Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 1 tunti 1 min sitten

”Aktiivinen salkunhoito on kannattavaa”

To, 22/06/2017 - 07:39

Vertailuindeksin voittaminen on mahdollista. Oksaharju puhuu meillä siitä, joten osittain siksikin olen keskittynyt siihen mikä toimii parhaiten useimmille sijoittajille. Siis korkeintaan kahden käden sijoittajaa lukuun ottamatta, meille kaikille muille. Hyvin harvat ovat pystyneet lyömään omia sijoituksia hyvin kuvaavaa vertailuindeksiä, johdonmukaisesti, yli kymmenen vuoden ajan.

Kuulen usein vätettävän, että vertailuindeksin- tai kustannustehokkaan indeksirahaston tuottoa on helppo lyödä. Tällainen väittämä on älyllisesti vaarallinen, koska tilastot väittävät jotain muuta. Lisäksi ”vertailuindeksin lyöminen” riippuu ratkaisevasti kolmesta asiasta.

  1. Ensinnäkin, onko vertailuindeksissä huomioitu osingot? Usein näin ei ole, vaikkakin esimerkiksi rahastojen osalta salkun tuoton vertaileminen hintaindeksiin ei juurikaan enää näe.
  2. Toiseksi, vastaako vertailuindeksi sijoitustoimintaa? Esimerkiksi vertaamalla Small Cap Value sijoittamista samaisen markkinan yleisindeksiin, kuka tahansa voi voittaa indeksin.
  3. Kolmanneksi, onko indeksiä voitettu muuta kuin sattumanvaraisesti? Sattumanvaraisuuden poistamiseksi tarvitaan vähintään 10 vuoden vertailujakso. Valitettavan usein otsikoita revitellään edelleen kolmen vuoden tuottoluvuilla.

Mikäli yllämainitusta huolimatta olet saanut oikeudenmukaista vertailuindeksiä parempaa tuottoa, yli kymmenen vuoden ajalta olet todennäköisimmin joko sijoittanut Berkshire Hathawayhin, kehittyville markkinoille tai johonkin muuhun tehottomammassa seurannassa olevalle ”markkinalle”. Muussa tapauksessa joko huijaat itseäsi tai sitten olet yksi muutamasta elossa olevasta todellisesta sijoittajagurusta.

Jälkimmäisessä tapauksessa – ole yhteydessä

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Laatuguru-kirjaa saatavilla heti!

Ti, 20/06/2017 - 14:17

Kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläisen sekä sijoitusbloggaaja Random Walkerin kanssa kirjoittamani Laatuguru-uutuuskirja oli alkukesän ajan ennakkomyynnissä Nordnetissä. Nyt kirjaa on saatavilla välittömästi eli heti toimitettuna! Uutuuskirja esittelee erinomaisesti tuottavien laatuyhtiöiden tuntomerkit ja viitoittaa tien osakemarkkinoilla vaurastumiseen kohtuuriskillä. Nordnetistä kirjan saa signeerattuna tai omistuskirjoituksella.

Laatugurun esipuheen on kirjoittanut Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Hän linjaa, miten sijoittaja voi tunnistaa pääpiirteittäin tulevaisuuden voittajat ja väliinputoajat. Lisäksi kuusi Helsingin pörssin menestyjäyrityksen (Kone, Wärtsilä, Caverion, Tikkurila, Ponsse ja Olvi) toimitusjohtajaa on antanut oman panoksensa ja perehtyneisyytensä kirjan käsikirjoitukseen.

Laatustrategiassa kaiken ylittävä kriteeri on sijoituskohteiden eli yhtiöiden liiketoimintojen laadukkuus. Laatusijoittaja ei huoli salkkuunsa keskinkertaisia tai huonoja yhtiöitä, vaikka saisi niitä kuinka halvalla. Näin laatusijoittajan tuotto tulee yleensä kannattavan kasvun ja paisuvien osinkojen kautta, ei osakkeen aliarvostuksen korjaantumisen kautta. Laatusalkussa keskeistä on halu päästä osalliseksi keskimääräistä nopeammasta kasvusta ja saada se keskimääräistä pienemmällä riskillä menettää sijoituksensa kokonaan.

Laatuguru on ensimmäinen suomalainen laatuyhtiösijoittamiseen keskittynyt kirja. Siinä esitellään sijoitustyylin periaatteet suurista linjoista aina Helsingin pörssin yhtiöiden tarkasteluun ja erilaisiin laatuyhtiölistauksiin sekä rankingeihin. Kirjassa selvitetään, kuinka maailman menestyneimmät sijoittajat ovat hyödyntäneet laatukriteereitä ja arvioidaan, mitkä suomalaisyhtiöt voisivat kiinnostaa heitä.

Toisen kirjoittajan Karo Hämäläisen sanoin laatusijoittaminen eli sijoittaminen vain ja erityisesti sellaisiin yhtiöihin, jotka ovat poikkeuksellisen hyviä, on suhteessa turvallinen tapa sijoittaa osakkeisiin. Se sopii erityisesti pitkäjänteisille osta ja pidä -sijoittajille, jollaisia suurin osa suomalaisista yksityissijoittajista on. Laatusijoittajan kannattaa siis pyrkiä ostamaan laadukasta liiketoimintaa silloin, kun siitä ei joudu maksamaan liikaa. Siis sen sijaan että tähtäisi ostamaan halvalla, ostaa erinomaista kohtuuhinnalla.

Laatuguru-kirjasta jo sanottua

”Mukaansatempaava!” -Juho Nummela, Ponsse

”Inspiroiva! Insinöörikin ymmärtää!” -Ari Lehtoranta, Caverion

”Hieno yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä.” -Jaakko Eskola, Wärtsilä

”Loistava! Sopii sekä ammattilaisille että aloitteleville sijoittajille.” -Lasse Aho, Olvi

”Kirja on lukemisen arvoinen sekä sijoittajille että yritysjohtajille. Selkeyttää, mistä yrityksen arvo syntyy.” -Henrik Ehrnrooth, Kone

Kirja on nyt tilattavissa pikatoimituksella!

Laatuguru-kirjan yleisöjulkistustilaisuus järjestetään Helsingissä elokuussa 2017, mutta kirjaa saa jo nyt pikatoimituksella Nordnetin kautta. Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa).

Laatuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana neljän sijoituskirjan pakettia, joka sisältää signeerauksen tai omistuskirjoituksen.

ENNAKKOTILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Artikkeli Laatuguru-kirjaa saatavilla heti! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

OMXH:n laatuyhtiöt osa 4 – Fortum

Ma, 19/06/2017 - 22:00

 

Helsingin pörssin laatuyhtiöitä käsittelevän kirjoitussarjan neljännessä osassa otan tarkastelun kohteeksi Fortumin. Yhtiö ei ole laadultaan aivan samassa sarjassa aiemmin esiteltyjen Sampon, Nokian Renkaiden ja Olvin kanssa, mutta se lukeutuu omissa papereissani silti riittävän laadukkaaksi sijoituskohteeksi. Fortumin kaltaisia yhtiöitä voi ostaa luottavaisin mielin, kunhan hinta on sopiva. Kirjoitin Fortumista edellisen kerran syksyllä 2015, jolloin panostin osakkeeseen voimakkaasti kurssin laskettua houkuttelevalla tasolle. Fortum oli myynyt sähköverkkoliiketoimintansa ja sen kassassa oli kasapäin käteistä odottamassa sopivia investointikohteita. Markkinat eivät luottaneet johdon kykyyn sijoittaa rahoja tuottavasti, jolloin laatusijoittajalle aukesi taas kerran paikka iskeä. Toisin kuin edellisessä kirjoituksessa kuvaamani Nokian Renkaiden kohdalla, Fortumin arvopotentiaali ei ole vielä purkautunut, sillä kassasta on käytetty vasta pieni osa yritysostoihin. Tässä kirjoituksessa kuvaan aluksi lyhyesti omien Fortum-ostojeni historiaa, jonka jälkeen pohdin Fortumin nykytilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Lisäksi päivitän yhtiötä koskevan arvonmäärityksen, tällä kertaa osien summa -menetelmällä. Lopuksi mietin erilaisia katalyyttejä, jotka voisivat poistaa Fortumin pitkään kestäneen aliarvostuksen.

 

Fortum-ostojeni historia

Tein ensimmäisen sijoitukseni Fortumiin kesällä 2010. Yhtiö oli ollut järkyttävän yliarvostettu ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, mutta muiden osakkeiden tapaan ilmat pihisivät pois myös Fortumista ja osakekurssi palasi lähelle oikeaa arvoaan vuoden 2009 lopussa. Valtion suuresta omistusosuudesta huolimatta olen pitänyt Fortumia aina keskimääräistä pienemmän riskin yhtiönä ja osake onkin yksi harvoista poikkeuksista, joille olen hyväksynyt 10 % tuottovaatimuksen (tavallisesti ostan osakkeita vain 12 % vuotuisella tuotto-odotuksella). Tein siis ensimmäisen oston vain hieman alle osakkeen sen hetkisen oikean arvon, kun hinta oli tasan 18 EUR. Lyhyellä aikavälillä ajoitus näytti onnistuneen, sillä osake nousi melko nopeasti ostoni jälkeen lähes 25 EUR tasolle. Olin kuitenkin samaan aikaan muuttanut ennusteita yhtiön tulevaisuudesta aiempaa heikommiksi (esim. normaali ROE 15 prosentista 11 prosenttiin), joten pidin osaketta todella yliarvostettuna lähes 25 EUR hinnalla. Myös markkinat muuttivat vähän ajan kuluttua näkemystään samaan suuntaan ja osakekurssi laski voimakkaasti saavuttaen taas suunnilleen oikean arvonsa vuoden 2011 lopulla. Pääsin siis uudestaan ostoksille. Tällä kertaa hinnalla 15,96 EUR.

Pienen nousupyrähdyksen jälkeen kurssi laski jälleen (tällä kertaa selvemmin oikean arvonsa alapuolelle) ja pääsin tekemään hyvin tiheään tahtiin kolme ostoa kesällä 2012 (hinnoilla 15,48 EUR, 14,47 EUR ja 13,48 EUR). En ollut kurssin laskiessa muuttanut näkemystäni yhtiön fundamenteista (ennustin vuoden 2012 osakekohtaiseksi tulokseksi 1,54 EUR), joten sain tehtyä ostot erityisen alhaisilla P/E-luvuilla (10,0, 9,4 ja 8,8). Ostin osaketta vielä vuoden 2014 alussa, sillä aliarvostus ei purkautunut kovin nopeasti (hinta 13,89 EUR ja P/E 9,0).

Tämän jälkeen Fortumin osake kuitenkin lähti melko nopeasti taas nousuun. Markkinat ennakoivat parantuneita näkymiä ja vaikka päivitin osakkeen arvon hieman suuremmaksi vuoden 2014 alussa ja osake oli hetken aliarvostettu, en tehnyt vielä tässä kohtaa lisäostoja. Osakekurssi jatkoi nousuaan ja osake muuttui selkeästi yliarvostetuksi vuoden 2015 alussa. Yliarvostusta ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Tästä pitivät huolen alhainen sähkön hinta ja ylisuuri kassa. Markkinat alkoivat hinnoitella osaketta aivan kuin Fortumin johto ei tulisi koskaan investoimaan sähköverkkoliiketoiminnan myynnistä saamiaan rahoja. Pääsin siten aloittamaan jälleen uuden osto-ohjelman kesällä 2015 (hinnalla 15,95 EUR). Olin optimistinen sekä sähkön hintakehityksen että uusien investointien suhteen ja arvioin Fortumin normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi 1,50 EUR (arvonmäärityksessä ei voinut käyttää enää tulevan vuoden tulosta, sillä se oli suuresta kassasta johtuen epänormaalin matala). Jatkoin ostoja vuosien 2015 ja 2016 aikana melko tasaisesti kurssin edelleen laskiessa (ostohinnat 14,05 EUR, 13,35 EUR, 12,85 EUR ja 11,85 EUR ja P/E-luvut ennusteillani 9-10 haarukassa). Päivitin matkan varrella näkemykseni normaalista osakekohtaisesta tuloksesta hieman alaspäin (1,30 euroon) yhtiön muuttaessa pääoman tuottoon liittyvää tavoitettaan. Tästä huolimatta selkeä aliarvostus säilyi.

Seuraava taulukko havainnollistaa Fortum-ostojeni etenemisen sekä osakkeen hinnan ja arvon kehityksen.

 

Kuva 1. Fortumin osakkeen hinnan (osakekurssin) ja arvon kehitys sekä ostojeni eteneminen.

 

Fortumin osakkeen keskihankintahintani on tällä hetkellä 14,30 EUR ja osakekurssi 14,21 EUR. Pelkkää kurssikehitystä tuijottamalla sijoitusta voi pitää huonona. On kuitenkin syytä muistaa, että Fortumin sijoituscase ei perustu kasvuun (osakkeen arvon kohoamiseen pitkällä aikavälillä), vaan vakaaseen osinkotuottoon. Kun osaketta saa ostettua aika ajoin riittävän edullisesti, muodostuu staattinen osinkotuotto niin korkeaksi, ettei osinkojen nopeaa kasvua tarvita. Mahdollinen kasvu on plussaa, mutta sen varaan ei tuotto-odotuksia kannata rakentaa. Tähän päivään mennessä Fortum on tuottanut pelkillä osingoilla jo kolmanneksen sijoittamastani pääomasta takaisin.

 

Fortumin nykyinen tuloskunto ja tulevaisuuden näkymät    

Fortumin sijoituscase perustuu isossa kuvassa edelleen ylisuuren kassan investoimiseen. Mikäli yhtiön johto tässä onnistuu, osakekurssi tulee nousemaan nykytasoltaan. Mutta laatusijoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Fortumin tulos tulee palautumaan ”normaalille” tasolle eikä pitkän aikavälin osingonmaksukyky vaarannu.

Sähkön hinnan palautuminen lähemmäs pidemmän aikavälin keskiarvoja tarjoaa upside-potentiaalia, mutta sen varaan ei kannata laskea liikaa. Myönnän, että olen tämän asian suhteen ollut aiemmin todennäköisesti liian optimistinen. Muista sijoituksen onnistumiseen vaikuttavista merkittävistä tekijöistä voi mainita Venäjän liiketoiminnan. Venäjän markkinat sisältävät luonnollisesti edelleen riskejä, mutta potentiaalin realisoitumisesta on nyt nähtävillä selkeitä merkkejä.

Pitkän aikavälin sijoittajan tulee tarkastella Fortumia ennen kaikkea edellä esitettyjen kolmen keskeisimmän arvoajurin (uudet investoinnit, sähkön hinta, Venäjän liiketoiminta) kautta. Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin miltä Fortumin nykytila ja lähitulevaisuus näiden valossa näyttää.

Fortumin Q1-raportti oli kaikin puolin hyvä. Yhtiön liikevoitto ylitti selvästi edellisvuoden tason ja markkinoiden odotukset. Positiiviseen tuloskehitykseen oli pääasiassa kaksi syytä: Generation-segmentin pohjoismaiden tukkumyyntihinta (32,6 MWh/EUR) sekä Russia-segmentin selkeä tulosparannus. Generationin hyvää kehitystä voidaan pitää yllätyksenä, kun huomioidaan alhainen vesivoiman määrä. Odotuksia paremmat sähköhinnat siis enemmän kuin kompensoivat tämän. Russian liikevoitto kohosi vertailukauteen nähden lähes 70 % sekä nousseiden tuotantomäärien (uuden kapasiteetin käyttöönotto) että vahvan ruplan ansiosta.

Muiden segmenttien (City Solutions ja Consumer Solutions) kehitys ei tarjoillut Q1:llä sen kummempia yllätyksiä. City Solutionsin hyvä tuloskehitys luonnollisesti selittyy Ekokemillä, joten sekin oli täysin odotusten mukainen.

 

Taulukko 1. Fortumin eri liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja tulos vuonna 2016.

 

Taulukossa 1 on esitetty Fortumin eri liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja tulos vuodelta 2016. Hahmotellaan Fortumin tulevaisuutta seuraavaksi näiden eri segmenttien kautta. Laaditaan skenaario, jossa neljän nykyisen liiketoiminnan (Generations, City Solutions, Consumer Solutions, Russia) lisäksi Fortumilla on uusi ”New Business” -segmentti, johon se on investoinut ylisuuren kassansa.

 

Generations

Arvioin edellisessä Fortum-analyysissani syksyllä 2015 sähkön hinnan tulevaksi vaihteluväliksi 35-40 EUR/MWh olettaessani hinnan palaavan pidemmän aikavälin keskiarvoonsa. Viime vuodelta toteutunut hinta oli 31,0 EUR/MWh ja Q1:ltä 32,6 EUR/MWh. Uskon edelleen sähkön hinnan nousevan näiltä tasoilta pidemmällä aikavälillä, mutta arvioidaan varovaisuuden nimissä perusskenaarion sähkönhinnaksi 32,0 EUR/MWh (yli viime vuoden keskiarvon, mutta alle Q1:n tason). Myyntivolyymi ei pohjoismaissa juurikaan kasva (Fortum arvioi keskimääräiseksi vuosikasvuksi 0,5 %), joten tälle vuodelle voidaan odottaa 48,3 TWh:n volyymia. Tätä voidaan samalla pitää ”normaalina” myyntivolyymina. Kun huomioidaan myös pienehkö muu myynti, Generationsin normaaliksi liikevaihdoksi saadaan 1713 mEUR. Jos Generationsin kuluiksi ja poistoiksi oletetaan historian nojalla yhteensä 1250 mEUR, saadaan normaaliksi liikevoitoksi (EBIT) 463 mEUR (27 % liikevaihdosta).

 

City Solutions    

Ekokem-yritysoston myötä City Solutions -segmentin normaaliksi liikevaihdoksi voidaan olettaa pyöreästi 1000 mEUR (muilta osin ennuste ei sisällä kasvua). Yrityskaupan myötä myös segmentin marginaalit paranevat hieman. Arvioidaan normaaliksi EBIT-marginaaliksi 9 % (8,2 % vuonna 2016). Tällöin City Solutionsin liikevoitoksi muodostuu 90 mEUR.

 

Consumer Solutions

Consumer Solutions kasvatti liikevaihtoaan Q1:llä lähes 40 %. Ollaan koko vuoden ennusteissa kuitenkin maltillisempia ja arvioidaan segmentin normaaliksi liikevaihdoksi 750 mEUR (12 % kasvu). Jos EBIT-marginaali säilyy ennallaan (7 %), segmentti tekee vuodessa 53 mEUR liikevoiton.

 

Russia    

Fortumin Q1-raportin perusteella Russia-segmentiltä voi odottaa jatkossa 1200 mEUR vuotuista liikevaihtoa. Jos EBIT-marginaali kohoaa liikevaihdon nousun myötä samalle tasolle kuin Generationsin ennusteessa (27 %), Russian normaaliksi liikevoitoksi saadaan 324 mEUR.

 

New Business

Kuvitteellisen New Business -segmentin on tarkoitus kuvata liiketoimintaa, jonka Fortum on hankkinut sähköverkkoliiketoiminnan myynnistä saamansa pääoman avulla. Vuoden 2016 lopussa Fortumin likvidit varat olivat 5155 mEUR. Oletetaan, että Fortum investoi uuteen liiketoimintaan 4000 mEUR ja jättää kassaansa loput 1155 mEUR (tämän suuruisen kassan voi olettaa riittävän operatiiviseen liiketoimintaan). Jos Fortum onnistuu tekemään tälle pääomalle täysin realistiselta tuntuvan 10 % tuoton (ennen veroja), liikevoitoksi muodostuu 400 mEUR (10 % x 4000 mEUR). Jos oletamme uuden liiketoiminnan EBIT-marginaalin varmuuden vuoksi hieman matalammaksi kuin Generationsilla ja Russialla (sanotaan 25 prosenttiin), New Business -segmentin liikevaihto on 20 % veroasteella 1600 mEUR [(10% x (1-20%)) x 4000 mEUR / (25% x (1-20%))]. Huomion arvoista on, että olen aiempaa pessimistisempi uusien investointien tuoton ja marginaalin suhteen.

 

Muut erät

Fortum-konsernin liikevaihtoa ja liikevoittoa ei voi laskea suoraan segmenttikohtaisten lukujen summana, sillä niiden lisäksi on huomioitava erilaiset liikevaihdon ja liikevoiton eliminoinnit ja osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Tästä syystä muodostetaan vielä Muut erät -segmentti, johon lasketaan muiden erien nettovaikutus historiallisiin lukuihin perustuen (liikevaihto -300 mEUR ja liikevoitto 71 mEUR).

 

Fortumin arvonmääritys osien summa -menetelmällä

Kullekin liiketoiminnalle voidaan tämän jälkeen laskea arvo normaalin liikevoiton ja normaalia arvostustasoa kuvaavan EV/EBIT-kertoimen (liiketoiminnan arvon ja liikevoiton suhde) tulona. Käytetään selkeyden vuoksi jokaisen liiketoiminnan kohdalla kerrointa 13,5 perustuen Fortumin pitkän aikavälin keskimääräiseen EV/EBIT-kertoimeen (toimialan keskiarvo tällä hetkellä 13,7).

Taulukko 2 esittää yhteenvedon eri liiketoimintojen (segmenttien) normaaleista liikevaihdoista ja liikevoitoista (EBIT) sekä EV/EBIT-kertoimen avulla lasketuista arvoista. Taulukosta myös nähdään, että Generations selittää kolmanneksen ja Russian noin neljänneksen Fortumin arvosta. Tärkein havainto on kuitenkin se, että kuvitteellinen New Business -segmentti (mahdolliset uudet investoinnit) selittää lähes kolmanneksen Fortumin arvosta. Uusien liiketoimintojen löytäminen on siis ensiarvoisen tärkeää Fortumin arvopotentiaalin purkautumisen kannalta.

Eri liiketoimintojen arvojen summana Fortumin bruttoarvoksi (yritysarvo, EV) saadaan 18,9 miljardia EUR.

 

Taulukko 2. Fortumin eri liiketoimintojen arvo (EV) normaalin EBIT:n ja EV/EBIT-kertoimen avulla määritettynä skenaariossa, jossa ylisuuri kassa on investoitu uuteen liiketoimintaan (New Business).

 

Fortumilla oli vuoden 2016 lopussa korollista velkaa 5107 mEUR. Skenaarion mukaisten investointien (4000 mEUR) jälkeen kassaan jäi käteistä 1155 mEUR. Kun Fortumin bruttoarvosta vähennetään korollinen velka ja siihen lisätään kassa, saadaan Fortumin oman pääoman arvoksi (nettoarvo) 15,0 miljardia EUR. Nykyisellä osakemäärällä (888,367 milj. kpl) osakkeen arvoksi saadaan 16,83 EUR. Osakekurssin ollessa tällä hetkellä 14,21 EUR, osaketta voidaan pitää edellä esittämilläni oletuksilla aliarvostettuna.

 

Taulukko 3. Fortumin osakkeen arvo skenaariossa, jossa ylisuuri kassa on investoitu uuteen liiketoimintaan.

 

Ellei Fortum investoi kassaa tuottavasti, sen liikevoitto jää 1000 mEUR tasolle, jolloin liiketoimintojen arvo on 13,5 miljardia EUR. Koska korollinen velka ja kassa ovat yhtä suuret, liiketoimintojen arvo kuvaa Fortumin oman pääoman arvoa. Osakkeen arvo on tässä skenaariossa 15,26 EUR. Koska tässäkin skenaariossa osakkeen arvo pysyy osakekurssia korkeammalla, on todennäköistä, että sijoittajat pelkäävät Fortumin hukkaavan kassansa heikosti tuottaviin investointeihin. Näin ollen kassalle ei anneta sille kuuluvaa arvoa.

 

Herkkyysanalyysi

Koska perusskenaariossa uusien investointien tuotto on maltillinen (10 % ennen veroja), osakkeen arvo ei ole sen mukaan kovin paljoa ”kassan päällä istumisskenaarion” arvoa suurempi. Uusien investointien tuoton parantuessa osakkeen arvo kohoaa voimakkaasti. Koska myös muiden merkittävimpien arvoajureiden (sähkön hinta, Russian-segmentin kasvu) muutoksilla on suuri vaikutus osakkeen arvoon, laaditaan seuraavaksi herkkyysanalyysi kaikille kolmelle ajurille.

Taulukko 4 esittää osakkeen arvon vaihtelun uusien investointien tuoton (ennen veroja) ja EV/EBIT-kertoimen mukaan (muiden oletusten pysyessä ennallaan). Koska edellä esitetty perusskenaario oli laadittu uusien investointien 10 % tuotto-olettamalla ja EV/EBIT:llä 13,5, taulukon keskimmäinen arvo eli osakkeen todennäköisin arvo on sama kuin edellä laskettu 16,8 EUR. Taulukosta nähdään kuinka uusien investointien tuoton kohoaminen esimerkiksi 12 %:iin nostaa osakkeen arvon 18,1 EUR:oon. On siis todellakin syytä toivoa, että Fortumin johto onnistuu löytämään kassassa makaavalle pääomalle hyvää tuotto tarjoavia investointikohteita.

Koska uusien investointien tuoton ennustaminen ja ”oikean” EV/EBIT-kertoimen tarkka määrittäminen on käytännössä mahdotonta, osakkeen ”oikealle” arvolle voidaan antaa vaihteluväliksi esimerkiksi 15,5-18,3 EUR. Osakkeen arvo vaihtelee tällä välillä, jos uusien investointien tuotto vaihtelee välillä 9-11 % ja EV/EBIT välillä 13-14. Hyvin heikossa skenaariossa uusien investointien tuotto voi jäädä 8 % tasolle ja markkinat alkavat hinnoitella Fortumia EV/EBIT-kertoimella 12,5. Tällöin osakkeen arvo on vain 14,1 EUR eli lähellä nykyistä osakekurssia. Tällaista skenaariota voi pitää edellisiä selvästi epätodennäköisempänä. Toisessa ääripäässä voidaan olettaa Fortumin yltävän uusilla investoinneillaan 12 % tuottoon. Jos yhtiö arvostettaisiin 14,5 EV/EBIT-kertoimella, osakkeen arvo olisi jopa 19,7 EUR.

 

Taulukko 4. Fortumin osakkeen arvo uusien investointien tuoton ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

 

Taulukko 5 esittää Fortumin osakkeen arvon erilaisilla pohjoismaisilla sähkön tukkumyyntihinnoilla ja eri EV/EBIT-kertoimilla (muiden oletusten pysyessä perusskenaarion mukaisina). Pidän perusskenaarion 32 EUR/MWh hintaa hyvin maltillisena pidemmän aikavälin tarkastelussa. Olen kuitenkin muuttanut näkemystäni hinnan osalta aiempaa pessimistisemmäksi enkä usko, että historialliseen 40 EUR/MWh:n hintaan on paluuta ainakaan muutamaan vuoteen. Kuitenkin jo esimerkiksi 36 EUR/MWh:n hinnalla Fortumin arvoksi saadaan lähes 20 EUR (jos EV/EBIT 13,5). Sähkön hintaan liittyvä arvopotentiaali on siis edelleen ilmeinen.

 

Taulukko 5. Fortumin osakkeen arvo pohjoismaiden sähkön tukkumyyntihinnan ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

 

Taulukko 6 esittää vastaavalla tavalla Fortumin osakkeen arvon Russia-segmentin liikevaihdon kehityksen ja EV/EBIT-kertoimen mukaan. Etenkin pidemmällä aikavälillä Russia-segmentissä on edelleen potentiaalia. Tämän potentiaalin täysimääräinen purkautuminen nostaisi osakkeen arvoa myös melko selvästi nykytasolta.

 

Taulukko 6. Fortumin osakkeen arvo Russia-segmentin liikevaihdon ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

 

Entä mikä olisi Fortumin osakkeen arvo skenaariossa, jossa kaikkien kolmen arvoajurin parhaat oletukset toteutuisivat ja osake hinnoiteltaisiin EV/EBIT-kertoimella 14,5? Toisin sanoen, mihin osakkeella olisi oikein hinnoiteltuna edellytyksiä nousta, jos Fortum kykenisi investoimaan ylimääräisen kassansa 12 % tuotolla, myymään sähköä 36 EUR/MWh:n hinnalla ja kasvattamaan Russia-segmentin liikevaihdon 1400 EUR:oon. Laskuharjoitus osoittaa, että näillä oletuksilla osakkeen arvoksi saadaan 23,8 EUR. Vastaavasti kaiken mennessä pieleen samaan aikaan (uusien investointien tuotto 8 %, sähkön hinta 28 EUR/MWh, Russian liikevaihto 1000 mEUR, EV/EBIT 12,5), osakkeen arvo tippuisi 10,7 EUR:oon.

Päivitettyihin oletuksiini perustuva osakkeen mahdollisten arvojen haarukka (10,7 – 23,8 mEUR) on siis hyvin lähellä syksyllä 2015 julkaisemani analyysin vaihteluväliä. Koska osakekurssi on edelleen lähempänä haarukan alalaitaa, Fortumin sijoituscase on entisellään. Pitkäjänteisenä sijoittajana olen kuitenkin tottunut odottamaan aliarvostuksen purkautumista. Itse asiassa laatusijoittajana en edes ole kiinnostunut siitä nouseeko osakekurssi lainkaan. Kunhan Fortumin pääoma saadaan täysimääräisesti töihin, voin odottaa jatkossakin erinomaisen hyvää osinkoa suhteessa keskimääräiseen hankintahintaani. Koska keskihankintahintani on hyvin lähellä osakkeen nykyhintaa, saan euron osingolla osinkotuotoksi yli 7 %. Pidän euron kestävää osinkoa täysin realistisena muutaman vuoden säteellä, kunhan yhtiö saa investointien jälkeen EPS:n noin 1,20 – 1,30 EUR tasolle.

 

Arvopotentiaalin mahdollisesti purkavat katalyytit

Niiden, jotka ovat kiinnostuneita nopeasta kurssinoususta, kannattaa pohtia mitkä voisivat olla aliarvostuksen purkavia katalyyttejä. Suuremman kokoluokan edullinen yritysosto voisi hyvin olla tällainen. On kuitenkin syytä todeta, ettei nykyisessä markkinaympäristössä ole tällaisia vaihtoehtoja kovin helposti tarjolla. Lundmarkin tuntien, hän ei tule hassaamaan rahojani ylihintaisiin yrityskauppoihin. Siksi on hyvin mahdollista, että saamme odottaa suurempia yritysjärjestelyjä vasta sitten, kun talousympäristö on selvästi heikompi. Tällöin hyviäkin kohteita voi saada halvalla.

Toinen mahdollinen triggeri voisi olla suurempi kertaluonteinen osinko. Tämä tosin indikoisi, ettei investointimahdollisuuksia ole riittävästi. Uutinen suuremmasta osingosta kuitenkin vähentäisi pelkoja kassan tuhlaamisesta, joten uskoisin vaikutuksen osakekurssiin olevan positiivinen.

Kolmas mahdollinen katalyytti voi liittyä Venäjän markkinoihin. Osittain niiden piristyminen on jo näkynyt osakekurssissa, mutta vielä merkittävämpi tulosparannus voisi saada sijoittajat näkemään Fortumissa myös kasvupotentiaalia.

 

Osto-ohjelmani jatko

Edellä kuvatun osien summa -arvonmäärityksen, korkean osinkotuoton ja matalan P/B-luvun (0,9) perusteella näen Fortumin osakkeessa huomattavasti enemmän upside-potentiaalia kuin downside-riskiä. Nykyistä parempia ostopaikkoja ei siis välttämättä ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa. Pidän nykykurssin tasolla olevaa keskihankintahintaani varsin hyvänä, joten uusien ostojen tekemiselle ei ole periaatteessa mitään estettä. En pidä Fortumia kuitenkaan aivan yhtä laadukkaana kuin esimerkiksi muita isoja sijoituksiani (Nokian Renkaat, Sampo) ja positioni on jo kohtuullisen kokoinen, joten odotan mieluummin kurssin mahdollista painumista lähemmäs 13 EUR tasoa ennen kuin laitan ostoissa taas ison vaihteen silmään.

R.W.

__________

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

ENNAKKOTILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Kirjoittaja omistaa Fortumin osakkeita.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Kuvalähde: fortum.com

 

 

 

 

Artikkeli OMXH:n laatuyhtiöt osa 4 – Fortum julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Suomessa piiloindeksointiin ei tosiaankaan tartuta

Pe, 16/06/2017 - 12:53

Sain pari kuukautta sitten YLE:n ruotsinkielisen toimituksen tarttumaan ilmiöön siitä, ettei piiloindeksointiin Suomessa puututa. YLE:n toimitus teki Spotlight –ohjelmaan aihetta käsittelevän 30 minuuttisen osion. Siinä vertailtiin Suomen Finanssivalvontaa Ruotsin ja Norjan sisarorganisaatioihin usealla haastattelulla. Ero asenteissa on ilmeinen.

Piiloindeksoinnissa rahastoyhtiö lupaa rahastolle aktiivista salkunhoitoa, pyrkimyksenään vertailuindeksiä parempaa tuottoa, mutta rahaston salkku on kuin onkin hyvin vertailuindeksin kaltainen. Kun rahasto ei eroa vertailuindeksistään, sillä ei edes ole edellytyksiä päästä vertailuindeksiä parempaan tuottoon. Ongelma on indeksirahastoa kymmenkertaiset kulut, jotka varmasti (pitkässä juoksussa) syövät puolet hänelle  tuloutuvasta tuotosta. Sekä rahastoyhtiön lupaus tarjotusta palvelusta, jota se ei tee.

Aihe oli Spotlight –ohjelman lisäksi näkyvästi esillä myös YLE TV-Nytt uutislähetyksessä, MTV3 Huomenta Suomessa, sekä OBS Debatt ohjelmassa. YLE julkaisi aiheesta myös neljä juttua kotisivuillaan. Kuvaavaa oli, että kaupallisen alan mediasta vain Arvopaperi huomioi YLE:n tekemän jutun, ja silloinkin haastatellun varainhoitajan vasta-argumentteja korostaen.

Maailmassa piiloindeksointia mitataan niin sanotulla active share -luvulla. Kun luku alittaa 60 prosentin, puhutaan kasvavassa määrin piiloindeksoinnista. Suomessa useiden suomeen sijoittavien rahastojen active share -luku alittaa jopa 30 prosentin. Jos Suomessa, Suomen osakemarkkinan pieneen kokoon viitaten ei voi olla aktiivinen, silloin ei pidä myydä, eikä veloittaa sellaisesta sijoituspalvelusta. Toisaalta Tanskan ja Norjan osakemarkkinat ovat yhtälailla haasteelliset, mutta siellä aktiivisena myydyltä rahastolta vaaditaan aktiivisuutta.

Alhainen aktiivisuus ei myöskään toimi. Vertailin äskettäin kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana olemassa olleet, suomeen sijoittavien osakerahastojen tuottoja keskenään. 22 aktiivisesta rahastosta vain kaksi (2) tuottivat matalakuluista OMXH25ETF indeksirahastoa paremmin. Korkeammat kulut eivät toisin sanoen tuottaneet lisäarvoa niihin sijoittaneille säästäjille. Aktiivisten rahastojen tuotto oli keskimäärin lähes kolmanneksen (29 %) passiivista indeksiosuusrahastoa huonompi. Tämä on täysin alhaisen aktiivisuuden mukainen lopputulos.

Pöyristyttävintä tässä on kuitenkin se, että Finanssivalvonta ei tähän epäkohtaan tartu. Ei vaikka useimmat ammattimaiset varainhoitajatkin paheksuvat piiloindeksointia.

 

Alla linkit yllä mainittuihin juttuihin:

TV-Nytt Uutislähetys @ 14:29

YLE Spotlight

MTV3 Huomenta Suomi

OBS Debatt

YLE:n artikkeli nro 1

YLE:n artikkeli nro 2

YLE:n artikkeli nro 3

YLE:n artikkeli nro 4

Arvopaperi

 

Active Share tutkimukset

Euroopa (2016)Ruotsi (2013), Tanska (2013) ja Suomi (2014).

 

Blogeja aiheesta

”Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi”

”Rahastosäästäjän uudet silmälasit”

”Laiska Finanssivalvonta mahdollistaa laiskat sijoitusrahastot”

”Piiloindeksirahasto kuin alkoholiton keskiolut”

”Kalliit rahastot eivät Suomessa kannata”

”Kalliit rahastot eivät Suomessa kannata (asiakkaille)”

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Suomessa piiloindeksointiin ei tosiaankaan tartuta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

OMXH:n laatuyhtiöt osa 3 – Olvi

To, 15/06/2017 - 23:00

Helsingin pörssin laatuyhtiöitä käsittelevän kirjoitussarjan myötä on tullut aika palata tarkastelemaan positiivisesti suomalaisen Olvin kuulumiset. Tässä blogimerkinnässä teen yhteenvedon Olvin liiketoiminnan kehityksestä 2000-luvulla ja aivan viime vuosina. Lopuksi lasken muutamalla vaihtoehtoisella skenaariolla Olvin liiketoiminnan pitkän aikavälin arvopotentiaalit erilaisin oletuksin.

Pitkässä juoksussa sijoittajan unelmakohteita ovat pääsäännön mukaan yhtiöt, jotka kykenevät kasvattamaan osinkojaan trendinomaisesti. Tämä edellyttää yleensä voittojen kasvua, tarkalleen ottaen osakekohtaisen tuloksen kasvua vuosien mittaan uusille tasoille. Tuloskasvu puolestaan voi kestävimmillään perustua, toimialasta riippuen, useimmiten vain liikevaihdon eli karkeasti ottaen myynnin kasvuun.

Lyhyessä juoksussa tuloskasvu voi tietenkin perustua vaikka näyttävään ja lapsellisella lempinimellä nimettyyn säästöohjelmaan tai pääkonttorin valojen sammuttamiseen, mutta ne ovat eri tarinoita. Ne eivät myöskään liity Olviin.

Kasvua muutenkin kuin säästämällä

Helsingin pörssissä noteeratuista yhtiöistä vain harvalla on esittää yhtä vakuuttava liikevaihdon kasvun track record kuin Olvilla. Viimeisten 16 vuoden aikana Olvin liikevaihto on oikeastaan laskenut edellistilikaudesta silmin nähden selvästi vain toissa vuonna, tilikaudella 2015 tilikauteen 2014 verrattuna. Jälleen tilikaudella 2016 käyrät kääntyivät kohti koillista.

2000-luvun alusta viime tilikauden 2016 loppuun asti Olvin liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvuprosentti on ollut noin yhdeksän. Tämä kattaa siis 16 vuotta vuotuisena keskiarvona. Kun tarkasteltavaa kasvun aikaväliä lyhennetään viimeisiin 10 vuoteen, eli aloittaen vuodesta 2006, laskee keskimääräinen kasvuvauhti noin seitsemään prosenttiin – sekin hyvin kunniallinen lukema.

Viimeisten viiden vuoden aikana Olvi on kasvanut selvästi hitaammin kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. 2010-luvun keskikasvuksi on muodostunut toistaiseksi hieman alle neljä prosenttia vuodessa. Merkittävä osa liikevaihdon kasvun hiipumisesta selittyy ilmakuopalla, jonka Olvi on kohdannut kansainvälisen kasvunsa reitillä.

Valko-Venäjän osuus Olvin liikevaihdosta on ollut neljännes ja liikevoitosta jopa kolmannes. Maan talouskasvuvauhdin nihkeys ja valuutan devalvaatioriskit ovat iskeneet Olvin euromääräisiin lukuihin viime vuosina. Tosin viimeisimmistä osavuosikatsauksista on rivien välistä aistittavissa, että Valko-Venäjällä saattaisi olla hieman parempaa tiedossa jatkossa.

Liikevoitto kasvussa vielä myyntiä nopeammin

Edellä mainittu kasvuvauhdin hidastuminen on syytä asettaa mittakaavaan. Sellainen löytyy Olvin liikevoiton kehityskaaresta, joka osoittaa kannattavuuden säilyneen korkealla tasolla myös viime vuosina. Tappiollista tilikautta ei näy koko vuosituhannella.

2000-luvun alusta viime tilikauden 2016 loppuun asti Olvin liikevoiton keskimääräinen vuosikasvuprosentti on ollut yli 11. Tämä kattaa siis 16 vuotta vuotuisena keskiarvona. Absoluuttisissa euroissa mitattuna Olvin liikevoitto on nyt noin kuusinkertainen verrattuna vuosituhannen alun tasoon.

Viimeisten viiden vuoden aikana Olvi on kasvanut paitsi liikevaihdon osalta myös liikevoiton kohdalla selvästi hitaammin kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. 2010-luvun keskikasvuksi on muodostunut toistaiseksi kahdeksan prosenttia vuodessa – sekin hyvä lukema keskiarvoksi.

Osingonjaon kasvu kuusinkertaistanut omistajan vuositulot

Liikevoittotason noin kuusinkertaistuminen on johtanut varsin luonnollisella tavalla myös osakekohtaisen osingonjaon noin kuusinkertaistumiseen sitten vuoden 2000. Päättyneeltä keväältä Olvi maksoi kaikkien aikojen ennätysosinkonsa.

Osakekohtaisen osingonjaon näkökulmasta Olvin vuotuinen keskikasvu on ollut 2000-luvulla noin 13 prosenttia. Tämä on kaksinkertaistanut vuosiosingon keskimäärin reilun viiden vuoden välein. Viimeisten kymmenen vuoden aikana osinkokasvu on ollut vielä tätäkin nopeampaa.

Kuten liikevaihdon ja liikevoiton kohdalla, myös osingon osalta kasvu on hiipunut 2010-luvulla. Silti puhutaan osingon kasvattamisesta, ja kasvuprosenttikin on ollut vuotta kohden keskimäärin seitsemän viimeisten viiden vuoden aikana.

Kaikkiaan Olvin kasvu on ollut pääosin kannattavaa ja omistaja-arvoa luovaa. Yhtiö on parantanut juoksuaan myös rakenteellisesti, sillä vuosituhannen alkupuolen alle 10 prosentin liikevoittomarginaalista on noustu viime vuosina selvästi päälle 10 prosentin tason. Samoin yhtiön taseessa pääoman tuottoaste on kohonnut selvästi. Olvi on myös asemoitunut jatkuvasti paremmin maantieteellä: se on markkinavaltias esimerkiksi Virossa, jossa sen liikevoitto on huidellut jopa 20 prosentin tuntumassa liikevaihdosta.

Suotuisa toimiala

Henkilökohtaisesti pidän erityisesti siitä, että Olvilla on vahva kuluttajaorientaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön tuotteiden kysyntä muodostuu pitkälti yksityishenkilöiden ostoista ja on siten melko tasaista talouden eri suhdanteissa. Verrattuna esimerkiksi B2B-toimintamallilla yritysten välistä kauppaa harjoittaviin putiikkeihin, Olvi on huomattavan vakaa tulovirraltaan – sen tilauskanta ei siis romahda yhdessä yössä. Liiketoiminnan ennustettavuus on luonnollisesti hyvin positiivinen asia sijoittajan ja erityisesti yhtiön osingonmaksukyvyn kannalta.

Myös kuluttajatuoteyhtiöiden kastin sisällä Olvi sijoittuu mielestäni houkuttelevimpaan kategoriaan, sillä yhtiö myy pienen yksikköhinnan tuotteita. Yleisellä tasolla uskon, että pullon tai kahden ostaminen ei yleensä vaadi asiakkaalta pitkän aikavälin talousnäkymien pohtimista, vaan ostos joko tehdään tai jätetään tekemättä talouden suhdannekuvasta riippumatta.

On luonnollista, että kansantalouden tasolla suhdanteet näkyvät toimialan kokonaisuudessa. Silti mielestäni Olvin tapauksessa sittenkin melko vaimeasti. Olvi tiedotti esimerkiksi keskellä edellistä talouden rysäystä vuonna 2009, että sen tuotteiden menekki on ennätyksellistä.

Vahva markkina-asema

Olvin kotimarkkinat muodostuvat tällä hetkellä Suomen lisäksi Baltiasta ja Valko-Venäjästä. Viimeksi mainittua markkinaa lukuun ottamatta Olvin tuotteiden markkinaosuus on ajoittain jopa dominoiva useissa tuoteryhmissä. Esimerkiksi Virossa Olvin tuotemerkki A le Coq on lähes synonyymi oluelle, mitä ilmentää yli 40 prosentin markkinaosuus. Mikä parasta, Baltian markkinaosuus ei ole tullut kannattavuuden kustannuksella, sillä Olvin tuotantolaitos on ollut Viron kannattavin elintarvikealan yksikkö. Suomessakin Olvi on ollut olutbrändien markkinajohtaja.

Olvi on laajentunut harkiten myös uusiin tuoteryhmiin. Aika näyttää, löytyykö kasvua eniten mehuista, terveys- ja urheilujuomista, energiajuomista, vesistä vai limuista.

Tuoteryhmien ohella mielenkiintoista on myös seurata, mistä hintakategorioista markkinat jatkossa muodostuvat. Halpakilpailu on totta jo tänään ja Olvi on toiminut osin näiden tuotteiden valmistajana markettiketjulle. Todennäköisin skenaario lienee se, että Olvi yrittää ansaita euronsa joka segmentistä eri brändien avulla – tyyliin Sandelsilla A-segmentistä, Olvilla B-segmentistä ja private label -valmistajana matalamman katteen C-segmentistä.

Historia ei ole sijoitusmarkkinoilla eikä liike-elämässä koskaan tae tulevasta. Silti voi kuvitella, että yritysjohdon track recordin ja liiketoiminnan ajan mittaan osoittaman suorituskyvyn perusteella Olvi lienee viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päästä merkittävästi suurempi yhtiö kuin tänään. Suurten yhtiöiden puristuksessa ketterälle ja innovatiiviselle näyttäisi olevan paikkansa markkinoilla.

Kilpailueduttomien yhtiöiden arvo on taseessa

Seuraavaksi lasken muutaman skenaarion Olvin arvonluontipotentiaalista hyödyntämällä yhtiön viimeisintä eli vuoden 2016 tilinpäätöstä. Lasken hyvin yksinkertaisia jako- ja vähennyslaskutoimituksia sen perusteella olettaen eri skenaarioissa eri kasvunäkymiä ja riskiprofiileita (tuottovaatimuksia) Olville. Tässä kohdassa on kuitenkin ensin erityisen tärkeää korostaa kahta perusasiaa. Ensimmäisessä perusasiassa nopeampi kasvu ja matalampi riskitaso nostavat yhtiön arvonluontipotentiaalia. Toisessa perusasiassa tulevaisuus on aina epävarma.

Lähtökohtaisesti pitkän aikavälin sijoittajan kannattaa kiinnostua vain kilpailuedun omaavien yhtiöiden osakkeista. Jos yhtiöllä ei ole kilpailuetua, se ei ajan mittaan kykene investoimaan yritystoiminnan pääomia poikkeuksellisen tuottavasti, jolloin sen arvo omistajalle jää usein vastaamaan taseen oman pääoman arvoa eli kirjanpidollista arvoa. Perustelu on yksinkertainen: ellei yhtiöllä ole kilpailuetua, sen liiketoiminnan investointien tuotot eivät ylitä sijoittajien tuottovaatimusta. Tästä syystä nykyliiketoiminta, kasvusta puhumattakaan, ei tuota mitään lisää tasearvoon nähden. Näin tasearvo kuvaa yleensä varsin osuvasti yhtiön oikeaa arvoa.

Seuraavaksi lasketaan Olvin vuoden 2016 tilinpäätöksen luvuilla esimerkinomaisesti yhtiön ”oikea arvo” erilaisilla kilpailuetu-näkemyksillä.

Mikäli sijoittajat pitäisivät Olvia kilpailueduttomana yhtiönä, he arvostaisivat yhtiön viimeisimmän tilikauden oman pääoman tasearvon perusteella. Tällöin Olvin oman pääoman arvo (osakekannan arvo) olisi 203,5 mEUR eli 9,75 EUR osaketta kohti.

Taulukko 1. Olvin arvonmääritys, jos yhtiöllä ei ole kilpailuetua.

Kilpailuedun omaavien vakaiden yhtiöiden arvo on nykyliiketoiminnassa

Ajatusleikissä Olvi voisi päättää, ettei se tee koskaan kasvuinvestointeja, vaan ainoastaan korvausinvestointeja nykyisen omaisuuden ylläpitämiseksi. Tällöin sen tulevien voittojen ja osinkojen voisi odottaa olevan tästä ikuisuuteen täsmälleen edellisvuoden tasolla. Nykyinen omaisuus siis jauhaisi kassavirtaa tasaisesti, mutta investointien puuttuminen estäisi voittojen kasvun. Esimerkiksi laajentuminen uusille markkina-alueille tai uusien tuotteiden valmistaminen olisi mahdotonta ilman investointeja uusiin koneisiin, varastoon ja niin edelleen.

Jos tällaisella yhtiöllä kuitenkin on nykyisessä liiketoiminnassaan kilpailuetu, kuten Olvilla näyttää lukujen valossa olevan, sen arvo on tasearvoa korkeampi, koska liiketoiminta tuottaa jatkuvasti enemmän kuin sijoittajien tuottovaatimus. Tämän yhtiön arvo voidaan määrittää hyvin yksinkertaisella tavalla jakamalla nettotulos sijoittajan tuottovaatimusprosentilla.

Mikäli sijoittajat analysoisivat Olvia kilpailuedun omaavana yhtiönä, joka ei kuitenkaan kykenisi kasvamaan kilpailuetunsa sisällä (jolloin kasvulla ei olisi arvoa), Olvin oman pääoman arvo olisi markkinoiden keskimääräisellä 9,0 prosentin tuottovaatimuksella 364,4 mEUR eli 17,45 EUR osaketta kohti:

Oman pääoman arvo = 32,8 mEUR / 9,0 % = 364,4 mEUR

Osakkeen arvo = 364,4 mEUR / 20,9 milj. = 17,45 EUR

Taulukko 2. Olvin arvonmääritys, jos yhtiöllä on kilpailuetu muttei investointimahdollisuuksia (kasvua) kilpailuedun sisällä.

Koska Olvilla olisi tässä skenaariossa kilpailuetu, osakkeen arvo olisi oman pääoman tasearvoa suurempi (17,45 vs. 9,75). Sijoittajat antaisivat kilpailuedulle arvon 7,70 EUR osaketta kohti (17,45 – 9,75).

Best casessa voitaisiin arvioida sijoittajien pitävän kannattavuudessa 15 %:n marginaalia realistisena (vastaa 21 %:n oman pääoman tuottoa, jos Olvin tasearvo ja velkavipu säilyisivät nykyisillään). Kannattavuuspotentiaalin ja riskiprofiilin alenemisen yhteisvaikutuksena Olvin osakkeen arvoksi saataisiin best casessa 22,85 EUR (arvonluontipotentiaali yli 30 %).

Silti tässä on edelleen muistettava, että skenaario olettaa, ettei Olvi kykenisi lainkaan kasvamaan kilpailuetunsa sisällä. Koska Olvin osakkeen hinta on tätä kirjoittaessa pörssissä noin 31 euroa, yhtiö jo hinnoitellaan kilpailuedun omaavana kasvuyhtiönä.

Kuva 1. Olvin osakkeen arvo status quossa (EBIT 13 %, tuottovaatimus 9 %) ja best casessa (EBIT 15 % ja tuottovaatimus 8 %), jos yhtiöllä on kilpailuetu, muttei investointeja kilpailuedun sisällä.

Kilpailuedun sisällä tapahtuvalla kasvulla on arvoa

Jos yhtiöllä on kilpailuetu ja se kasvaa tämän edun sisällä eli uudet investoinnit kohdistuvat liiketoimintoihin, joissa yhtiöllä on jokin kilpailullinen etumatka, kasvulla on arvoa. Vain tällaisten todellisten laatuyhtiöiden arvo voidaan laskea ottamalla tasearvon ja nykytuloksen lisäksi mukaan kasvukomponentti. Kasvavan laatuyhtiön arvo saadaan jakamalla osinko sijoittajan tuottovaatimusprosentin ja ennustetun vuotuisen osingon kasvuprosentin erotuksella (vähennyslaskun lopputuloksella).

Jos Olvin oletetaan kasvavan yleisen talouskasvun tahdissa eli 5 % vuodessa ja operoivan tulevaisuudessa noin 16 % ROE:lla, kykenisi yhtiö jakamaan 69 % tuloksestaan osinkoina vaarantamatta investointeja. Näin ollen normaaliksi osingoksi saataisiin 22,6 mEUR.

Osinko = (1 – Kasvu/ROE) x Nettotulos = (1 – 5 % / 16,1 %) x 32,8 mEUR

= (1 –  31 %) x 32,5 mEUR = 69 % x 32,8 mEUR = 22,6 mEUR

Kun osinko jaettaisiin tuottovaatimuksen (9 %) ja kasvun (5 %) erotuksella, saataisiin oman pääoman arvoksi 565,4 mEUR eli 27,08 EUR osaketta kohti.

Taulukko 3. Olvin arvonmääritys, jos yhtiöllä on kilpailuetu ja investointimahdollisuuksia (kasvua) kilpailuedun sisällä.

Koska Olvilla olisi tässä skenaariossa kilpailuetu ja investointimahdollisuuksia kilpailuedun sisällä, osakkeen arvo olisi nykyliiketoiminnan arvoa (oman pääoman tasearvo plus kilpailuedun arvo) suurempi (27,08 vs. 17,45). Ero syntyisi kasvusta, jolle sijoittajat antaisivat arvoksi 9,63 EUR osaketta kohti (27,08 – 17,45).

Edelleen Olvin osakkeen nykyhinta pörssissä (noin 31 euroa) silti ylittää arvon. Markkinat siis jo pitävät Olvia kilpailuetunsa sisällä talouskasvua nopeammin kasvavana laatuyhtiönä, joka kykenisi edelleen kohentamaan kannattavuuttaan nykytasolta. Markkinoilla siis keskimäärin uskotaan Olvin kykenevän voittamaan markkinaosuuksia ja/tai laajentumaan menestyksellä uusille segmenteille. Mahdotonta tämä ei todellakaan ole, muttei myöskään riskitöntä.

Olvin hinnoittelun perusteella sijoittajat eivät näytä pelkäävän tuloskasvun hiipumista, vaan uskovat sen jatkuvan vähintäänkin totuttuna. Jos Olvi kykenee kiihdyttämään uutuuksiensa lanseerauksia ja parantamaan sitä kautta katteitaan, sijoittajat voisivat olla valmiita laskemaan yhtiötä kohtaan asettamaansa riskiprofiilia, mikä saattaisi nostaa osakkeen arvoa. Myös Valko-Venäjän katteiden paraneminen voisi auttaa myös hälventämään riskejä. Osakkeen ”realistisen” arvon ja nykyhinnan välillä tuntuisi kuitenkin olevan nyt ero, jossa turvamarginaali loistaa valitettavasti poissaolollaan.

Jatkuviin kotimarkkinoiden riskeihin voidaan lukea veronkorotukset, jotka kohdistuisivat alkoholiin ja sokeriin. Tämä leikkaisi pahimmillaan sekä kysyntää että kannattavuutta. Erityisesti poliittiset riskit ovat vahvasti läsnä Olvin ulkomaisissa liiketoiminnoissa.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

ENNAKKOTILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Olvin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: foter.com

Artikkeli OMXH:n laatuyhtiöt osa 3 – Olvi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 82 – Poliitikkojen sijoitukset

To, 15/06/2017 - 10:39

 

Poliitikkojen sijoitukset

Miten poliitikot sijoittavat vai sijoittavatko lainkaan? #rahapodi tutki ministereiden sidonnaisuudet ja nyt vertaillaan kärkipoliitikkojen sijoitussalkkuja. Kevään viimeisessä jaksossa puhutaan myös piiloindeksoinnista ja Finanssivalvonnan roolista Suomessa sekä käsitellään kuulijakysymyksiä aiheista kuten Bitcoin, salkun tasapainottaminen ja sijoituspsykologia.

Jakson aiheita:

  • Brexit – ”helpot” vaalit muuttuivat painajaiseksi
  • Suomen poliittisessa kentässä kuohuu
  • Finanssivalvonta ja piiloindeksointi Suomessa – olisiko Suomella opittavaa muista Pohjoismaista?
  • Pääaiheena poliitikkojen rahankäyttö
  • Ministereillä ei juurikaan sijoituksia. Olisiko kaikkien etu, että poliitikot saisivat sijoittaa vapaammin?
  • Fees & Money
  • Bitcoin sijoituskohteena ja bittimaatit
  • Salkun tasapainottaminen – vaikuttaako aktiivinen tasapainotus salkun tuottoon vain positiivisesti?
  • Sijoittamisen psykologia

Jakso julkaistu 15.6.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 81 – Mikä on Bitcoin?

 

ja Jakso 7 – Sijoittajan kolme syntiä

 
 

Perehdy ministerien sidonnaisuuksiin Valtioneuvoston sivuilla

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 82 – Poliitikkojen sijoitukset julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Mitä voimme oppia Walter Schlossilta?

Ke, 14/06/2017 - 16:33

Walter Schloss (1916-2012) ei välttämättä ole sijoittajanimenä suurelle yleisölle niin tuttu kuin vaikka Warren Buffet, George Soros tai John Templeton. Schlossin lähes puoli vuosisataa kestänyt ura ja tulokset varainhoitajana hakevat kuitenkin vertaistaan.

Millainen sijoittaja Walter Schloss sitten oikeastaan olikaan? Hän oli arvosijoittamisen ”isän” Benjamin Grahamin oppilas ja työskenteli myös alkuun Grahamin firmassa analyytikkona ennen oman sijoitusyhtiönsä perustamista 1955. Schloss oli yksinäinen susi, jolla ei ollut koskaan avustajien tai analyytikkojen ryhmää apunaan. Ainoastaan hänen poikansa Edwin Schloss liittyi sijoitusfirmaan 1960-luvun lopulla ja he työskentelivät parina yhtiönsä lopettamiseen 2002 asti. Lähes 50 vuotisen taipaleen aikana Schlossien sijoitukset antoivat keskimäärin 21 % vuosituoton (16 % nettotulo asiakkaille kulujen jälkeen). Tämä oli roima ylituotto verrattuna S&P 500 indeksin 10 % keskimääräiseen vuosituottoon samalta ajalta.

Walter Schloss oli koko sijoittajanuransa ajan puhdas klassinen arvosijoittaja, jonka kohteina olivat syvästi aliarvostetut osakkeet. Ben Grahamilta hän oppi kvantitatiivisen menetelmän, jossa ostetaan markkina-arvoltaan alle yhtiön lyhytaikaisen varallisuuden nettoarvon (lyhytaikainen varallisuus miinus kaikki velat) hintaisia osakkeita. Näitä net-net osakkeita löytyi paljon suuren laman jälkeen 1930-luvulla ja vielä 1940- ja 1950-luvullakin. Silloin kun näitä osakkeita löytyi vähemmän Schloss etsi alle tasearvonsa arvostettuja (P/B alle 1) ja alhaisen P/E luvun yhtiöitä. Hän haki sijoituskohteita markkinahintaansa voimakkaasti menettäneistä yrityksistä. Schlossin suosikkimanuaaleja oli 52-week lows – eli lista osakkeista, joiden hinta oli vuodessa laskenut eniten. Schlossin sijoitusyhtiön salkku oli laajasti hajautettu – toisinaan jopa yli 100 eri osakkeeseen. Silti useimmiten 20 suurinta sijoitusta vastasivat n. 60 % salkun sisällöstä ja toisinaan joku yksittäinen osake saattoi kattaa jopa 20 % sijoitusomaisuudesta.

 

Mitä sitten tämän päivän sijoittaja voi oppia Walter Schlossilta?

 

  1. Sijoittamista pitää arvioida pitkällä aikavälillä

Sijoittaminen ja varsinkin sen tulosten arvioiminen on pitkäjänteistä puuhaa. Osakepoimijalla on mahdollisuus voittaa markkinat toimimalla pitkäjänteisesti ja kurinalaisesti. Mikään sijoitusmenetelmä ei toimi joka vuosi ja myös kaikkein menestyksekkäimmille sijoittajille tulee tappiollisia aikoja.

Monista talousjulkaisuista ja artikkeleista on sääli lukea kun sijoitusrahastoja tai muita sijoitusinstrumentteja arvotetaan pääasiassa yhden vuoden tai kolmen vuoden, joskus harvoin 5 vuoden, tulosten perusteella. Valitettavasti näin lyhyen aikavälin tuloksilla on enemmän viihdearvoa kuin todellista merkitystä. Useasti käy vielä niin, että viime vuoden voittajat ovat tämän vuoden häviäjiä.

Valitettavasti se, ettei löydy pidemmän aikavälin tuottohistoriaa (10, 20 tai 30 vuotta) kertoo hyvin paljon sijoitustuotteiden tarjoajista. Muotituotteita kehitetään liukuhihnalta ja niitä tarjotaan kovan markkinoinnin säestyksellä asiakkaille. Jos tuote ei saa siipiä alleen se joko lopetetaan tai sulatetaan johonkin muuhun saman varainhoitoyhtiön tuotteeseen.

Sama koskee usein myös salkunhoitajia. Juuri kun sijoittaja on saanut luottamuksellisen suhteen varainhoitajaan, niin hän vaihtaakin parempien eväiden perässä kilpailevan yrityksen taloon. Vaikka tuotteen nimi pysyisikin samana, mikään ei takaa, että sitä hoidetaan edelleen täysin samojen sijoitusperiaatteiden mukaisesti. Varainhoitoliiketoiminnallamme olisi paljon opittavaa Yhdysvaltojen vanhoilta arvosijoitustaloilta. Vaikka Kahn Brothers, Tweedy Browne, Brandes Funds tai Third Avenue Management eivät ole aivan samoja yhtiöitä kuin aloittaessaan, niin sijoittaja ainakin tietää tarkalleen millainen sijoitusfilosofia heillä on ja tulee olemaan sekä voi arvioida sijoitushistoriaa useiden vuosikymmenien ajalta.

 

  1. Asiakkaiden varallisuus aina ensi sijalla

Tämän kevään julkiset kirjoitukset varainhoidosta eivät ole olleet kaikista mairittelevimpia. Korkeiden palkkioiden lisäksi epäilyt suoranaisista väärinkäytöksistä ovat tuoneet tummia pilviä alan ylle. Finanssivalvonta joutui antamaan jopa neljälle yhtiölle julkisen varoituksen ja seuraamusmaksun.

Sen sijaan Walter Schlossille asiakkaat ja heidän varallisuutensa olivat aina ensisijalla. Suurin osa Schlossien asiakkaista oli melko pienen sijoitusvarallisuuden omaavia tavallisia ihmisiä. He todella tarvitsivat varojaan ja niiden hyvällä hoitamisella oli olennainen merkitys näiden sijoittajien tulevaisuudelle. Tämän takia tappioiden ja varallisuuden menettämisen välttäminen oli sijoitustoiminnan ensimmäinen lähtökohta. Se toteutui Schlossien rahastossa sijoittamalla niin halpoihin osakkeisiin, että turvamarginaali oli suuri ja sijoituksen arvon suuri tippuminen oli mitä epätodennäköisintä. Schloss teki pitkällä varainhoitajan uralla tappiota vain 7 vuotena. Jotain asiakkaiden luottamuksesta Schlossiin kertoi se, että ennen sijoitusyhtiönsä lopettamista useat hänen asiakkaistaan olivat sitä jo kolmannessa sukupolvessa.

Walter ja Edwin Schlossin sijoitusrahastossa he salkunhoitajina saivat palkkion vain saavuttamistaan voitoista. Mitään hallinnointipalkkioita ei kerätty. Tämä voi tuntua uskomattomalta tämän päivän sijoitusalalla, jossa tulos tehdään nimenomaan – toisinaan hyvinkin ”rasvaisilla” – hallinnointi, merkintä ja lunastuspalkkiolla. Täytyy kuitenkin muistaa, että Schloss ei ole ollut ainoa lajissaan. Jo Warren Buffett ensimmäisen sijoitusosakkuusyhtiönsä perustaessaan toimi samalla tavalla. Tämän päivän varainhoitajista ainakin Monish Pabrai ja Guy Spier ovat pitäneet samaa perinnettä yllä. Olisiko tässä mietittävää suomalaisillekin aktiivisen varainhoidon tarjoajille?

 

 

  1. keskity siihen mitä osaat ja pysy omassa menetelmässäsi

Tutkitusti on monia erilaisia tapoja menestyä sijoittajana. Jo yhdenkin tunnusluvun avulla, kuten P/E, P/B, EV/EBIT tai korkealla osinkotuotolla, voidaan todistetusti voittaa markkinat. Yleensä heikko kohta yhtälössä on sijoittaja itse. Ei malteta tai pystytä pysymään valitussa strategiassa. Mikään sijoitusmenetelmä ei toimi joka tilanteessa ja joka vuosi. Vaikeita aikoja kohdatessa tunteet menevät helposti analyyttisen järjen edelle ja sijoittajalla on houkutus hypätä markkinahumun viemäksi ja lähteä seuraamaan aina uusinta muotivirtausta.

Walter Schlossin mielestä on tärkeintä, että sijoittaja tuntee itsensä – omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Niiden pohjalta pitää rakentaa strategia, jota pystyy noudattamaan niin ylä- kuin alamäissä ja nukkumaan yönsä hyvin. Schlossille se oli voimakkaasti aliarvostettujen osakkeiden ostaminen riittävällä hajautuksella. Hän on itse todennut: ”Jos liiketoiminta on dollarin arvoista ja voin ostaa sen 40 sentillä, niin jotain hyvää sijoitukselleni voi tapahtua.”

Paljon Walter Schlossista kertoo hänen hyvän ystävänsä Warren Buffettin toteamus: ”Walter tiesi kuinka tunnistaa osake, joka oli myynnissä todellista arvoaan halvemmalla. Hän ei kantanut huolta oliko maanantai, tammikuu tai vaalivuosi. Hän vain osti uudestaan ja uudestaan aliarvostettuja osakkeita. Walter omisti paljon useampia osakkeita kuin minä ja oli vähemmän kiinnostunut liiketoiminnan luonteesta. Mielipiteilläni ei tuntunut olevan paljon vaikutusta häneen. Ja tämä oli Walterin vahvuus; kukaan ei pystynyt vaikuttamaan häneen”.

 

Jos haluat tutustua Walter Schlossiin lähemmin, niin hänestä on kappale ainakin seuraavissa muutenkin mielenkiintoisissa kirjoissa:

John Train: ”Money Master of Our Time

Greenwald, Kahn, Sonkin, van Biema; “Value Investing: From Graham to Buffet and Beyond

Ronald W. Chan: “The Value Investors

 

Myös seuraavien nettisivujen kautta voi syventää tietämystään Walter Schlossista:

http://csinvesting.org/wp-content/uploads/2014/10/Walter-Schloss-OID-Interview.pdf

https://valuehunter.files.wordpress.com/2009/05/14136584-walter-schloss-barrons-19851.pdf

https://valuehunter.files.wordpress.com/2009/03/schloss_factors.pdf

https://valuehunter.files.wordpress.com/2009/04/graham_reminiscence.pdf

http://www.gurufocus.com/news/162766/walter-schloss-1916–2012-

http://www8.gsb.columbia.edu/valueinvesting/research/schlossarchives

http://www.netnethunter.com/your-essential-guide-to-walter-schloss-investing/

http://vintagevalueinvesting.com/the-walter-schloss-approach-to-value-investing/

Ja lopuksi Warren Buffettin loistava puhe Columbia Business Schoolin 50-vuotisjuhlatilaisuudessa:

https://www8.gsb.columbia.edu/articles/columbia-business/superinvestors

Artikkeli Mitä voimme oppia Walter Schlossilta? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Treidaajan viisi yleisintä virhettä

Ke, 14/06/2017 - 10:46

Nordnetin meklari Juuso Lindström listasi viisi yleisintä virhettä, joihin aktiiviset treidaajat sortuvat.

Seuraamalla näitä viittä ohjetta saat omaisuutesi hupenemaan taatusti. Jos sen sijaan haluat olla menestyvä sijoittaja, niin painat seuraavat kohdat mieleesi ja vältät niihin sortumista viimeiseen asti.

 

1. Et noudata mitään treidausstrategiaa

Jokaisella menestyvällä treidaajalla on selkeästi määritelty treidausstrategia, eli tapa, jolla treidaaja katsoo ja tulkitsee markkinoiden liikkeitä. Jos sitä ei ole, treidaus perustuu intuitioon ja näppituntumaan, mikä ei koskaan tuo hyviä tuloksia.

Jokaisella kaupalla tulee olla treidausstrategiaan perustuva syy – oli se sitten esim. fundamentaali- tai tekniseen analyysiin perustuva.

Säännöt kaupankäynnille on parasta asettaa pörssin ollessa kiinni, sillä tällöin sijoittaja ei ole tunteiden vallassa, vaan kykenee katsomaan markkinoita objektiivisesti.

 

2. Menetät itsehillintäsi ja treidaat tunteella

Menestyvä treidaaja ei osta tai myy vain siksi, että osake ”tuntuu ja näyttää halvalta”, tai koska on ollut aikanaan kyseisessä yhtiössä töissä ja siihen on siksi syntynyt tunneside.

Jos käyt kauppaa tunteiden kautta, menetät rahaa varmasti. Mikäli omat säännöt esimerkiksi käskevät myymään, hyvä treidaaja noudattaa niitä orjallisesti eikä muuta menetelmiään epätoivon tai euforian vallassa.

 

3. Otat riskisiä positioita ja käytät aina maksimimäärän velkavipua

Useimmat ammattimaiset sijoittajat rajoittavat yksittäiset treidauspositionsa 1–3 prosenttiin koko salkkunsa arvosta. Tälle on syynsä: näin yksikään yksittäinen epäonnistunut treidi ei tuhoa koko salkun arvoa.

Pikavoittojen tavoittelu johtaa helposti liialliseen riskinottoon, jolloin yksikin väärä sijoitus tuhoaa pääoman hetkessä.

 

4. Myyt vain voitolla

Yksi menestyvien treidaajien avainsäännöistä on pitää tappiot minimissään. Sijoituksille määritetään viimeistään ostohetkellä varmuuden vuoksi Stop Loss -taso, jossa osake myydään automaattisesti pois – vaikka kuinka harmittaisi tehdä tappiollinen kauppa.

Hyvin usein pieni 2 %:n tappio vaihtuu ajan mittaan 5%:iin, 10%:iin ja 20%:iin. Tällöin pääoma on myös lukittuna heikosti menestyvässä sijoituksessa, jolloin treidaaja voi menettää muita hyviä treidaustilaisuuksia.

Päättämällä etukäteen Stop Loss -tasot ja pitämällä niistä orjallisesti kiinni varmistat, ettet hävitä pääomaasi yksittäisen virheen seurauksena.

 

5. Treidaat vahvaa trendiä vastaan

Yksi tunnetuimmista treidaajien sanonnoista on ”Trend is your friend”. Sijoittajia vaivaa usein houkutus yrittää arvata milloin trendi kääntyy. On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi sijoituskohteen hinta kääntyisi eri suuntaan juuri sillä hetkellä, kun sinä astut markkinoille? (Olettaen, että markkinoille ei tule juuri tuolla hetkellä uutta tietoa sijoituskohteesta.)

 

Kaupat treidaajille nyt vain 2 € / 0,04 %

Tutustu Nordnetin Active Trader -etuohjelmaan ja vältä nämä aktiivisijoittajan tyypilliset virheet. Tarjoamme nyt kotimaiset kaupat uusille Active Trader -asiakkaille kolmeksi kuukaudeksi vain 2 € / 0,04 %. Lisäksi saat mm. tehokkaat trading-työkalut, reaaliaikaiset kurssit, laajat shorttausmahdollisuudet ja lisäostovoiman.

Tutustu Active Trader -etuohjelmaan ja treidaa kuin ammattilainen

 

Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Artikkeli Treidaajan viisi yleisintä virhettä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 81 – Mikä on Bitcoin?

To, 08/06/2017 - 11:16

 

Mikä on Bitcoin?

Kryptovaluutat ja lohkoketjut ovat nyt monien huulilla, mutta miten esimerkiksi Bitcoin ja Ethereum oikeasti toimivat ja kannattaako niihin sijoittaa? Bitcoin-asiantuntija Joel Lehtonen avaa kansantajuisesti lohkoketjun käsitteet ja valottaa kryptovaluuttoihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Jakson aiheita:

  • Lohkoketju – mikä se on ja miksi se on merkittävä keksintö?
  • Viimeaikainen kehitys lohkoketjuteknologiassa
  • Mihin Bitcoina ja kryptovaluuttoja käytetään ja miten niihin tulisi suhtautua?
  • Miten valuuttaa voi synnyttää lisää ja miten niiden arvo muodostuu?
  • Voivatko kaikki käyttää kryptovaluuttaa maksuvälineenä vai nouseeko verkon kapasiteetti ongelmaksi?
  • Ethereum vastaan Bitcoin – kumpi parempi vaihtoehto ja miten ne eroavat toisistaan
  • Mistä kryptovaluuttoja voi ostaa ja ovatko ne edelleen houkutteleva sijoituskohde?
  • Asiantuntijan suosikit ja vinkit
  • Hakkerointitapaus ja esimerkki huijausdigirahasta

Jakso julkaistu 8.6.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 63 – Robotti varainhoitajana?

 

Vertaile kryptovaluuttojen markkinosuuksia www.coinmarketcap.com

 

Tutustu Nordnetin BITCOIN XBT -ETF-trackeriin

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 81 – Mikä on Bitcoin? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osakekauppa toukokuussa: Outokumpu syrjäytti Nokian valtaistuimelta

Pe, 02/06/2017 - 08:55

Suomalaiset piensijoittajat ovat hullaantuneet Outokummusta. Nopealiikkeinen osake nousi paitsi piensijoittajien vaihdetuimmaksi myös selvästi netto-ostetuimmaksi toukokuun aikana. Kuukauden aikana panoksia lisättiin Outokummussa peräti 121 miljoonalla eurolla. Tankkaus on hurja huomioiden sen, että summasta on vähennetty kaikki piensijoittajien Outokumpu-myynnit kuukauden aikana.

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, FIM, Nordea, Pohjola, UB) kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto kasvoi toukokuussa jopa 41,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Helsingin pörssin yhteenlaskettu vaihto nousi sekin 30,6 prosenttia vuodentakaisesta toukokuusta. Online-välittäjien kauppamäärät laskivat edelliskuusta euroissa 8,5 prosenttia. Kuitenkin koko pörssin osalta kauppamäärät piristyivät euroissa 13,9 prosentin nousuun.

Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät kasvoivat 36,3 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja toteutettiin 50,2 prosenttia viime vuoden toukokuuta enemmän. Koko pörssin kappalemääräiset kaupat kohosivat viime kuusta 21,0 prosenttia. Yksityissijoittajilla vastaava kappalemääräisten kauppamäärien kasvu huhtikuusta oli 15,7 prosenttia.

Outokummusta on tullut uusi kuningasosake

Suomalaisten piensijoittajien markkinatunnelmat olivat toukokuussa kaksijakoiset. Kaikkiaan osakepainoa nostettiin monta kuukautta putkeen jatkuneen myyntiaallon jälkeen selvästi, reilulla 58 miljoonalla eurolla. Silti on alleviivattava, että ilman kuukauden netto-ostetuinta osaketta Outokumpua piensijoittajien osakepaino olisi jatkanut kevenemistään 63 miljoonalla eurolla. Outokumpu nousi sekä toukokuun vaihdetuimmaksi että ostetuimmaksi osakkeeksi jättäen Nokian totaalisesti varjoonsa.

Outokummun osake on nyt treidilappujen numero uno. Anonyymien välittäjien paiskoessa osakekurssia suuntaan ja toiseen piensijoittajat nauttivat näkemästään. Moni etsii nopeaa voittoa ja Outokumpu näyttää tarjoavan ripeitä liikkeitä eli pelin paikan.

Kevään viimeisiä osinkoja metsästetään

Toukokuussa suomalaisten piensijoittajien ostoslistalla nosti poikkeuksellisella tavalla päätään Outokummun ohella myös Afarak Group. Yhtiö päätti palauttaa voitonjaonomaisesti taseestaan pääomaa osakkeenomistajille toukokuun lopun irtoamispäivämäärällä, joten liikkeellä oli kevään ”viimeisten osinkojen metsästäjiä”.

Suuret ja vakaat yhtiöt kohtasivat Sell in Mayn

Huhtikuun tavoin myyntilistan kärkiviisikosta löytyivät edelleen toukokuussa Orion, Nordea ja Fortum. Varsinkin Orion on saanut useasta suunnasta lähinnä myyntituulta virittäviä arvioita, joten sen kohdalla kevennettyjen osakkeiden listan kärkisijoilla keikkuminen ei ole mikään ihme.

Yleisemmin näyttää siltä, että monivuotista suosiota nauttineiden melko vakaiden suuryhtiöiden osakkeita on nyt alettu realisoida käteiseksi. Tilalle on ryhdytty kiihtyvässä määrin ostamaan kasvuun tähtääviä yhtiöitä. Vakauden suosimisesta kasvuvaihteelle vaihtamiseen kannustaa osin myös laajasti uutisoitu vahvistuva yleinen talouskehitys.

 

Taulukko 3. Online-välittäjien 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta – toukokuu 2017 (*

Ostetuimmat osakkeet   Myydyimmät osakkeet
Yhtiö Netto-ostoarvo (EUR)   Yhtiö Nettomyyntiarvo (EUR)
Outokumpu 121 347 860 Orion B -21 606 121
Cargotec 16 299 033 Nordea -16 486 770
Amer Sports 15 493 472 Wärtsilä -15 518 231
SSAB B 5 944 557 Metsä Board B -14 344 946
Nokian Renkaat 5 554 428 Fortum -14 272 053
Outotec 4 620262 Cramo -9 374 162
Oriola B 2 747 453 Kone -4 248 136
Huhtamäki 2 218 483 Tieto -3 607 589
Afarak Group 1 556 577 YIT -2 338 859
Lassila & Tikanoja 487 763 Finnair -1 986 169

 

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntistatistiikka

(* ei sisällä suurten ja OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden kauppoja FIMin osalta 24.3.2014 lähtien

Artikkeli Osakekauppa toukokuussa: Outokumpu syrjäytti Nokian valtaistuimelta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 80 – Kuluttajaluottamus huipussaan

To, 01/06/2017 - 11:13

 

Kuluttajaluottamus huipussaan

Kuluttajien luottamusindikaattori on ennätyslukemissa ja kuluttajan luottamus talouteen on huipussaan. #rahapodi paljastaa parhaat nousukauden talousvinkit. Lisäksi käsittelyssä runsaat määrät kuulijapalautetta muun muassa osinkojen verotuksesta, rahastojen oikeista tuotoista, korkorahastoista ja osakeanneista.

Jakson aiheita:

  • Yle ja muutoksen tuulet
  • Kuluttajien luottamus tapissa, viimeksi 1995 yhtä huikeita lukuja tarjolla. Mitä on taloudessa odotettavissa?
  • Mitä kuluttajan pitäisi nyt tehdä? Olisiko nyt aika aloittaa sijoittaminen vai pitäisikö ostaa uusi auto?
  • Fees & Money
  • Osinkojen vertotus ja rahastojen oikeat tuotot – kannattaako myydä laskussa ja ostaa nousussa?
  • Ovatko korkorahastot tänä päivänä tärkeä osa salkun hajautusta?
  • Kuukausisäästäminen lapselle
  • Osakeannit ja osakkeiden shorttipossat
  • Ulkomaille muutto ja varallisuus – kannattaako varallisuus siirtää ulkomaille?

Jakso julkaistu 1.6.2017

Kuuntele jakso tästä:

 

 

Jos tämä jakso kiinnosti, kuuntele myös Jakso 28 – Suomi verottomaksi

 

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 80 – Kuluttajaluottamus huipussaan julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit