTÄÄN KE 17.12. KLO 12 MENNESSÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter / CC BY-SA

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa globaaleista megatrendeistä

Ti, 09/12/2014 - 20:06

Yhtiön kuin yhtiön pitkän aikavälin johtamisen päämääränä tulee olla liiketoiminnan sisäisen arvon keskimääräisen vuosikasvun maksimointi kohtuuriskillä. Omistaja-arvo huomioiden kehityksen mittarina tulee olla osakekohtaisen arvon, ei liiketoiminnan kokoluokan kasvu. Liiketoiminnan kasvuedellytykset riippuvat kuitenkin aina paitsi yritysjohdon kyvykkyydestä, myös liiketoimintaympäristöstä ja sen kehitystrendeistä. Tarkastelen tässä merkinnässä globaaleja megatrendejä, jotka omalta osaltaan muuttavat yhtiön liiketoimintaa suhdanteiden yli.

Globaaleja megatrendejä lienee olemassa kymmenittäin, mutta listaan niistä seuraavassa seitsemän kappaletta, jotka kuuluvat mielestäni sijoittajan kannalta olennaisimpaan sektoriin.

1. Kansainvälinen talous

Maailmanmarkkinat ovat pitkällä aikavälillä trendinomaisesti kasvavat, mistä kuuluu kiitos erityisesti väestörikkaille kehittyville markkinoille. Esimerkiksi Aasian väkiluku edustaa jo 60 prosenttia maapallon väestöstä. Globaalissa taloudessa myös Afrikan painoarvo kasvaa asteittain, sillä tällä hetkellä maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukosta jopa seitsemän on Afrikassa.

Sijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna afrikkalaisia sijoituskohteita on tarjolla toistaiseksi valitettavan vähän. Esimerkiksi eteläafrikkalaista Shopritea olen kuitenkin tarkastellut blogissa: ensimmäisen kerran kuluvan vuoden helmikuun alkupuoliskolla ja toisen kerran elokuun jälkipuoliskolla.

Kansainvälisessä kaupassa on ominaista, että kilpailu ylittää valtioiden rajat. Toisin sanoen kaikilla toimijoilla on nykypäivänä lähtökohtaisesti vapaa pääsy uusille markkinoille ja kilpailemaan toistensa kanssa.

Tämä voi johtaa toimialasta riippuen myös kiihtyvään hintakilpailuun ja lopputuotteiden hintaeroosioon halpavalmistuksen yleistyminen myötä. Siinä kilpajuoksussa vain ripeimmät menestyvät ja saavuttavat kohtuullisen kannattavuuden. Vain harva yhtiö voi enää tehdä itsenäisen valinnan jäädäkseen kotimarkkinoilleen “suojaan”, koska sellaista mahdollisuutta ei enää ole. Kilpailu puskee yleensä kuvioihin viimeistään sähköistä jakelukanavaa pitkin.

Globaalissa taloudessa menestyvä yhtiö sisäistää uudet standardit ja kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Tosin myös paikallissääntöjä on hyvä tuntea erityisesti kehittyvillä markkinoilla, mukaan lukien henkilösuhteiden vaalimisen merkityksen ymmärtäminen silloin, kun se on korostetun tärkeää.

Näihin ulottuvuuksiin osin kytkeytyen globaali yhtiö havaitsee ajan mittaan, että maanosien välinen keskinäinen riippuvuus on kaupankäynnin kasvavien kytkösten johdosta merkittävää. Suhdannevaihtelut samanaikaistuvat ja on odotettavissa, että lasku- ja nousukaudet jyrkentyvät entisestään.

2. Väestö

Maailmassa väestö kasvaa tällä hetkellä noin 70 miljoonan asukkaan vuosivauhtia. Tässä yhteydessä puhutaan nimenomaan nettolisäyksestä. Tämä luo erityisesti kuluttajatuotteita valmistaville yhtiöille huimat tulevaisuuden markkinat. Huomionarvoista on, että väestö lisääntyy merkittävässä määrin kehittyvissä maissa, joiden suhteellinen painoarvo kasvaa ajan myötä trendinomaisesti.

Samaan aikaan vauras läntinen maailma on vajoamassa nollakasvun uralle. Paikoitellen syntyvyys on alle säilymistason, mikä merkitsee väestön supistumista. Se on omiaan heikentämään talouskasvun edellytyksiä, jotka nojaavat kehittyneillä markkinoilla jatkossa enimmäkseen teknologiseen kehitykseen.

Myös länsimaiden julkiset sektorit ovat koetuksella, kun ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan samanaikaisesti, kun talouden rakenteet heikentyvät jatkuvasti. Välttämättömät sopeutustoimet ovat omiaan syömään talouskasvusta parhaan puhdin.

3. Liikkuvuus

Kuten EU:ssakin on viimeistään finanssikriisin jälkeen havaittu, ovat tuotannontekijät liikkuvaista sorttia nykypäivän globaalissa taloudessa. Osaaminen, henkinen pääoma, teknologia, työvoima, raaka-aineet ja raha sopeutuvat markkinatilanteiden muutoksiin paremmin kuin yksittäinen kansakunta. Myös mainituista tuotannontekijöistä syntyneet lopputuotteet ja palvelut ovat liikuteltavissa yleensä maailman laitoja myöten, nykyään varsin nopeasti ja myös kustannustehokkaasti.

Suomen kannalta on huomattava, että yhtiöt tulevat globaalissa maailmassa erikoistumaan maantieteellisesti erilaisiin toimintoihin. Sijoittajan kannalta on lohdullista, että hyvin johdettu yhtiö siirtää toimintojaan ajan mittaan sinne, missä sillä on parhaat toimintaolosuhteet. Myös verkostoituminen lisääntyy ja alihankintaketjut yleistyvät.

Ihmisten ja työvoiman liikkuvuuden osalta mainittakoon vielä erityisesti kehittyvillä markkinoilla ilmenevä muuttoliike maalta kaupunkeihin. Kun kaupunkien asumistiheys kasvaa trendinomaisesti, muuttuu esimerkiksi rakentamisen suunta rivitaloasumisen sijaan kasvavassa määrin kohti taivasta.

4. Kasvun ja vallan uusjako

Yhtiön kuin yhtiön kohdalla on selvää, että hyvin pitkällä aikavälillä vain liiketoiminta-alueella syntyvä talouskasvu mahdollistaa myynnin kasvun. Pörssiyhtiöt eivät näin ollen harjoita liiketoimintaansa tyhjiössä. Tämän vuoksi liiketoimintaympäristön kehitys vaikuttaa yritystoiminnan liiketaloudelliseen menestykseen.

Sijoittajalle tämä merkitsee sitä, että yhtiövalinnoissa tulee huomioida liiketoimintojen maantieteellinen läsnäolo: mitä enemmän yhtiö harjoittaa liiketoimintaa nopeasti kasvavilla talousalueilla, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on myynnin ja tuloksen kestävään kasvattamiseen. Yksittäisen sijoittajan perspektiivistä on toki tuottojen kannalta olennaista, millaisia arvostuskertoimia kasvusta joutuu osakkeen tai rahasto-osuuden kulloisellakin hankintahetkellä maksamaan.

Globaalissa mittakaavassa vallan uusjakoa on havaittavissa niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Tähän liittyen ekonomisti Jim O’Neill lanseerasi aikoinaan laajalle levinneen BRIC-lyhenteen, joka tiivistää kehittyvien ja nopeasti kasvavien talousmahtien joukon: Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan.

Joskus kirjainsarjan perään lisätään vielä s-kirjain kuvaamaan Etelä-Afrikkaa. Vuonna 2014 mainitut markkinat ovat kuitenkin kärsineet turbulenssista, ja useissa kehittyvissä maissa talouden kasvuvauhti on alkanut hyytyä.

O’Neill onkin lanseeraamassa uutta kehittyvien markkinoiden teemaa, niin sanottuja MINT-maita. Niihin lukeutuvat Meksiko, Indonesia, Nigeria ja Turkki. Maissa piilee vahva kasvupotentiaali kauas tulevaisuuteen, ja niissä on myös tällä hetkellä havaittavissa selvästi globaalia keskiarvoa nopeampaa taloudellisen aktiviteetin kasvua.

On silti muistettava, että maantieteelliseen hajauttamiseen liittyy myös erityiskysymyksiä. Näihin lukeutuu esimerkiksi poliittinen riski, joka voi ilmetä monissa muodoissa: toimialan sääntelynä, kotimarkkinayritysten protektionistisena suosimisena, valtion ryhtymisenä yhtiön merkittäväksi osakkeenomistajaksi tai ääritilanteessa yhtiöiden kansallistamisuhkana.

Lisäksi oikeusjärjestelmissä ja niiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Yleensä sijoittajat kaihtavat epävarmuutta, joten poliittiset riskit voivat ajaa kehittyvillä markkinoilla toimivan yhtiön arvostustasoa alaspäin kohonneen riskiprofiilin kautta.

Toinen keskeinen kansainväliseen laajentumiseen liittyvä riski pohjautuu valuuttakursseihin, esimerkiksi devalvaation uhkana. Tästä olemme saaneet käytännön kokemusta viime viikkoina itäisen naapurimaamme tapauksessa.

Kolmas merkittävä maantieteellisen hajautuksen riski perustuu agenttiongelmaan kaukaisilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa kotipaikkaansa pitävä yhtiö joutuu maksamaan epäsuoria kustannuksia tarkkaillakseen paikallisen yritysjohdon tai yhteistyökumppanin toimintaa vaikkapa Indonesiassa. Ilman paikallistuntemusta ja luotettavia kontakteja yhtiön pääkonttorin on vaikeaa saada tasapuolista ja totuudenmukaista informaatiota kaukana sijaitsevista markkinoista sekä niillä tapahtuvista liiketoimista.

5. Luonnonvarat

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvattaa trendinomaisesti ympäristöystävällisen teknologian kysyntää. Erityisesti energiankulutusta vähentäville innovaatioille riittää kasvavaa kysyntää ja sijoittajan näkökulmasta katsottuna myös edullista kasvurahoitusta.

Tiettyjen resurssien luontainen rajallisuus on omiaan muodostamaan vaaran siitä, että yhtiön kannalta tietyn kriittisen raaka-aineen saatavuus heikkenee, tai vaihtoehtoisesti sen hinta kohoaa taivaisiin yllättävän kriisin myötä.

Toisaalta teknologiayhtiöt voivat kehittää jatkuvasti tehokkaampia menetelmiä, joiden avulla eri luonnonvaroja kannattaa kaivaa yhä hankalammistakin paikoista taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tämä luo kaikille liiketoimintamahdollisuuksia.

6. Etiikka

Erityisesti kehittyvistä markkinoista puhuttaessa on syytä muistaa, että lapsityövoima, korruptio ja turvallisuus ovat tekijöitä, jotka länsiyhtiöiden tulee ottaa kasvuhankkeita laatiessaan huomioon.

Erityisen tärkeänä voidaan nähdä kuluttajatuoteyhtiöiden rooli muutostrendin veturina, sillä länsimaissa asuvat maksavat asiakkaat ovat kasvavassa määrin nostamassa eettisiä kysymyksiä tärkeiksi valintakriteereiksi ostopäätöksissään. Useat kuluttajatuoteyhtiöt markkinoivat tuotteitaan nykyään myös terveystrendillä.

7. Sähköinen kauppa

Informaatioyhteiskunnan syntyminen on mahdollistanut nopean tiedonvälityksen. Ilmiölle on ominaista myös informaation valtaisa määrä. Sijoittajalle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiöillä sekä niiden asiakkailla ja kilpailijoilla on päivä toisensa jälkeen enemmän tietoja toisistaan.

Toisaalta sähköinen kauppa muuttaa myös ansaintamalleja ja logistiikkaa toimialasta riippuen. On mahdollista, että virtuaalimaailma mahdollistaa pitkällä aikavälillä loppukäyttäjälle pysyvästi sellaisten palveluiden toimittamisen, jotka aiemmin kaupattiin fyysisinä kappaleina tai fyysisessä kaupassa. Sähköinen kaupankäynti on myös lähtökohtaiselta luonteeltaan aina globaalia kilpailukenttää, jossa niin sanottu barrier of entry eli alalle tulemisen kynnys on varsin matala.

Liiketoimintahaasteena on olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta. Tämä haaste pätee myös osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kaupankäyntiin: tietoa on tarjolla paljon, mutta sijoittajan pitää kyetä muodostamaan uuden informaation todellinen vaikutus sijoituskohteen arvoon. Hätäilemään ei kuitenkaan kannata ryhtyä.

Kone trendien harjalla?

Edellä esitettyjä pääkohtia mukaillen Helsingin pörssin yhtiöistä erityisesti Kone on profiloitunut globaalien megatrendien hyödyntäjäksi.

Yhtiö itse määrittelee näkymänsä seuraavasti:

”Globaalia hissi- ja liukuporrasteollisuutta ohjaa neljä megatrendiä: kaupungistuminen, muuttuva väestörakenne, turvallisuuden kasvava merkitys ja huoli ympäristöstä. KONE edistää kestävää kaupunkikehitystä kehittämällä energiatehokkaita ratkaisuja ihmisten sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen kaupungeissa.”

Uskoakseni sijoittajan kannattaisi ”tehdä Koneet” jokaisen salkkuyhtiönsä kohdalla. Tarkoitan tällä pohdintaa siitä, miten eri megatrendit vaikuttavat sijoituskohteen liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Mahdollista on sekin, että jokin megatrendi vie ajan myötä pohjan yhtiön nykyiseltä ansaintamallilta. Erityisesti digitaalisen liiketoiminnan kasvu saattaa olla usealle yhtiölle samaan aikaan sekä mahdollisuus että uhka.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Koneen osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Esse / Foter / CC BY-SA

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Miltä näyttää salkun tilinpäätös vuodelta 2014?

Ti, 09/12/2014 - 01:03

Kalenterivuotta 2014 on jäljellä enää kolme viikkoa. Useat pörssiyhtiöt julkistavat tilinpäätöstiedotteensa ja tulevan kevään osingonjakoehdotuksensa jo ensi kuun jälkipuoliskolla. Valtaosa pörssiyhtiöistä kertoo lukunsa helmikuun aikana. Tässä yhteydessä sijoittajalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä osakesalkkunsa vuotuiseen kehitykseen liiketoimintojen kasvua tarkastelemalla. Esittelen tässä merkinnässä kolme pääkohtaa, joiden kautta sijoittajan on hyvä lähteä liikkeelle osakesalkkunsa vuosihuollossa.

Lyhyellä aikavälillä pörssi on kuin äänestyskone ja pitkällä aikavälillä kuin vaaka, joka punnitsee yhtiön kuin yhtiön tosiasiallisen kehityksen. Lähtökohdasta johtuen pitkäjänteinen sijoittaja tarkastelee vuotuisen äänestystuloksen sijaan itse yhtiössä tapahtunutta liiketoiminnan kehitystä, mikä antaa salkun seurannalle ”kovan pohjan”.

Näkökulma poikkeaa merkittävällä tavalla perinteisestä lähestymistavasta, jossa sijoittaja tarkkailee lähinnä osakesalkun markkina-arvon muutoksia. Kannustan tässä merkinnässä sijoittajaa tarkastelemaan muiden sijoittajien viimeaikaisen keskinäisen osakekaupankäynnin hintakehityksen sijaan itse yhtiön kehityskaarta.

Seuranta on syytä tehdä suhteessa omistettuihin osakkeisiin, jolloin sijoittaja saa mahdollisimman yksilöllisen kuvan juuri oman salkkunsa arvonkehityksestä. Kun yhtiön arvo eli ansainta- ja osinkopotentiaali kohoavat vuodesta toiseen, seuraa perässä ennemmin tai myöhemmin myös yhtiön hinta eli osakkeen pörssikurssi.

Listaan seuraavaksi vaihe vaiheelta pääkohdat, joita seuraamalla osakesalkun kehityksestä saa kohtuullisen hyvän kuvan varsin nopeasti. Tunnusluvut sisältävät sekä absoluuttisia että suhteellisia tarkasteluja. Ne keskittyvät erityisesti pörssiyhtiön jatkuvien liiketoimintojen tuloksellisuuteen ja osingonmaksukykyyn. Tarkastelukulma ei ole verottajaa, vaan pitkällä aikavälillä menestyvää osakesijoittajaa varten.

1) Laske osakesalkun tulostuotto

Ensi vaiheessa sijoittajan kannattaa laskea osakesalkussaan yksinkertainen kertolasku osakelajeittain. Toisin sanoen jokainen salkkuyhtiö muodostaa lähtökohtaisesti yhden osakelajin. Tulostuoton (E/P) kaavan mukaan lasku tehdään kertomalla omistettujen osakkeiden lukumäärä yhtiön täydeltä tilikaudelta raportoimalla osakekohtaisella tuloksella (EPS).

Esimerkki: jos sijoittaja omistaa 100 kappaletta osakkeita, ja yhtiö tekee täydellä tilikaudella nettotulosta 2,00 euroa osaketta kohden, on tulostuotto kyseisen osakelajin osalta 200 euroa. Koko osakesalkun tasolla tulostuotto (E/P) saadaan laskettua summaamalla yhteen kaikkien salkussa olevien osakelajien tulostuotot.

Nyrkkisääntönä tulostuoton vastauksen osalta on, että mitä suurempi tulos, sitä paremmin salkulla menee. Mitä enemmän yhtiö ansaitsee nettotulosta sijoittajan osakkeille, sitä enemmän yhtiö todennäköisesti kykenee jakamaan omistajalleen voittoa ja investoimaan tulevaisuuteensa.

Huomioitakoon, että salkussa olevat yhtiöt voivat tehdä myös tappiota. Kokemusteni mukaan salkun sisältö on syytä pitää pitkällä aikavälillä vahvana, ja usean peräkkäisen tilikaudet tappiot on usein syytä katkaista, myös selvästi alle hankintahintojen.

Tulostuoton yhteenlasketun euromäärän voi jakaa lopuksi koko osakesalkun markkina-arvolla, jolloin tulostuotto on suhteellinen eli prosenteissa suhteessa vallitseviin pörssikursseihin. Tämä kertoo, millaista efektiivistä osinkotuottoa salkkuyhtiöt voisivat maksaa nykykursseilleen 100 prosentin osingonjakosuhteella.

Tämä ei tietenkään ole realistinen olettama koko salkun tasolla, mutta laskelma on suuntaa antava. Yksittäisten yhtiöiden, esimerkiksi teleoperaattoreiden, osalta koko nettotuloksen jakaminen ulos osinkoina on kuitenkin täysin mahdollinen skenaario.

Laskelma myös kertoo tarkasteluhetken pörssihinnoittelun yleisestä tasosta. Toisin sanoen vastaus ilmaisee, paljonko yhtiöt ansaitsevat nettotulosta suhteessa vallitseviin pörssikursseihinsa. Nyrkkisääntönä on, että mitä korkeampi on salkun tulostuotto (ja mitä alhaisempi on käänteisluku P/E), sitä vankemmalla pohjalla pörssin vallitseva hinnoittelu todennäköisesti lepää.

Edellä mainittuun käänteislukuun viitaten on mainittava, että tulostuotosta saadaan laskettua yksinkertaisesti myös osakesalkun P/E-luku eli tuloskerroin. Käytännössä laskussa tulee jakaa luku yksi salkun tulostuotolla prosenttimuodossa. Esimerkki: jos sijoittajan osakesalkun tulostuotto on 5 prosenttia, on salkun P/E-luku tasan 20.

Nyrkkisääntönä P/E-luvun vastauksen osalta on, että alhainen P/E-luku sisältää enemmän turvamarginaalia kuin korkea P/E-luku. Jos sijoittaja havaitsee pitkällä aikavälillä osakesalkkunsa P/E-luvun kasvavan, merkitsee se yleensä sitä, että osa kurssinoususta on tapahtunut arvostuskertoimien kasvun kautta. Tämä kasvattaa lähtökohtaisesti yhtiön tulevien vuosien tuloskasvuodotuksia ja lisää siten sijoituksen riskitasoa.

2) Laske osakesalkun osingonjakosuhde

Osingonjakosuhde kertoo yhtiön maksaman (osakekohtaisen) osingon suuruuden suhteessa yhtiön nettotulokseen. Esimerkki: jos yhtiö maksaa osinkoa 0,50 euroa osakkeelta ja ansaitsee samaan aikaan osakekohtaista nettotulosta täydeltä tilikaudelta 1,00 euroa, on osingonjakosuhde 50 prosenttia.

Tämä ei kuitenkaan ole synonyymi efektiiviselle osinkotuotolle, joka kertoo osinkotuoton suhteessa osakkeen viimeisimpään pörssikurssiin. Yleensä osingoista puhuttaessa viitataan juuri efektiiviseen osinkotuottoon, joka löytyy pääsääntöisesti myös sanomalehtien taloussivuilta.

Sijoittaja saa määritettyä osakesalkkunsa osingonjakosuhteen laskemalla salkkuyhtiöiden maksamat brutto-osingot ennen veroja yhteen, ja jakamalla summan koko salkun euromääräisellä tulostuotolla, joka laskettiin edellisessä vaiheessa.

Käytännössä laskelma kertoo, millaisen osuuden vuotuisesta nettotuloskertymästään salkkuyhtiöt jakavat omistajalleen ulos voitonjakona eli osinkoina. Osakesalkun tulostuoton ja osinkosumman erotus jää kasvamaan korkoa korolle itse pörssiyhtiöihin. Kasvuinvestointien kohdalla kuvaan astuvat yhtiön johto, liiketoiminnan kilpailuetu, toimialan kasvumahdollisuudet ja makrotaloudellinen liiketoimintaympäristö.

Kokemus on osoittanut, että vain harva yhtiö todella tarvitsee kasvunsa rahoittamiseen yli kahta kolmasosaa tuloksestaan. Tietyt yhtiöt ovat harrastaneet matalaa voitonjakoa, ja ostaneet samaan aikaan markkinoilta takaisin omia osakkeitaan (valitettavan kalliilla) sekä jakaneet johtajilleen osin katteettomia bonuksia.

Sanoisin karkeasti, että 60 prosentin osingonjakosuhde on koko salkun osalta terveellä pohjalla. Koko osakesalkun tasolla jakosuhteen pitäisi jäädä kaikissa skenaariossa mielellään selvästi alle sadan prosentin, jotta vuotuisten osinkojen taso olisi kestävällä pohjalla. Jos osakesalkussa olevat pörssiyhtiöt maksavat keskimäärin enemmän osinkoa vuodessa kuin ne ansaitsevat nettotulosta, on todennäköisenä lopputuloksena yhtiöiden ylivelkaantuminen tai osakekohtaisen osingonjaon laskeminen tulevaisuudessa.

Selvästi alle sadan prosentin osingonjakosuhde tarjoaa osakekohtaisen osingonjaon säilyttämiselle myös turvamarginaalia väliaikaisen tulosnotkahduksen varalle. Jos yhtiö kuitenkin päätyy maksamaan tilikaudelta ansaitsemaansa tulosta enemmän osinkoa, täytyy raha löytää joko aikaisempina vuosina kertyneestä kassasta tai pankin lainatiskiltä. Lyhyellä aikavälillä on tosin mahdollista, että pörssiyhtiön nettotulos ja osingonmaksukyvyn mahdollistava kassavirta poikkeavat toisistaan, eikä lainarahaa sittenkään tarvita.

Tilanteessa, jossa osakesalkun osingonjakosuhde jää keskimäärin 60 prosenttiin tai sen alle, voi sijoittaja odottaa pitkällä aikavälillä asteittain kasvavaa osinkovirtaa. Tämä perustuu siihen, että yhtiöille jää vuosituloksistaan riittävä osa kasvuinvestointien rahoittamista varten. Nopean kasvun yhtiöillä osingonjakosuhde voi olla esimerkiksi kolmasosa nettotuloksesta, mutta yleensä myös nämä yhtiöt nostavat jakosuhdettaan aikanaan, kun kasvunäkymä saturoituu.

Osingonjakosuhteen tarkastelun keskeinen opetus on, että sijoittajan tulee suhteuttaa salkkuyhtiön osinkotuotto aina paitsi osakekurssiin, myös yhtiön ansaitsemaan nettotulokseen – ja toki mielellään myös omaan hankintahintaansa. Sanomalehtien sivuilla kerrottava efektiivinen osinkotuotto kertoo vain sen, millaisen osinkotuoton uusi sijoittaja saisi osaketta tarkasteluhetkellä ostaessaan.

3) Laske osakesalkun vuotuiset osinkotulot

Sijoittaja voi laskea osakesalkun vuositason osinkosumman summaamalla yhteen salkkuyhtiöidensä maksamat brutto-osingot ennen veroja. Brutto-osingoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sijoittajan omistamien osakkeiden määrää kerrottuna yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla.

Esimerkki: jos sijoittaja omistaa 100 kappaletta osakkeita ja yhtiö maksaa osinkoa 3,00 euroa osakkeelta, ovat brutto-osingot yhteensä 300 euroa osakelajin osalta. Tarkastelu kannattaa tehdä ensin osakelajeittain, ja vasta sitten summata vastaukset yhteen osakesalkun kokonaistilanteen hahmottamiseksi.

Osinkotarkastelu on aiheellista tehdä vuosittain. Järjestelmällisen sijoittajan kannattaa seurata osinkokertymän muutosta pitkällä aikavälillä. Sen tulisi olla mielellään kasvava, koska jo keskipitkällä aikavälillä pörssikursseilla on taipumus seurata osingonjaon kehitystä. Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän yhtiö kykenee jakamaan voittoja omistajilleen jäljellä olevana elinaikanaan, sitä arvokkaampi sen osake on.

Menestyvä osinkosijoittaja saa näin ollen tuplavoiton, kun osinkoperusteinen sijoitusanalyysi johtaa viime kädessä sekä vuodesta toiseen vahvistuvaan osinkovirtaan että lopulta myös tuntuvaan kurssinousuun. Etenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle osinko on ainoa sijoitusaikana käteiseksi tuloutuva rahavirta ennen osakkeiden mahdollista myyntiä, joten sen merkitys sijoitustuottoihin on hyvin keskeinen.

Tässä yhteydessä esitetyllä laskukaavalla salkun osinkokertymä muodostuu euromääräiseksi. Sijoittaja voi kuitenkin tarkastella myös osinkokertymän suhteellista muutosta osakesalkussaan. Tämä onnistuu jakamalla viimeisimmän yhteenlasketun euromääräisen osinkosumman vertailukauden aloituskohdan vastaavalla kertymällä. Vastauksen selkiyttämiseksi lopputuloksesta voi vielä vähentää luvun yksi. Näin saadaan salkun osinkopotin vuotuinen kasvuprosentti.

Nyrkkisääntönä on edellä esitettyyn viitaten, että vuosimuutoksen tulisi olla positiivinen eli osinkovirtaa kasvattava. Tilanne on erittäin hyvä, jos salkun yhteenlasketut osingot kasvavat kaksinumeroista prosentuaalista tahtia vuositasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä selvästi kaksinumeroisia pitkän aikavälin vuosituottoja osakemarkkinoilta, sillä rahoitusteorian ja Gordonin kasvumallin mukaan osaketuotto yksinkertaistuu sijoitushetkeä seuraavan kevään osinkotuottoprosenttiin lisättynä sen jälkeisellä keskimääräisellä osingonjaon vuosikasvuprosentilla.

Omien osakkeiden ostot rinnastettavissa osinkoihin

On huomioitava, että erityistapauksissa pörssiyhtiö saattaa harjoittaa mittavia omien osakkeiden takaisinostoja käteisosinkojen sijaan. Tällöin sijoittaja voi huomioida omien osakkeiden takaisinostojen määrän suhteessa yhtiön koko osakekantaan osinkoa vastaavana voitonjakona.

Seurantaa suoritettava pitkäjänteisesti

Sijoittaja voi harjoittaa tämän blogimerkinnän välivaiheita vuosi toisensa jälkeen. Tällöin on mahdollista seurata esimerkiksi osakesalkun P/E-luvun, tulostuottoa kuvaava E/P-luvun, osinkovirran ja osingonjakosuhteen kehityskaaria.

On esimerkiksi olennaista, että osinkovirran kasvu ei tapahdu ainoastaan osingonjakosuhteita nostamalla, vaan takana tulee olla myös aitoa tuloskasvua. Vastaavasti osakesalkussa tapahtuvan kurssinousun ei ole suotavaa olla pitkällä aikavälillä ainoastaan P/E-arvostuskertoimien nousuun perustuvaa, vaan siltäkin osin yhtiöiltä on lupa odottaa tuloskasvua.

Näiden muuttujien ymmärtäminen konkretisoi lyhyellä aikavälillä sen, onko osakesalkun tuottokehityksen veturina ollut yhtiön liiketaloudellinen menestys vai osakkeiden arvostuskertoimien muutos. Pitkällä aikavälillä on toki edelleen selvää, että näistä kahdesta yhtiön tosiasialliset saavutukset painavat vaakakupissa eniten.

Kärsivällinen metsästäjä saa sijoitustuottonsa suhdanteiden yli suoraan pörssiyhtiöltä, ei muilta sijoittajilta, jotka ovat valmiita maksamaan yhtiöstä jatkuvasti korkeampia arvostuskertoimia.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

HUOM: KIRJALÄHETYS EHTII PERILLE JOULUKSI, KUN TILAUS TEHDÄÄN VIIMEISTÄÄN KE 17.12. KLO 12 MENNESSÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Profound Whatever / Foter / CC BY-NC-SA

 

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Halpenevan öljyn syyt

Ma, 08/12/2014 - 12:04

Öljyn hinta on laskenut lähes 40 prosenttia heinäkuusta lähtien, eikä se ole ollut näin alhainen (alle 70 dollaria tynnyriltä) sitten akuutin finanssikriisin vuonna 2009. Silloin Brent käväisi alle 50 dollarin tynnyriltä. Kehitys johtuu kysynnän heikkenemisestä, liuskeöljyn tuotannon kasvusta, politiikasta sekä kasvavan sääntelyn vaikutuksesta.

Maailmantalous

Öljyn hinta on laskenut osittain siksi, että maailmantalouden vauhti on hidastunut. Kun dieselillä tuottettu sähkö, laiva-, lento- autoliikenne sekä teollinen tuotanto pienenee, öljyn kysyntä laskee. Laskeva kysyntä johtaa laskeviin hintoihin, varsinkin kun OPEC -maat ovat päättäneet olla pienentämättä öljyn tuotantoaan. Miksi nämä eivät sitten leikkaa tuotantoaan?

Liuskeöljy

Vesisärötyksen, eli hydraulisen murtamisen myötä Yhdysvallat ovat huomanneet istuvansa huomattavasti isompien öljyvarantojen päällä kuin mitä aikaisemmin on luultu. Liuskeöljyn (“shale oil”) avulla Yhdysvalloista saattaa tulla öljyn vientimaa jo vuonna 2020. Tarjontapotentiaalin kasvaessa, öljyn hinta laskee.

Liuskeöljyn tuotanto on kuitenkin kalliimpaa kuin perinteisistä kaasu- ja öljyvarannoista tuotettu öljy. OPEC -maat voivat siis tehdä voittoa ja kaataa liuskeöljyhankkeita pitämällä tuotantonsa nykyisellä tasolla ja siten öljyn hintaa alhaalla. Tämä tuskin Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon kehitystä kuitenkaan hidastaa, koska Yhdysvalloilla on muita intressejä öljystään. Ne ovat varsinkin poliittisia.

Politiikka

Yhdysvallat ovat viime vuosikymmeninä maksaneet kovan hinnan öljystään. Tuskin he olisivat Irakin sotaankaan lähteneet, mikäli eivät olisi olleet riippuvaisia Lähi-idän öljyntuotannosta. Yhdysvaltojen liuskeöljyn avulla saavutettava riippumattomuus muiden maiden öljyntuotannosta tulee muuttamaan maailman geopoliittista karttaa ennen näkemättömällä tavalla.

Venäjän provosoitua länsimaat, nämä vastasivat pakotteilla Venäjän talouden kyykyttämiseksi. Pakotteita tehokkaampi ase on kuitenkin ollut alhainen öljyn hinta, koska energiateollisuus edusti viime vuoden vaihteessa 41 prosenttia Venäjän BKT:stä. Silloin öljy tosin maksoi satasen tynnyriltä. Länsimaita ei alhainen öljyn hinta haittaa – Neuvostoliittokin kaadettiin talouden avulla, pitkään jatkuneen kilpavarustelun kautta.

Sääntely

Pintaan on myös noussut ajatus, että tiukempi hiilidioksidipäästöjä koskeva sääntely saattaa johtaa siihen, että maailman kaasu- ja öljyvarannot jäävät hyödyntämättä. Yhdysvaltain entinen varapresidentti AL Gore pitää lähinnä absurdina sitä, että energia-alan yhtiöiden arvostus lähtee siitä, että tunnetut kaasu- ja öljyvarannot käytetään loppuun. Mikäli emme halua, että maan keskimääräinen lämpötila nousee kahta astetta enempää, merkittävä osa fossiilisista varannoista on jätettävä maahan.

Saksan toiseksi suurin energiayhtiö E.ON ilmoitti viime viikolla sulkevansa hiili- ja kaasuvoimaloitaan. Yhtiö on menettänyt kolme neljäsosaa pörssiarvostaan vuoden 2008 huipusta, samaan aikaan kun Saksan pörssi-indeksi on noussut 20 prosenttia. Syyksi yhtiö on ilmoittanut Eurooppalaisten valtioiden satsaukset uusiutuvaan energiaan, sekä tiukemman sääntelyn.

Tuleva kehitys

Yhdysvalloissa bensa on nyt halvempaa kuin maito. Halvempi öljy auttaa osaltaan talouksiamme jaloilleen. Jossain vaiheessa kasvava kysyntä kuitenkin nostaa hinnan takaisin totutuille tasoille. Näin vaikka esimerkiksi sääntelystä seuraisikin pysyvää kysynnän alentumista koska pitkän aikavälin kehitys jalkautuu yleensä vasta pidemmän ajan kuluessa. Äkillisillä kurssiliikkeillä on tapana palautua.

Milloin tämä tapahtuu, sitä kukaan ei pysty varmuudella sanomaan. Siihen kuitenkin vaikuttavat yllä esitetyt tekijät. Mikä näiden keskinäisten voimien lopputulos on, ajankohdasta puhumattakaan, se jää nähtäväksi.

Miksi bensan hinta ei laske?

Miksi polttoaineiden litrahinta ei sitten Suomessa ole tullut alas, kun öljyn hinta on kohta lähes puolittunut? Syitä on kaksi. Ensinnäkin öljy-yhtiöt haluavat myydä kalliilla ostamansa varastot pois vanhaan hintaan, ennen kuin ryhtyvät alentamaan polttoainehintoja kuluttajille. Kuluttajien neuvotteluasema on tässä heikko.

Toiseksi polttoainevero on Suomessa määritetty senteinä litraa kohti ja on siis hinnasta riippumaton. Kun verottoman bensiinin litrahinta laskee 50 prosentilla, verojen takia bensapumpulla maksettava hinta laskee vain noin viidenneksennellä. Bensiinin litrahinnasta veroa on kolme neljäsossa.

 

Katso aiheesta lisää MTV3 Huomenta Suomen suora lähetys torstailta 11.12.2014.

 

Mer om ämnet i TV-nytts direktsändning från onsdagen 10.12.2014.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Helsingin pörssin suuryhtiöistä vain kolme laskemassa osinkoa ensi keväänä

Su, 07/12/2014 - 20:39

Vielä alkuvuonna analyytikoiden konsensus ennusti Helsingin pörssin yhtiöille yhteenlaskettua 15 prosentin tulospotin kasvua vuonna 2014. Tilikauden aikana kotimaan talous ja kasvuodotukset ovat hiipuneet. Näyttää todennäköiseltä, että tuloskasvuprosentti jää vientimarkkinoidemme hyytymisen vuoksi Helsingin pörssissä vain puoleen vuoden alussa ennakoidusta. Silti osingot kasvanevat noin kymmenen prosenttia, sillä keskimäärin hyvä listayhtiöiden vakavaraisuus, kasvunäkymien johdosta vähäiset investointitarpeet sekä nykykapasiteetin alihyödynnetty käyttöaste puoltavat voitonjaon lisäämistä. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti osingonjaon arvioitua muutosta Helsingin pörssin suurten yhtiöiden kategoriassa.

En syvenny tässä viitekehyksessä yhtiökohtaiseen analyysiin, vaan jaottelen mekaanisesti Helsingin pörssin suuryhtiöt osingonjaon todennäköisiin kasvattajiin, osingonmaksunsa todennäköisesti vakaana säilyttäviin ja osinkoaan todennäköisesti laskeviin yhtiöihin. Jaottelussa hyödynnän analyytikoiden vallitsevia konsensusennusteita.

Osingonmaksuaan kasvattavat todennäköisesti ensi keväänä seuraavat yhtiöt:

Amer Sports
Cargotec
Fiskars
Huhtamäki
Kesko
Kone
Nokia
Nokian Renkaat
Nordea
Sampo
Tieto
Valmet
Wärtsilä

Ensi keväänä puolet kaikista Helsingin pörssin suuryhtiöistä on todennäköisiä osingonjaon kasvattajia. Korostettakoon, että mukana on myös tänä vuonna osingonmaksukykyiseksi palannut Nokia.

Huomionarvoista on, että listalta löytyy Nokian Renkaat, jolla on merkittävä liiketoimintaintressi Venäjällä. Tase on kuitenkin erittäin vahva, minkä lisäksi yhtiön Pietarin-tehtaalla on miljoonien renkaiden verran alihyödynnettyä tuotantokapasiteettia. Tai ainakin hyödyntämätöntä kasvualustaa tuotannolle vähäisin investoinnein. Asetelma mahdollistaa Nokian Renkaille lähes koko tuloksen jakamisen ulos osinkoina, vaikka liiketoiminnan kasvu ei olekaan vakuuttavaa juuri nyt.

Parhaat suhteelliset osingonjaon kasvattajat löytyvät finanssisektorilta, joka loistaa toimialakohtaisesti. Nordea kasvattanee osakekohtaista osinkoaan noin 35 prosenttia viime keväästä. Finanssikonserni Sampo voi yltää edellisen vanavedessä jopa 20 prosentin parannukseen osingossa.

Kaikkiaan pankki- ja vakuutussektori on Helsingin pörssissä verrattain hyvässä iskussa, sillä toimijat ovat pitkälti täyttäneet kiristyneet vakavaraisuussäännökset. Jatkossa finanssiyhtiöt voivat allokoida kasvavan osuuden tuloksestaan osingonjakoon, koska puskureita ei tarvitse kasvattaa entiseen malliin.

Vakaana osingonmaksunsa säilyttänevät ensi keväänä seuraavat yhtiöt:

Elisa
Fortum
Kemira
Metso
Neste Oil
Orion
Stora Enso
TeliaSonera
UPM-Kymmene

Mitä todennäköisimmin vakaana osingonjakonsa säilyttävien yhtiöiden osuus kaikista Helsingin pörssin suuryhtiöistä on ensi keväänä 38 prosenttia.

Listalla ovat mukana pörssilistamme ”osinkotykit”: metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso, Orion, Elisa, TeliaSonera ja Fortum. Nämä ovat matalien kasvunäkymiensä johdosta usealle sijoittajalle korkopaperin korvikkeita. Erityisesti nyt, kun keskuspankit ovat hetkellisesti turmelleet useita osakesijoituksille vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

Todettakoon tässä yhteydessä, että Kemira alkaa nostaa päätään houkuttelevana seurantakohteena viimeaikaisen kurssilaskun jälkeen. Mikäli ennuste osingonjaon säilyttämisestä ennallaan osuu lopulta maaliinsa, on yhtiön osinkotuotto nykykurssiin hankittuna jo 5,4 prosenttia.

Helsingin pörssin suurten yhtiöiden kategoriassa osingonmaksuaan laskevat todennäköisesti ensi keväänä seuraavat yhtiöt:

Outotec
Stockmann
YIT

Osingonjakoaan ensi keväänä mitä ilmeisimmin laskevien Helsingin pörssin suuryhtiöiden osuus on vain 12 prosenttia.

En ole järjestänyt laskijoita suhteellisesti, mutta on mahdollista todeta, että jokaisen yhtiön kohdalla osingonjaolla on korkea todennäköisyys puolittua viime keväästä. On myös mahdollista sanoa, että jokaisen yhtiön kohdalla osingonjaon laskussa on sekä itse yhtiöön että markkinatilanteeseen linkittyviä syitä.

Toki on korostettava, että kaupan alalla esimerkiksi Keskon odotetaan kasvattavan osingonjakoaan, siinä missä Stockmann löytyy osingonjaon leikkaajien puolelta listausta. Siten markkinatilanteen rooli kaiken selittävänä tekijänä on rajallinen.

Samalla on sanottava, ettei yhdenkään osingonjaon laskijan kohdalla ole ainakaan toistaiseksi näkyvissä valoa tunneliin vuonna 2015. Tosin markkinatilanteilla on taipumus muuttua nopeastikin.

Lopuksi muistutettakoon, että jo mainittujen yhtiöiden ohella Outokumpu ”maksanee” nollaosingon viime kevään tapaan. Siten ”osingonjako”, eli maksamattomuus, säilynee Outokummun osalta periaatteessa ennallaan.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Elisan, Nokian Renkaiden, Outotecin, Sammon, Stockmannin, TeliaSoneran ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: archer10 (Dennis) / Foter / CC BY-SA

 

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Erään osakeannin tarina

Pe, 05/12/2014 - 13:30

Vuoteen 2000 mennessä olin osallistunut noin 110 listautumisantiin, pääasiassa päästäkseni vuosikertomuksen postituslistalle ja yhtiökokoukseen. Mielenkiintoisimmissa listautumisissa merkitsin osakkeita myös muiden perheenjäsenten nimiin. Osakkeiden merkintä sujui aina nopeasti ja vaivattomasti järjestäjäpankin lähimmässä konttorissa. Turhaa byrokratiaa ei ollut, jonottamistakin vain ani harvoin.

Osakkeet maksettiin myöhemmin lopullisen allokoinnin jälkeen, joten turhanpäiväistä edestakaista rahaliikennettäkään ei ollut. Nykyäänhän pienosakkaita syrjitään, koska heiltä peritään merkintätoivomuksen mukainen merkintävarausmaksu. Instituutiot ovat vapautettuja tästä ylimääräisestä taakasta, minkä vuoksi ne voivat ilman riskiä inflatoida merkintämääriään ylikysyntätilanteessa. Näin syntyy vääristynyt kuva todellisesta kysynnästä.

Päätimme Leipurin Oyj:n listautumisannin alkaessa 24.11.2014 osallistua siihen. Yhtiön liiketoimintakonsepti, lähes kotimarkkina-asema IVY-maissa sekä toiminnan ennustettavuus houkuttelivat (ks. myös ”Uutta verta pörssilistalle” , 23.11.2014). Olimme toki hyvin tietoisia ruplan ja öljynhinnan syöksystä, ja Venäjän taloudellinen kujanjuoksu oli jo pitkään mietityttänyt meitä (ks. esim. kirjoituksemme ”Venäjän talous ja Suomi” , 26.10.2014). Ruplan kurssin ja raakaöljyn hinnan tarkistaminen oli muodostunut päivittäiseksi rutiiniksi.

Osakkuus Leipurin-yhtiössä sopi meille, koska oletimme, että Venäjän ongelmat heijastuvat ostajalle edullisena hintana. Uskomme myös, että venäläiset syövät leipää Putinin jälkeenkin.

Emme ole osuuspankin asiakkaita, joten meillä oli pari kysymystä merkinnästä. Listautumisannin kolmantena päivänä lähdin Helsingin keskustassa sijaitsevaan osuuspankkiin hoitaakseni merkintämme. Kokemuksesta viisastuneena tiesin, että pankeissa kuluu nykyään tolkuttomasti aikaa jonottamiseen, joten varasin mukaan lukemista.

Siitä huolimatta tuli vesiperä. Pankin vastaanottovirkailija ilmoitti, ettei minulla ole mitään asiaa heidän sijoitusneuvojalleen ilman ajanvarausta. Intin, että voin kyllä odottaa ja että asiani hoituu nopeasti, sillä en kaipaa sijoitusneuvontaa. Mikään ei auttanut. En varannut aikaa, vaikka vapaita aikoja olisi ollut tarjolla muutaman päivän kuluttua.

Kotona onnistuin löytämään paikalliseen osuuspankkiin oikean puhelinnumeron, ei siis maksullista musiikkia tarjoavaa. Ystävällinen naisvirkailija oli valmis vastaamaan kysymyksiini. Hän neuvoi tekemään merkintäni netissä, kun minulla sattuu olemaan Nordean verkkopankkitunnukset. Samojen tunnusten alla on myös yhtiömme. Nordea oli siis tietoinen siitä, että poikani ja minä olemme kumpikin erikseen oikeutettuja toimimaan yhtiön nimissä. Siksi tuntui vastenmieliseltä tehdä kaupunkiretki kaupparekisteriin maksullisen kaupparekisteriotteen hankkimiseksi.

Osuuspankin virkailija ehdotti, että kokeilisin netissä merkintää myös yhtiön nimiin ilman rekisteriotetta. Se todellakin onnistui. Tosin minun piti ensin vakuuttaa tutustuneeni tietoihin palveluntarjoajasta sekä yleisiin ennakkotietoihin etämyynnistä. Ollakseni rehellinen en jaksanut syventyä näihin juridisiin teksteihin. Merkintöjen hyväksyntä edellytti myös, että vakuutin olevani ei-ammattimainen sijoittaja, vaikka oletan olevani jonkinlainen rajatapaus.

Loppujen lopuksi kaikki meni siis hyvin minun osaltani. Poikani tilanne ei ollut lainkaan yhtä selkeä, sillä hänellä ei ole kummankaan hyväksytyn pankin verkkopankkitunnuksia. Hän oli etukäteen suunnitellut käyvänsä osuuspankissa tekemässä merkinnän ja maksavansa pankkikortilla. Nimenomaan pankissa pankkikortti ei kuitenkaan kuulemma kelpaa maksuvälineenä. Pankkivirkailija suositteli joko pankkivekseliä tai setelitukkoa merkintää varten.

Tomilla on huonoja kokemuksia rahan nostamisesta pankista. Hänen toissijaisesti käyttämänsä pankin paikalliskonttorissa, jossa hän oli aina asioinut, ei enää ollut rahaa, vaikka kyseessä olikin rahalaitos. Kauempaa löytyi konttori, jossa oli yhä rahaa eli hienosti sanottuna kassapalveluja. Käteisen nostaminen osoittautui hankalaksi ilman ajanvarausta, sillä pankin piti kuulemma tilata käteistä jostain muualta suurempia summia nostaessa. Tämä suuri käteisnosto oli noin 1.000 euroa. Pankkivekseli olisi ehkä ollut yksinkertaisempi vaihtoehto Leipurin merkintävarausmaksun rahoittamiseen kuin yrittää nostaa käteistä, mutta Tom päätti olla kokeilematta onneaan ja tehdä jotain miellyttävämpää kuin jonottaa pankissa. Merkintä jäi tekemättä.

Kerroin tämän tarinan tuttavalleni, jonka edustama säätiö asioi Nordeassa. Hän innostui Leipurin Oyj:n instituutioannista ja hän tunsi myös paikallisen osuuspankin väkeä. Kysyessään annista vaadittiin, että säätiön on avattava pankkitili ja arvo-osuustili osuuspankissa. Myöhemmin ilmoitettiin, että pöytäkirjanote riittää. Säätiönkin merkintä jäi tekemättä.

Tarina olisi voinut päättyä tähän, ellen tyrmistyksekseni olisi 3.12.2014 nähnyt illalla kännykästäni uutisen, että listautumisanti on peruutettu vähäisen kysynnän vuoksi. Instituutioiden salkunhoitajat ovat tyypillisiä laumaeläimiä. Ei uskalleta ostaa, elleivät kaikki muutkin ostavat. Sijoituksen hinnan korkeutta pidetään laadun takeena.

Aspon ja Leipurin kannalta tilanne on valitettava ja varmasti myös hämmentävä. Ainutlaatuisella konseptilla varustettu yhtiö oli tarjolla, mutta ei kelvannut. Edelleenkin on epäselvää, jaetaanko aikaisempien suunnitelmien mukaan Leipurin-osakkeita osinkona Aspon osakkeenomistajille. Ja siinä tapauksessa: miten määritellään osinkoveron vahvistamisen edellyttämä osakkeen arvo, kun Leipurilla ei ole pörssikurssia?

Emme moiti listautumisannnin tekijöitä. Sen sijaan emme voi olla ihmettelemättä pankkien tahmeaa toimintaa. Onkohan tehostamisen nimissä pantu niin paljon väkeä pihalle, ettei mikään enää luista kuten ennen vanhaan? Aikaisemmin puhuttiin rahalaitoksista, tänään pankit ovat korkeintaan jonkinlaisia konsulttitoimistoja. Nalle Wahlroosin kuuluisan tokaisun mukaan karvalakkiasiakkaat tuovat vain hiekkaa pankkisalin lattialle. Pankit taitavat säästää kiitettävästi lattioiden siivouskuluissa.

Omistamme osakkeita Aspossa.

Kim Lindström

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kaikenkarvaiset yrittäjät kunniaan

Pe, 05/12/2014 - 06:41

Yhä kasvavasta julkistalouden umpikujasta päästään ulos vain yrittäjien avulla. Siis sen Suomessa niin usein halveksitun joukkion avulla, joka heikentyneellä sosiaaliturvalla, kaikilla omilla ja osin myös muidenkin varoilla, kaikella ajallaan, ilman ylityökorvauksia, lounasetua, kahvitaukoa tai edes tarkkaan määritettyä työnkuvaa, yrittää rakentaa menestyvää yritystä, joka paitsi työllistäisi muita, toisi uutta rahaa ulkomailta verottajalle edelleen jaettavaksi.

Epäonnistujat

Usein nämä optimistit epäonnistuvat yrityksissään luoda itselleen parempaa tulevaisuutta. Kostoksi yrittämisestään he saavat osakseen halveksuntaa, joskus julkista kujanjuoksua ja työmarkkinoilla he oppivat pian etteivät enää kelpaa takaisin palkkatyöläisiksi minnekään. Mokomatkin pyrkyrit.

Onnistujat

Myös onnistuessaan yrittäjät saavat osakseen halveksuntaa, julkista ivailua varojen käytöstään, naapurikateutta ja kostoksi suuremmat verot maksettavakseen kuin kukaan muu. Mokomatkin uusrikkaat.

Me muut

Jostain syystä vaikuttaa siis siltä, että Suomessa, muutamaa I(C)T -yrittäjää lukuun ottamatta, vain urheilijat ja autokuskit saavat menestyä.

Julkistalous

Samalla kuitenkin useimmat ymmärtävät, ettei Suomen taloutta voi rahoittaa pelkästään julkisilla varoilla. Varsinkin Pohjoismaisen julkistalouden ominaispiirteisiin kuuluu se, että sillä kustannetaan yhteiskunnassa sellaisia yleishyödyllisiä asioita, joista on kaikille hyötyä. Teitä, koulutusta, terveydenhoitoa, järjestyksen ylläpitoa ja perusturvallisuutta kustannetaan yhteisestä laarista. Niin Mersulla kuin Ladallakin voi hurjastella paikasta toiseen. Kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua. Kotirauha on Suomessa lähes yhtä itsestään selvää kuin ilma jota hengitämme. Kuka tahansa voi vaurastua.

Kestävyysvaje

Tästä kuitenkin seuraa, että Suomen talous ei kokonaan tai edes suurimmalta osin voi olla julkista, koska se maksaa enemmän kuin se tuottaa (ottamatta nyt edes kantaa siihen onko julkistalous tehokkaasti hoidettua vai ei). Tämä on sitä kestävyysvajetta, josta nykyään niin paljon toitotetaan. Velaksi ei ikuisesti voi elää. Sitä paitsi suomalaisten ikääntyessä, maksajien suhde maksunsaajiin pienenee. Sen lisäksi uusi sukupolvi haluaa “down-shiftata”…

Kolmas teollinen vallankumous

Ennen vanhaan suuryritykset toivat valuuttaa maailmalta ja loivat tehdastyöpaikkoja kansan syville riveille. Nykyään suuryritysten tuloskunto yskii, koska elämme kolmannen teollisen vallankumouksen aikaa. Insinöörin, joka Saharan autiomaassa kaipaa tiettyä työkalua, ei enää tarvitsee odottaa, että se toimitetaan hänelle, koska hän voi tulostaa sen 3D-tulostimen avulla. Materiaaleista tulee kevyempiä ja vahvempia. Nano- ja geeniteknologia mahdollistaa jo tänään asioita, joista 10 vuotta sitten osasimme vain uneksia. Internet tulee yhdistämään kaiken toisiinsa ja tuotanto siirtyy takaisin länsimaihin, koska siten voi nopeammin reagoida kysynnän muutoksiin. Työpaikat siirtyvät tuotannosta suunnitteluun.

Rakenteellinen muutos ja me

Kaikki tämä vaatii talouksiltamme pikaista rakenteellista muutosta, jota muiden muassa Euroopan Keskuspankin puheenjohtaja, Mario Draghi, peräänkuuluttaa. Meidän on siis nopeasti oivallettava tulevaisuuden tavat. Hyvin koulutetulla kansalla on tässä etulyöntiasema. Ja ennakkoluulottomat yrittäjät jalkauttavat muutoksen nopeammin kuin kaavoihin kangistuneet kivijalkatyönantajat.

Me ollaan sankareita kaikki

Ilman yrittäjiä taloutemme ei kehity tarpeeksi nopeasti, kestävyysvajetta ei saada kurottua umpeen, eikä uusia työpaikkoja tule pörssiyhtiöidenkin tehdessä tulosta lähinnä kuluja leikkaamalla. Siksi Suomi tarvitsee lisää Talvivaaran Pekka Periä, Supercellin Ilkka Paanasia sekä Alexander Ehrnrootheja, ja nämä meidän kaikkien kannustusta.

Yritä sinäkin.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Outotec menettänyt markkinoiden luottamuksen

Ke, 03/12/2014 - 17:18

Kurssilasku saa laatuyhtiösijoittajan etsimään arvoa edulliseen hintaan. Helsingin pörssissä noteeratun Outotecin osakekurssi on laskenut maaliskuussa 2012 saavutetulta noin 13 euron hintatasolta nykyiselle, vain 4,50 euron tasolle. Prosentuaalisesti tarkasteltuna osakekurssi on pudonnut huipuista 65 prosenttia. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti, miksi Outotecin markkinahinta on romahtanut.

Supersyklistä uuteen normaaliin

Outotec on eräänlainen metallien supersyklin kultalapsi. Valitettavasti se investointisykli taitaa olla jo mennyttä aikaa, joten sijoittajan on nyt arvuuteltava, mikä on Outotecin tulevaisuuden ”uusi normaali”. Tehtävä ei ole helppo, mikä näkyy yhtiön osakekurssin poukkoilussa.

Kaikkiaan kyseessä on kuitenkin erinomaiset pitkän aikavälin kasvuajurit omaava liiketoiminta, mutta silti ainoastaan peräpeiliin tuijottamalla saanee liian ruusuisen kuvan yhtiön keskimääräisestä kannattavuustasosta syklin yli. Tämän päivän sijoittajalle tietysti tulevaisuus on tuottojen kannalta merkityksellisin.

Tuloskerroin nykytuloksesta korkea, ennätystuloksesta puoli-ilmainen

Tilikaudella 2012 Outotec sai kasaan 0,70 euroa osakekohtaista tulosta. Tämä edustaa erittäin suotuisan suhdannevaiheen tuloskuntoa, mitä ei voida pitää sijoitusanalyysin pohjana laskettaessa sijoituksen takaisinmaksuaikaa vuosissa (p/e-luku).

Jotain osviittaa kyseisen tilikauden tulospotti kuitenkin sijoittajalle antaa: huippuvuoden tuloksella ja tämän päivän 4,50 euron pörssikurssilla laskettuna Outotecin p/e-luku on nyt ainoastaan 6,4. Mutta kuten todettua, tämä tuskin on sijoituksen takaisinmaksuaika vuosissa nykyisellä hankintahinnalla.

Tunnusluvun arvon tulkinta on varsin yksinkertainen: jos Outotec kykenee pitkällä aikavälillä tekemään keskimäärin edes puolta huippusuhdanteen tuloksestaan, tulee osakkeeseen nykyhinnalla kohdistuva sijoitus tuottamaan pitkällä aikavälillä erittäin todennäköisesti varsin hyvin.

Tässä yhteydessä on silti mainitsemisen arvoista, että kuluvan tilikauden 2014 aikana Outotec on tehnyt tammi-syyskuussa nollatuloksen osaketta kohden. Uskoakseni markkinatilanne edustaa kuitenkin suhdanteen osalta juuri nyt samaa äärilaitaa pessimismissään, mitä tilikausi 2012 edusti Outotecille optimismissaan.

Nettokassa sulanut kuin voi auringossa

Hyvässä suhdanteessa Outotec on saavuttanut jopa 356,7 miljoonan euron nettokassan. Tämä ihme nähtiin edellisen kerran Q3/2011 päättyessä, toisin sanoen reilut kolme vuotta sitten, syyskuun 2011 lopussa.

Tänään, joulukuun 2014 alussa, Outotecin koko osakekannan markkina-arvo on 846,0 miljoonaa euroa. Kun nettokassahuipun ja nykyhetken markkina-arvon suhteuttaa toisiinsa, päätyy havaitsemaan, että huippusuhdanteessa saavutettu nettokassa on jopa 42,2 prosenttia suhteessa yhtiön nykyhetken hintaan.

Tämä kassa ei kuitenkaan käy tänään yksistään sijoituspäätöksen perusteeksi, koska se on sulanut viimeisten kolmen vuoden aikana seuraavasti:

Outotecin korollisen nettovelan kehitys Q1/2011–Q3/2014 (lähde: Outotec IR)

Noususuhdanteen tuntuvaa nettokassaa selittää osin suurten hankkeiden etupainotteinen maksuaikataulu. Nyt, kun Outotecin tilauskanta on ollut viimeiset kaksi ja puoli vuotta trendinomaisessa – ei aivan kvartaalista toiseen katkeamattomassa – laskussa, on myös saatuja ennakkomaksuja tullut sisään selvästi aiempaa hitaammalla tahdilla suhteessa loppuun asti toimitettujen tilausten määrään.

Kuten edeltävästä kuvasta ilmenee, on Outotecin nettokassa itse asiassa muuttunut hienoiseksi 9,0 miljoonan euron nettovelaksi päättyneen syksyn 2014 aikana. Tase ei ole vielä hälyttävässä tilassa, mutta ero on huima verrattuna hyvän suhdanteen tilanteeseen. ”Markkinoiden” pelkona lienee tällä hetkellä, että vaisu tilauskehitys jatkuu seuraavat pari vuotta, mikä kasaisi reippaat nettovelat Outotecin taseeseen.

Palveluista uuteen nousuun?

Outotecin pelastus heikossa suhdanteessa saattaa olla palvelubisneksen kasvu. Sen osuus liiketoiminnasta on kasvanut kahden tekijän kautta: ensinnäkin palveluiden absoluuttinen myyntimäärä on kohonnut, ja toisaalta muun liiketoiminnan hiipuvat tilaukset ovat vaikuttaneet suhteelliseen jakaumaan.

Yhtiön osakkeenomistaja tietysti toivoisi, että palveluiden merkityksen kasvu tapahtuisi mieluiten ensin mainitun tekijän kautta. Seuraava kuva osoittaa Outotecin palvelubisneksen muodostavan tänään jopa 40 prosenttia myynnistä kvartaalitasolla.

Outotecin palveluliiketoiminnan kehitys Q3/2010–Q3/2014 (lähde: Outotec IR)

Jos suhdanteen yli vakaamman palvelubisneksen suhteellinen merkitys Outotecille kasvaa, on mielestäni aiempaa korkeampi p/e-luku oikeutettu sijoituskohdetta syklin yli tarkasteltaessa. Nykyrakenteellaan Outotec on kuitenkin erittäin syklinen bisnes, mikä havainnollistuu merkinnän alussa esitetyn p/e-laskelman kautta.

Outotecin tilauskanta saavutti huippunsa Q1/2012 aikana, hieman yli 2,2 miljardin euron tasolla. Kuluvan tilikauden 2014 syyskuun lopussa tilauskantaa oli jäljellä enää 1,2 miljardia euroa. Laskua on kirjattu viimeisten 11 kvartaalin aikana noin 45 prosenttia, mikä on mille tahansa liiketoiminnalle hurja määrä. Tämä näkyy luonnollisesti myös Outotecin osakekurssissa, joka tosin on tullut alas yli yhden kertoimella suhteessa tilauskannan muutosprosenttiin.

Mahdollisesti vakaammasta tulevaisuudesta puhuttaessa on huomattava, että Outotecin palveluliiketoiminnan absoluuttinen kasvu taittui vaakalennoksi viimeksi päättyneen vuosineljänneksen, eli Q3/2014 aikana. Tätä ennen segmentti on kasvanut yhtäjaksoisesti tilikaudet 2006–2013.

Mahdollista käännettä kohti synkempiä aikoja kannattaa seurata palvelubisneksen osalta tarkasti, sillä uusien suurhankkeiden niukkuus markkinoilla ajanee myös palveluiden myyntiä entistäkin tiukemmin kilpailtuun asemaan, mikä oletettavasti syö paitsi segmentin myyntiä, myös kannattavuutta.

Korostan, että palvelubisneksen kehitystä tulee tarkastella jatkossa nimenomaan yksikkötason myynnin ja kannattavuuden kehityksen kautta, ei suhteellisen osuuden kasvuna Outotecin koko liiketoiminnasta, sillä se kasvaa automaattisesti heikossa suhdanteessa, kun suurhankkeiden myynti hyytyy. Menestyvä palveluliiketoiminta olisi omiaan tasaamaan suhdannevaihteluita, jotka ovat tyypillisiä kaivossektorille ja suurhankkeiden käynnistämiselle.

Minne katosi liiketoimintamallin joustavuus?

Outotecin henkilöstömäärä oli hyvänä vuonna 2012 keskimäärin 4 456 työntekijää. Kuluvan tilikauden 2014 aikana Outotecin henkilöstömäärä on ollut keskimäärin 4 868 työntekijää, mikä on 9,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kuluvan vuoden syyskuussa Outotecin palveluksessa oli 4 911 työntekijää, mikä on 10,2 prosenttia enemmän kuin huippuvuonna 2012.

Osa työntekijämäärän muutoksesta selittynee aiempien hankkeiden toteutuksen kautta, mutta toisaalta kysymys kuuluu, minne on hävinnyt Outotecin alihankintaketjun joustavuus, jota yhtiö hyödynsi tehokkaasti finanssikriisissä 2008–2009? Nollatulokseen vajoaminen ei ole mikään ihme, kun tilauksia on tänään 45 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin kuitenkin työntekijämäärä oli nykyistä pienempi.

Osinkovirta ei yksin riitä patoamaan osakkeen myyntiaaltoa

On mielestäni varsin selvää, että Outotecin osinkoa leikataan jälleen ensi keväänä. Nollaan se ei putoa perusskenaariossa, mutta on olemassa huomattava puolittumisvaara. Viime keväänä Outotec jakoi osinkoa 0,20 euroa osaketta kohden. Ensi kevään mahdollisella 0,10 euron osakekohtaisella osingolla nykyhetken 4,50 euron osakekurssi merkitsisi 2,2 prosentin efektiivistä osinkotuottoa. Sillä ei kohota millekään listalle.

Outotecin osakekurssi tuskin saa tukea ensi kevään osinkovirrasta, joten osakekurssin lyhyen tähtäimen tärkein ajuri on uusien tilausten sisään saaminen.

Henkilökohtaisesti yhtiön painoarvo on salkussani tänään noin 0,15 prosenttia. Pyrin kasvattamaan Outotecin osuutta salkustani lisäostoin, mikäli ahdinko jatkuu lähikuukausina, ja näen sen enimmäkseen suhdannevetoiseksi ongelmaksi – ilman, että yhtiön johtaminen alkaa osoittaa pahoja harhailuja. Samasta kaivosalan matalalennosta kärsivät tällä hetkellä myös esimerkiksi Metso ja Sandvik.

Joko yritysjohto on herännyt todellisuuteen?

Lokakuussa 2013 Outotecin julkistaman 50 miljoonan euron kustannussäästöohjelman kerrottiin tuoreimmassa Q3/2014-osavuosikatsauksessa saavan ”lisätoimenpiteitä” kannattavuuden parantamiseksi. Tästä pääteltäköön, ettei yhtiön johto ole ollut nykylaskussa täysin tilanteen tasalla suhdannevaiheen synkkyysasteen osalta. Siksi olen astetta varovaisempi kuin aiemmin, ja tulen nykytiedon valossa jättämään Outotecin suhteellisen osuuden salkustani ääritapauksessakin varsin maltilliseksi.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Outotecin ja Sandvikin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter / CC BY-SA

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Läpinäkyvää pankkitoimintaa: Näin me tienaamme rahoillasi

Ti, 02/12/2014 - 16:05

Tapaamme kehuskella sillä, että meillä ei ole kiinteitä kuluja tileille ja salkuille, ja että tarjoamme Superrahastojen kaltaisia täysin kuluttomia tuotteita. Tämä on tietysti totta, mutta tienaamme rahaa muilla keinoilla. Päätin kertoa, miten ansaitsemme rahaa.

Ansaitsemme tuloja pääasiassa neljällä eri tavalla.

1. Välityspalkkiot kaupankäynnistä

Noin 30 % kokonaistuloistamme tulee osakkeiden, johdannaisten tai muiden arvopapereiden välityspalkkioista. Välityspalkkion määrä riippuu muun muassa kaupan koosta ja perimme yleensä minimimaksun. Yksityiskohdat välityspalkkioista voit katsoa hinnastosta.

2. Rahastoyhtiöiden palkkiot

Saamme rahaa myös siitä, kun asiakkaamme säästävät rahastoihin. Rahastoyhtiöt maksavat osan rahaston hallinnointipalkkiosta meille palkkiona rahaston jakelusta sekä asiakaspalvelusta ja hallinnoinnista. Palkkio on yleensä 40–50 % rahaston hallinnointipalkkiosta. Noin 10 % Nordnetin kokonaistuloista tulee rahastosäästämisestä.

3. Talletukset

Olet ehkä kuullut käsitteen korkokate. Korkokatteella tarkoitetaan pankkiin talletetun rahan lainauksesta tai sijoittamisesta saatua tuottoa. Nordnetiin on talletettu lähes 20 miljardia Ruotsin kruunua.  Nordnet on lainannut noin 5–6 miljardia niistä asiakkaille eteenpäin. Saamme näille rahoille korkotuottoa.

Loput talletuksista sijoitetaan obligaatioihin. Niistä saatu tuotto lasketaan myös mukaan korkokatteeseen, joka vastaa yhteensä noin 50 % Nordnetin tuloista.

4. Palveluiden ja valuutanvaihdon palkkiot

Jäljelle jäävät 10 % Nordnetin tuloista koostuvat eri palvelujemme palkkioista. Tämä sisältää esimerkiksi kaupankäyntisovellusten ja analyysi- ja uutispalveluiden maksut, sekä valuutanvaihtopalkkiot, kun asiakkaat käyvät kauppaa eri valuutassa noteeratuilla arvopapereilla. Lisäpalveluiden hinnat näet hinnastosta. Valuutanvaihdosta saamme 0,075 % tai 0,25 % riippuen siitä tekeekö asiakas valuuttakaupan itse vai teemmekö me sen automaattisesti.

Tässä tiivistettynä, miten tienaamme rahaa Nordnetissä. Jos sinulla on kysymyksiä, jätä kommentti.

Jacob Kaplan
/Chief Financial Officer, Nordnet

Lue myös kaksi ensimmäistä Läpinäkyvää-blogin kirjoitusta:

Nyt siirrämme verhot sivuun ja avaamme ikkunat, Håkan Nyberg, toimitusjohtaja.

Lähes kaikki haluavat pankkien toimivan läpinäkyvästi, Niklas Odenwall, Suomen maajohtaja.

 

 

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Nokian Renkailla riittää haastetta säilyttää ohjeistuksensa

Ti, 02/12/2014 - 00:06

Helsingin pörssin Venäjä-sidonnaisella laatuyhtiöllä, Nokian Renkailla, tulee olemaan vielä tekemistä säilyttää Q3-tulosjulkistuksessa antamansa liikevoitto-ohjeistus tilikaudelle 2014. Tämä ei johdu yhtiökohtaisen, arkisen kilpailukyvyn rapautumisesta, vaan ennen kaikkea Venäjän ruplan romahtamisesta loppusyksyn aikana. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin ohjeistusta ja viimeaikaista markkinakehitystä valuuttojen osalta.

Nokian Renkaat julkaisi tammi-syyskuun 2014 osavuosikatsauksensa 31. lokakuuta. Tällöin yhtiö kertoi tulevaisuuden näkymänsä, toisin sanoen taloudellisen ohjeistuksensa, seuraavasti:

”Yhtiön liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan vuonna 2014 laskevan vuoteen 2013 verrattuna. Liikevoiton arvioidaan olevan 300–320 MEUR.”

Lasken seuraavassa yksinkertaistetun arvion näkymien realistisuudesta nykyhetken valuuttakursseilla.

Täyden tilikauden 2013 aikana Nokian Renkaiden liikevoitto oli 385,5 miljoonaa euroa. Nyt annettu täyden tilikauden 2014 haarukka merkitsisi edellisvuoteen nähden 17,0–22,8 prosentin pudotusta liikevoittoon.

Tammi-syyskuussa 2014 Nokian Renkaiden liikevoitto laski 20,9 prosenttia, joten liikevoittoarvio oli täysin realistinen vielä lokakuun lopussa, kun yhtiö Q3-osavuosikatsauksensa julkisti. Se saattaa olla edelleen realistinen, mutta vaikeusastetta on tullut rutkasti lisää muutaman viikon aikana.

Nokian Renkaat on saanut kasaan tammi-syyskuussa 2014 liikevoittoa 231,2 miljoonaa euroa. Toisin sanoen ohjeistuksen alarajalle yltäminen edellyttää vähintään 68,8 miljoonan euron liikevoittoa kuluvalla vuosineljänneksellä.

Viime vuonna Nokian Renkaat teki liikevoittoa Q4:llä 101,6 miljoonaa euroa, kun laskelmasta eliminoidaan kertaluonteiset, suurehkot luottotappiot. Tämä merkitsee sitä, että Nokian Renkaiden liikevoitto saa laskea kuluvan neljänneksen aikana korkeintaan 32,8 miljoonaa euroa, eli 32,2 prosenttia edellisvuodesta, jotta ohjeistus pysyy.

Tänään tilanne on valuuttamarkkinoilla kauniisti sanoen haasteellinen. Venäjän rupla on vajonnut Nokian Renkaiden Q3-tulosjulkistuksen ajankohdan, toisin sanoen lokakuun viimeisen viikon, jälkeen 20,9 prosenttia suhteessa euroon. Korostamisen arvoista kuitenkin on, että rupla on tällä hetkellä jopa 43,2 prosenttia heikompi kuin viimevuotisella vertailukaudella (Q4/2013).

Alkuvuonna 2014 Nokian Renkaiden liikevaihto leikkaantui valuuttakurssien johdosta keskimäärin 20 miljoonaa euroa kvartaalia kohden, mutta nyt vauhti kiihtynee ruplan alamäen kulman jyrkennyttyä. Vertailukaudella (Q4/2013) Nokian Renkaiden Venäjä-segmentin myynti oli euromääräisesti noin 109 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden loka-joulukuussa segmentin myynti pudonnee yksistään nykyisin valuuttakurssein 25–30 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Mahdollista on, että joulukuun kehitys vie luvut tätäkin synkemmäksi.

Yhdistäen kuluvan tilikauden ensimmäiset yhdeksän kuukautta ja viime vuoden viimeisen neljänneksen, muodostuu Nokian Renkaiden liukuvaksi 12 kuukauden liikevoitoksi tällä hetkellä 332,8 miljoonaa euroa.

Edellä laskettu vertailukauteen nähden jopa 30 miljoonan euron mahdollinen ruplatappio nykyvaluuttakurssein veisi Nokian Renkaiden ohjeistuksen kipurajalle, joskin on huomattava, että valuuttamenetystä koskeva laskelma on tehty myyntiriviltä, ei liikevoitosta, jota yhtiö ei Venäjä-segmentin osaltaan erikseen julkista.

Toisaalta pessimistiseltä laidalta on lisättävä, että todennäköisesti yhtiön myyntivolyymit ja myös ruplamääräinen keskihinta ovat nyt paineessa vuodentakaiseen nähden, mikä oletusarvoisesti kasvattaa euromääräisiä liikevoittomenetyksiä.

Kaikkiaan on korostettava, että laskelma on hyvin karkea, mutta lyhyellä tähtäimellä suuntaa antava. Lisäksi on muistettava, että Nokian Renkaat saa ruplan vajoamisesta myös hieman kustannushyötyjä valmistustoiminnassaan Pietarissa, ja etua Venäjältä muualle viemiinsä renkaisiin. Pietarin-tehtaan tuotannosta 55 prosenttia päätyy rajojen yli. Siten nykyisin valuuttakurssein perusskenaario lienee se, että yhtiö osuu antamansa liikevoitto-ohjeistuksen alalaitaan. Riski pettymyksestä on kuitenkin selvästi koholla.

Mainittakoon loppuun, että analyytikoiden konsensusennuste Nokian Renkaiden kuluvan tilikauden liikevoitoksi on edelleen jopa 324,2 miljoonaa euroa, noin 1,3 prosenttia yli yhtiön itsensä antaman liikevoittohaarukan ylärajan. Ohjeeni on, että nyt hereille, kun vielä ehditte. Nykykonsensukseen en osaa sanoa muuta kuin ”never gonna happen”.

Pitkän aikavälin omistajana aion edelleen jatkaa osto-ohjelmaani yhtiössä, koska nykyvaikeudet ovat pitkälti markkinatilanteesta johtuvia eli ulkoisia, yhtiön omaan kilpailukykyyn (brändi, markkinaosuus, katetaso, tase, tuotannon tehokkuus, jakelukanavan laajuus, testivoitot ym.) vain vähäisesti vaikuttavia asioita. Toki Venäjän-bisneksen euromääräiset kasvunäkymät ovat nyt ainakin hetkeksi laimentuneet.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Pavel P. / Foter / CC BY

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Tilaa sijoituskirjoja alehintaan joululahjaksi!

Ma, 01/12/2014 - 09:44

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012) ja Hajauta tai hajoa (2013) -sijoituskirjoja on painettu kahdessa vuodessa jo 13 000 kappaletta. Joulu lähestyy, ja molemmat kirjat ovat saatavilla nyt alennetuin hinnoin! Saatavilla on myös signeeraus, omistuskirjoitus tai vapaavalintainen jouluntoivotus. Lahjakirja voidaan postittaa suoraan saajalle.

Sijoituskirjat ovat saaneet kiitosta etenkin siitä, että niissä avataan hankalaksikin koettuja sijoittamisen oppeja selkokielellä.

- Jukka Oksaharjun kirjojen myyntiluvut ovat näinä aikoina vertaansa vailla. Oksaharju on noussut hämmästyttävän nopeasti maan tunnetuimpien sijoituskirjailijoiden joukkoon. Yksi menestystä selittävä tekijä on se, että Oksaharju puhuu avoimesti omasta sijoittamisestaan ja uskaltaa pistää persoonansa peliin. Hän on onnistunut luomaan itsestään brändin, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin kustannusjohtaja Antti-Pekka Hulkko.

- Uskon, että tiukat ajat palauttavat sijoittajat perusasioiden äärelle. Nyt sijoittaja ei rakenna pilvilinnoja, vaan pysyy sijoituslaskelmissaan maan tasalla, mikä suosii arvosijoittamista. Sen yhtä olennaisena osana on osingon ja ennen kaikkea osingon kasvuvauhdin arvostaminen. Tämän seurauksena kuluvana vuonna erityisesti parhaat osingonmaksajat ovat menestyneet Helsingin pörssissä. Osakemarkkinoilla on tällä hetkellä paljon tavanomaisuudesta poikkeavaa pääomaa, sillä korkosijoittajatkin ovat oivaltaneet, että nykyisen lähes nollakoron aikana parhaat korkosijoituksetkin löytyvät korkeaa osinkotuottoa tarjoavista osakkeista, kommentoi pitkän linjan sijoitusguru ja useita arvosijoittamista käsitteleviä teoksia kirjoittanut Kim Lindström.

- Oksaharju puhuu samaa kieltä kuin me yksityissijoittajat. Hänen asiantuntevat ja provokatorisetkin kommentit antavat rahanarvoisia eväitä lukijan omaan sijoitustoimintaan, jatkaa useita sijoitusoppaita kirjoittanut toimittaja Karo Hämäläinen.

- Arvosijoittaja sisäistää osakkeen tunnuslukujen ohella keskeisimmät luvut myös itse pörssiyhtiön tuloslaskelmasta ja taseesta. Sijoitus on yleensä vakaalla pohjalla, kun sijoittaja ymmärtää, miten liiketoiminnan luvut ovat muodostuneet arvonmääritykseen. Arvosijoittaminen ei ole pikavoittoja tavoittelevien laji, mutta Oksaharjun selkokieliset teokset antavat laajalle kansanosalle tuhdit eväät menestyvään sijoitustoimintaan pitkässä juoksussa, uskoo Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.

Kirjat ovat nyt saatavilla tarjoushinnoin (hinnat sisältävät postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen). Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

HUOM: KIRJALÄHETYS EHTII PERILLE JOULUKSI, KUN TILAUS TEHDÄÄN VIIMEISTÄÄN KE 17.12. KLO 12 MENNESSÄ.

Kirjoitus sisältää markkinointiviestin, joka liittyy Nordnetin kampanjaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Dave Heuts / Foter / CC BY-SA

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Helsingin pörssin osinko-osakkeissa muhii kuplariski

Ma, 01/12/2014 - 08:54

Heinäkuussa 2012 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanoi euron olevan ”peruuttamaton hanke”. Lausunnon jälkeen useilta korkosijoituksilta on kadonnut houkutteleva tuottotaso, mikä on ohjannut pääomavirtoja sijoittajien turvallisina pitämiin osinko-osakkeisiin, joiden arvostuskertoimet ovat kohonneet kymmeniä prosentteja. Ensimmäiset oireet nollakorkojen aiheuttamasta arvostuskuplasta ovat ilmeiset, sillä vakaiden osinkoyhtiöiden liiketoimintojen kasvu ei pysy enää osakekurssien perässä. Tarkastelen tässä merkinnässä teemaa Helsingin pörssin viitekehyksessä.

Suomalaisista pörssiyhtiöistä vakaiksi osinkoyhtiöiksi ovat historiallisesti profiloituneet Elisa, Fortum, Orion ja Sampo. Vielä heinäkuussa 2012 näihin kohdistuvien uusien sijoitusten osinkotuotto muodosti yli puolet odotetusta kokonaistuotosta, mikä on järkevä lähtökohta sijoituksessa hitaan kasvun yhtiöön.

Uuden sijoituksen osinkotuottoprosentti heinäkuussa 2012:

Orion B 8,2 %
Elisa 8,1 %
Fortum 7,6 %
Sampo 6,0 %

Mario Draghin euroa puolustavan lausunnon jälkeen riskipreemiot ovat laskeneet osakemarkkinoilla, mikä on johtanut osinkoyhtiöihin kohdistuvan uuden sijoituksen osinkotuoton romahtamiseen.

Uuden sijoituksen osinkotuottoprosentti joulukuussa 2014:

Elisa 5,6 prosenttia (laskua 2,5 %-yksikköä, suhteellinen muutos -31 %)
Fortum 5,5 prosenttia (laskua 2,1 %-yksikköä, suhteellinen muutos -28 %)
Orion B 4,4 prosenttia (laskua 3,8 %-yksikköä, suhteellinen muutos -46 %)
Sampo 4,2 prosenttia (laskua 1,8 %-yksikköä, suhteellinen muutos -30 %)

Nollakorot laittoivat osinkomopon keulimaan

Kun sijoittajat aiemmin vaativat hitaan kasvuprofiilin osinkoyhtiöön kohdistuvalle uudelle osakesijoitukselle keskimäärin seitsemän prosentin osinkovirtaa, riittää tänään keskimäärin viiden prosentin taso samoista osinkoyhtiöistä. Kaikkiaan osinko-osakkeiden riskiprofiili on kohonnut tuntuvasti.

Jos yhtiöön kohdistuvan uuden sijoituksen osinkoprosentti on pörssissä suhdanteiden yli vakio, vastaa osakekurssin pitkän aikavälin muutos täsmälleen yhtiön osakekohtaisen osingonjaon muutosta. Siksi sijoittajan on analysoitava osinko-osakkeen kurssikäyrän rinnalla yhtiön osingonmaksukyvyn tulevaisuutta.

Nykytilanteessa Helsingin pörssin osinko-osakkeet tuottavat merkittäviä lähivuosien pääomavoittoja vain, jos osakekohtaisten osingonjakojen kasvuvauhti kiihtyy yhtiötasolla selvästi. Tätä ei voida pitää perusskenaariona muilla kuin Sammolla.

Osakekohtaisen osingonjaon muutos 2011–2013:

Sampo +38 % (1,20 EUR -> 1,65 EUR)
Fortum +10 % (1,00 EUR -> 1,10 EUR)
Elisa 0 % (1,30 EUR -> 1,30 EUR)
Orion B -4 % (1,30 EUR -> 1,25 EUR)

Osakekurssien muutos Draghin lausunnon (heinäkuu 2012) jälkeen:

Sampo +76 %
Orion B +75 %
Fortum +43 %
Elisa +36 %

Lyhyen aikavälin arvostuskuplaa rakentamassa

Nykyisessä markkinatilanteessa Euroopan keskuspankin toimet ovat johtaneet siihen, että vakaista osinko-osakkeista on tullut houkuttelevia sijoituskohteita myös korkosijoittajille. Tämä on ohjannut pääomavirtoja sijoittajien turvallisina pitämiin osinkoyhtiöihin, joiden osinkoperusteinen arvostustaso on kohonnut tuntuvasti.

Huiminta kehitys on ollut Orionissa, jonka osakekohtainen osinko on jopa laskenut vuodesta 2011, mutta osakekurssi on kohonnut 75 prosenttia.

Jokaisen Helsingin pörssin suuren osinkoyhtiön osakekurssi on noussut kymmeniä prosentteja heinäkuusta 2012, vaikka näistä ainoastaan Sampo on kyennyt kasvattamaan osingonjakoaan tuntuvasti. Huomionarvoista siis on, että nollakorot puhaltavat ilmaa osinko-osakkeisiin, koska tosielämän liiketoimintojen kehitys ei pysy enää millään kurssikäyrien perässä.

En pidä osinkoyhtiöiden kurssiromahdusta perusskenaariona, mutta uskon, että näiden osakkeiden viime vuosien nousukulma on tulossa tiensä päähän ja lähivuosien pääomavoitot jäävät vain varjoiksi lähihistoriasta. Sanon tämän omistaessani puolta merkinnässä mainituista yhtiöistä.

Kaikkiaan on syytä uskoa, että Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat ensi keväänä yhteenlaskettua osinkopottiaan jopa 10 prosenttia, hieman tuloskasvuvauhtia enemmän.

Osinkokasvu pohjautuu yhdistelmään yhtiöiden keskimäärin hyvää vakavaraisuutta, heikkoja investointinäkymiä ja alihyödynnettyjä nykykapasiteetteja.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Elisan ja Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: miskan / Foter / CC BY-NC

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Talvivaara-osakkeen lotto-arvo on nyt nolla

Pe, 28/11/2014 - 16:38

Mediassa spekuloidaan, että Talvivaaran osakkeesta saattaisi sittenkin saada jotain, mikäli jostain löytyisi sopiva ostaja Talvivaara Sotkamon liiketoiminnalle. Talvivaara konsernilla on kuitenkin velkaa 1 138 miljoonaa euroa josta 482 pörssilistatussa emossa. Toiminnan jatkuessa valtio vaatinee, että uuden omistajan olisi lisäksi sitouduttava kattamaan ympäristöhaitoista syntyvät, satojen miljoonien eurojen kulut.

Mikäli Talvivaara Sotkamon liiketoiminta myydään ulkopuoliselle, konkurssipesä tuskin saa liiketoiminnan myynnistä sellaisen määrän euroja, joka toisi pörssiyhtiö Talvivaaralle summan, joka kattaisi myös sen velat ja jättäisi vielä jotain osakkeenomistajien jaettavaksi.

Paras vaihtoehto liennee Pekka Perän tavoitte saada emo rahoitettua ostaakseen Sotkamon liiketoimen uuteen tyttäreen. Siinäkin tapauksessa nykyiset osake-omistukset kuitenkin vesittynevät arvottomiksi.

Konkurssi

Yrityksen ajautuessa toimivasta yrityksestä, mahdollisen saneerauksen jälkeen selvitystilaan, eli käräjäoikeuden päättämään konkurssiin*, yhtiön omistajilta ja johdolta loppuu toimintavalta, joka välittömästi siirtyy konkurssipesänhoitajalle. Näin on käynyt Talvivaara konsernin varsinaiselle kaivosyhtiölle, Talvivaara Sotkamolle.

Konkurssipesänhoitajan kaksi tehtävää

Konkurssipesänhoitajalla on kaksi tehtävää: 1) maksimoida konkurssipesän realisoitava markkina-arvo ja 2) selvittää eri sidosryhmien nokkimisjärjestys konkurssipesässä oleviin, aivan liian pieniin varoihin.

Pesänhoitaja pyrkii maksimoimaan konkurssipesän myynti-arvon keinolla millä hyvänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoiminnan tai sen käytössä olevien omaisuuserien myyntiä, osissa tai kokonaan.

Parhaimmassa tapauksessa toimivalle liiketoiminalle (”going concern”) löytyy ostaja. Sellaisesta saa parhaimman hinnan. Pahimmassa tapauksessa yritys myydään osissa kuormureineen, lapioineen kaikkineen.

Konkurssipesän varojenjako

Myynnistä saadut varat menevät konkurssipesään, jossa ne jaetaan asianomaisten kesken. Asianomaisia ovat kaikki, joilla on saatavia konkurssiin menneeltä yhtiöltä, kuten esimerkiksi yritystä rahoittaneet osapuolet (alihankkijat, velkojat ja osakkeenomistajat).

Konkurssissa osakkeenomistajat (eli Talvivaara Sotkamon tapauksessa lähinnä pörssiyhtiö Talvivaara) pääsevät apajille viimeisinä, velkojien jälkeen. Velkojien nokkimisjärjestystä sanelee muun muassa velkakirjoissa listatut ehdot. Järjestys on merkityksellinen, koska konkurssipesästä ei tavallisesti riitä jaettavaa edes kaikille velkojille.

Yleensä vain kaikista vakuudellisimpien lainojen (”senior loan”) omistajat saavat osan saatavistaan takaisin. Muut, kuten alihankkijat, sähköyhtiöt ja palkansaajat, osakeomistajista puhumattakaan, eivät saa mitään.

Vaikka Talvivaara Sotkamon 1 308 miljoonan lainoista 652 on emolle, Sotkamon liiketoiminnan myyntihinnan on ylitettävä 820 miljoonaa euroa ennen kuin myös pörssiyhtiön 482 miljoonan lainat on maksettu ja osakkeenomistajat saisivat jotain.

Velkojat avainasemassa

Pörssiyhtiö Talvivaaran ollessa vielä saneerauksessa on sinänsä mahdollista, että sen velkojat keskenään sopivat merkittävistä saatavien leikkauksista. Uusi osakepääoma vaatii usein velkojilta rajuja leikkauksia. Joskus velkojat saattavat jopa ryhtyä rahoittamaan yritystä uusilla lainoilla, jos he näin saavat osan vanhoista saatavistaan pelastettua.

Velkojat eivät kuitenkaan hyvää hyvyyttään leikkaa omia saataviaan, jotta vanhat osakkeenomistajat saisivat jotain.

Pekka Perän oljenkorsi

Pekka Perän puheet emoyhtiön pelastamisesta, joka samalla tarkoittaisi nykyisten velkojen osittaista säilymistä, on kunniallista, mutta kalliimpaa kuin teollisen kiplailijan ”rusinat pullasta” -vaihtoehto.

Mikäli ulkopuolinen osapuoli ostaa pelkän liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä vasta perustettavaan uuteen yhtiöön, ostaja joutunee sitoutumaan ympäristövaikutusten hoitoon ja maksamaan jotain itse liiketoiminnasta.

Talvivaaran pelastusoperaatio pörssiyhtiön kautta, vaatisi edellisen lisäksi vielä emonkin velkojen ratkaisemista 481,9 miljoonan euron edestä. Vanhat rahoittajat saattavat mahdollisesti tähän ryhtyä, uusi teollinen ostaja ei.

Ostajan markkina

Siinäkin tapauksessa, että Talvivaaran pörssiyhtiö saa uutta pääomaa ja ostaa Sotkamon liiketoiminnan uuteen tyttäreen, vanhojen osakkeenomistajien osuus yhtiöstä vesittyy, koska uusi pääoma haluaa luonnollisesti yhtiöstä syntyvän hyödyn itselleen.

Mikäli ostajaksi osoittautuu pörssiyhtiö Talvivaara, yhtiö voi taas olla mielenkiitoinen sijoituskohde. Nykyistä Talvivaara-osakketta se ei kuitenkaan liuoksesta nosta.

 

HUOM! Alkuperäistä tekstiä on päivitetty 1.12.2014.

*Tavallisen konkurssin lisäksi on myös olemassa niin sanottu julkisselvitys. Siinä valtio varmistaa toiminnan jatkumisen, sitoutumalla kattamaan jatkamisesta syntyvät kulut, joita pesän varat eivät riitä kattamaan. Liiketoiminnan jatkaminen voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää, esimerkiksi ympäristövahinkojen minimoimiseksi kuten nyt Talvivaaran tapauksessa.

Talvivaaran konkurssipesänhoitaja on tänään (28.11.2014) Espoon käräjäoikeudelle esittänyt, että Talvivaaran konkurssista tehdään julkisselvitys. Syy on muun muassa se, että konkurssipesään kuuluvalla kaivosalueella on varastoituna miljoonia kuutiometrejä jätevesiä. Ympäristöturvallisuuden kannalta välttämättömät kulut ylittävät konkurssipesän tulot usealla miljoonalla eurolla kuukausittain.

** Talvivaaran tapauksessa merkittävä asia on myös se, että sen toimintaa jatketaan valtion voimin vielä pitkään. Näin Talvivaaran suoraan sekä välillisesti työllistämästä noin 1500 työntekijästä noin puolelle riittää töitä vielä vuosiksi.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Case TeliaSonera: arvostustason normalisoituminen, myynti Shareville-salkusta

To, 27/11/2014 - 01:39

Avasin salkun sosiaaliseen sijoitusyhteisöön, Sharevilleen, noin kahdeksan kuukautta sitten. Eilisen päätöskursseihin mennessä salkku on tuottanut 12,2 prosenttia. Helsingin pörssin cap-indeksi on tuottanut samaan aikaan 7,9 prosenttia. Tarkasteltavan aikavälin mitta ei salli johtopäätösten tekemistä – paitsi sen, että toistaiseksi rouva Fortuna on ollut kohtuullisen myötämielinen. Päädyin luopumaan eilen kokonaan salkun TeliaSonera-sijoituksesta, joka lukeutui perustamishetken sijoitusvalintoihin. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti Shareville-salkkuni erityispiirteitä ja TeliaSonera-sijoituksen lyhyttä historiaa.

Mainittakoon alkuun, että Shareville-salkkuni on ollut käytännössä muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta jatkuvasti lähes sataprosenttisesti sijoitettuna osakemarkkinoille. Strategia on toiminut nousumarkkinoilla toistaiseksi hyvin, joskin on tunnustettava, että olematon käteiskassa on johtunut enemmän tavoitteesta tehdä salkusta seuraamisen arvoinen kuin aktiivisesta markkinanäkemyksestä.

Salkun sijoitusasteen oltua käytännössä maksimissa jatkuvasti, ei mahdollisia uusia osakesijoituksia ole voinut tehdä ilman osakemyyntejä. Vastaava tilanne oli käsillä eilen, kun vapautin salkun varoja TeliaSonerasta käteismuotoon.

Lähtökohtaisesti pyrin suosimaan henkilökohtaisissa, omalla rahalla tekemissäni sijoituksissa pitkän aikavälin omistajuutta. Esimerkiksi tänä vuonna en ole myynyt henkilökohtaisista salkuistani yhtään osaketta, millä olen hieman yllättänyt itsenikin.

Toisaalta “omistusten päällä istumista” puoltaa, että ajattelumaailmassani seuraan sijoitusten kehitystä enimmäkseen passiivisten osinkotulojen kasvun, en osakesalkun markkina-arvon lyhyen tähtäimen kehityksen kautta. Pitkällä aikavälillähän salkkuyhtiöiden osakekurssit kyllä kehittyvät käsi kädessä osakekohtaisen voitonjaon muutoksen kanssa. Toki yritän olla hereillä myös lyhyellä tähtäimellä, mikäli yksittäisen omistuskohteen kurssikehitys ampuu totaalisesti yli osingonmaksupotentiaalin kehitysuraan – toteutuneeseen ja ennen kaikkea arviomaani tulevaan – nähden.

Shareville-salkkuni tavoitteena pidän omistajuuden vaalimisen ohella myös kiinnostavuutta ja aktiivista näkemyksen ottamista – silläkin riskillä, että lyhyen aikavälin sijoituksissa ”analyysi” pohjautuu normaalia mukavuusaluettani enemmän spekulatiivisiin elementteihin, mikä johtaa ennemmin tai myöhemmin myös virhearvioihin ostojen ja myyntien suhteen. Tavoitteena on kuitenkin tehdä keskimäärin hyviä sijoituspäätöksiä myös aktiivisessa salkunhoidossa tiedostaen, että kaikki vedot eivät mene lyhyellä tähtäimellä nappiin. Parhaani joka tapauksessa yritän kaikilla aikaväleillä.

Edeltävästä voidaan johtaa nyrkkisääntö, että Shareville-salkkuni tavoitteena on käydä kauppaa kuukausittain. Siksi ostojen ja myyntien perustelut todella ovat luonteeltaan osin spekulatiivisia, koska yhtiökohtaiset elementit harvoin muuttuvat näin nopeasti – ainakaan siinä mittakaavassa, että koko omistuksesta pitäisi luopua kertarytinällä. Sharevillen viihteellisestä ulottuvuudesta huolimatta pyrin kuitenkin pitämään aina mukana myös yhtiökohtaisen kehityskaaren analyysin, johon kaikki henkilökohtaiset sijoitukseni aina perustuvat.

Sitten pari sanaa Shareville-salkkuni TeliaSonera-sijoituksesta, jonka taru tuli päätökseen eilen. Osaketta huhtikuun puolivälin jälkeen ostaessani kirjoitin, että Pohjoismaiden johtava teleoperaattori on kohdannut useita vastoinkäymisiä: väärinkäytösepäilyitä kasvumarkkinoilla, Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osakepotin osittaisen myynnin ja koko toimialaa koskevan hinnoittelumallin muutoksen kohti datapohjaista laskutusta.

Katsoin, että ”pessimismi on lyönyt yli, ja yhtiön osake tarjoaa seitsemän prosentin pohjaosinkotuoton huomattavan vakaasta liiketoiminnasta”. Lisäoptiona mainitsin, että “TeliaSoneran osingonjaon tulevalle kasvulle on mahdollinen ratkaisu Turkcellin voitonjakoa koskevassa kiistassa, joka estää tällä hetkellä TeliaSoneran osakkuusyhtiön voitonjaon täysin”.

Toimialan sisällä esitin TeliaSoneran valintaperusteeksi sen, että yhtiön kurssikehitys oli erkaantunut talven aikana huomattavalla tavalla vertailuyhtiö Elisasta, jonka osake huiteli monivuotisissa huipuissaan (TeliaSoneran tuotto suhteessa Elisaan punaisella, TeliaSoneran tuotto ilman vertailua mustalla).

TeliaSoneran kurssikehitys suhteessa Elisaan (viimeiset 24 kk huhtikuun 2014 loppuun asti)

Edeltävän kuvaajan esitin myös blogissa seitsemän kuukautta sitten. Eilen TeliaSonera päätyi myyntiin reilun puolen vuoden omistuksen ja noin 17 prosentin kurssinousun jälkeen. Sijoitus kehittyi seuraavasti:

TeliaSoneran kurssikehitys viimeiset 12 kk

Osakehankinta pohjautui keväällä osingonmaksukoneena pitämäni yhtiön hetkelliseen polkuhinnoitteluun, jonka oletin korjaantuvan nollakorkoympäristön säilyessä markkinoilla. Näin pitkälti tapahtui, ja päätin eilen luopua omistuksesta arvostustason korjaantumisen, toisin sanoen järkeväksi palautumisen myötä.

TeliaSonera-sijoituksessa oli harvinaista, että osake ei koukannut lainkaan hankintahinnan alapuolelta sijoitusaikana. Yleisellä tasolla kokemukseni ovat sellaisia, että tuotot tulevat niin sanotusti kuopan kautta.

TeliaSoneran myynti mahdollistaa Shareville-salkkuun myös uuden hankinnan, jota käteiskassa ei olisi muutoin mahdollistanut. Yhtiötasolla näen silti edelleen – korostaen, että henkilökohtaisessa salkussa teleoperaattorin osakkeet ovat yhä ja pysyvät –, että TeliaSonera on hyvä, osakepuolen mittaristolla tarkasteltuna verrattain matalariskinen vaihtoehto korkosijoitukselle. Yhtiö säilyttänee myös ensi keväänä vähintään viime kevään osinkotason, tuloskasvun kuitenkin uupuessa toistaiseksi.

Viime kevään osingolla laskettuna TeliaSoneran osinkotuotto oli Shareville-salkun osakkeiden myyntihetkellä 5,9 prosenttia. Osakkeiden hankintahetkellä se oli 6,9 prosenttia, joten kurssinousu on ollut käytännössä arvostustason nousua (ottaen annettuna TeliaSoneran omat vihjailut siitä, että osingonjako tuskin kohoaa seuraavien kahden tilikauden aikana juurikaan, ainakaan 17 prosenttia suhteellisesti).

Shareville-salkun tapahtumat hetkeksi unohtamalla TeliaSonera on kaikkiaan mainettaan laadukkaampi yhtiö, mikä ilmenee osinkohistoriasta: yhtiö ei ole laskenut osakekohtaista osinkoaan kymmeneen vuoteen kertaakaan.

TeliaSoneran osakekohtainen osinko 2003–2014 (vuosiosinkoa SEK per osake)*

Defensiivinen osake liki kuuden prosentin osinkotuotolla kuulostaa edelleen hyvältä, mutta ei enää kaksin käsin tankkaamisen arvoiselta. Henkilökohtaisesti pidän TeliaSoneraa eräänlaisena käteisparkkina ja kassavirtaa pomminvarmasti (ei aivan sataprosenttisen varmasti, mutta lähes) generoivana osinkolinkona.

Teleoperaattoribisnes on verrattain vakaata, suhdannekestävää, melko ymmärrettävää ja TeliaSoneran tapauksessa laajan maantieteellisen hajautuksen johdosta tasaisesti osingonmaksukykyä luovaa. Kasvua ei ole näköpiirissä, mutta Turkcell-kuvio tekee TeliaSonerasta edelleen ”bond with warrants” -tyyppisen sijoituskohteen.

Nykyhintaankin nähden 5,9 prosentin efektiivinen osinko on uuden sijoituksen eräänlainen pohjatuotto, jonka sijoittaja saa kurssiliikkeistä riippumatta ja niistä huolimatta.

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

Tekstissä mainittu TeliaSonera-myynti on tehty Shareville-salkussa. Kirjoittaja omistaa henkilökohtaisessa salkussaan TeliaSoneran osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittajan lähipiiri omistaa tekstissä mainituista muista yhtiöistä Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: PhotoAtelier / Foter / CC BY

Kategoriat: Suomenkieliset blogit