Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 2 tuntia 59 min sitten

#rahapodi jakso 55 – Euroopan painekattilan porinat

To, 08/12/2016 - 14:21

 
 
Euroopassa kuohuu jälleen. Tarjolla on populismia, vaaleja ja dramatiikkaa.

Mitä seuraamuksia Italian vaalituloksella voi olla Euroopalle ja miten tulevat Saksan ja Ranskan vaalit mahdollisesti vaikuttavat talouteen? #rahapodissa keskustellaan tällä kertaa myös Venäjästä, veroista ja analyysityökaluista.
 
Kuuntele jakso tästä:
 

 
 
Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.
 
Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä
 
 
Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 55 – Euroopan painekattilan porinat julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Italian vaalitulos lisää EU:n paineita entisestään

Ma, 05/12/2016 - 15:15

Brexit ja Trump. Grillo ja Le Pen? Italian vaalitulos lisää Euroopan Unionin paineita, vaikka välittömiltä seuraamuksilta vältyttäneen.

Italian eilisessä kansanäänestyksessä pääministeri Matteo Renzin vallan keskittämiseen tähtäävät uudistukset saivat hieman yllättävänkin selkeän ei-äänen. Lähes 60 prosenttia äänestäjistä vastusti perustuslakimuutosta, jossa lainsäädäntövalta olisi keskitetty parlamentin alahuoneelle, missä suurimmalla puolueella on absoluuttinen äänienemmistö.

Näin ollen Italian senaatilla on jatkossakin mahdollisuus estää lakimuutoksia. Vaikka Italian työttömyys on hieman laskenut, vaihtotase on ylijäämäinen ja valtiontaloudessa on primääriylijäämä (eli tulot ylittävät menot ennen velanhoitokuluja). Lisäksi taloutta painavat suuret velat, pankkikriisi ja joustamattomat työmarkkinat.

Vaalitulos pitää talousuudistukset jäissä. Toisaalta vaalitulos myös estää vallan liiallisen keskittymisen. Tämä voi olla ihan hyvä asia maassa, jossa sisäpoliittiset kriisit seuraavat toisiaan ja vastuuttomilla poliitikoilla on pitkä johtamisen perinne. Seuraavaksi johtoasemaan onkin pyrkimässä Viiden tähden liikkeen Beppe Grillo, joka saa Trumpin kuulostamaan maltilliselta konservatiivilta.

EU-myönteinen ja Saksan liittokansleri Angela Merkeliä tukeva pääministeri Matteo Renzi päätti erota eilisen vaalituloksen seurauksena. Presidentti Sergio Mattarella nimittänee väliaikaishallituksen seuraaviin vaaleihin asti, jotka järjestetään jo vuoden 2018 toukokuussa. Talousuudistuksia ei ole odotettavissa, kuten ei muitakaan yllättäviä tai nopeita liikkeitä. Ongelmista akuutein eli pankkikriisi syvenee, kun markkinoilta on nyt entistäkin vaikeampi saada rahoitusta.

Tämä lisää paineita italialaisten pankkien valtionrahoitukseen, joka puolestaan on ollut vuoden alusta kiellettyä EU:ssa voimaan tulleen direktiivin johdosta (Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD). Italialaisten pankkien pelastaminen (italialaisten) veronmaksajien rahoilla kiristänee suhteita EU:hun entisestään.

Vaikka äärioikeistolainen kandidaatti hävisi eilen järjestetyt Itävallan presidentinvaalit, kasvava populismi lisää sijoitusriskejä EU:ssa. Ranskassa järjestetään ensi keväänä presidentinvaalit, joissa EU-vastainen Marine Le Pen on vahvoilla. Angela Merkel on puolestaan heikoilla Saksassa vuoden kuluttua järjestettävissä vaaleissa. Saksassa äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen AfD-puolue on vahvistanut suosiotaan Merkelin puolueen kustannuksella.

Euroopassa pakolaiskriisi on ollut populismin nousun ytimessä. Populismi eli kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävä poliittinen liike vähentää vastuullisten poliittisten päätösten todennäköisyyttä. Tämä nostaa talouksien ja siten sijoitusten riskiä. Vaarana on, että muukalaisvihalle annetaan siivet, rajat ja taloudet sulkeutuvat kuoriinsa ja kaikille luvataan kaikkea, jota lisäksi rahoitetaan kasvavalla velkarahalla.

Tällainen politiikka saattaa ensin tuntua hyvältä, mutta koska talouksia ja sijoituksia arvioidaan tulevaisuuden näkymiin pohjautuen, sijoitusten kannalta tämä olisi myrkkyä. Väliaikaisen helpotuksen jälkeen vastuuttomasta politiikasta seuraisi kahta kauheampi kankkunen. Markkinoihin se iskisi välittömästi.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Artikkeli Italian vaalitulos lisää EU:n paineita entisestään julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kolmen sijoituskirjan joulupaketti – tilaa 18.12. mennessä

Ma, 05/12/2016 - 14:50

Joulu lähestyy ja Nordnet on paketoinut kolme sijoituskirjaa yhteen. Mukana on myös tuore Sijoita kuin guru -kirja, josta on parhaillaan painokoneessa jo neljäs painos.

Sijoita kuin guru -kirja rikkoi heti julkaisukuukautenaan elokuussa 10 000 kappaleen volyymin. Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilastojen mukaan kirja on sittemmin ollut useamman kuukauden peräkkäin maan myydyin talouskirja. Uutuuskirjan toinen kirjoittaja on Karo Hämäläinen. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Björn Wahlroos.

Nyt Sijoita kuin guru on saatavilla kolmen sijoituskirjan paketissa, joka sisältää:

Sijoita kuin guru (2016)

Hajauta tai hajoa (2013)

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012)

Kirjat alleviivaavat pörssiyhtiön maksaman osinkovirran merkitystä pitkän aikavälin sijoittajalle osakkeiden myyntivoittojen sijaan. Kirjat ovat saaneet kiitosta siitä, että niissä avataan sijoitusoppeja selkokielellä.

Nyt voit tilata kaikki kolme sijoituskirjaa pakettihintaan 59,90 €. Hinta sisältää toimituksen, ja halutessasi saat kirjat myös signeerauksella tai omistuskirjoituksella varustettuina. Mainitsethan toiveesta tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat voidaan myös postittaa eri osoitteeseen kuin lasku.

Sijoita kuin guru (2016) paljastaa kahdeksan menestyssijoittajan reseptit soveltaen niitä Helsingin pörssiin ja nykyhetken markkinatilanteeseen. Millaisia olisivat gurujen osakesalkut Helsingin pörssissä vuonna 2016?

Kirjassa puretaan auki finanssimaailman kunnioitetuimpien mestareiden sijoitusfilosofiat. Kirja paljastaa esimerkiksi sen, miten legendat ovat tehneet miljardinsa, kuinka Benjamin Graham valitsi osakkeita ja miksi Warren Buffett on maailman menestynein sijoittaja – ja mitä Buffett ostaisi tänään Helsingin pörssistä.

Hajauta tai hajoa (2013) alleviivaa pörssiyhtiön maksaman osinkovirran merkitystä pitkän aikavälin sijoittajalle osakkeiden myyntivoittojen sijaan. Menestyvä laatuyhtiö maksaa omistajilleen kasvavaa osinkovirtaa, vaikka pörssiä ei olisi olemassakaan. Tällöin sijoitustuotto ei ole riippuvainen muiden sijoittajien lyhytjänteisestä toiminnasta osakemarkkinoilla. Sijoittajan tulee hajautuksessa keskittyä salkun markkina-arvon heilahtelun tasoittamisen sijaan kasvutrendillä olevan osinkovirran varmistamiseen.

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012) esittelee näkökulman, jossa analyysi lähtee liikkeelle pörssiyhtiöstä ja sen osingonmaksukyvystä. Kirjan keskeisenä sanomana on se, että vain tuloksiaan kasvattavat yhtiöt voivat loistaa pörssissä suhdanteiden yli: osakkeen todellinen arvo vastaa rahamäärää, jonka yhtiö pystyy tilittämään osakkeenomistajilleen voitonjakona tulevaisuudessa. Vasta yhtiökohtaisen analyysin jälkeen sijoittajan kannattaa suunnata katseensa pörssiin ja yhtiön osakkeen arvostustasoon. Onko kaikki hyvä siis jo hinnoiteltu osakkeeseen?

Kaikille kirjatilauksille luvataan kahden viikon täystyytyväisyystakuu. Lasku tulee kirjan mukana kahden viikon maksuajalla. Tilauslomakkeella on myös mahdollista pyytää signeerausta, omistuskirjoitusta ja laskun toimittamista eri osoitteeseen.

TILAA PAKETTIHINTAAN SIJOITUSKIRJAPAKETTI TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY SIJOITUSKIRJAPAKETIN ESITTELYSIVUILLE NORDNETISSÄ

Suuremmissa tilauserissä ja ulkomaille toimitettaessa voi ottaa yhteyttä: jukka.oksaharju@nordnet.fi

18.12. mennessä tulleet tilaukset ehtivät varmuudella perille ennen joulua.

Artikkeli Kolmen sijoituskirjan joulupaketti – tilaa 18.12. mennessä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa osinkosalkun rakentamisesta

Ma, 05/12/2016 - 14:34

Osingot ovat kaikki kaikessa pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka ei ole aikeissa myydä osakkeitaan. Hänelle osingonjako muodostaa sijoitusaikana ainoan rahaksi realisoituvan tulovirran. Helsingin pörssissä osingot jaetaan edelleen pääsääntöisesti kerran vuodessa eli keväisin. Tulevan osinkosesongin ennusteet alkavat olla ajankohtaisia, mutta niiden sijaan esittelen tässä merkinnässä lyhyesti kuusi tapaa, joiden avulla sijoittaja voi muutoinkin kasvattaa osakesalkkunsa osinkokertymää.

Tähän aikaan vuodesta lehtien taloussivut alkavat täyttyä ensi kevään osinkoennusteista. Näin siksi, että tiedossa on jo 75 % kalenterivuodesta (kolmen osavuosikatsauksen perusteella), eikä kuluva neljäs vuosineljänneskään näytä toistaiseksi ihmeitä tehneen maailmantaloudelle. Siten yhtiöiden tulokset ovat kohtuullisella sihdillä jo tiedossa ja niistä voidaan tehdä perustellut osinkoarviot.

Helsingin pörssin näkökulmasta on todennäköistä, että listalta löytyy suurempi osa osakekohtaista osinkoaan kasvattavia kuin sitä laskevia yhtiöitä. Euromääräisen osinkopotin kasvua kuitenkin jarruttaa Nokia, joka kyllä ilmeisesti kasvattaa perusosinkoaan, mutta jättää ensi keväänä lisäosingon maksamatta (minkä se jakoi tänä vuonna perusosingonjaon yhteydessä). Suurista yhtiöistä myös Fortumin osinkopolitiikka mahdollistaa viime keväistä pienemmän osingon jakamisen, samoin kuin Telian osakekohtainen osinko on vaarassa laskea selvästi aiemmasta.

Lopputulemana lienee siis se, että nuppilukumääräisesti osingonjaon kasvattajat vievät voiton osingonjaon laskijoista, mutta euromääräisesti Helsingin pörssin osinkopotti pysyy ensi keväänä melko vakaana noin 12 miljardin euron tasolla, mukaan lukien ruotsalaiset yhtiöt, joilla on Helsingin pörssissä rinnakkaislistaus.

Osinkojen ja kurssinousun kohtalonyhteys

Pitkällä aikavälillä osakekohtaisen osinkovirran kasvu on edellytys pysyvälle kurssinousulle. Osake on siis sitä arvokkaampi, mitä enemmän omistajat voivat ulosmitata sitä vastaan rahaa yhtiöstä sen jäljellä olevana elinaikana – vaarantamatta liiketoiminnan kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Samaa ajatusta on mahdollista soveltaa koko osakesalkun tasolle. Sijoittajan salkun yhteenlaskettujen osinkojen tulee nousta trendinomaisesti, jotta sijoitusten arvolla olisi eväät pitkän aikavälin nousutrendiin.

Perustelu on helppo ymmärtää: mitä enemmän yhtiöt kykenevät jakamaan voittoa omistajilleen, sitä arvokkaampia ne ovat. Voittojen tarkastelun tulee olla analyysin keskiössä, koska yhtiön omistajille ei voida jakaa voittona osuutta esimerkiksi yhtiön myynnistä tai varastoista.

Käytännössä sijoittaja saa laskettua osakesalkkunsa osinkokertymän kertomalla osakelaji kerrallaan salkussa olevan osakemäärän yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla (brutto-osinko). Tästä summasta sijoittajan tulee vähentää vielä osinkoveron määrä, jolloin vastaukseksi muodostuu osakelajikohtainen netto-osinko. Sijoittaja saa selville koko salkun ”todellisen” osinkokertymän summaamalla nämä osakelajikohtaiset netto-osingot yhteen. Jos osinko-osakkeita on ostettu velalla, on hyvä huomioida myös osakkeisiin kohdistuva velan korkokustannus (joka voi olla vähennyskelpoinen tapauskohtaisesti omistajasta riippuen).

Pitkäjänteisen osakkeenomistajan osinkokertymä kasvaa parhaimmillaan usean tekijän myötävaikutuksesta. Ensi kevään osinkoennusteet näyttelevät tässä laajemmassa kuvassa siis vain yhtä osatekijää.

Luettelen seuraavassa lyhyesti kuusi näkökulmaa, joiden kautta osinkoteemaa on mahdollista tarkastella tavanomaista suuremmassa mittakaavassa.

Kuusi osinkopotin kasvattajaa

1) Pörssiyhtiö kasvattaa nettotulostaan, jolloin jaettavaa on enemmän kuin aiempina tilikausina. Tämä on osingonjaon pitkän aikavälin kasvun näkökulmasta olennaisin tekijä. Yhtiö ei voi nostaa rajattomasti osingon osuutta tuloksestaan, joten absoluuttisen voittokertymän määrä asettaa luonnollisen rajoitteen osakekohtaisen voitonjaon kasvulle ennemmin tai myöhemmin – mutta vain siinä tapauksessa, että nettotulos ei kasva. Siksi osinkosijoittaja valitsee nettotulostaan kasvattavia yhtiöitä, ja mielellään nimenomaan osakekohtaista tulostaan kasvattavia yhtiöitä.

2) Pörssiyhtiö nostaa osingonjakosuhdettaan, jolloin aiempaa suurempi prosenttiosuus tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille. Jos yhtiön näkökulmasta välttämättömien investointien tai vakavaraisuuden kasvattamisen tarve pienenee jatkossa suhteessa historialliseen tasoon, on osakkeenomistajia mahdollista palkita vuosittain osingolla, jonka suuruus kasvaa suhteessa yhtiön vuodessa ansaitsemaan nettotulokseen (jota puolestaan käsiteltiin edellisessä kohdassa).

3) Sijoittaja ostaa osingoilla lisää osinkoa maksavan pörssiyhtiön osakkeita, jolloin seuraavan vuoden osingot saadaan aiempaan nähden kasvaneelle osakemäärälle. Tällä metodilla sijoittajan saamat rahamääräiset osingot kasvavat vuodesta toiseen, vaikka edellä kuvatut yhtiön absoluuttinen nettotulos ja osingonjakosuhde säilyisivät vakiona (eivätkä siis kasvaisi lainkaan nettotuloksella tai jakosuhteella mitattuna). Tämä perustuu siihen, että salkussa olevien osakkeiden lukumäärän noustessa asteittain sijoittaja omistaa suhteellisesti kasvavan osuuden itse yhtiöstä, joten hänelle kuuluu liiketoiminnan nettotuloksesta aiempaa suurempi osa. Sijoittajan kannattaa siis uudelleensijoittaa osinkonsa mahdollisuuksien mukaan, jos se sopii sijoitussuunnitelmaan.

4) Pörssiyhtiö ostaa markkinoilta takaisin omia osakkeitaan, jolloin kaikkien yhtiön liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä laskee. Tämä johtaa siihen, että yksittäistä jäljelle jäävää osaketta kohden jaettava rahamääräinen osinkosumma kohoaa. Omien osakkeiden takaisinosto on käteisosingolle vaihtoehtoinen voitonjaon muoto, josta on yhtiöön jäävälle pitkäjänteiselle osakkeenomistajalle eniten hyötyä silloin, kun yhtiön arvostustaso on matala. Tällöin yhtiö saa mitätöityä ”samalla rahalla” enemmän osakkeita eli suuremman osuuden yhtiöstä. Tätä voi verrata edellisessä kohdassa mainittuun huomioon siitä, että sijoittajan suhteellinen omistusosuus yhtiöstä kasvaa. Kohdassa c se tapahtui siten, että sijoittaja omisti jatkossa enemmän osakkeita kappalemääräisesti. Kohdassa d se tapahtui siten, että yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärä väheni.

5) Osinkoverotus kevenee, jolloin sijoittaja maksaa saamistaan osinkotuloista vähemmän veroa kuin aiempien tilikausien osingoistaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti käteen jääviin netto-osinkoihin. Vastaavasti osinkoverotuksen kiristyminen johtaa sijoittajan saamien netto-osinkojen pienenemiseen kertaluonteisesti, jos muut tekijät säilyvät ennallaan. Osinkoverotuksen tasolla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon sijoittajalle kotiutuu voittovaroja nettomääräisesti uusien osakkeiden ostoja varten. Toisaalta osinkoverotuksen muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pörssiyhtiö suosii voitonjaossaan kasvavassa määrin pääoman palauttamista ja omien osakkeiden takaisinostoja, jotka siirtävät yksityissijoittajan verorasituksen osakkeiden mahdolliseen luovutushetkeen.

6) Sijoittaja säästää palkkatuloista ja sijoittaa itse lisää pääomaa osakemarkkinoille. Tämä elementti kartuttaa osakesalkun osinkokertymää erityisesti sijoitusuran alkuvaiheessa, kun lisäsijoitukset kasvattavat koko salkun markkina-arvoa tuntuvasti. Aloittelevan sijoittajan kannattaa tehdä lisäostot ajallisesti hajautettuna, jotta keskimääräinen hankintahinta ja osinkotuotto saavutettaisiin mahdollisimman todennäköisesti. Salkun koon kasvaessa palkkatulojen säästöjen merkitys voi laskea.

Henkilökohtaisesti koen, että voin vaikuttaa omaan sijoitustoimintaani merkittävimmin c-kohdan kautta. Osinkotekijöistä e liittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jota on vaikea ennakoida edes muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin. Viimeksi mainittu f-tekijä lisää jokaisen sijoittajan salkun osinkokertymää, mutta pidempään sijoittaneille vaikutus jää suhteessa vähäisemmäksi kuin aloitteleville sijoittajille.

Nykyisessä markkinatilanteessa en pidä järkevänä, että yritysjohto päättäisi harjoittaa c-kohdan mukaisia omien osakkeiden takaisinostoja, koska yhtiöiden arvostustasot eivät ole yleisesti ottaen kovin alhaisia. Koska suosin omissa yhtiövalinnoissani osakekohtaisen osingonjaon kasvattajia, en toivo salkkuyhtiöideni nostavan osingonjakosuhteitaan lähelle sataa prosenttia. Niidenhän tulee investoida osa tuloksestaan kasvuhankkeisiin, jotta nettotulos voisi kohentua.

Näin ollen mainituista tekijöistä a-vaihtoehto kohoaa sijoituskohteiden analyysissä keskeiselle sijalle. Käytännössä huomio kohdistuu esimerkiksi yhtiön kilpailuetuun, yritysjohdon laatuun ja liiketoiminnan kannattavuuteen.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian, Fortumin ja Telian osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitus- tai verosuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Paul:Ritchie via Foter.com / CC BY-NC-ND

Artikkeli Pari sanaa osinkosalkun rakentamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osakekauppa marraskuussa: Nokia on suositumpi kuin koskaan

Ma, 05/12/2016 - 10:09

 

Osakekauppa marraskuussa oli Nokian voittokulkua. Suomalaisten piensijoittajien osakepaino yhtiössä kasvoi huimilla yli 195 miljoonan euron netto-ostoilla. Luvusta on vähennetty kaikki kuukauden aikana tehdyt Nokia-myynnit. Nokia pois lukien piensijoittajat silti kotiuttivat pörssin Trump-rallin 85 miljoonan euron nettomyynneillä.

 

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, FIM, Nordea, Pohjola, UB) kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto kasvoi marraskuussa 35,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös Helsingin pörssin yhteenlaskettu vaihto kohosi 26,6 prosenttia vuodentakaisesta marraskuusta. Online-välittäjien kauppamäärät piristyivät edelliskuusta euromääräisesti 24,1 prosenttia. Koko pörssin osalta kauppamäärät nousivat euroissa 9,8 prosenttia.

Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät kasvoivat 26,5 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja toteutettiin 20,0 prosenttia viime vuoden marraskuuta enemmän. Koko pörssin kappalemääräiset kaupat nousivat viime kuusta 9,7 prosenttia. Yksityissijoittajilla vastaava kappalemääräisten kauppamäärien kasvu oli lokakuusta 17,4 prosenttia.

Nokialle on tullut kymmeniä tuhansia uusia pienomistajia
  • Nokia on palannut selkeästi suomalaisten piensijoittajien suosikiksi. Kuluvan vuoden alussa Nordnet Suomessa Nokialla oli noin 30 000 eri omistajaa eri salkuilla mitattuna. Määrä on kasvanut yli 50 prosentilla. Marraskuussa Nokian osakkeella tehtiin enemmän kauppoja kuin kuukauden vaihdetuimpien osakkeiden listauksen sijoilla 2–5 olevilla yhteensä. Parhaina päivinä yli puolet koko Nordnet Suomen kautta käydystä osakekaupasta kohdistui Nokian osakkeeseen. Marraskuussa myös Nokian johdon osakeostokset lisäsivät bensaa liekkeihin. Moni uskoo, että johdon osakemyynteihin löytyy kyllä tarvittaessa useampikin selitys, mutta ostoille vain yksi.
  • Nokiassa osinkotuotto on kurssilaskun jälkeen jo yli pörssin keskiarvon. Myös Nokian osingon kasvunäkymä on monen mielessä keskimääräistä yhtiötä vahvempi.
  • Feenikslinnun tavoin uudelleensyntyneen Nokian keskiomistus suomalaisten piensijoittajien keskuudessa on tänään noin 1 420 euroa. Tämänsuuruisella keskiomistuksella saadaan Nokian johdon linjaamien osinkotavoitteiden mukaan ensi keväänä keskimäärin noin 65 euron suuruinen osinkopotti kutakin yhtiön osakkeita sisältävää salkkua kohden.
Trump-ralli kotiutettiin osakemyynneillä
  • Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen metallien ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat loikanneet yläviistoon. Tähän trendiin liittyvistä Helsingin pörssin yhtiöistä myytiin marraskuussa useita viime aikojen erinomaisia kurssikehittyjiä. Erityisen reippaasti kevennettiin Outokumpua, Outoteciä ja SSAB:tä. Myös öljyn hinnannoususta hyötyneen Venäjä-sektorin painoarvoa vähennettiin Nokian Renkaiden ja YIT:n osakkeita myymällä.
  • Trumpin valinnan jälkeen euro heikkeni Yhdysvaltain dollaria vastaan käytännössä matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2003. Piensijoittajat reagoivat tähän tankkaamalla salkkuihinsa useita Helsingin pörssin vientiyhtiöitä, joiden oletetaan hyötyvän valuuttatrendistä. Marraskuun ostetuimpien osakkeiden neljän kärjessä näihin lukeutuvat Amer Sports, Stora Enso ja Huhtamäki.

 

Online-välittäjien 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta – marraskuu 2016 (*

 

Ostetuimmat osakkeet   Myydyimmät osakkeet
Yhtiö Netto-ostoarvo (EUR)   Yhtiö Nettomyyntiarvo (EUR)
Nokia 195 739 264 Outokumpu -51 406 696
Amer Sports 11 731 402 Nordea -25 750 037
Stora Enso R 10 876 390 Orion B -18 394 682
Huhtamäki 8 908 855 Wärtsilä -15 866 464
Citycon 6 304 423 Nokian Renkaat -14 020 061
Cargotec 6 269 977 Valmet -8 277 741
Kone 5 072 371 UPM -7 483 901
Ramirent 4 499 684 Outotec -5 237 711
Uponor 4 153 047 SSAB B -4 473 695
Sponda 3 978 541 YIT -3 834 817

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntistatistiikka

(* ei sisällä suurten ja OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden kauppoja FIMin osalta 24.3.2014 lähtien

Artikkeli Osakekauppa marraskuussa: Nokia on suositumpi kuin koskaan julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoitus Invest 2016 -tapahtuman satoa

Pe, 02/12/2016 - 15:31

 
Suomen sijoittamisen ykköstapahtuma, Sijoitus Invest, järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa samaan aikaan Slush -startup-tapahtuman kanssa. Uudistunut tapahtuma keräsi noin 5000 kävijää, joista moni tuli myös Nordnetin ständille juttelemaan kanssamme tai kuuntelemaan Nordnetin järjestämiä puheenvuoroja.
 
Nordnetin ständillä riitti kuhinaa ympäri vuorokauden:

Nordnetin ständillä kävijät pääsivät testaamaan palvelujamme, kokeilemaan sosiaalista sijoittamista sekä saamaan vastauksia mieltä kaihertaviin kysymyksiin. Lisäksi ständillämme oli mahdollista osallistua Superrahasto-osuuksien arvontaan.

Sosiaalinen sijoittaminen oli ständillä läsnä myös hieman normaalista poikkeavassa muodossa: Kävijät saattoivat otattaa itsestään valokuvia #WhatsYourMove -taulun kanssa, jonka kautta he saattoivat kertoa anonyymisti seuraavat sijoitusaikeensa, tai muut ”muuvinsa”:

 
Kuvat sai mukaansa halutessaan myös klassisessa Polaroid-muodossa:
 

Nordnetin asiakaspalvelun henkilöstön lisäksi Nordnetin ständillä palveli ahkera tiimi opiskelijoita Laureasta ja Hyriasta, jotka osallistuivat järjestelyyn ja suunnitteluun ennen tapahtumaa ja sen aikana. Opiskelijatiimi otti haltuunsa mm. Nordnetin Instagram-tilin Sijoitus Investin ajaksi. Voit lukea lisää Sijoitus Investistä opiskelijatiimin näkökulmasta tästä blogikirjoituksesta.

Opiskelijoiden panostus tapahtuman järjestämisessä on ollut korvaamaton – iso kiitos Laurean ja Hyrian opiskelijatiimeille koko Nordnetin puolesta!


 
Molempina tapahtumapäivinä #rahapodista tutut Miikka ja Martin juonsivat Nordnet Pörssilavaa, missä pörssilistattujen yhtiöiden toimitusjohtajat esittelivät yhtiöitään sijoittajille:

 
Ensimmäisen tapahtumapäivän vetonaula oli Nordnetin toimitusjohtajan Håkan Nybergin puhe, jonka aiheena oli se, miten nuoret sukupolvet haastavat perinteisen pankkipalveluliiketoiminnan. Voit katsoa livetaltioinnin puheesta mm. Nordnetin Periscope-tililtä.
 

 
Tuore maajohtajamme esiintyi tilaisuudessa myös, mm. tässä Kauppalehden haasteltavana:
 

 
Seuraavan päivän kohokohta oli talousasiantuntijamme Martin Paasin vetämä paneelikeskustelu, jonka aiheena oli se, miltä sijoittaminen tulee näyttämään 20 vuoden päästä.

Panelisteina keskustelussa toimivat taloustieteen professori Markku Kaustia Aalto-yliopistosta, fintech-vaikuttaja Kirsi Larkiala AREX-yhtiöstä ja Jussi Kallasvuo robosijoituspalvelu Evervestistä. Paneelikeskustelun livetaltioinnin voit katsoa Facebook-sivuiltamme:


 
 

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille – nähdään taas!

Artikkeli Sijoitus Invest 2016 -tapahtuman satoa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoitus Invest -tapahtuma Laurean opiskelijoiden silmin

Su, 27/11/2016 - 12:18

 
Läpinäkyvää -blogin vierailevana tähtenä on ammattikorkeakoulu Laurean seitsemänhenkinen projektitiimi Hyvinkäältä, joka on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Nordnetin osuutta Sijoitus Invest -tapahtumassa.

Tiimin opiskelijoiden opinnot koostuvat erilaisista projekteista, ja tiimi onkin työstänyt tätä kyseistä Nordnetin tapahtumaprojektia jo yli 800 tuntia, koostuen muustakin kuin ajatustyöstä ja ideoinnista.

Puolet tiimin jäsenistä oli mukana Nordnetin projektissa jo keväällä 2016. Brändi oli siis jo entuudestaan tuttu, ja lähtökohdat suunnittelun aloittamiselle olivat helppoja, koska moni osallistuja tunsi yrityksen toiminnan jo pinnan alta. Tiimistä löytyy myös kaksi aktiivisijoittajaa.
 

Mistä kaikki sitten lähti…?

Itse tapahtuman suunnittelu alkoi syksyisenä keskiviikkoaamuna 7. syyskuuta, projektin pyörähtäessä briiffillä käyntiin. Nordnetin toimeksianto tiimille oli auttaa näyttävän messukokonaisuuden luomisessa sekä brändin vahvistaminen innovatiivisilla ja erottuvilla keinoilla.

Ennakko-odotuksemme oli se, että Nordnet tulisi olemaan näkyvästi esillä Sijoitus Invest -tapahtumassa. Projektin kanssa yhteistyössä toimii event manager Jan Forsman sekä muu Nordnetin henkilökunta, jotka ovat tukeneet tiimiä koko projektin ajan.

Heti toimeksiannon jälkeen tiimi sai monia ideoita, joita alettiin pikkuhiljaa kokoamaan yhteen. Ajatusten ja ideoiden yhteen kokoaminen oli tosin aluksi hieman haastavaa, ja monia ideoita lopulta jäikin kyydistä pois. Yhteistyökumppanin tapaaminen sai tiimin löytämään uudelleen kultaisen keskitien, ja ideat oli helpompi koostaa kasaan.

Tiimi on ollut projektin alusta asti motivoitunut ja innoissaan. Ideoita tapahtumaan on palloteltu laidasta laitaan. Ideat alkoivat lopulta koostua yhtenäiseksi paketiksi viimeisten viikkojen aikana.
 

Puulavat ja robotit jäivät – uusia ideoita tilalle

Tiimi pyrki miettimään Nordnetin brändiä tukevia elementtejä sekä aktiviteettejä messuständille, toteutettuna mahdollisimman kustannustehokkaasti. Aluksi mukana oli puulavoja, robotteja, sinistä juomaa…

no, tiimi palasi takaisin maan pinnalle ja lopulta ideat jäivätkin yksinkertaisemmiksi, mutta sitäkin näyttävämmiksi. Aktiviteetti ständillä tulee olemaan erilaista ja varmasti mukaansatempaavaa.

 

Opiskelijat vahvasti mukana tapahtumassa

Tiimi osallistuu ideoinnin lisäksi myös itse tapahtumaan molempina päivinä, 30.11 – 1.12, sekä tapahtuman jälkimarkkinointiin.

Tapahtumassa tiimi tulee muun muassa kaappaamaan Nordnetin Instagram- tilin ja mahdollisesti lähettämään livelähetystä Periscopen/Facebook- liven kautta, sekä olemaan mukana aktiviteeteissä ständillä ja jakamassa flyereitä Nordnet-pörssilavan läheisyydessä.

Tule sinäkin näkemään ja kokemaan uudistunut Sijoitus Invest -tapahtuma! Ilmoittaudu mukaan ilmaiseksi tästä.

Artikkeli Sijoitus Invest -tapahtuma Laurean opiskelijoiden silmin julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Voiko työtön säästää?

Pe, 25/11/2016 - 13:00

Olen saanut useita kyselyitä taloudellisten haasteiden kanssa painivilta vanhemmilta ja työttömiltä yksinhuoltajilta, jotka taistelunsa keskelläkin haluaisivat säästää lapsilleen. Suomen heikko talous on todellisuutta yhä useammille meistä. Kysymys kuuluu: voiko työtön säästää itselleen tai lapselleen ilman että toimeentulotukia leikataan?

Säästämisestä

Pitkäjänteinen, kustannukset minimoiva säästäminen osakkeisiin, esimerkiksi indeksirahastojen avulla kannattaa. Pitkäjänteisyys on avain. Varmoja, edes todennäköisiä pikavoittoja ei ole. Siinä missä lyhytjänteisyys edustaa sattumanvaraisuutta, pitkäjänteisyys edustaa ennustettavaa kannattavuutta.

Lapsellasi on suurin hyöty korkoa korolle -ilmiöstä. Säästämällä esimerkiksi lapsilisästä 15 euroa kuukaudessa kustannustehokkaaseen osakeindeksirahastoon lastasi odottaa keskimäärin 166 000 euron potti eläkeiässä. Unohda monimutkaisuus. Yksinkertainen on paitsi helppoa, myös tehokasta. Helppous on puolestaan onnistumisen edellytys.

Useimmilla on elämänsä aikana vaiheita jolloin sentin venytys tekee erityisien tuikkaa. Säästäminen tuntuu silloin lähinnä utopialta. Silloin kannattaa luonnollisesti pitää taukoa. Oma ja läheisten suhteellinen hyvinvointi menee kaiken edelle. Mutta heti kun 15 euroa voi siirtää sivuun, siihen kannattaa ryhtyä. Saat siitä pitkässä juoksussa merkittävää vetoapua talouteesi.

Myös sukulaisia voi ohjeistaa säästämiseen. Hopealusikan kustannus kasvaa vuosien mittaan monikertaiseksi pesämunaksi.

Suomen työttömyysturva

Työttömyysturva on työttömille maksettavaa rahaa tämän toimeentuloa varten. Työttömyysturva on sosiaaliturvan osa. Työttömyysturvassa on olemassa kolme eri etuutta: ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Jos olet ollut riittävän pitkään työttömyyskassan jäsen (esimerkiksi Yleinen työttömyyskassa, IAET, Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa) ja täyttänyt jäsenenä ollessasi työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa omasta työttömyyskassasta. Ansiopäivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella (lisätietoja Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta www.tyj.fi).

Kela voi maksaa opintonsa päättäneelle työttömälle työnhakijalle peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat samansuuruiset, mutta työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat paitsi omat tulosi myös vanhempiesi tulot, jos et ole täyttänyt työssäoloehtoa ja asut vanhempiesi taloudessa. Peruspäivärahaan vanhempien- tai pääomatulot eivät vaikuta.

Pääomatulot eivät vaikuta ansio- tai peruspäivärahaan

Palkansaajan työttömyyskassalta saatavaan ansiopäivärahan suuruuteen vaikuttavat vain ansiotulot. Näin ollen sijoituksista tai lahjana saatavat tulot eivät vaikuta ansiopäivärahan suuruuteen.

Yrittäjän päivärahaan vaikuttavat oman yrityksen tulot, jos tämä tekee työtä yrityksen eteen (pelkkä omistaminen ei tee yrittäjäksi). Näin ollen myös yrittäjällä jäävät sijoitustoimintaan liittyvät tulot huomioimatta – ellei yritys sitten harjoita sijoitustoimintaa.

Myöskään peruspäivärahaan pääomatulot – esimerkiksi talletusten korot, osinkotulot tai rahasto-osuuksista maksettava tuotto – eivät vaikuta.

Realisoituvat pääomatulot vaikuttavat työmarkkinatukeen

Työmarkkinatuen määrään vaikuttaa vuoden aikana realisoituneet pääomatulot. Jos esimerkiksi olet sijoittanut sijoitusrahaston tuotto-osuuksiin, missä rahastoon kertyvät osingot tai korkotuotto maksetaan euroissa ulos osuudenomistajille, tuotto otetaan tulona huomioon bruttomääräisesti.

Työmarkkinatukeen määrään vaikuttaa lisäksi se, onko työmarkkinatuen saaja huoltovelvollinen. Huoltovelvollisena henkilönä pidetään alle 18-vuotiaan lapsen huoltajaa. Huoltovelvollisina pidetään myös avio- tai avopuolisoita, joilla ei ole lapsia.

Huoltovelvollisen henkilön työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää 1 044 euroa kuukaudessa. Tulorajaa korotetaan 130 eurolla kuukaudessa jokaisen huollettavan, alle 18-vuotiaan lapsen osalta. Perheettömältä henkilöltä vähennetään vastaavasti 75 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää 311 euroa kuukaudessa.

Eli jos esimerkiksi perheettömällä työmarkkinatuen saajalla on pääomatuloja 3 600 euroa vuodessa (300 euroa kuukaudessa), ne eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään. Jos työmarkkinatuen saajalla lisäksi on vuokratuloja 200 euroa kuukaudessa, raja ylittyisi ja työmarkkinatuki pienenisi.

Huomaa kuitenkin, että tässä puhutaan koko ajan pankkitilillesi tulevasta, realisoituvasta tuotosta. Mikäli omistat sijoitusrahaston kasvuosuuksia, missä rahastoon kertyvä osinko tai korkotuotto sijoitetaan rahaston toimesta uudestaan rahaston pääomaan, työmarkkinatuki ei pienene.

Työmarkkinatuki ja lapselle säästäminen

Mikäli työmarkkinatuen saaja aloittaa säästämisen lapsensa nimissä (lapsella oma pankki ja säilytystili) ja vaikka näistä säästöistä syntyisi realisoituvaa (esimerkiksi osinko- tai korkotuottoa, vuokratuloa), se ei vaikuta vanhemman työmarkkinatukeen. Lapsen saamat tuotot eivät vaikuta tämän vanhemmalle maksettavaan työmarkkinatuen määrään.

Molemmilla huoltajilla on kuitenkin oikeus hoitaa lapsen raha-asioita. Käytännössä tämän pystyy kiertämään, mutta vain huoltajien myötävaikutuksella. Esimerkiksi lapselle avatun tilin salasanat voidaan luovuttaa lapsen asioista huolehtivalle henkilölle.

Joten…

Päinvastoin kuin sijoituspalvelualan ihmiset yleensä antavat ymmärtää, vaurastumisen alulle laittaminen ei ole vaikeaa. Se vaatii vain kolmea asiaa:

  1. Tee päätös. Ellet aloita säästämistä, mikään ei muutu.
  2. Säästä pitkäjänteisesti osakkeisiin, esimerkiksi kustannustehokkaiden osakeindeksirahastojen avulla. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten ja pitkäjänteisyyden avulla pääset yhä varmemmin tavoitteeseesi.
  3. Minimoi sijoitustoimintaasi liittyvät kulut. Kulut syövät tuottoa. Vain sijoittamisessa saat enemmän, kun maksat vähemmän.

Pitkäjänteisessä säästämisessä kannattaa aina valita kasvu-osuudellinen sijoitusrahasto. Näin pääset pienemmällä vaivalla ja pienemmillä veroilla nopeammin vaurastumaan. Kasvu-osuudellinen rahastosijoitus ei myöskään vaikuta mihinkään Suomessa maksettavaan työttömyystuen kokoon.

Kuluton kuukausisäästösopimus, jonka puitteissa kuukausittainen summa siirtyy automaattisesti valitsemiisi sijoitusrahastoihin, on useimmille se helpoin ja varmin tapa onnistua pitkäjänteisessä osakesäästämisessä.

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Lähteet: Eeva Vartio, lakimies, KELA; Niina Jussila, toiminnanjohtaja, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö; KELAn www-sivut, TE-palveluiden www-sivut.

 

 

Artikkeli Voiko työtön säästää? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 54 – Jukka Oksaharjun Q3-kommentit ja Fees & Money

Pe, 25/11/2016 - 09:21

 
 
Osakestrategi Jukka Oksaharju kommentoi muutamaa yhtiötä ja niiden tuloksia. Millaiset ovat esimerkiksi rakennusalan näkymät Suomessa?

Lisäksi #rahapodissa käsitellään kuulijapalautetta ja keskustellaan muun muassa osakesarjoista, populismista ja kuluista.
 
Kuuntele jakso tästä:
 

 
 
Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.
 
Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä
 
 
Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 54 – Jukka Oksaharjun Q3-kommentit ja Fees & Money julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osakekurssit ennätyksissä – miten päästä vauhtiin mukaan?

To, 24/11/2016 - 01:54

Eilen New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi kohosi uuteen kaikkien aikojen ennätykseensä. Indeksi on nyt kohonnut 9,5 prosenttia vuoden alusta. Moni miettii, miten vauhdin hurmasta voisi päästä osalliseksi vielä tätäkin rivakammassa tahdissa. Markkinoiden optimismin keskellä nostan esiin parin vuoden takaisia ajatuksiani siitä, miten menestyvän sijoittajan mielestäni kannattaa tavoitella indeksin ylittävää osaketuottoa. Sanottakoon jo tässä vaiheessa, ettei sen saavuttaminen ole millään sijoitusfilosofialla kirkossa kuulutettua, mutta osalla strategioista siihen voi kuitenkin realistisesti pyrkiä (sallien itselleen samalla mahdollisuuden jäädä indeksin tuotoista).

Takana seitsemän ja puolen vuoden nousuputki

Erityisesti yhdysvaltalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna osakemarkkinat ovat rallatelleet ylöspäin maaliskuusta 2009 lähtien. Trendi on ollut varsin yhtäjaksoinen. Esimerkiksi eurooppalaiset uhkakuvat ovat näyttäytyneet New Yorkin pörssissä vain pieninä töyssyinä maantiessä.

Pitkäkestoinen ja tuhti pörssinousu yhdistettynä inhimillisen valikoivaan muistiin on johtanut siihen, että monesta peilistä kurkistaa tänään todellinen pörssinero. Itseluottamukset ovat markkinoilla kohdillaan, sillä ainakaan yhdysvaltalainen indeksisijoittaja ei voi olla tänään rökäletappiolla. Eiväthän ainakaan jenkki-indeksit ole koskaan olleet nykyistä korkeammalla, joten kukaan ei ole voinut passiivista matalan kulutason omistustaan nykyhintaa kalliimmalla edes hankkia.

Arjen kokemusten valossa pikaisen vaurastumisen tavoittelija on optimisti, joka pelaa eikä pelkää. Kurssiralli luo euforian, joka sumentaa harkinnan. Pörssinousussa ylituoton tavoitteleminen voi kuulostaa helpolta kuin heinänteko. Optimistin skenaariossa kaasu painetaan pohjaan joko korkean betan osakkeilla tai velkavivulla, kun normaalituotot eivät tunnu enää missään. Satunnainen käteinen polttelee käsissä kuin kuuma peruna.

Kulje ajoissa vastavirtaan – tee samoin kuin muut, mutta ennen heitä

Warren Buffettin sijoitusyhtiön, Berkshire Hathawayn, kirja-arvo kasvoi aikavälillä 1965–2014 keskimäärin 19,4 prosentin vuosivauhtia. Potti kaksinkertaistui reilun kolmen vuoden välein. Sijoitusyhtiö kokonaistuotti puolessa vuosisadassa huikeat 751 113 prosenttia. Vertailuindeksi S&P 500 kalpenee rinnalla yltäen juuri ja juuri viisinumeroiseen tuottoprosenttiin.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Buffett on kuitenkin hävinnyt vertailuindeksilleen viitenä vuonna kuudesta. Buffett ei ole tullut hulluksi, vaan hän toimii täsmälleen päinvastoin kuin noususta huumaantunut neropatti. Hän lähti ostoksille finanssikriisin turbulenssissa vuosina 2008–2009, mutta 2010-luvun nousussa sijoitusyhtiön kassa on kasvanut tasaisesti. Reservissä on taas kymmeniä miljardeja dollareita ylimääräistä riihikuivaa, jolla ei ole kiire minnekään. Se kasa odottelee seuraavaa romahdusta.

Berkshire Hathawayn 50 vuoden mittaisen track recordin aikana S&P 500 on laskenut kymmenenä tilikautena. Buffett on poikkeuksetta selvinnyt joka laskussa selvästi vertailuindeksiään vähemmin kolhuin.

Buffettin sanoin näemme vasta vuoroveden laskiessa, kenellä on housut jaloissa. Hän tietää, että pörssin laskut seuraavat toisiaan ja ne tapahtuvat nousuja nopeammin. Siksi hänellä on näpeissään valmiiksi käteistä, jotta edullisia osakeostoksia ei tarvitse rahoittaa säästämällä tai myymällä muita pohjalle valahtaneita osakkeita. Säästää ei nimittäin useinkaan ehdi siinä hässäkässä, ja toisaalta hyöty ei ole kovin suuri, jos yhtä halpaa osaketta myymällä ostetaan tilalle toista halpaa osaketta.

Ylituotto tehdään kurssilaskuissa

Buffettin ylituotto syntyy laskumarkkinoilla, joiden aikana hyvä salkku laskee vähemmän kuin yleisindeksi. Huuman huipulla ylituoton tekemiseen tulee varautua käteistä kartuttamalla, ei riskitasoa lisäämällä.

Jos salkku laskee 50 prosenttia, on sen noustava 100 prosenttia, jotta saldo palaa lähtötilanteeseen. Tämä on peruskoulun matematiikkaa. Vältä siis pääoman menettämistä. Riskejä halliten paluuta kaikkien aikojen ennätyslukemiin ei kärsivällisen sijoittajan salkussa tarvitse odotella ikuisuuksiin seuraavassa nousussa. Kurssikuopissa käteisen osuus toimii laskun vaimentimena.

Kassanhallinnan on oltava suunnitelmallista. Kun kurssit laskevat, tulisi käteisen huveta uusien sijoitusten kautta. Kun kurssit kohoavat, tulisi myös käteiskassan paisua uusien kohtuuhintaisten sijoituskohteiden löytämisen vaikeutuessa. Lienemme tällä hetkellä lähempänä markkinatilannetta, jossa harkintaa ja malttia pitäisi saada osakseen.

Ilman suunnitelmaa sijoittaja säntäilee kuin peura ajovaloissa. Ikuinen optimisti ottaa markkinanäkemystä pahimmillaan koko salkullaan eri käänteissä. Pitkän aikavälin menestyjän ei todellisuudessa tarvitse painaa kaasua pohjaan ennätystehtailussa. Buffettin esimerkkiä soveltaen pitkällä aikavälillä ylituotto suhteessa muihin ja yleisindeksiin tehdään laskumarkkinoiden aikana.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Berkshire Hathawayn osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Onasill ~ Bill Badzo via Foter.com / CC BY-NC-SA

Artikkeli Osakekurssit ennätyksissä – miten päästä vauhtiin mukaan? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Tämän vuoksi aloitan työn Nordnetin Suomen maajohtajana

Ti, 22/11/2016 - 17:14
Miksi aloitan Nordnetin Suomen maajohtajana?

Minulta on kysytty mikä oli motivaationi ja taustani – miksi minusta tuli uusi Nordnetin Suomen maajohtaja?

Olisi helppoa sanoa, että siksi koska pyydettiin, siksi koska minulla on alalta pitkä tausta, siksi että haluan edetä omalla urallani, siksi että sijoittaminen on coolia ja tunnen suomalaiset sijoittajat.

Uskon Nordnetin tarinaan, uskon mahdollisuuksiin joita edessä on, uskon sijoitusmaailman muuttumiseen ja uskon pystyväni uudistamaan sitä.

On kuitenkin kaksi syytä ylitse muiden. Ne liittyvät ihmisiin.

 

Jokainen voi oppia kuluttamaan ja säästämään fiksummin

Ensinnäkin uskon siihen, että jokaisen on mahdollista oppia kuluttamaan, säästämään ja sijoittamaan fiksummin ja oikeassa suhteessa omiin varoihinsa nähden. Ihmiset ovat kouluttautuneet ja osaavat paljon vaikeampiakin asioita.

Miksi päivittäisten raha-asioiden lisäksi ei voisi oppia sitä, miten esimerkiksi omalla työllä tienattuja rahoja voi säästää ja mihin ne voi sijoittaa, kun vain viitsii?

Olen ylpeä siitä, että olen lähes koko työurani ollut tekemässä sijoittamisesta arkipäiväisempää ja madaltunut aloittamisen kynnystä. En näe missään nimessä että olemme vielä valmiita, mutta alan muuttuminen sosiaalisen sijoittamisen suuntaan on ollut huikeaa.

Ihmiset, jotka ovat itse opetelleet sijoittamaan omia rahojaan, jakavat nyt muille sijoittajille vinkkejä ja näkemyksiä. Mieletön kehitys!

 

Upea työyhteisö

Nordnetissä on aivan upea työyhteisö, jossa työtä tehdään työtä sydämestä, nöyrästi juuri asiakasta varten. Ja se asiantuntemuksen määrä mikä toimistolla on! Se pysäyttää ja vaikuttaa.

Meillä joustetaan, venytään ja ylitetään itsensä silloin, kun asiakkaat sitä tarvitsevat. Avokonttorissa näkee ja kuulee kaiken.

Haluaisin kaikkien kuulevan ne sadat ystävälliset puhelut, joita meillä tehdään joka viikko. Haluaisin kaikkien näkevän ne asiantuntevat vastausviestit, joissa mennään suoraan asiaan ja kerrotaan asia niin kuin se on. Kiertelemättä ja kaartelematta, tavoitteena erinomainen asiakaskokemus puhelinkontakteista viimeisteltyihin raportteihin saakka.

On mahtavaa seurata, miten pienellä tiimillä palvellaan asiakkaita lähes 24/7 sosiaalisessa mediassa. Lisäksi meillä autetaan toisiamme pyyteettömästi, oli sitten kyseessä yllätysnopea yhtiötapahtuma, rikkinäinen läppäri tai uusi direktiivi. Ei siksi, että pomo käskee. Vaan siksi, että asiakkaat ja sijoittajat tarvitsevat meitä.

Näistä syistä minä otin vastaan maajohtajan tehtävät. Haluan luotsata suomalaiset sijoittajat ja tämän upean Nordnetin tiimin nextille levelille, kuten 8-vuotias poikani sanoo pelatessaan.

Se on minun tavoitteeni.

Artikkeli Tämän vuoksi aloitan työn Nordnetin Suomen maajohtajana julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sijoitus Invest -tapahtuman tärpit aloittelevalle sijoittajalle

Pe, 18/11/2016 - 15:35

Sijoitus Invest -tapahtuma on tänä vuonna täynnä ohjelmaa niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin sijoittajille. Maksuton tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 30.11.–1.12.2016. Rekisteröidy ilmaiseksi mukaan tästä.

Koska ohjelmaa on paljon, kokosimme molemmilta päiviltä kymmenen tärppiä, jotka voivat kiinnostaa erityisesti aloittelevia sijoittajia.
 

Keskiviikko 30.11.

1. Klo 9.30, Päälava
Avajaispuheenvuoro
elinkeinoministeri Olli Rehn

2. klo 10.15, Talouslava
Talouden näkymät vuodelle 2017 – 10 tärkeintä pointtia sijoittajalle
pääekonomisti Reijo Heiskanen, OP

3. Klo 11.40, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Lapset ja raha – sijoitusneuvoja lapsiperheelle
yksityissijoittaja, bloggari Nina Nordlund

4. Klo 12.00, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Tunnuslukujen hyödyntäminen osakesijoittamisessa
toimitusjohtaja Mikael Rautanen, Inderes

5. klo 12.45, Talouslava
Sijoitusympäristö 2017
ekonomisti Timo Vesala, LähiTapiola Varainhoito Oy

6. klo 14.00, Päälava
Digitaalinen yhteiskunta – disruptio ja teknologian vallankumous: Onko salkkusi valmis tulevaisuuteen?
Paneelikeskustelussa mukana mm. sijoitusjohtaja Rami Hakola Danske Capitalilta sekä Ilkka Lakaniemi, internet-talouden asiantuntija Aalto-yliopistosta.

7. klo 16.00, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Neuvoja aloittavalle piensijoittajalle kiinteistösijoittamisen maailmasta
toimitusjohtaja Markus Havulehto, ICON Kiinteistörahastot.

8. klo 16.45, Talouslava
Inderesin suosikkiosakkeet nyt
analyytikko Juha Kinnunen, Inderes

9. klo 16.30, Päälava
Millennials challenging the future of banking
CEO Håkan Nyberg, Nordnet

10. klo 17.00, Päälava
Kannattaako osakkeisiin vielä sijoittaa?
Paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina mm. talouskirjailija Karo Hämäläinen ja sijoittaja Tom Lindström.

klo 10.00–17.30, Nordnet Pörssilava
Pörssiyhtiöiden johtajat esittelevät koko päivän yhtiöitään sijoituskohteina. Mukana Panostaja, Elisa, Caverion, Taaleri, Aspo, Ramirent, Stockmann, Revenio, Suominen, UPM, Valmet, Investors House, Apetit, Piippo ja Vincit.
Juontajina Nordnet Pörssilavalla toimivat #rahapodista tutut Miikka ja Martin.
 

Torstai 1.12.

1. klo 9.30, Päälava
Analyytikkopaneeli: Mikä sijoitusstrategia on nyt paikallaan?
Mukana mm. analyytikko Kimmo Stenvall OP:lta, terveydenhuoltosektorin analyytikko Markku Järvinen, Evli ja energiasektorin analyytikko Juha Kinnunen, Inderes
puheenjohtajana ja moderaattorina toimii Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

2. klo 10.15, Talouslava
Tuottoa etsimässä – ratkaisuna uusiutuneet kehittyvät markkinat?
rahastopäällikkö Timo Turtiainen, , Danske Bank, Varallisuudenhoito

3. klo 12.30, Päälava
Top 10 sijoitusvirhettä
professori Markku Kaustia, Aalto Yliopisto

4. Klo 13.00, Investium lava
Vastuullisuus ja eettisyys sijoitustoiminnassa
yksikönpäällikkö Mika Leskinen, ESG, OP

5. Klo 13.40, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Miksi naisen pitää sijoittaa osakkeisiin?
Yksityissijoittaja Marja-Leena Haapanen

6. Klo 14.00, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Mitä pankit eivät halua sinun tietävän.
Professori Markku Kaustia, Aalto Yliopisto

7. klo 14.15, Talouslava
Inderesin suosikkiosakkeet nyt
analyytikko Juha Kinnunen, Inderes

8. klo 15.00, Päälava
Tältä sijoittaminen näyttää 20 vuoden päästä
Osallistujina professori Markku Kaustia, Aalto Yliopisto perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, Jussi Kallasvuo robosijoituspalvelu Evervestiltä ja Digitalization & Transaction Executive Kirsi Larkiala.
Paneelin juontaa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi

9. Klo 16.20, Investium lava
Sijoittamisen ABC: Vältä Suomalaisen sijoittajan kolmea kansallista katastrofia / sudenkuoppaa (pankkitili, pitkät korkorahastot, huonot pörssiosakkeet)
hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen, Investium Oy

10. klo 17.00, Päälava
Analyytikot vs. salkunhoitajat – mihin ammattilaiset sijoittavat nyt?
Taalerin salkunhoitajat Mika Heikkilä ja Olli Viitikko sekä Inderesin analyytikot Mikael Rautanen ja Petri Aho

klo 9.30–16.30, Nordnet Pörssilava
Pörssiyhtiöiden johtajat esittelevät koko päivän yhtiöitään sijoituskohteina. Mukana YIT, Ramirent, Apetit, Investors House, Norvestia, Wärtsilä, Tokmanni, UPM, Privanet, Elisa, Munksjö, Aspo, Scanfil, Nexstim ja Panostaja.
Juontajina toimivat #rahapodista tutut Miikka ja Martin.
 

Molemmat päivät


Molempina messupäivinä kannattaa tulla käymään Nordnetin ständillä, joka sijaitsee aivan päälavan vieressä. Näytämme miltä sijoittamisen tulevaisuus ja sosiaalinen sijoittaminen näyttävät.

Ständillämme voit myös osallistua arvontaan, jossa voit voittaa 100 euron arvoisen Superrahastosijoituksen. Superrahastosijoituksia arvotaan useita.
 
 
Nähdään Messukeskuksessa 30.11.–1.12.2016 !

Artikkeli Sijoitus Invest -tapahtuman tärpit aloittelevalle sijoittajalle julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Helenan eläkehaastattelu – miten Stadin tyttö päätyi Nordnetiin?

Pe, 18/11/2016 - 14:25

 
Helena Vikstedt on tehnyt pitkän uran Nordnetillä. Helena – tuttavallisemmin Hellu – on ollut erittäin pidetty vastaanottovirkailija ja ”Nordnetin kodinhengetär”, jota ilman toimiston käytännön arki ei olisi vuosien varrella pyörinyt alkuunkaan.

Vuodenvaihteessa Nordnetin väki joutuu luopumaan Helenasta, kun hän jää eläkkeelle. Mutta miten Hellu päätyi Nordnetiin ja mitä hän on työstään pitänyt? Kysytäänpä!
 

Kerro itsestäsi ja urastasi Nordnetillä!


Aloitetaanpa siis ihan alusta! Olen paljasjalkainen helsinkiläinen. Olen saanut ihastuneita päivittelyjä siitä, että ensimmäiset 12 vuotta asuin luonnonkauniissa Vallisaaressa erään kapiaisen kakarana.

Työurani alkoi lapsenvahdin töistä Kruununhaassa, kun olin 16-vuotias. Ensimmäisen vakituisen työpaikkani sain Poliisin osoitetoimistosta, missä toimin kortistonhoitajana.

Vuonna 1975 siirryin Poliisista Vakuutus Pohjolaan, missä työnkuvaani kuului käytännön toimia, kuten esiinvetoa. Pohjolassa siirtyilin työstä toiseen 30 vuoden ajan, kunnes avautui toimistoemännän paikka Conventumissa 2003, ja minä sen paikan sain.

Useat finanssimaailman fuusiot heittelivät: Ensin Pohjola Rahastoyhtiöön, sitten yhdistyivät OP ja Pohjola. Siinä vaiheessa minä otin tukipaketin, ja suunnitelmissani oli mm. kouluttautua huonekalujen entisöijäksi tai verhoilijaksi.

Ystäväni Kristiina kuitenkin torppasi nämä suunnitelmat ja päädyin vuonna 2008 eQ:n vastaanottoon, joka myöhemmin muuttuikin sitten Nordnetin vastaanotoksi. (Helena on siis todellinen paljasjalkainen Nordnetiläinen – lue lisää Nordnetin Suomen sivuliikkeen historiasta täältä.)
 

Kerro jokin hauska tapahtuma urasi varrelta!


Jo edellä mainittu Kristiina tarvitsi eQ:ssa itselleen vuorotteluvapaan sijaisen kesäksi. Sijaisen sai palkata vain työttömyyskortistosta, joten minä olin sopiva kandidaatti siihen. Sain sitten kutsun haastatteluun. Hauskaa oli se, että Kristiina muisti minut, mutta todellinen hauskuus alkoi vasta itse työhaastattelussa.

Haastattelussa oli mukana Kristiinan esinainen Anne (tuttu Pohjola Rahastoyhtiöstä), Kristiina ja minä. Nauroimme koko ”haastattelun” ajan niin, että vedet valuivat silmistä ja meinasi tuolikin kastua. Kaiken sen räkätyksen lomassa saatiin kuitenkin sopimukseen nimet alle. Siitä alkoi urani eQ:ssa ja Nordnetissä.
 

Mitä jäät kaipaamaan työstäsi?


Puhun mieluummin työyhteisöstä. Olen viihtynyt erittäin hyvin ja aika on mennyt nopeasti. Mahtavia työkavereita ikäerosta huolimatta. Minulla on käynyt varsinainen munkki!
 

Millaisia ovat eläkesuunnitelmasi?


Antaa elämän viedä. Liikuntaa, mökkeilyä, jne. Aion kaivaa vanhat hobbyt pöydälle: Käsitöitä, piirtämistä, maalaamista, mökkipihan hoitoa…
 

Mitä aiot tehdä ensimmäisenä eläkepäivänäsi?


Se on virallisesti sunnuntaina 1.1.2017. HUOKAISEN. Talviloma on tuolloin juuri pidetty, mutta huomennakaan ei tarvitse lähteä töihin. Ajatuskin olemisesta tuntuu niin hyvältä.
 
 
Kiitos kuluneista vuosista ja mukavia eläkevuosia, toivoo koko Nordnet Suomen väki!

Artikkeli Helenan eläkehaastattelu – miten Stadin tyttö päätyi Nordnetiin? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi jakso 53 – Finnairilla Suomi nousuun?

To, 17/11/2016 - 13:35

 
 
Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo #rahapodin haastateltavana!

Miltä Finnairin kannattavuus ja kilpailutilanne näyttävät? Miten kasvavat matkustajavirrat Aasiasta näkyvät Finnairin toiminnassa ja miltä yhtiön tulevaisuus näyttää toimitusjohtajan mielestä? Voidaanko Finnairista tehdä maailman johtava lentoyhtiö?
 
Kuuntele jakso tästä:
 

 
 
Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.
 
Aiemmat #rahapodi-jaksot löydät täältä
 
 
Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

 

Artikkeli #rahapodi jakso 53 – Finnairilla Suomi nousuun? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pari sanaa tulevasta osinkokeväästä

Ke, 16/11/2016 - 18:23

Suunnitelmatalousihmisen logiikassa pörssiyrityksellä menee liian hyvin, jos se pystyy maksamaan osinkoja. Parin viime vuoden aikana olen törmännyt useaan vaatimukseen osinkomaltista, mikä olisi työnantaja- ja omistajapuolen vastaantulo palkansaajien kohtaamille myönnytyksille. Ja selväksi on käynyt, että yleisen elämänkokemuksen valossa osinkojen leikkauspuheet uppoavat kansaan kuin häkä.

Surkuhupaisimmissa ideoissa palkankorotuksia on ehdotettu sidottaviksi osingonkorotuksiin. Moni on myös lahjakkaasti sotkenut taseen ja tuloslaskelman kuvitellessaan, että osingonleikkauksilla voitaisiin pelastaa työpaikkoja ja parantaa kannattavuutta. Odotettavissa on, että pian ilmoille kajahtaa jälleen sesonkiluonteisesti sama osinkovirsi. Listaan tässä merkinnässä kuitenkin viisi syytä, miksi osinkoleikkuri olisi järjetöntä ”omistajien vastaantulona”.

1) ”Huima osinkopotti” on vain 4,5 prosentin vuotuinen kassavirta sijoitusten markkina-arvolle.

Helsingin pörssin yritykset maksoivat viime keväänä noin 11 miljardin euron osingot. Tämän lukeman myös toimittajat saavat raportoitua jutuissaan yleensä mallikelpoisesti, joskus jopa suurin kirjaimin.

Olen saanut kuulla useamman kerran, että tällaisten pottien maksaminen on suuri vääryys. Summallahan rahoittaisi pahimmillaan kokonaan Suomen valtion vuotuisen, nykyään jo useamman vuoden nettovelkaantumisen.

Valitettavasti keskustelukumppaneilta on yleensä unohtunut mainita vertailukohtana, että pörssiyritystemme yhteenlaskettu markkina-arvo on tänään 245 miljardia euroa.
Sen verran omistajilla on niissä rahaa kiinni.

Kuinka paljon alle viiden prosentin osinkotuotolla pitäisi kantaa sekä markkinariski että kaikki yhtiökohtaiset riskit?

2) Vain kokonaistuottoa tarkastelemalla on mahdollista arvioida sijoitustoiminnan menestystä.

Sijoittajan kokonaistuotto muodostuu pääomavoitoista ja osingoista. Sijoitustuoton kannalta ei ole itseisarvoista merkitystä, painotetaanko osakevalinnoissa matalaa nykyosinkoa, korkeaa nykyosinkoa vai jopa nollaosinkoja.

Pääasia on, että osingonjaosta jäljelle jäävä osuus yhtiön tuloksesta investoidaan liiketoimintaan, ja siten tuloskasvu sysää osakekurssin nousuladulle tavalla tai toisella.

Verkkopankin salkkunäkymän viimeinen rivi näyttää samalta riippumatta siitä, kertyykö tuotto korkean nykyosingon, korkean tulevan osingon vai omistusten kurssinousun kautta.

Mikäli yhtiö ei jaa osinkoa lainkaan, kohoaa sen osakekurssi voimakkaamman tuloskasvun vuoksi ripeämmin, kompensoiden puuttuvat osingot.

3) Pääoman allokoinnin näkökulmasta osingon oikea määrä riippuu aina yrityksestä.

Menestyvä sijoittaja ei tarvitse ainoastaan hyviä liikkeenjohtajia hoitamaan varojaan. Hän tarvitsee myös pääoman taitavia allokoijia yrityksen johtotehtäviin.

Pörssiyrityksen tehtävä ei ole maksimaalinen työllistäminen tai liiketoiminnan kokoluokan itseisarvoinen kasvattaminen. Olennaisinta on kyky allokoida omistajien pääomaa tehokkaasti ja luoda omistaja-arvoa.

Esimerkiksi startup-yrityksessä se tarkoittaa usein nollaosinkoa, mikä on omistajien intressin mukaista toimintaa, koska liiketoiminta janoaa kasvua.

Käytännössä pääoman tehokas allokointi tarkoittaa sitä, että voittovarojen käyttötarkoitus jaetaan kulloisellakin ajan hetkellä houkuttelevuuden mukaan esimerkiksi velkojen lyhentämiseen, omien osakkeiden takaisin ostamiseen ja investointeihin. Yksi mahdollinen, mutta yhdeksän kertaa kymmenestä liian riskialtis, tapa sijoittaa voittovaroja on myös yritysosto.

Ja lopulta, kun kaikki muut vaihtoehdot on yleensä jo kahlattu läpi, maksetaan osinkoja.

Jos yritysjohto siis ehdottaa lähes koko tulosta maksettavaksi osinkoina, on kritiikin antamisen tarve ensisijaisesti omistajalla, ei muilla sidosryhmillä. Tällaisessa tilanteessa johto ei löydä varoille järkeviä uudelleensijoituskohteita (visioita) liiketoiminnassa, joten voi kysyä, tekeekö se työnsä puhtain paperein.

4) Omistajan kassavirta ei tyrehdy missään skenaariossa.

Halutessaan osakkeenomistaja voi luoda haluamansa voitonjaon itse. Tämä onnistuu tarvittaessa vaikka päivittäin.

Käytännössä temppu toteutetaan myymällä osakkeita valittu prosenttimäärä salkun kohdeyhtiön osakkeiden kappalemääräisestä omistuksesta. Osingonjaossahan ei ole käytännössä kyse arvon luomisesta, vaan varallisuuden siirtämisestä yhtiön taseesta omistajan omaan taseeseen. Kokonaisomaisuus ei muutu, vaikka osingonjako korvattaisiin osakkeiden myynneillä.

5) Kun joka tilikauden alussa omistajilla on alati kasvava määrä rahaa kiinni liiketoiminnassa, on osingon perusteltua olettaa kasvavan asteittain, vaikka varojen prosentuaalinen tuotto olisi vakio.

Pörssiyritykset maksavat keskimäärin noin kaksi kolmasosaa tuloksistaan ulos osinkoina. Jäljelle jäävä kolmasosa jää yrityksen taseeseen kasvamaan korkoa korolle.

Jokaisen tilikauden alussa yrityksen (omistajien sijoittama) oma pääoma on yleensä suurempi kuin edellisen tilikauden alussa.

Omistajilla on siten alati kasvava määrä varoja kiinni liiketoiminnassa. Näin ollen on luonnollista olettaa, että myös vuotuiset passiiviset tulot kasvavat lähtökohtaisesti samassa suhteessa.

Vastaava logiikka soveltuu myös talletustiliin: mikäli lisäät vuosikoron pääomaan ja sijoitat koko potin seuraavaksikin vuodeksi, oletat kaiketi saavasi saman koron myös lisätylle pääomalle?

Valtionyhtiöt vaaravyöhykkeellä

Osinkomaltin ehdotuksissa on vaarana, että se ulottuu myös yrityksiin, joilla ei ole ”osingoista säästetyille varoille” lähimainkaan järkeviä investointikohteita. Yksityiset yritykset saavat varmasti asiansa järjestettyä, mutta entä valtionyhtiöt? Pääsemmekö taas seuraamaan poliitikkojen vaatimuksia osingonleikkauksista?

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

HUIPPUSUOSITUN SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: eyewashdesign: A. Golden via Foter.com / CC BY-NC-ND

Artikkeli Pari sanaa tulevasta osinkokeväästä julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit