Nordnetbank

Tilaa syöte syöte Nordnetbank
Just another Nordnetboggen Sites site
Päivitetty: 41 min 55 s sitten

Nokia palasi uusien asiakkaiden ylivoimaiseksi suosikkiosakkeeksi

Pe, 27/05/2016 - 10:52

Nordnet Suomeen huhti-toukokuussa 2016 uuden tilin avanneiden keskuudessa Nokian osake on ollut yhtä suosittu kuin menneinä loiston vuosina. Tuoreissa salkuissa on hyödynnetty osakkeen roimaa alamäkeä viimeisten 12 kuukauden aikana. Listaan tähän merkintään uusien asiakkaiden kymmenen omistetuinta osaketta.

Omistetuimmasta osakkeesta aloittaen Nordnetin uudet suomalaisasiakkaat omistavat seuraavia yhtiöitä:

1. Nokia (31 % uusista salkuista omistaa)
2. Fortum (11 % uusista salkuista omistaa)
3. Nordea (11 % uusista salkuista omistaa)
4. Kone (7 % uusista salkuista omistaa)
5. Outokumpu (5 % uusista salkuista omistaa)
6. Stora Enso R (5 % uusista salkuista omistaa)
7. Telia (4 % uusista salkuista omistaa)
8. Neste (4 % uusista salkuista omistaa)
9. Bittium (3 % uusista salkuista omistaa)
10. Caverion (3 % uusista salkuista omistaa)

Nokian osake on ollut kevään ja alkukesän ylivoimainen ostosuosikki. Tämä vaikuttaa järkiliikkeeltä paitsi yhtiön tulosperusteisen arvostuksen eli p/e-luvun laskun näkökulmasta myös siksi, että Nokiasta on saatavilla vielä yli viiden prosentin osinkotuotto nykykurssilla. Heikosta osavuosituloksesta huolimatta tämän tapauksen ”näe metsä puilta” on se, että integraatio ja Alcatel-Lucentin fuusioiminen etenee paitsi alkuperäistä aikataulua nopeammin, mitä ilmeisimmin myös hieman alkuperäistä säästötavoitetta paremmin.

Fortumin ja Nordean osakkeita on ostettu selvästi osinkoteemalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että Fortum ei enää kilpaile suosiossa Nokian kanssa, kuten se teki koko vuoden 2015 jälkipuoliskon ajan. Parhaimmillaan Fortum jopa ohitti Nokian suomalaisten piensijoittajien omistetuimpien osakkeiden listalla viime syksynä tietyillä paikkakunnilla. Nyt Nokiaa omistetaan taas koko Nordnetin suomalaisessa asiakaskunnassa eri salkkujen määrällä mitattuna noin 20 prosenttia Fortumia laajemmin.

Kiina-teemasta voidaan havaita, että piensijoittajat hyödyntävät Koneen kurssilaskut välittömästi ostopaikkoina. Yhtiöllä on vahva mielikuva laadusta ja pitkän aikavälin kasvusta, eivätkä nämä kuvitelmat ole tuulesta temmattuja.

Venäjä-sidonnaiset yhtiöt loistavat, Fortumia lukuun ottamatta, poissaolollaan ostetuimpien listalta. Näin siitäkin huolimatta, että öljyn hinta on raketoinut viime aikoina.

Pienemmistä yhtiöistä voidaan nostaa esille Caverion, joka antoi paitsi tulosvaroitusvyöryn myös kertoi epäillyistä väärinkäytöksistä ulkomaan liiketoiminnossaan. Osakkeen reippaan kurssilaskun myötä piensijoittajat ovat laittaneet käden alle ja kahmineet osaketta yhtiön kokoluokkaan ja keskisuuren yhtiön normaaliin vaihtomäärään nähden tuntuvasti salkkuihinsa. Kaikki tämä on tapahtunut verrattain lyhyessä ajassa. Caverionin osakkeen matalapaineen jatkuttua ostoinnostuksen voi ennakoida jatkuvan.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Caverionin, Fortumin, Telian ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: wintercool612 via Foter.com / CC BY

Artikkeli Nokia palasi uusien asiakkaiden ylivoimaiseksi suosikkiosakkeeksi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi 35 – Vieraana Li Andersson (vas.)

To, 26/05/2016 - 14:06

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Li Andersson vieraana #rahapodissa. Millaisia tunteita Solidium, valtion kehitysyhtiö ja Talvivaara herättävät haastateltavassa? Entä miten hän itse sijoittaa ja suhtautuu osinkojen verotukseen, Panaman tietomurtoon ja Suomen eläkejärjestelmään?

 

Viikon aiheet

Muun muassa näihin aiheisiin paneudutaan tässä jaksossa:

  • Solidium ja valtion kehitysyhtiö – Lin ajatukset aiheesta
  • Mitä muutoksia eläkejärjestelmämme kaipaisi?
  • Oma säästäminen
  • Posti pörssiin – onko ehdotuksessa mitään järkeä?
  • Mitä Talvivaaran suhteen pitäisi tehdä?
  • Pitäisikö osinkoverotusta helpottaa listaamattomien yhtiöiden osalta?
  • Perustulo vs. perustili – mitä vasemmisto ehdottaa?

 

Kuuntele rahapodia

Jaksoja voit kuunnella osoitteessa www.nordnet.fi/rahapodi, iTunesin tai SoundCloudin kautta.

 

Mistä aiheesta haluat kuulla seuraavassa jaksossa?

Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Aiheita voi ehdottaa Twitterissä hastagilla #rahapodi tai sähköpostitse osoitteeseen rahapodi@nordnet.fi.

Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Artikkeli #rahapodi 35 – Vieraana Li Andersson (vas.) julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Tuottoa pienellä riskillä — pörssin ilmaiset lounaat

Ti, 24/05/2016 - 11:07

Otsikko on provokatiivinen. Nimittäin joka päivä lukemattomat sijoitusneuvojat kertovat asiakkailleen, että hyvä tuotto-odotus ja korkea riski käyvät käsi kädessä.

Totuus on kuitenkin toinen.

 

Riskin määritelmä rahoitusteoriassa

Joillakin rahoituksen peruskursseilla opetetaan, että osakkeen riskitason mittari on volatiliteetti. Mitä rajumpi kurssin heilahtelu, sitä enemmän riskiä. Volatiilimpien osakkeiden tuotto-odotuksen pitäisi teorian mukaan olla korkeampi kuin vakaampien.

Volatiliteetti on kuitenkin suure, jonka sijoittaja voi halutessaan jättää huomioimatta.

Ajatellaan että osakkeen kurssi on tänään 10 euroa. Sijoittaja arvioi yhtiön todelliseksi arvoksi 30 euroa per osake. Jos sijoittaja on analyysissaan oikeassa, kurssi saavuttaa ennemmin tai myöhemmin yhtiön osakekohtaisen todellisen arvon. Mitä väliä sillä on, kuinka volatiilin matkan osake kulkee ennen kuin saavuttaa yhtiön todellisen arvon?

Mr. Market has another endearing characteristic: He doesn’t mind being ignored.  If his quotation is uninteresting to you today, he will be back with a new one tomorrow.  Transactions are strictly at your option.

-Warren Buffett

Mr. Market — ei ihan harmiton hölmö

Kaiken kaikkiaan tuntuu epäilyttävältä ajatus siitä, että osakesalkun tuotto-odotusta yrittäisi säätää muuttamalla volatiileimpien ja vähiten volatiilien osakkeiden painoarvoja. Volatiliteetilla ei kuitenkaan ole mitään suoraa yhteyttä yhtiön fundamentteihin.

 

Todellinen riski

Maalaisjärjellä ajatellen kuitenkin ainoa riski, jolla on merkitystä, on se, että osakesalkun tuotto jää pitkällä aikavälillä alle (realistisesti asetetun) tavoitteen. Mitä enemmän tavoitteesta jäädään, sitä pahemmin riski on toteutunut. Pahimmassa tapauksessa pääomaa katoaa lopullisesti.

Pääoman lopullinen katoaminen ei tarkoita ainoastaan konkurssitilanteita. Ajatellaan seuraavaa tilannetta:

  • sijoittaja on maksanut osakkeesta 100 euroa
  • muutaman vuoden kuluttua paljastuu, että yhtiön kestävä osingonmaksukyky on ainoastaan 1 euro per osake per vuosi, eikä rivakkaa kasvutrendiä ole näköpiirissä
  • osa sijoittajan pääomasta on menetetty pysyvästi, sillä yhtiön edellä mainitun tasoisella osingonmaksukyvyllä osakekurssi tuskin enää koskaan tavoittaa 100 euron tasoa

 

Markkinatilanteen vaihtelun vaikutus riskiin

Palataan vielä epämääräiseen väitteeseen, joka inspiroi tämän kirjoituksen: ”Tuotto-odotus nousee vain riskitasoa nostamalla.”

Sijoitusneuvojat kiinnittävät yleensä liian vähän huomiota siihen, että osakesalkkujen riskiprofiili vaihtelee valtavasti sen mukaan, onko pörssissä ahne, neutraali vai masentunut tunnelma sillä hetkellä, kun osakesalkku kootaan.

Verrataan kesää 2007 ja talvea 2008–09.

Vuonna 2003 alkanut noususuhdanne oli kesään 2007 mennessä siivittänyt useimpien Helsingin pörssin yhtiöiden tulokset ennätyskorkeuksiin.

Vuodesta 2007 tähän päivään moni osake on tarjonnut nollatuottoa tai negatiivista tuottoa, sillä suhdannehuipulla kursseihin ladatut odotukset ovat osoittautuneet tuulesta temmatuiksi.

Talvella 2008–09 tilanne oli päinvastainen, kun keskiverto-osake oli laskenut yli 50 %. Markkinoiden romahduksen jälkeen pörssissä oli paljon vähemmän osakkeita, joiden kohdalla oli realistinen riski sijoituspääoman pysyvästä menettämisestä tai edes vaatimattomasta vaikkakin plusmerkkisestä tuotosta. Osakkeiden riskitaso oli siis laskenut rajusti.

Vuonna 2007 kelvollinen riskikorjattu tuotto-odotus Suomen osakemarkkinoilla oli kuin neula heinäsuovassa. Talvella 2008–09 sijoittajalta ei enää vaadittukaan läheskään yhtä paljon taitoa, jos vaan oli uskallusta ostaa osakkeita.

 

Ammattisalkunhoitajien työelämärealiteetit

Mitä suurempi yhtiö, sitä enemmän sen osakekurssi yleensä seuraa ammattisalkunhoitajien käyttäytymistä.

Useimpien ammattisalkunhoitajien on pakko peesata indeksiä ja pitää hoitamissaan salkuissa osakkeita, joissa pääoman lopullisen menettämisen riski on merkittävä.

Ajatellaan vaikka isoa teknologiayhtiötä, jolle järkevä p/e-arvostus on 20. EPS on 1 euroa. Kurssi on tänä vuonna 20 euroa. Jos markkinat innostuvat teknoista, kurssi voi ensi vuonna nousta 40 euroon. Jossain vaiheessa kun markkinat tulevat järkiinsä, sijoittajat menettävät puolet pääomastastaan. Mutta sitä ennen kurssi ehtii vielä vuonna 2018 kaksinkertaistua 80 euroon.

Ne salkunhoitajat, joilla yliarvostetut yhtiöt ovat indeksipainolla salkussa, saavat pitää työpaikkansa. Ne jotka myivät kalliit osakkeet p/e:llä 40, ovat vaarassa menettää työpaikkansa ennen kuin kupla puhkeaa.

 

Piensijoittajalla ei välttämättä taitoja riskinhallintaan

Vaikka ammattisijoittajat määräävät yleensä suurten yhtiöiden kurssit, amatöörisijoittajillakin on vaikutusta varsinkin pienten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden kursseihin.

Piensijoittajat eivät monesti osaa suhteuttaa tuotto-odotusta pääoman menettämisen riskiin.

Kun moni piensijoittaja oli varma että Talvivaarasta oli tulossa jättimenestys, he ostivat Talvivaaraa. Aakkosissa seuraavana tulevan vakaan kuluttajatuoteyhtiön Tikkurilan riskiprofiili oli Talvivaaraan verrattuna eri planeetalta, mutta piensijoittajilla ei monesti ole työkaluja, joiden avulla olisi mahdollista valita osakemarkkinoilla itselle sopivia riskiprofiileja.

Tiivistettynä ammattisalkunhoitajat periaatteessa osaavat riskinhallinnan mutta eivät voi sitä käyttää. Monet amatöörisijoittajat eivät osaa, eivätkä siksi voi.

 

Riskin kaihtaja kohtaa vähemmän kilpailua

Samaan aikaan kun reaalitaloudessa tuotantoa rationalisoidaan, finanssimarkkinoilla suuntaus on pikemminkin kohti epärationaalista lyhyen tähtäimen tuottojen jahtaamista. Sijoittajat valitsevat lyhyen tähtäimen nollasummapelin pitkän tähtäimen plussummapelin sijasta.

Osakemarkkinoilla on valtavasti enemmän kilpailua hyvistä lyhyen tähtäimen tuotoista kuin ehkä hitusen vaisummista, mutta riskikorjattuna verrattomasti paremmista tuotoista:

  • osake X:llä on hyvää lyhyen tähtäimen momentumia, pidemmän aikavälin tuotto-odotus 10 % p.a., mutta hyvin suuri riski liiketoiminnan katastrofaalisesta epäonnistumisesta
  • osake Y ei ole viime aikoina liikkunut mihinkään, pidemmän aikavälin tuotto-odotus 9 % p.a., vakaa ja ennustettava bisnes, pieni riski yhtiön kannattavuuden notkahtamisesta
  • sijoittajilla on taipumus valita yhtiö X

 

Menetettyjen pääomien tuhoisa vaikutus salkkuun

Pörssissä toistuu aika ajoin tilanne, jossa parhaiden mestarisijoittajien vuosikymmenien aikana taotut 20 % p.a. vuosituotot näyttävät naurettavan pieniltä.

Osakemarkkinoiden ollessa suotuisat aloittelevat sijoittajat tekevät kymmenien prosenttien vuosituottoja. Pörssin ollessa euforinen jotkut onnekkaat amatöörisijoittajat tekevät satojen prosenttien vuosituottoja. Onnenkantamoisilla jättipotteja hankkineilla sijoittajilla on kuitenkin taipumus menettää voittonsa. Ruletissakin jos menee riittävän monta kertaa all-in mustalle, lopputulos on huono.

20 % p.a. vuosituotot vuosikymmenten yli ovat tavattoman harvinaisia ennen kaikkea siksi, että korkoa korkoa -ilmiö rankaisee ankarasti varsinkin sijoituksista, joissa pääomaa menetetään pysyvästi.

Useimmille maailman menestyneimmille sijoittajille on yhteistä se, että he ymmärtävät hyvin syvällisesti korkoa korolle -periaatteen.

Warren Buffett, Seth Klarman ja kumppanit ovat aina tajunneet, että pääoman menettämisen välttäminen on paljon parempi pohja sijoitusstrategialle kuin ahne parin lisäprosenttiyksikön puristaminen hyvän vuoden sijoitustuottoon.

Mestarisijoittajat kiinnittävät hyvin paljon huomiota riskinhallintaan. Loistavat pitkän aikavälin tuotot näyttävät joskus tulevan melkeinpä vaan mukavana sivutuotteena, kun ollaan osakemarkkinoilla mukana pitkäjänteisesti, ei mennä mukaan muotivillityksiin ja osataan kiertää ansat.

 

Laadukkaat yhtiöt tuottokärjessä

Osaketuottoja Yhdysvalloissa ovat tutkineet mm. kaksi Jeremyä, siis Grantham sekä Siegel, ja Helsingin pörssissä Kim Lindström. Vuosikymmenien mittaisilla tarkastelujaksoilla tuottokärjessä eivät suinkaan ole riskisimmät osakkeet vaan laatuyhtiöiden osakkeet.

Näiden laatuyhtiöiden osakkeet ovat keskimääräistä vähemmän volatiileja, eli hypoteesi volatiliteetin ja osaketuottojen korrelaatiosta voidaan heittää roskakoriin saman tien.

Parhaat osaketuotot tulevat usealla eri mittareilla laadukkaista yhtiöistä.

Nämä yhtiöt:

  • kasvavat kansantaloutta jonkin verran nopeammin
  • tyytyväiset ja uskolliset asiakkaat
  • on hinnoitteluvoimaa
  • vahva brändi
  • pääoma tuottaa erinomaisesti
  • vapaa kassavirta on vuolas
  • kasvun rahoittaminen ei yleensä vaadi jättiläisinvestointeja
  • investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, eli velkaa ei juurikaan käytetä

Jeremy Siegel tutki kirjaansa The Future for Investors varten kaikkien vuonna 1957 S&P500-indeksissä mukana olleiden ja jossain muodossa (samalla nimellä, eri nimellä, pilkottuina jne.) vuonna 2003 edelleen olemassa olleiden yhtiöiden osaketuotot tuolta 46 vuoden ajanjaksolta.

Kuten todettu, tuottolistan kärjen muodostivat kaikilla mittareilla arvioiden laatuyhtiöt: Philip Morris, Abbott Labs, Bristol-Myers Squibb, Tootsie Roll Industries, Pfizer, Coca- Cola, Merck, PepsiCo, Colgate-Palmolive, Crane, Heinz, Wrigley jne.

 

Yhtiöiden velka ja sijoittajan riskinhallinta

Warren Buffettilta löytyy viisauksia joka lähtöön. Velasta hän on todennut, että taitavat sijoittajat, liikemiehet ja yritykset eivät tarvitse sitä, kun taas huonot sijoittajat, liikemiehet ja yritykset se tuhoaa.

Kun katsotaan vuosikymmenien tuottotilastoja, kärkipäässä ei näy yhtiöitä, joilla on ollut tapana rakentaa liiketoimintaansa paljon velkarahalla. Jotkin osakkeet ovat ehkä olleet hyvällä tuotto-uralla, kunnes jossain kriisissä yhtiöt ovat ylivelkaantuneina menneet konkurssiin tai joutuneet järjestämään annin, jossa suuri osa yhtiöistä on siirtynyt uusille omistajille pilkkahintaan.

Ja yhtiön runsas velka kertoo usein siitä, että on ongelmia pääoman matalan tuoton, heikon vapaan kassavirran ja löperöiden investointien tai yritysostojen kanssa.

Jos sijoittaja haluaa hyvää riskikorjattua tuottoa, salkku pitää rakentaa vahvataseisten yhtiöiden varaan. Velkaiset yhtiöt saavat olla mukana vain pienellä painolla paitsi silloin, kun yhtiöiden velkaisuus on sijoittajille kirosana ja velkaisten yhtiöiden kurssit nuijittu pohjamutiin.

 

Lopuksi

Kirjoitus ei anna konkreettisia sijoitusvinkkejä. Niinpä joku lukija saattaa todeta, että haarukka ja veitsi on terotettu, mutta lounaslautanen jäi tyhjäksi. Kirjoitus jää kuitenkin tarkoituksella yleisemmälle tasolle.

Kun sijoittajalla on yhtäältä rohkeutta pysyä mukana osakemarkkinoilla aivan kaikissa käänteissä — varsinkin kriisien aikana — ja toisaalta taitoa kiertää suuri enemmistö yhtiökohtaisista ansoista eli pitää yhtiökohtaiset riskit hallinnassa, lopputulos on vuosikymmenien tähtäimellä hyvä tai suorastaan erinomainen.

Artikkeli Tuottoa pienellä riskillä — pörssin ilmaiset lounaat julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi 34 – Vieraana Elina Lepomäki (kok.)

Pe, 20/05/2016 - 13:49

Kokoomuksen kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki vierailee #rahapodissa. Mitä muutoksia Elina tekisi valtionvarainministerinä, miten hän suhtautuu Solidiumiin ja miten hän itse säästää? Kuuntele jakso ja opi uutta Elinasta.

Viikon aiheet

Muun muassa näihin aiheisiin paneudutaan tässä jaksossa:

  • Miltä Elinan 100 ensimmäistä päivää valtionvarainministerinä näyttäisi?
  • Liberan ehdottama perustili – miten tili käytännössä toimii?
  • Elinan suhtautuminen Solidiumiin ja valtion omistajaohjaukseen
  • Eläkejärjestelmämme – mitä muutoksia voisi tehdä?
  • Tasa-arvoinen verolainsäädäntö
  • Elinan oma sijoitustyyli
  • Pienten osinkojen verovapaus ja kansankapitalismi
Kuuntele rahapodia

Jaksoja voit kuunnella osoitteessa www.nordnet.fi/rahapodi, iTunesin tai SoundCloudin kautta.

 

 

Mistä aiheesta haluat kuulla seuraavassa jaksossa?

Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Aiheita voi ehdottaa Twitterissä hastagilla #rahapodi tai sähköpostitse osoitteeseen rahapodi@nordnet.fi.

Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Artikkeli #rahapodi 34 – Vieraana Elina Lepomäki (kok.) julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Uuden sijoituskirjan ennakkomyynti alkaa nyt!

Ke, 18/05/2016 - 22:39

Julkistan tänään sijoituskirjahankkeen yhdessä kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläisen kanssa. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Björn Wahlroos. Uutuuskirja paljastaa kahdeksan menestyssijoittajan reseptit sekä soveltaa niitä Helsingin pörssiin ja nykyhetken markkinatilanteeseen.

Sijoita kuin guru -kirjassa puretaan auki finanssimaailman kunnioitetuimpien mestareiden sijoitusfilosofiat. Kirja paljastaa esimerkiksi sen, miten legendat ovat tehneet miljardinsa, kuinka Benjamin Graham valitsi osakkeita ja miksi Warren Buffett on maailman menestynein sijoittaja – ja mitä Buffett ostaisi tänään Helsingin pörssistä.

  • Elämme aikaa, jolloin sijoitustoiminnassa varovaisuudesta on tullut maksullista. Vain hullu jää nyt tuleen makaamaan. Menestyjä yrittää riskin eliminoimisen sijaan hallita sitä. Sijoita kuin guru ei jätä lukijaa nykytilassa osin käyttökelvottomien yleisen tason sijoitusperiaatteiden varaan, vaan kirjassa luodaan nykypäivän osakesalkut siten kuin gurut olisivat ne suunnitelleet, kertoo Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
  • Gurujen sijoitusperiaatteita sovelletaan markkinoilla kaiken aikaa. Niihin perehtyminen auttaa myös näkemään, kuinka monelta kantilta sijoittamista voi lähestyä – ja menestyä, sanoo kirjailija ja pörssitoimittaja Karo Hämäläinen.
  • Yrityskaupoissa pannaan yleensä yhteen Alcatel ja Lucent ja 1+1 on suunnilleen puolitoista. Kirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan ole dinosaurusten fuusio vaan touhua, jossa toisiaan sopivasti täydentävät tekijät saavat tuotettua lukijalle enemmän kuin kumpikaan kirjoittaja yksin. Aavistelin, että Jukan kanssa olemme sopivasti erilaisia, jotta hajauttamishyötyä tulisi rutkasti. Niin kävi, enemmän kuin osasin aavistaa ennalta, jatkaa Hämäläinen.

Sijoita kuin guru -kirjan voi tilata jo nyt ennakkoon. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan heinäkuun jälkipuoliskolla, selvästi ennen kirjan virallista yleisöjulkistustilaisuutta, joka järjestetään elokuussa 2016.

Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Kirja on noin 240-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Hansaprintissä.

Kaikille kirjatilaajille luvataan kahden viikon täystyytyväisyystakuu kirjan toimituksen jälkeen. Lasku tulee kirjan mukana kahden viikon maksuajalla. Tilauslomakkeella on myös mahdollista pyytää laskun toimittamista eri osoitteeseen.

ENNAKKOTILAA SIJOITA KUIN GURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Suuremmissa tilauserissä ja ulkomaille toimitettaessa voi ottaa yhteyttä: jukka.oksaharju@nordnet.fi

Artikkeli Uuden sijoituskirjan ennakkomyynti alkaa nyt! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

First Internet: kasvutarina jatkuu

Ma, 16/05/2016 - 00:32

Esittelin nordnetblogissa muutama kuukausi sitten Yhdysvaltalaista pientä nettipankkia First Internet Bancorpia (Ticker:INBK). Pankki julkaisi ensimmäisen kvartaalin tuloksen yli kuukausi sitten jatkaen vahvaa kasvua. Sen lisäksi pankki tiedotti ATM-antisopimuksesta (kirjainlyhenne at-the-market -sanasta), mikä mahdollistaa lisäpääoman nostamisen ketterällä tavalla kasvuvauhdin ylläpitämiseksi. Käyn tässä kirjoituksessa läpi mitä ATM-antisopimus (ATM-offering) tarkoittaa pankin kasvutarinan jatkumisen kannalta.

Yhtiö esiteltiin ensimmäisessä kirjoituksessa tarkemmin, joten pidän esittelyn tässä hyvin lyhyenä. First Internet Bancorp on holding-yhtiö joka omistaa First Internet Bank of Indianan, verkko- ja mobiilipankkina toimivan lainaajan jolla ei ole yhtäkään kivijalkakonttoria. Pankki myöntää mm. asuntolainoja, yrityslainoja, nichelainoja kuten karavaanari- ja hevosvaunulainoja sekä kiinteistölainoja. Vuonna 1999 toimintansa aloittanut pankki on kasvanut käytännössä tyhjästä nyt yli 1,5 miljardin dollarin taseen pankiksi. Kasvu on toteutunut pääosin orgaanisesti, kokeneen johtoryhmän luotsaamana. Finanssikriisin aikana pankin tulos kävi pahimmillaan kaksi miljoonaa pakkasella 2009 mutta johto navigoi pankin turvallisesti kriisin yli ilman ulkopuolista apua. Pankin lainauspolitiikka on konservatiivista ja johtuen maantieteellisestä rajoittamattomuudesta pankki ei ole sidottu yhteen osavaltioon tai alueeseen vaan voi lainata siellä missä on maksukykyisimmät asiakkaat ilman konttoriverkoston kuluja. Tämä mahdollistaa asiakkaille alhaisemmat maksut ja paremmat talletuskorot ja toisaalta pääosin automatisoidulle pankille tehokkaamman kulurakenteen. First Internetia voi pitää monesta syystä hyvin johdettuna kasvupankkina jolla on ns. ”disruptive business model”. Kilpailuetua tuo ensiluokkainen asiakaspalvelu ja nichesegmentteihin erikoistuminen. Raskaan konttoriverkoston kulujen puuttuessa pankki pystyy kilpailemaan myös alhaisin hinnoin. Kun perustajatoimitusjohtaja David Beckeriltä kysyttiin, mitä muilla pankeilla on ja First Internetillä ei ole, hän vastasi ytimekkäästi ”pitkiä jonoja aulassa”.

First Internet on kasvanut nopeasti. Tase oli ensimmäiseen kvartaaliin 2016 mennessä kasvanut yli 1,5 miljardin dollariin mikä on kolme kertaa suurempi tase kuin vuonna 2010. Samaan aikaan ongelmaluotot (ei lyhennyksiä yli 90 päivään) ovat laskeneet 0,04%:iin koko lainakannasta, kun Yhdysvaltalaisten pankkien keskiarvo on 1,15%. Tämä lukema kertoo erinomaisesti hallitusta lainauspolitiikasta. Pankin oman pääoman tuotto eli ROE on jäänyt kuitenkin alle 10%:iin, johtuen valtavasta kasvusta sekä viime vuosien investoinneista it-järjestelmiin: pankin lainausinfrastruktuuri on suunniteltu paljon suuremmalle pankille. Johto on visioinut 25%-30% vuosittaista taseen kasvuvauhtia. On aritmeettinen tosiasia, että mikäli pankin on pidettävä OPO:n osuus tietyssä suhteessa taseeseen luottotappioiden varalta mutta ROE on pienempi kuin taseen kasvuvauhti, jää OPO vuosi vuodelta suhteessa pienemmäksi. Ensimmäisellä kvartaalilla pankin Tier 1 Capital Ratio oli enää 9,38%, kun vuonna 2014 se oli vielä 12,55%. Suuremmalla kilpailijalla BOFI:lla, joka on lainauspolitiikaltaan ja -portfolioltaan kylläkin tyystin erilainen pankki, ROE on melkein 20% mikä antaa osviittaa mihin täydessä potentiaalissaan verkkopankit voivat päästä. Nollakorkojen aikakaudella, jonka voi syystäkin uumoilla jatkuvan vielä pitkään maailmantalouden epätasapainojen korjaantuessa hitaasti, korkeat ROE lukemat pankeilla ovat harvinaisia.

 

Pankki siirtyy kasvussa uuteen vaiheeseen

Pitääkseen yllä kasvuvauhtia pankki on rekisteröinyt ATM -antisopimuksen lisäpääoman nostamiseksi. ATM-antisopimus on osakeannin muoto, jossa yhtiö voi laskea liikkeelle uusia osakkeita välittäjän kautta aina tarpeen tullen nostaen rahaa itselleen. First Internet nosti vuonna 2013 melkein 30 miljoonaa dollaria uutta pääomaa perinteisellä annilla ja tämän summan nielemiseen meni pieneltä pankilta muutama vuosi. Uusi ATM-antisopimus on ketterä, sillä pankki voi nyt nostella pieniä eriä kerrallaan sitä mukaan kun aletaan lähestyä omavaraisuusasteen alarajaa. Tämänhetkinen sopimus mahdollistaa annit 25 miljoonaan dollariin asti, mutta kokonaisuudessaan pankki rekisteröi jo joulukuussa ilmoituksen anneista mahdollisesti 100 miljoonaan dollariin asti. Tämä summa mahdollistaisi 3 miljardin taseen vuoteen 2018 mennessä ja 5 miljardin taseen vuoteen 2020 mennessä arvioni mukaan, sillä nykyinen ROE ei mahdollista riittävää tulonlähdettä itse ylläpidettyyn kasvuun. OPO on nyt reilu 100 miljoonaa dollaria.

 

Osakeannit eivät yleensä ole ilon asia, vaan monesti erityisesti tappiolliset yhtiöt paisuttavat osakekantaansa (ja dilutoivat tulevaisuuden osuuksia voitoista nykyisiltä omistajilta: siihen on syynsä miksi esimerkiksi Warren Buffett on ollut todella pihi käyttämään Berkshiren Hathwayn omia osakkeita kauppojen rahoittamisen välineinä). First Internetin tapauksessa, kun ROE ei ole tällä hetkellä vielä mitenkään toimialallaan erikoinen vaan hyvin keskinkertainen, kysymys antien omistaja-arvoa luovasta dimensiosta on erittäin aiheellinen. On kuitenkin syytä uskoa, että tosiasiallinen pankin kannattavuus ei itseasiassa vielä näy selkeästi pinnalle: kulut suhteessa korkotuottoihin ovat vielä suhteellisen suuret, mutta kehitys on ollut oikeaan suuntaan ja nopeasti. Alla oleva graafi valottaa tätä hedelmällistä seikkaa enemmän:

Kuvaajasta näkee, että viimeisen yhdeksän kvartaalin aikana keskimääräinen q/q kasvu nettokorkotuotoissa on ollut 7,26% per kvartaali (yli 30% per annum) kun kulut ovat kasvaneet huomattavasti pienemmällä kertoimella 2,93%. Mitä pidemmälle tämä trendi jatkuu lainakannan kasvaessa (olettaen nettokorkomarginaalin pysyvän vakaana mitä se on viimeiset seitsemän vuotta pysynytkin), sitä suurempi osa pankin tuotoista muuntuu voitoiksi, laskien kulusuhdetta alas ja ROE:ta ylös. Kuvaajaan on lisätty myös muut tuotot kuten palkkiotuotot, mutta ne eivät ole luonteeltaan vakaita samalla tavalla kuin korkotuotot. Kun pankin lainakanta kasvaa n. 30% vauhtia ja korkotuotot myös mutta kulujen vuotuinen kasvu pysyy alle 12% tienoilla liiketoiminnan todellinen skaalautuva luonne pääsee esille muutamassa vuodessa.

Hahmottaakseni tätä kehityskulkua olen arvioinut vuosille 2015 – 2020 kasvuskenaarion, jossa pankin tase kasvaa 30%  ja kulut alle 12% vuosittain. Yhtiö joutuu nostamaan yhteensä 80 miljoonaa dollaria uutta pääomaa, jotka toteutukoot keskimäärin 35 dollarin kappalehinnalla per osake perustuen EPS:n paisumiseen. Pankin tase paisuu yhteensä noin viiteen miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä TCE/TA -suhteen (tangible common equity to tangible assets) pysyessä pakollisen yli 6%:n, mikä sekin on kireähkö.  Tässä skenaariossa tuotot kehittyisivät näin:

Miljoonaa ROE Nettotulos $ Tase $ Osakkeiden lkm EPS $ BVPS $
2015 8,73 % 8,9 1270 4,54 1,96 22,24
2016e 10,00 % 11,6 1800 4,54 2,55 25,45
2017e 10,90 % 16,6 2340 5,11 3,25 29,77
2018e 12,11 % 23,7 3042 5,68 4,17 34,48
2019e 13,24 % 33,0 3950 6,25 5,27 39,81
2020e 14,57 % 45,8 5100 6,9 6,64 45,6

Kuten näkyy, maalailtu skenaario on todella bullish, mutta se antaa suuntaa pankin kasvupotentiaalista. Koska pankin tulos kasvaa verrattomasti nopeammin kuin osakekanta, kasvaa myös osakekohtainen tulos reilusti, keskimäärin 27% per annum. Skenaario on myös paljon positiivisempi mitä maalailin ensimmäisessä kirjoituksessani yhtiössä. Sen toteutuminen vaatii että luottotappiot pysyvät suunnilleen samalla tasolla kuin nyt. Uskon näin käyvän pitkässä juoksussa, mutta esimerkiksi uusi globaali taantuma nostaisi varmasti myös First Internetin luottotappioita. Pankki on kuitenkin vakavarainen ja uskon johdon kykenevän ohjaamaan paattia eteenpäin suuremmissakin tyrskyissä. Pankkeihin sijoittaessa on viime kädessä kuitenkin pystyttävä luottamaan johdon kykyyn pitää riskit kurissa lainaamisessa, sillä lainaportfolio on enemmän tai vähemmän mustalaatikko. Mitä vähemmän yllätyksiä ja tylsempää, sen parempi.

 

Arvostustasosta

First Internetin osakkeella käydään kauppaa keskimäärin 21 tuhannella kappaleella päivässä. Yhtiötä seuraa kaksi analyytikkoa, joiden tavoitehinnat ovat 35 $ ja 37 $, vastaavasti (heidän EPS ennusteensa vuosille 2016 ja 2017 2,63 $ ja 3,50 $, hieman omaani korkeammat). Yhtiön markkina-arvo on 106 miljoonaa $, mikä Yhdysvaltojen pörsseissä tarkoittaa todella pientä yritystä. Osakkeen ollessa vähän seurattu ja epälikvidi sen hinnoittelu ei välttämättä ole kovin tehokasta. Pankin oma pääoma per osake on tällä hetkellä 22,93 $ ja dilutoitu EPS 2,03 $ per osake osakkeen hinnan ollessa 23,49 $. P/B on 1,02 ja P/E 11,6. Markkinat eivät hinnoittele yhtiölle käytännössä minkäänlaista kasvua, mikä luo turvamarginaalia ja luo positiivista yllätysvaraa. Ja mikäli tuloskasvu ei realisoidukaan, pettymyksen alas päin pitäisi olla hyvin hallittu. Sen sijaan ironisesti matala P/B-arvostus syö tulevaisuuden tuottoja sillä mitä korkeammalla P/B-luvulla pankki voi laskea liikkeelle uusia osakkeita, sitä vähemmän se syö omistajien osuutta kirja-arvosta.

Kun suurempi kilpailu BOFI aloitti oman expansionsa ATM-osakeantien myötä, sen P/B paisui lopulta neljään ennen viime vuonna alkaneita shorttareiden hyökkäyksiä, jotka ovat nyt laskeneet kurssia merkittävästi ja P/B on enää ”vain” kaksi, 100% korkeampi kuin First Internetin. En usko First Internetin pääsevän matalampikorkoisen lainaportfolionsa ja konservatiivisemman lainauspolitiikkansa vuoksi samoihin ROE lukemiin (enkä usko sen myöskään samanlaista vihamielistä huomiota kuin suurempi kilpailijansa joka on julistautunut pankkialan anarkistiksi) kuin BOFI eikä sentään nelinkertaiseen tasearvostukseen, mutta on kaikki syyt uskoa että se ansaitsee huomattavasti korkeammat arvostuskertoimet mitä pörssi sille nyt suo.

EPS P/E 15 P/E 20 P/E 25
2015 $ 1,96 $ 29,40 $ 39,20 $ 49,00
2016e $ 2,55 $ 38,19 $ 50,93 $ 63,66
2017e $ 3,25 $ 48,69 $ 64,92 $ 81,15
2018e $ 4,17 $ 62,61 $ 83,49 $ 104,36
2019e $ 5,27 $ 79,08 $ 105,44 $ 131,8
2020e $ 6,64 $ 99,65 $ 132,87 $ 166,08

Yllä oleva taulukko kertoo vielä eri vuosien EPS ennusteella osakkeen hinnan mahdollisilla P/E luvuilla. Taulukko on suuntaa antava siitä, mikä lynchimainen efekti syntyy kun sekä EPS että P/E-kerroin nousevat samanaikaisesti. Pidän P/E 15-20 lukuja täysin realistisena pankille, eikä edes P/E 25 olisi liian korkea kerroin mikäli yli 25% EPS:n kasvuun päästään. En väitä, että nuo luvut välttämättä koskaan realisoituisi sillä huomista ei voi tietää, mutta jos johto kasvattaa pankkia edes suunnilleen samalla nopeudella ja taidolla mitä viimeiset 17 vuotta on pystytty, ovat nuo täysin saavutettavissa olevia lukuja. Aika näyttää.

 

Omistan tekstissä mainituista osakkeista First Internet Bancorpin sekä Berkshire Hathawayn osakkeita. Teksti ei ole sijoitussuositus enkä takaa lukujen oikeellisuutta. Omat kotiläksyt kannattaa tehdä aina. 

Artikkeli First Internet: kasvutarina jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi 33 – Kuullaanko Kreikasta vielä?

To, 12/05/2016 - 12:02

Mitä Kreikassa tällä hetkellä tapahtuu ja millaisia jatkotoimenpiteitä on odotettavissa talouskriisiin liittyen? Miikka ja Martin selventävät #rahapodissa viimeaikaisia tapahtumia Kreikkaan liittyen ja pohtivat tulevaa. Jaksossa käsitellään myös kuulijakysymyksiä.

Viikon aiheet

Muun muassa näihin aiheisiin paneudutaan tässä jaksossa:
• Kreikan talouskriisi
• Miksi listatun yrityksen osinkoverotus on kovempaa verrattuna listaamattomaan?
• Yrityksen listautumisen hyödyt
• Vastuullinen sijoittaminen – onko SRI-luokiteltuihin rahastoihin sijoittaminen kannattavampaa kuin ”tavallisiin” rahastoihin?
• High Frequency Trading – onko koneellinen kaupankäynti algoritmeilla oikeasti kannattavaa?
• Ensi viikolla vieraana Li Andersson – kysymyksiä osoitteeseen rahapodi@nordnet.fi

Kuuntele rahapodia

Jaksoja voit kuunnella osoitteessa www.nordnet.fi/rahapodi, iTunesin tai SoundCloudin kautta.

Mistä aiheesta haluat kuulla seuraavassa jaksossa?

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Artikkeli #rahapodi 33 – Kuullaanko Kreikasta vielä? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osinkokasvu ratkaisee

Ke, 11/05/2016 - 10:59

Tämän vuoden osinkokevät alkaa kääntyä jo ehtoopuolelle, pois lukien Nokia, joka jakaa nykykurssilleen noin 5,5 prosentin voitonjaon vasta kesäkuussa. Osingot ovat kaikki kaikessa pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka ei ole aikeissa myydä osakkeitaan. Hänelle osingonjako muodostaa sijoitusaikana ainoan rahaksi realisoituvan tulovirran. Esittelen tässä merkinnässä lyhyesti kuusi tapaa, joiden avulla sijoittaja voi kasvattaa osakesalkkunsa vuotuista osinkokertymää, joka realisoituu passiiviseksi tuloksi.

Tässä merkinnässä tarkastelen tilannetta, jossa sijoittajan oletetaan olevan aktiivisessa salkun rakentamisvaiheessa. Toisin sanoen hänen sijoitussuunnitelmansa ei ole kääntymässä pääoman käyttämisen puolelle, eikä hänen arkinen elämänsä edellytä pääoman irrottamista salkusta. Tilanne on tietenkin tässä esimerkissä monessa kotitaloudessa täysin poikkeuksellinen, mutta lähtökohta mahdollistaa parhaiten osinkokasvun merkityksen alleviivaamisen pitkän tähtäimen sijoitustoiminnassa.

Osake on tulevien osinkojensa arvoinen

Pitkällä aikavälillä osakekohtaisen osinkovirran kasvu on edellytys osakkeen pysyvälle kurssinousulle. Toki osakekurssi sahaa ja seilaa yleensä huomattavasti osinkovirran kehitysuraa voimakkaammilla aalloilla, mutta vuosien mittaan osakkeen ja osakekohtaisen osingon urat ovat samanmuotoiset ja kulmakertoimeltaan yhtä jyrkät.

Samaa osinkokasvun ajatusmallia on mahdollista soveltaa myös sijoittajan koko osakesalkun tasolle. Näin salkun yhteenlaskettujen osinkojen tulisi nousta vuosi toisensa jälkeen, jotta sijoitusten markkina-arvolla olisi eväät pysyvään nousutrendiin.

Lähtökohta perustuu siihen, että mitä enemmän yhtiöt kykenevät jakamaan voittoa omistajilleen, sitä arvokkaampia ne ovat. Kun mietit pörssistä pois ostettavaa yhtiötä, sen uusi omistajahan ei näe enää päivän kurssinoteerauksia, vaan saa omistuksestaan tuottoa ainoastaan osinkoina, eli osuutena liiketoiminnan voitosta. Voittojen tarkastelun tuleekin olla sijoitusanalyysin ja erityisesti yhtiövalinnan keskiössä, koska omistajille ei voida jakaa voittona osuutta esimerkiksi yhtiön myynnistä.

Käytännössä sijoittaja voi laskea osakesalkkunsa osinkokertymän kertomalla osakelaji kerrallaan salkussa olevan osakemäärän yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla (brutto-osinko ennen veroja ja mahdollisia sijoituslainan korkoja). Tästä summasta sijoittajan tulee vähentää osinkoveron määrä, jolloin vastaukseksi muodostuu osakelajikohtainen netto-osinko. Sijoittaja saa selville koko salkun ”todellisen” osinkokertymän summaamalla nämä osakelajikohtaiset netto-osingot yhteen.

Salkun osinkovirran kasvattaminen käytännössä

Pitkäjänteisen osakkeenomistajan osinkokertymä kasvaa parhaimmillaan usean tekijän samanaikaisesta myötävaikutuksesta. Luettelen seuraavassa lyhyesti kuusi näkökulmaa, joiden kautta osinkoteemaa on mahdollista tarkastella laajassa mittakaavassa.

1) Pörssiyhtiö kasvattaa nettotulostaan, jolloin sillä on jaettavaa omistajille enemmän kuin aiempina tilikausina. Tämä on osingonjaon pitkän aikavälin kasvun näkökulmasta olennaisin tekijä. Yhtiö ei voi nostaa rajattomasti osingon osuutta tuloksestaan, joten absoluuttisen voittokertymän määrä asettaa luonnollisen rajoitteen osakekohtaisen voitonjaon kasvulle ennemmin tai myöhemmin – mutta vain siinä tapauksessa, että nettotulos ei kasva. Voittojen kasvua tulee tarkastella nimenomaan osakekohtaisin tunnusluvuin, jotta liiketoiminnan absoluuttisen kokoluokan kasvu ei tapahdu vain uusia osakkeita painamalla.

2) Pörssiyhtiö nostaa osingonjakosuhdettaan, jolloin aiempaa suurempi prosenttiosa tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille. Jos yhtiön näkökulmasta välttämättömien investointien tai vakavaraisuuden kasvattamisen tarve pienenee jatkossa suhteessa historialliseen tasoon, on osakkeenomistajia mahdollista palkita vuosittain osingolla, jonka suuruus kasvaa suhteessa yhtiön vuodessa ansaitsemaan nettotulokseen. Vastaavasti yhtiö, jonka vakavaraisuus vaatii kohentamista, joutuu usein tinkimään osingonjakosuhteesta.

3) Sijoittaja ostaa osingoilla lisää pörssiyhtiön osakkeita, jolloin seuraavan vuoden osingot saadaan kasvaneelle osakemäärälle. Tällä metodilla sijoittajan saamat rahamääräiset osingot kasvavat vuodesta toiseen, vaikka edellä kuvatut yhtiöt absoluuttinen nettotulos ja osingonjakosuhde säilyisivät vakiona (eivätkä siis kasvaisi lainkaan). Tämä perustuu siihen, että salkussa olevien osakkeiden lukumäärän noustessa asteittain sijoittaja omistaa suhteellisesti kasvavan osuuden itse yhtiöstä, joten hänelle kuuluu liiketoiminnan nettotuloksesta aiempaa suurempi osa.

4) Pörssiyhtiö ostaa markkinoilta takaisin omia osakkeitaan, jolloin kaikkien yhtiön liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä laskee. Tämä johtaa siihen, että yksittäistä jäljelle jäävää osaketta kohden jaettava rahamääräinen osinkosumma kohoaa. Omien osakkeiden takaisinosto on käteisosingolle vaihtoehtoinen voitonjaon muoto, josta on yhtiöön jäävälle pitkäjänteiselle osakkeenomistajalle eniten hyötyä silloin, kun yhtiön arvostustaso on matala. Tällöin yhtiö saa mitätöityä ”samalla rahalla” enemmän osakkeita eli suuremman osuuden yhtiöstä.

5) Osinkoverotus kevenee (ei koske Suomea), jolloin sijoittaja maksaa saamistaan osinkotuloista vähemmän veroa kuin aiempien tilikausien osingoistaan. Vastaavasti osinkoverotuksen kiristyminen johtaa sijoittajan saamien netto-osinkojen pienenemiseen kertaluonteisesti, jos muut tekijät säilyvät ennallaan. Osinkoverotuksen tasolla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon sijoittajalle kotiutuu voittovaroja nettomääräisesti uusien osakkeiden ostoja varten. Toisaalta osinkoverotuksen muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pörssiyhtiö suosii voitonjaossaan kasvavassa määrin pääoman palauttamista ja omien osakkeiden takaisinostoja, jotka siirtävät yksityissijoittajan verorasituksen osakkeiden mahdolliseen luovutushetkeen.

6) Sijoittaja säästää ja sijoittaa itse lisää pääomaa osakemarkkinoille. Tämä elementti kartuttaa osakesalkun osinkokertymää erityisesti sijoitusuran alkuvaiheessa, kun lisäsijoitukset kasvattavat koko salkun markkina-arvoa tuntuvasti. Aloittelevan sijoittajan kannattaa tehdä lisäostot ajallisesti ja tasaisin euromäärin hajautettuna, jotta keskimääräinen hankintahinta ja keskimääräinen osinkotuotto saavutettaisiin mahdollisimman todennäköisesti.

Henkilökohtaisesti koen, että voin vaikuttaa omaan sijoitustoimintaani merkittävimmin kolmannen kohdan kautta. Osinkotekijöistä viides liittyy poliittiseen päätöksentekoon, jota on vaikea ennakoida edes muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin. Sijoittaja voi vaikuttaa tähän ulottuvuuteen itse korkeintaan äänestyskopissa. Viimeksi mainittu kuudes tekijä lisää jokaisen salkun osinkokertymää, mutta pidempään sijoittaneille vaikutus jää suhteessa vähäisemmäksi kuin aloitteleville sijoittajille.

Nykyisessä markkinatilanteessa en pidä järkevänä, että yritysjohto päättäisi harjoittaa neljännen mukaisia omien osakkeiden takaisinostoja, koska arvostustasot eivät ole yleisesti alhaisia.

Koska suosin omissa yhtiövalinnoissani osakekohtaisen osingonjaon kasvattajia, en toivo salkkuyhtiöideni nostavan toisen kohdan mukaisia osingonjakosuhteitaan lähelle sataa prosenttia (koska tuloksesta täytyy jäädä riittävästi pääomia kasvuinvestointeihin, jotka onnistuessaan mahdollistavat asteittaisen osinkokasvun).

Mainituista tekijöistä ensimmäinen kohoaa sijoituskohteiden analyysissä kolmannen tekijän ohella keskeiseksi ulottuvuudeksi, johon voi itse aktiivisesti vaikuttaa omilla valinnoillaan. Käytännössä huomio kohdistuu yhtiövalinnassa kilpailuetuun, yritysjohdon laatuun ja liiketoiminnan kannattavuuteen.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Jim Nix / Nomadic Pursuits via Foter.com CC BY-NC-SA

Artikkeli Osinkokasvu ratkaisee julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Ihmeellisia piirteitä Elisan tekemässä yritysvaltauksessa

To, 05/05/2016 - 11:38

Kauppalehti (4.5.2016) kertoo useisiin lähteisiin viitaten, että Elisa tarjoaa pohjalaisen
Anvian osakkeista 2.000 euron julkista ostotarjoustaan enemmän. Osakeyhtiölaki ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeva arvopaperimarkkinalaki edellyttävät, että kaikkia omistajia kohdellaan tasa-arvoisesti. Lehden haastattelema juristi pitää mahdollisena, että julkisen tarjoushinnan saaneet omistajat voisivat vaatia Elisalta vahingonkorvauksia tai että heidän kauppansa voitaisiin tuomita pätemättömäksi. Ilmeisesti niiden joiden on ollut pakko tyytyä 2.000 euroon kannattaisi tutkia myös ryhmäkanteen mahdollisuutta.

Professori Vesa Routamaa ja allekirjoittanut kirjoittivat huhtikuussa laajan julkisuuden saaneen avoimen kirjeen Elisalle, joka julkaistiin myös Nordnetblogissa ja jossa epäilimme, että Elisan johto oli yhtiökokouksessaan antanut totuudenvastaista tietoa Anvian yritysvaltauksesta. Kirjeemme johdosta saimme runsaasti yhteydenottoja, jotka edelleen vahvistavat näkemyksemme Elisan toimien moitittavuudesta.

Tässä yhteydessä on syytä painottaa, että yksityishenkilöllä on syytä olla vahvoja perusteita epäilyksilleen, jos syyttää suuryhtiötä epämoraalisesta ja mahdollisesti jopa lainvastaisesta menettelystä. Asetelma on sen verran epäedullinen yksityishenkilön kannalta, että itsesuojeluvaisto ajaa käyttämään konditionaali-muotoja ja sellaisia sanoja kuin ”epäilee”, ”lienee” ja ”mahdollisesti”, vaikka kyse olisi kiistattomista tosiasioista.

Elisan johto väitti sekä yhtiökokouksessa että myöhemminkin, että kaikille on maksettu sama hinta Anvian osakkeista. Ilmoitettiin myös, ettei Elisa käytä ulkopuolisia bulvaaneja. Kauppalehden mukaan kummatkaan väitteet eivät pidä paikkaansa.

Yhdestä bulvaanista, OnePoi -nimisestä yhtiöstä, Kauppalehdellä on selvää näyttöä. Vasabladetin haastattelussa (5.5.2016) yhtiön toimitusjohtaja ei kiistä osaansa Elisan käyttämänä ”lisäkorvauksen” maksajana Anvia-kauppojen yhteydessä. Tosin hän kutsuu itseään konsultiksi eikä bulvaaniksi. Eräs Anvian osakkeensa Elisalle myynyt henkilö on jopa julkisesti (Pohjalainen 18.8.2015) kertonut, että isoille osakkeenomistajille tarjotaan ”selkeästi enemmän” kuin 2.000 euroa. Kyse on riihikuivasta rahasta, ei suinkaan kampanjaeduista, kuten Elisan edustaja väitti kommentoidessaan eilistä Kauppalehden uutista.

Moni muu kuin Elisa pyrkii aktiivisesti hankkimaan Anvian osakkeita samaan noin 2.000 euron hintaan. Näitä on ainakin OTC-sijoitus Oy, Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy ja Helmiryhmä Oy. Todennäköisesti nekin toimivat Elisan lukuun. Yhtä todennäköistä on, etteivät niiden tarvitse tehdä keräilytyötä ilmaiseksi.

Elisan johto kertoi yhtiökokouksessaan 31.3.2016 myös, ettei yhtiö hanki Anvian osakkeita ottamalla yhteyttä puhelimitse tai tekemällä kotikäyntejä. Johdon mielestä tällainen toiminta olisi sopimaton Elisalle. Olikohan johto todellakin tietämätön alaistensa toimista? Lukuisat henkilöt ovat kertoneet meille Elisan toimihenkilöiden tekemistä toistuvista puhelinsoitoista, joiden sävy on epäkohtelias, painostava ja jopa uhkaava. Soittajien tavoitteena on Anvian osakkeiden ostaminen tai ainakin valtakirjan saaminen Anvian yhtiökokoukseen. Usein ikäihmisille soitetaan iltamyöhään, eikä Elisakaan enää kiellä puhelinhäirintää. Kuinkahan monta osaketta tai ääntä Elisa on saanut tällaisella päivänvaloa kestämättömällä tavalla?

Hämärä islantilainen liikemies Thor Björgolfsson, joka oli luonut varallisuutensa Venäjällä,  yritti vallata Elisan vuonna 2007. Häneltäkö on haettu oppia?

Olen seurannut osakemarkkinoitamme poikkeuksellisen tiiviisti vuodesta 1968 sijoituskirjailijana ja -kolumnistina, useiden arvopaperialan yritysten johdossa sekä aktiivisena sijoittajana. Mieleeni ei tule toista tapausta, jossa arvostettu pörssiyhtiö alentuisi tekemään vihamielisen yritysvaltauksen ja vieläpä näin häikäilemättömästi. Vaihtoehto, asiallinen ja ystävällismielinen yhteistyö Anvian kanssa, olisi ollut Suomen yrityskulttuuriin huomattavasti paremmin istuva keino. Silloin ei olisi tarvinnut tärvellä Elisan mainetta Pohjanmaan lakeuksilla eikä häiritä useilla oikeusprosesseilla vuonna 1882 perustetun Suomen neljänneksi suurimman operaattorin toimintaa.

Korostettakoon lopuksi, että olen Elisan osakkeenomistaja, en Anvian.

Kim Lindström

Artikkeli Ihmeellisia piirteitä Elisan tekemässä yritysvaltauksessa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

#rahapodi 32 – Varaudutko Brexitiin?

Ke, 04/05/2016 - 14:02

Britannia äänestää kesäkuussa mahdollisesta EU erosta. Pitäisikö Brexitistä huolestua? #rahapodi:sta ajatuksenvirtaa siitä, miten itse kunkin tulisi tähän varautua. Fees & Money –osiossa käydään läpi uusimmat kuulijakysymykset.

Viikon aiheet

Muun muassa näihin aiheisiin paneudutaan tässä jaksossa:
• ”Sell in May and go away”. Onko sanonnassa perää?
• Mikä tilanne FEDin ja EKP:n leirissä?
• Sijoitusvakuutukset – järkevä vaihtoehto vai rahareikä?
• Osakkeen hinnoittelu ja tunnusluvut
• Makrotilanne ja tunnelmat markkinoilla
• ”Ajallinen hajautus vai kerralla sisään” – kannattaako sijoittajan tarttua pankkien varainhoitosopimuksiin?
• Mahdollisen Brexitin seuraukset ja vinkit sijoittajalle

Kuuntele rahapodia

Jaksoja voit kuunnella osoitteessa www.nordnet.fi/rahapodi, iTunesin tai SoundCloudin kautta.

Mistä aiheesta haluat kuulla seuraavassa jaksossa?

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Artikkeli #rahapodi 32 – Varaudutko Brexitiin? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Shareville-widgetien avulla lisää seuraajia salkullesi

Ke, 04/05/2016 - 12:20

 
Haluatko esitellä salkkusi sisällön ja kehityksen omilla nettisivuillasi tai blogissasi? Nyt se on mahdollista Shareville-widgetien avulla!
 
Tässä muutama esimerkki Shareville-widgetien käytöstä:
 

1. Omistukset:

 

 

2. Suosituimmat omistukset ryhmässä:

 

 

3. Omistusten kehitys:

 

 
 

Widgetien upotuskoodit

 
1. Iframe-upotuskoodi omistuksia kuvaavalle widgetille:

<iframe src="https://www.shareville.fi/widget/portfolio/2049/positions" frameborder="0" allowtransparency="true" scrolling="no"></iframe>

Korvaa koodissa oleva luku 2049 oman Shareville-salkkusi id-tunnuksella. Näet oman salkkusi tunnuksen osoiterivillä, kun kirjaudut sisään Sharevilleen.
 
 
2. Iframe-upotuskoodi ryhmän suosituimpia omistuksia kuvaavalle widgetille:

<iframe src="https://www.shareville.fi/widget/groups/212/positions?limit=6" frameborder="0" allowtransparency="true" scrolling="no"></iframe>

Limit-kohdan luku määrittää montako omistusta listalla näkyy. Korvaa koodissa oleva tunnus 212 oman Shareville-ryhmäsi id-tunnuksella. Näet oman ryhmäsi tunnuksen osoiterivillä, kun kirjaudut sisään Sharevilleen ja menet ryhmän etusivunäkymään.
 
 
3. Iframe-upotuskoodi omistusten kehitystä kuvaavalle widgetille:

<iframe src="https://www.shareville.fi/widget/portfolio/2049/yield?period=180" frameborder="0" allowtransparency="true" scrolling="no"></iframe>

Period-kohtaan voit syöttää jonkin seuraavista luvuista: 7, 30, 90, 180, 365 tai 1095. Luvut kuvaavat päiviä. Korvaa koodissa oleva luku 2049 oman Shareville-salkkusi id-tunnuksella. Näet oman salkkusi tunnuksen osoiterivillä, kun kirjaudut sisään Sharevilleen.
 

Artikkeli Shareville-widgetien avulla lisää seuraajia salkullesi julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Valtionomistuksen onnettomuus

Ke, 04/05/2016 - 10:41

Pääministeri Juha Sipilä on ottanut vastuulleen vaativan omistajaohjauksen. Hän on viestinyt linjaavansa tämän kuun aikana valtion sijoitustoiminnan suuntaviivoja. Todennäköisesti nämä sisältävät sekä pörssilistauksia että osakemyyntejä. Painetta on ilmiselvästi myös oikeasti uusien ideoiden esittämiseen, mikä voisi konkretisoitua esimerkiksi jonkinlaisen kasvuun tähtäävän rahaston muodossa. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti valtionomistuksen historiaa ja erityisesti sitä, miksi se on ollut niin haasteellista.

Si­joit­ta­jat al­tis­tu­vat po­liit­ti­sel­le ris­kil­le useam­min kuin he ar­vaa­vat­kaan. Hel­sin­gin pörs­sistä val­tio-omis­teis­ten yhtiöiden osuus ko­ho­aa mark­ki­na-ar­vol­la mi­tat­tu­na noin 40 pro­sent­tiin.

Ylei­ses­ti si­joi­tus­toi­min­nan po­liit­ti­nen ris­ki on ko­hol­la sil­loin, kun toi­mia­la kiin­nos­taa äänestäjiä, tai alal­la on muu­toin ne­ga­tii­vi­nen kai­ku kan­san kes­kuu­des­sa. Hei­koil­la jäillä lii­ku­taan sil­loin­kin, kun toi­mia­lan an­sain­ta­lo­giik­ka no­jaa vah­vas­ti val­tiontu­keen.

Parin viime vuoden perusteella po­liit­tinen ris­ki pomp­paa kat­toon, kun val­tio toi­mii enem­mistöomis­ta­ja­na pörs­siyh­tiössä, jon­ka lii­ke­toi­min­tapäätös on kriit­ti­nen oma­va­rai­suu­den ja tur­val­li­suu­den näkökul­mas­ta.

Lähi­his­to­rias­ta löytyy helposti useita epi­so­de­ja, jois­sa val­tio­no­mis­tus­ris­ki on räpsähtänyt pie­no­mis­ta­jan sil­mil­le. Pals­ta­ti­la ei riitä jo­kais­ta käsit­te­lemään. Esi­merk­kinä voi mainita Ou­to­kum­mun Inoxum-järjes­te­lyn, jos­sa tuol­loi­nen omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­ri to­te­si edel­ly­tys­ten tuot­taa terästä Suo­mes­sa pa­ran­ne­tun.

Tuh­dis­sa ku­lu­ra­ken­tees­sa liidelleen Fin­nai­rin yli­hin­tai­sen hen­kilöstön kans­sa käydyt neu­vot­te­lut ai­heut­tivat poikkeuksetta koh­tauk­sen Ar­ka­dianmäellä. Fin­nair lensikin omis­ta­jien­sa kuk­ka­roil­le ra­hoit­taak­seen it­senäisen toi­min­tan­sa jat­kon.

Met­so mu­na­si oma­toi­mi­ses­ti il­moit­ta­mal­la ly­hyessä ajas­sa sekä yt-neu­vot­te­luis­ta että lisäosin­gon­jaos­ta. Ana­lyy­si siitä, että tar­ve ir­ti­sa­no­mi­siin ker­toi tu­le­vas­ta ja eh­do­tus lisäosin­gon­jaos­ta sen si­jaan jo saa­vu­te­tus­ta sekä op­ti­maa­li­ses­ta pääoman al­lo­koi­mi­ses­ta, oli lii­an ra­tio­naa­li­nen ir­to­pis­teitä ja­noa­vil­le po­lii­ti­koil­le.

Tal­vi­vaa­ran ta­pauk­ses­sa pu­hei­ta on pi­det­ty mil­loin alue­po­li­tii­kas­ta ja työlli­syy­destä, mil­loin ympäristöstä. Osin täysin ai­hees­ta, mut­ta si­joi­tus­mie­lessä lap­sil­le ei ole jäänyt ker­rot­ta­vaa, eikä var­sin­kaan jaet­ta­vaa.

Seu­raa­vas­sa lis­taan kym­me­nen ulot­tu­vuut­ta, joil­la val­tio-omis­ta­ja ai­heut­taa ta­lou­del­lis­ta tu­hoa yhtiökump­pa­nil­leen.

1) Po­lii­ti­kon lo­giik­ka on, että päätös syn­tyy huu­toäänes­tyk­sellä. Lähtökoh­ta tii­vistää val­tio­no­mis­tuk­sen on­net­to­muu­den.

2) Yh­teis­kun­nan ko­ko­nai­se­dus­ta joh­tuen val­tiol­le tu­los­las­kel­man ylärivi on mer­ki­tyk­sel­li­sem­pi kuin ala­ri­viJos jo­kin tu­los­las­kel­man muis­ta ri­veistä edellä mai­nit­tu­jen välissä mer­kit­see val­tio-omis­ta­jal­le, niin työvoi­ma­ri­vi ha­lu­taan pitää mah­dol­li­sim­man suu­re­na, kos­kien ni­me­no­maan ko­ti­mai­sen työn osuut­ta.

Järjen kans­sa tällä ei luon­nol­li­ses­ti ole mitään te­ke­mistä. Näin on eten­kin, jos lii­ke­vaih­to syn­tyy Suo­mes­sa, ja ar­von­lisäve­rot sekä pal­kat näyttävät exce­lissä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sen­sa. Mitä enemmän lii­ke­vaih­toa yhtiö pyörittää Suo­mes­sa, sitä tärkeämpi ylärivi on po­lii­ti­kol­le.

Kui­ten­kin pie­no­mis­ta­jal­le – jon­ka si­joi­tuk­sen mo­tii­vi­na on ta­lou­del­li­nen ko­ko­nais­tuot­to osin­gois­ta ja kurs­si­nousus­ta – val­tion las­ku­kaa­va on ka­ta­stro­fin alku. Yh­teis­kun­nan ko­ko­nai­se­tu on tie­ten­kin järkevä lähtökoh­ta po­li­tii­kas­sa, mut­ta ei val­tio­no­mis­tei­sis­sa pörs­siyh­tiöissä, jois­sa on myös oi­kei­ta si­joit­ta­jia.

3) Val­tiol­la on tai­pu­mus tar­jo­ta ”omia luot­to­hen­kilöitään” pörs­siyh­tiöiden hal­li­tuk­siin. Myös po­liit­ti­ses­ti väri­te­tyt neu­vos­tot ovat yhä voi­mis­saan val­tio­no­mis­tei­sis­sa yhtiöissä. Nämä hyödyttävät lähinnä Faze­rin lei­po­moa ja Pau­li­gin paah­ti­moa.

4) Val­tio-omis­ta­jal­la sta­ke­hol­der va­lue voi ajaa tiu­kas­sa va­lin­ta­ti­lan­tees­sa sha­re­hol­der va­luen yli. Har­kit­taes­sa yh­teis­kun­nan ko­ko­nai­se­tua ka­bi­ne­teis­sa aa­mun var­hai­sil­le tun­neil­le, nousee omis­ta­ja-ar­von mak­si­moin­ti va­li­tet­ta­van har­voin ykkösprio­ri­tee­tik­si. Pak­ko­raos­sa teh­dyillä päätöksillä on yleensä po­liit­ti­ses­ti epämie­lui­sat lie­veil­miöt.

Toisaalta laatuyhtiö myös sopeuttaisi toimintaansa ja uudelleensuuntaisi liiketoimintaansa tulevien trendien varalta jo hyvän sään aikana, kun luvut vielä näyttävät hyviltä. Mistä löytäisimme poliitikon, joka sallisi rakennemuutoksen valtionyhtiössä, joka maksaa kasvavia osinkoja ja osoittaa tuloskasvua? Nyt näyttää siltä, että valtio-omistaja ryhtyy toimiin vasta, jos silloinkaan, kun pelikaani on jo lentänyt turbiiniin.

5) Tuo­reet eh­do­tuk­set vir­ka­mies­val­lan lisäämi­sestä val­tio­no­mis­tus­ten hoi­dos­sa herättävät epäileväisen mie­lessä ky­sy­myk­sen, mi­ten tur­va­taan pääoman al­lo­koin­nin te­hok­kuus? Toi­mi­taan­ko yt-neu­vot­te­lui­den osal­ta jat­kos­sa riittävän no­peas­ti? Toi­mii­ko val­tio­no­mis­tus jon­kin­lai­se­na suh­dan­ne­pus­ku­ri­na, kun yh­tei­sillä va­roil­la ei ole jat­ku­vas­ti omis­ta­jan int­res­sistä huol­ta kan­ta­vaa ”kas­vol­lis­ta tuot­to­vaa­ti­mus­ta”?

Tehdäänkö Suo­meen koh­dis­tu­vat in­ves­toin­nit puh­taas­ti re­turn on in­vest­ment -poh­jal­ta vai ve­ro­kirs­tua var­jel­len? Ak­tii­vi­sen val­tio­no­mis­ta­juu­den si­vu­vai­ku­tuk­se­na saa­tam­me koh­da­ta ti­lan­teen, jos­sa ko­ti­mais­ten re­surs­sien käyttöä suo­si­taan sii­hen asti, kun vii­mei­nen­kin piip­pu täällä vielä tuprut­taa. Henkilökohtaisesti uskon siihen, että tukemalla rakenteellisesti kannattamatonta työtä ja tuotantoa menetämme viime kädessä sekä sijoituspääoman että työpaikat. Aikaa näillä manöövereillä voi kyllä ostaa, jos tulevat sukupolvet eivät kiinnosta.

6) Val­tio käyttää ääntään si­joi­tus­yh­tiönsä So­li­diu­min kaut­ta. Se pe­rus­tet­tiin päämääränä erot­taa val­tion si­joi­tus­toi­min­ta päivänpo­li­tii­kas­ta. So­li­diu­min si­joi­tus­ten ai­noa­na lähtökoh­ta­na oli tar­koi­tus olla ta­lou­del­li­nen tuot­to-odo­tus. Tähänas­ti­sen track recor­din pe­rus­teel­la tai­val­ta ku­vaa par­hai­ten gran­de fiasco.

Kos­ka vii­me kädessä ai­noas­taan va­rak­kaal­la val­tiol­la on va­raa omis­taa, on So­li­dium jou­tu­nut luo­pu­maan laa­duk­kaim­mis­ta omis­tuk­sis­taan muis­ta kuin si­joi­tus­toi­min­nal­le mie­lekkäistä syistä. Suo­ma­lais­ten val­tio­no­mis­tuk­sil­la on ra­hoi­tet­tu ly­hytnäköises­ti me­no­ja, joi­hin yh­teis­kun­nal­la ei muu­toin oli­si va­raa. Tämä on suoraan pois tulevilta sukupolvilta, jotka menettävät passiiviset tulot. Edeltävä sukupolvi piti kiinni hyvinvoinnista, jälkimmäinen sai laskun maksettavaksi.

7) Val­tio on osoit­ta­nut ha­lun­sa kan­taa vettä kai­voon. Vii­me­ai­kai­set esi­mer­kit val­tio­no­mis­teis­ten pörs­siyh­tiöiden kor­pi­vael­lus­ten jat­ka­mi­ses­ta yk­si­tyi­sen ra­han kai­kot­tua ai­ko­ja sit­ten ovat omi­aan luo­maan mark­ki­noil­le il­luusion siitä, et­tei val­tio­no­mis­tei­nen pörs­siyh­tiö voi mennä kon­kurs­siin.

Kaik­ki si­joit­ta­jat eivät välttämättä ymmärrä, et­tei kon­kurs­sia kos­ke­va ky­sy­myk­se­na­set­te­lu itse asias­sa ole kovin olen­nai­nen – sen si­jaan kul­lois­ten­kin omis­ta­jien saa­ma pääoman tuot­to­ta­so on usei­den, van­haa omis­tus­ta lai­men­ta­vien ra­hoi­tus­kier­ros­ten jälkeen lo­pul­ta väis­tet­tyä kon­kurs­sia mer­ki­tyk­sel­li­sem­pi.

Muu­toin­kin kan­nat­taa kysyä, mik­si val­tio­no­mis­tuk­sen mah­dol­li­ses­ti pie­nentämä pörs­siyh­tiön kon­kurs­si­ris­ki oli­si ai­na­kaan kan­sa­kun­nan etu? Kon­kurs­si­han on mark­ki­na­ta­lou­den pe­rus­me­ka­nis­mi, joka kan­taa huol­ta ta­lou­del­lis­ten re­surs­sien te­hokäytöstä.

Il­luusio val­tio-omis­tuk­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta tai­taa pe­rus­tua sii­hen, et­tei ve­ron­mak­sa­jien pääomal­le ole las­ket­tu kus­tan­nuk­sia mark­ki­naeh­toi­sel­la tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la (ja si­ten riittävällä tuot­to-odo­tuk­sel­la)?

8) Kun pien­si­joit­ta­ja os­taa mur­to-osan val­tion enem­mistöomis­tei­ses­ta pörs­siyh­tiöstä, hän jou­tuu luot­ta­maan sii­hen, että pääomis­ta­ja ot­taa myös hänen int­res­sinsä huo­mioon ja ky­ke­nee te­kemään omis­ta­ja-ar­voa kas­vat­ta­via päätöksiä.

Siinä missä OYL 1 luku tun­tee ver­ti­kaa­li­ses­ti yri­tys­joh­don ja kaik­kien osak­kee­no­mis­ta­jien väli­sen lo­ja­li­tee­tin, ky­syn, voi­si­ko vel­vol­li­suut­ta edel­lyttää ho­ri­son­taa­li­ses­ti myös val­tio-omis­ta­jal­ta suh­tees­sa pien­si­joit­ta­jiin?

9) Val­tio-omis­ta­ja voi po­liit­ti­sen sävyn omaa­vil­la lii­ke­toi­min­tanäke­myk­sillään kas­vat­taa yk­si­tyis­ten si­joi­tus­ten ris­kiä (ja tuot­to­vaa­ti­mus­ta). Näin val­tio te­kee pörs­si­si­joit­ta­ja­na hal­laa pait­si yhtiölle myös muil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le.

Val­tion häärätessä yhtiön ku­lis­seis­sa si­joit­ta­jal­la on tie­ten­kin aina mah­dol­li­suus dis­kon­ta­ta val­tio­no­mis­tus­ris­ki sisäänme­no­hin­nas­sa. Va­li­tet­ta­vaa tie­tys­ti on, mikäli pääoma – eri­tyi­ses­ti ul­ko­mail­ta tu­le­va – al­kaa uu­del­leen­hin­noi­tel­la ris­ki­ker­toi­mia pörs­si­lis­tat­tui­hin val­tio­nyh­tiöihin.

Ras­kas dis­kont­taus eli ”sallitun p/e-luvun” alentaminen joh­tai­si mark­ki­na-ar­vo­jen las­kuun niissä yhtiöissä, jois­sa val­tiol­la on mer­kittävä omis­ta­ja­roo­li. Tämä na­ker­tai­si sekä val­tio­no­mis­tus­ten että pien­si­joit­ta­jien salk­ku­jen ar­vo­ja.

Suu­rim­mat ris­ki­lisät on an­net­ta­va Suo­mes­sa mer­kittävässä määrin toi­mi­vil­le ja yh­teis­kun­nal­li­ses­ti mer­kittävil­le val­tio­nyh­tiöille. Esi­mer­kik­si For­tum on viime kuukausina noteerattu alle ta­sear­von­sa en­simmäistä ker­taa yli kym­me­neen vuo­teen. Dis­kont­taus­ker­roin näyttää ole­van sitä suu­rem­pi, mitä enemmän ta­sees­sa on li­kvi­dejä va­ro­ja ”uu­del­leen­si­joi­tet­ta­vik­si”.

10) Val­tio on omak­su­nut väärän roo­lin mark­ki­noil­la. Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa val­tio kes­kit­tyi­si pa­ran­ta­maan yk­si­tyis­ten si­joi­tus­ten hou­kut­te­le­vuut­ta ja mark­ki­nain­for­maa­tion tas­a­puo­li­suut­ta. Sa­mal­la se vetäytyi­si itse as­teit­tain ta­ka­va­sem­mal­le omis­ta­juu­des­ta, syn­nyttäen elin­ti­laa mark­ki­naeh­toi­sel­le omis­ta­juu­del­le.

Yk­si­tyi­seen omis­tuk­seen olisi nyt pa­nos­tet­ta­va Suomessa määrätie­toi­ses­ti. Val­tion tu­lisi pyr­kiä pörs­sissä ti­laan, jos­sa se oli­si omis­ta­ja­na tar­pee­ton.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Fortumin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Me in ME via Foter.com CC BY

Artikkeli Valtionomistuksen onnettomuus julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Sharevillen tarina

Ti, 03/05/2016 - 10:57

Nordnetin ja Sharevillen yhteinen tarina sai alkunsa jo kauan ennen kuin sana fintech nousi kaikkien huulille. Kaikki alkoi vuonna 2010, kun eräässä isossa pankissa internetpalveluiden parissa työskennellyt Fabian Grapengiesser sai idean ”sijoittajien omasta Facebookista”. Grapengiesser uskoi ideaansa niin paljon, että jätti työnsä pankissa ja perusti oman yrityksen. Hän kuitenkin tarvitsi kumppanikseen verkossa toimivan pankin, jotta käyttäjät voisivat jakaa toisilleen reaaliajassa tietoa omistuksistaan sekä osake- ja rahastokaupoistaan. Yhteistyökumppaniksi valikoitui verkkopankkipalveluiden edelläkävijä, Nordnet.
 
Mitä fintech sitten on? Fintech tarkoittaa teknologioita ja toimintamalleja, jotka haastavat pankkien perinteiset palvelumallit. Usein fintech-innovaatiot liittyvät esimerkiksi manuaalisten prosessien automatisoimiseen, säästöjen luomiseen ja käyttäjäkokemuksen parantamiseen.
 
Nordnet on käynnistänyt hiljattain Nordnet Ventures -hankkeen, jonka kautta sijoitamme fintech-alan startup-yrityksiin. Hankkeen taustalla on ajatus, jonka mukaan yhden yrityksen ei kannata tehdä kaikkea itse. Me Nordnetissä olemme avoimia uusille ideoille, tulivatpa ne sitten yrityksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Voit lukea lisää Nordnet Ventures -yhtiöstä täältä (englanniksi).
 
Olemme tehneet Sharevillen tarinasta lyhyen videon, jossa näytämme miten palvelu on kehittynyt alkuaikojen ideasta tähän päivään. Video on ensisijaisesti suunnattu tuleville Nordnet Ventures -yhteistyökumppaneillemme ja kaikille muille joita kiinnostaa nähdä, miten toimimme fintech-sijoitustemme kanssa. Videon avulla haluamme näyttää, mitä Nordnet voi kumppanina tarjota. Video on toki itsessään myös kiinnostava katsaus siihen, miten kaikkien aikojen suurin sosiaalinen sijoitusverkosto sai alkunsa.
 

Artikkeli Sharevillen tarina julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Mr. Market — hyödyllinen hölmö vai psykopaatti?

Ma, 02/05/2016 - 10:27

Osakemarkkinoiden vertaaminen mielenterveysongelmasta kärsivään liikemieheen on Benjamin Grahamin nerokas analogia, jonka Warren Buffett myöhemmin teki kuuluisaksi.

Mr. Market -vertauksessa osakkeiden rajut heilahtelut järkevien arvostustasojen ylä- ja alapuolelle johtuvat maanisdepressiivisen Mr. Marketin mielenliikkeistä pohjattoman depression ja rajattoman euforian välillä. (Liitän kirjoitukseni loppuun tämän vertauksen sanasta sanaan Buffettin esittämänä.)

Benjamin Grahamia (1894–1976) pidetään arvosijoittamisen isänä. Arvosijoittaja käyttää hyväkseen markkinoiden ylilyöntejä. Hän tietää, mitä haluaa ostaa mihin hintaan ja mitä myydä mihin hintaan. Sitten hän odottaa kärsivällisesti sitä, että Mr. Market tarjoaa mahdollisuuden tehdä kaupat. Arvosijoittaja ostaa Mr. Marketilta alihintaan ja myy hänelle ylihintaan.

 

Mr. Market — psykopaatti?

Kun sijoittaja pyrkii noudattamaan arvostrategiaa, mutta tulokset ovatkin heikot, Mr. Market ei näyttäydykään harmittomana sekopäänä. Mitä pahemmin tavoiteltu arvostrategia epäonnistuu, sitä kauemmaksi taustalla oleva sijoittajan ja Mr. Marketin vuorovaikutus on ajautunut Grahamin esittelemästä ideaalitilanteesta:

  • menestyksekäs arvosijoittaja käyttää Mr. Marketin epärationaalisia mielialanmuutoksia omaksi hyödykseen
  • epäonnistuva wanna-be-arvosijoittaja joutuu pahimmillaan Mr. Marketin jyräämäksi samalla tavalla kuin ihminen voi joutua psykopaatin uhriksi

 

Sudenkuoppia

 

Seuraavassa käsittelen muutamia kohtia, joissa arvostrategiaa tavoitteleva sijoittaja saattaa mennä vikaan.

 

Kärsimättömyys

Markkinoilla kovin kilpailu on lyhyen tähtäimen tuotoista. Vaikka sijoittaja osaisi ostaa oikeaan hintaan, siitä ei ole iloa, jos ei ole kärsivällisyyttä odottaa sadonkorjuuaikaa yli markkinoiden lyhyen aikavälin satunnaisuuden.

 

Omien tietojen yliarvioiminen

Samaten kuin 90 % autoilijoista arvioivat olevansa keskimääräistä taitavampia kuljettajia, luultavasti valtaosa sijoittajista arvioi ymmärtävänsä omistamiaan yhtiöitä paremmin kuin niiden yhtiöiden omistajat keskimäärin.

Arvostrategialta putoaa pohja pois, jos sijoittaja yliarvioi omat tietonsa. Omien tietojen yliarvioiminen johtaa monesti liialliseen kaupankäyntiin ja riskinottoon.

Suhtautuminen Mr. Marketiin ikään kuin hän olisi tynnyrissä kasvanut eikä tietäisi mistään mitään, on vaarallista. Osakekursseissa näkyy satojen tai tuhansien sijoittajien hankkima informaatio.

Indeed, if you aren’t certain that you understand and can value your business far better than Mr. Market, you don’t belong in the game.

-Warren Buffett

 

Sijoitusten liiallinen keskittäminen

Sijoitusten hyvin voimakas keskittäminen (esimerkiksi 30 % rahoitusvarallisuudesta kiinni yhdessä yhtiössä) saattaa sopia joillekin harvoille sijoittajaneroille. Kuitenkin suurelle enemmistölle sijoittajista tuollainen keskittäminen ei ole millään lailla hallittavissa olevaa riskinottoa.

 

Kotikenttäedun yliarvioiminen

Niin kauan kun Nokialla oli matkapuhelinliiketoimintaa, tuhannet suomalaiset piensijoittajat kuvittelivat ymmärtävänsä yhtiön matkapuhelinbisnestä erityisen hyvin pelkästään siksi, että yhtiö oli paljon esillä suomalaisessa mediassa.

Mr. Market näpäyttää mielellään sijoittajia, jotka antavat näennäisen tuttuuden tunteen korvata tiukan analyysin yhtiön liiketoiminnasta ja toimialan dynamiikasta. Ja joidenkin toimialojen tulevaisuutta vaan on hyvin vaikea ennustaa.

 

Ylilyöntien näkeminen joka paikassa ja jatkuvasti

Jälkiviisaasti katsoen ylilyöntejä on todellakin ollut kaikilla arvopaperimarkkinoilla melkein jatkuvasti. Nykyisen tiedon perusteella melkein minkä tahansa yhtiön kurssi on tempoillut villisti yhtiön todellisen arvon ympärillä.

Monesti kuitenkin tilanteissa, joissa Mr. Market jälkiviisaasti katsoen joutui paniikin valtaan tai innostui epärationaalisesti, kyseessä oli sillä hetkellä looginen reaktio senhetkiseen tulevaisuuden epävarmuuteen.

Yli-itsevarma sijoittaja näkee ylilyöntejä jatkuvasti ja yrittää hyödyntää niitä. Seurauksena on paljon kaupankäyntiä ja hätiköityjä sijoituspäätöksiä vajaavaisten tietojen pohjalta.

 

Tulevaisuuden epävarmuuden aliarvioiminen

Kaikilla ihmisillä on taipumus jälkikäteen rationalisoida menneisyyden tapahtumat ja nähdä loogisina jatkumoina sellaiset menneisyyden tapahtumasarjat, jotka ennen tapahtumahetkeä olivat mahdottomia ennustaa. Tämä on inhimillistä, mutta se olisi tärkeää saada eristettyä pois sijoitustoiminnasta.

Kun historia nähdään loogisempana ja vähemmän sattumanvaraisena kuin se todella on ollut, ollaan alttiita tekemään yli-itsevarmoja ennustuksia makrotalouden ja yhtiöiden tulevaisuudesta.

 

Eksyminen makrotalousanalyysin puolelle

En ole ikinä kuullut kenestäkään, joka olisi menestynyt osakesijoittajana pääosin makrotalousanalyyseihinsa tukeutuen.

Osakemarkkinoilla todellinen arvosijoittaminen lähtee aina yhtiötasolta. Makrotalousanalyysi sopii korkeintaan mausteeksi. Olennaista on osata arvioida realistisesti oma makrotalouden ymmärryksensä. Siltä pohjalta voi miettiä, minkä verran makrotalousnäkemystä on turvallista ottaa mukaan yhtiöiden toimintaympäristön taustoittamisessa.

Mr. Market ei näyttäydy harmittomana hölmönä, vaan täysin arvaamattomana psykopaattina, kun osakesijoittaja eksyy yhtiölähtöisestä sijoittamisesta makrotalouslähtöiseen sijoittamiseen. Samoin kuin säässä, makrotaloudessa on niin monta muuttujaa, että sen ennustaminen edes muutaman kuukauden päähän on äärimmäisen vaikeaa.

 

Optimaalisen ajoituksen tavoitteleminen

Mr. Marketin suosikkimanööveri on tällainen: Ensin hän luo kohtuullisen yksinkertaisen ja maalaisjärjellä ymmärrettävän, edullisesti hinnoitellun sijoitustilaisuuden. Seuraavaksi hän houkuttelee sijoittajan odottamaan täydellistä sijoitushetkeä. Sitten hän kuitenkin yhtäkkiä ottaa sijoitustilaisuuden pois. Lopuksi hän nauraa räkäisesti sijoittajalle, joka yritti täydellistä ajoitusta.

 

Tekninen analyysi, markkinasentimenttien analysoiminen tms.

Voisiko sen perusteella, miten Mr. Market käyttäytyy tällä hetkellä, ennustaa sen, miten hän käyttäytyy ensi viikolla tai ensi kuussa?

Vaikuttavimman työmäärän markkinasentimentteihin perustuvan sijoitusstrategian kehittämiseksi on tehnyt John Hussman. Vuoteen 2008 mennessä hän oli analysoinut sata vuotta USA:n markkinadataa ja omasta mielestään löytänyt sijoittajien kulloisestakin käyttäytymisestä avaimet heidän lähitulevaisuuden käyttäytymisensä ennustamiseen.

Harmi vaan, että Hussmanin strategia on epäonnistunut vuodesta 2008 alkaen katastrofaalisesti.

http://hussmanfunds.com/pdf/hsgperf.pdf

 

Shorttaaminen, myyntioptiot ja bear fundit

Shorttaaminen, myyntioptiot ja bear fundit menevät samaan sarjaan kuin makrotalousanalyysi siinä, että en ole kuullut menestyvästä sijoittajasta, jonka strategiassa millään näistä olisi merkittävä rooli.

Shorttaamisessa ongelma on se, että potentiaalinen tappio on shorttaajalle rajaton. Suurimmat kuplat huipentuvat monesti siihen, että viimeiset shorttaajat joutuvat ostamaan takaisin lyhyeksi myymänsä osakkeet kuplan huippuhintaan.

Myyntioptioilla on vaikea tehdä rahaa, vaikka sijoittajan näkemys kohteen yliarvostuksesta olisi oikea. On yleensä mahdotonta ennustaa, kuinka iso kupla on kehittymässä.

Bear fundit ovat surkeita sijoitusinstrumentteja. Mitä enemmän on volatiliteettia, sitä tehottomampia bear fundit ovat.

Tiivistettynä voidaan sanoa, että shorttaajat ja myyntioptioilla ”suojautuvat” heittäytyvät yleensä liikaa Mr. Marketin epärationaalisten mielenliikkeiden armoille. Ja bear fundeihin sijoittajat eivät ymmärrä mitä tekevät.

 

Sometimes this time is different

Markkinoilla on paljon esimerkkejä vuosikymmeniä esiintyneistä syy–seuraussuhteista. Kun tapahtuu x, siitä seuraa y. Kuplan aikana tällaiset syy–seuraus-suhteet unohtuvat sijoittajilta. Kuplan puhjettua ne, jotka pitivät kuplan aikana päänsä kylmänä, pilkkaavat kuplaan osallistuneita ”tällä kertaa on toisin” -ajattelusta.

Kuitenkin silloin tällöin käy niin, että jokin yritystalouden tai markkinoiden ikiaikainen lainalaisuus lakkaa toimimasta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla aina kun osinkotuotot laskivat useamman prosenttiyksikön alle liittovaltion bondien korkojen, se oli oikea-aikainen varoitusmerkki siirtyä pois osakemarkkinoilta. Näin sijoittaja vältti pahimmat kurssilaskut, mutta toisaalta oli mukana hyötymässä aliarvostetuista osakemarkkinoista silloin, kun osinkotuotot ylittivät riskittömät bondikorot.

Kuitenkin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa tuota vanhaa nyrkkisääntöä soveltaneet sijoittajat pysyivät poissa osakemarkkinoilta ja jättivät hyödyntämättä loistavat ostopaikat.

Kun jokin iso paradigma silloin tällöin murtuu, uhreina ovat monesti periaatteessa fiksut ja valveutuneet sijoittajat. Tappiot saattavat olla suuria, sillä vanha lainalaisuus houkuttelee lyömään vetoa isoilla summilla sen säilymisen puolesta.

Siispä tällä kertaa ei yleensä ole toisin. Mutta joskus tällä kertaa on toisin.

Silloin kun this time is different, Mr. Market ottaa rahat pois melkoisen fiksuiltakin sijoittajilta kuin pahimmanlaatuinen psykopaatti.

 

Menestyksen avaimia

 

Nöyryys ja rohkeus

Taitavat arvosijoittajat suhtautuvat markkinoihin sopivan nöyrästi. Lähtökohtaisesti he olettavat, että markkinahinnat ovat melko lähellä käypiä arvoja. Jos he näkevät ylilyöntejä, he vaativat itseltään hyvin huolellista ja tasokasta argumentointia sen puolesta, että kyseessä todella on ylilyönti.

Toisaalta silloin tällöin kun hyvä tilaisuus tulee kohdalle, taitava arvosijoittaja tarttuu siihen rohkeasti.

 

Kärsivällisyys ilman vitkastelua

Menestyvät arvosijoittajat osaavat valita kullekin sijoitukselleen sopivan sijoitushorisontin. Jos yhtiön liiketoiminta kehittyy odotetusti, lyhyen tähtäimen kurssikehityksen voi unohtaa. Jos taas yhtiön fundamentit rapistuvat, taitava sijoittaja ei vitkastele, vaan tekee uuden arvion siitä, kuuluuko yhtiö vielä hänen salkkuunsa.

 

Omalla ydinosaamisalueella pysyminen

Jos on erityisesti kiinnostunut jostain toimialasta tai tutustunut siihen tavallista enemmän töiden, sosiaalisten verkostojen tai harrastusten kautta, voi olla hyvä idea tietoisesti kehittää siitä itselleen kotikenttää sijoitustoiminnassaan.

 

Kaupan vastapuolen motiivien selvittäminen

Silloin tällöin amatöörisijoittajallekin on tiedossa, kuka on kaupan vastapuolella ja mistä syystä. Esimerkiksi vuosina 2008–09 islantilaiset joutuivat realisoimaan Suomesta velkarahalla ostamiaan osakkeita. On kiva olla ostolaidalla, kun vastapuoli joutuu myymään hintaa katsomatta.

 

Ajallinen hajauttaminen

Ajallinen hajauttaminen on loistava tapa hyödyntää Mr. Marketin maanisdepressiivisyyttä. Jos sijoittaja ostaa osakkeita tasasummalla tasaisin väliajoin, mitä rajumpia Mr. Marketin mielenliikkeet, sitä enemmän sijoittaja hyötyy.

Jäykkä ajallisen hajauttamisen strategia joustamattomuudessaan leikkaisi parhaiden sijoittajien sijoitustuottoja. Kuitenkin suurelle enemmistölle sijoittajista sen hyödyt ovat paljon suuremmat kuin haitat.

Hajauttaminen eri arvopapereihin

Jos katsotaan kenen tahansa sijoittajalegendan (Warren Buffettia myöten) sijoitushistoriaa, sieltä löytyy sekä oikeita tilannearvioita, jotka toivat vähintään odotetun tuoton, ja myös vääriä valintoja ja epäonnistuneita sijoituksia.

Menestyvillä sijoittajilla oikeita ratkaisuja on enemmän kuin vääriä, ja väärät ovat mittaluokaltaan niin pieniä, että ne eivät aiheuta salkussa merkittävää tuhoa.

Vaikka kuinka tuntuisi että Mr. Market on järjestänyt vuosisadan alennusmyynnin, on kovin riskialtista laittaa yhteen arvopaperiin neljäsosa rahoitusvarallisuudesta.

 

Yhteenveto

Sijoittajan ei tarvitse olla ylivertaisen älykäs voidakseen hyödyntää Mr. Marketin maanisdepressiivisyyttä. On toki eduksi olla kohtuullisen fiksu. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on johdonmukaisen toimiva, yhtiötasolta lähtevä sijoitusstrategia sekä maltti ja kärsivällisyys pitää siitä kiinni vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Täytyy olla nöyryyttä pitäytyä yhtiöissä, joita ymmärtää parhaiten. Tarvitaan rohkeutta toimia päättäväisesti silloin, kun omien tietojen pohjalta hyödynnettävissä olevia tilaisuuksia ilmestyy.

Kuitenkin edes poikkeuksellinen älykkyys ei millään tavalla takaa sijoitusmenestystä. Mr. Marketin psykopaattisen manipulatiivisen käyttäytymisen uhreiksi joutuvat älykkäät ja tyhmät yhtä lailla. Mr. Market virittää ansat kaikenlaisille sijoittajapersoonille. Vain johdonmukaista, vankalle riskinhallinnalle pohjautuvaa arvostrategiaa noudattavat sijoittajat pystyvät ansat aina kiertämään.

On olemassa yksi strategia, jolla voi sataprosenttisesti taata sen, että ei joudu Mr. Marketin manipuloimaksi. Tämä on säännöllinen mekaaninen sijoittaminen indeksirahastoihin.

Aloittelevalle sijoittajalle saattaisi olla hyvä ratkaisu se, että aloittaa pääosin säännöllisellä mekaanisella indeksisijoittamisella ja siinä sivussa osalla rahoitusvarallisuuttaan kokeilee, miten Mr. Marketin hyväksikäyttäminen itseltä onnistuu. Omaa näkemyksenottoa voi vähitellen lisätä sitä mukaa, kun on kertynyt näyttöä siitä, että homma toimii.

Tärkeintä on, että sijoittaja ei sorru omahyväisyyteen eikä pidä Mr. Marketia sellaisena typeryksenä, jolta on joka käänteessä helppo ottaa rahat pois. Jokainen sijoittaja omalla toiminnallaan valitsee sen, onko Mr. Market hänelle hyödynnettävissä oleva sekopää vai julma psykopaatti.

 

 

Buffettin kirjeestä Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille 1987:

http://www.berkshirehathaway.com/letters/1987.html

Ben Graham, my friend and teacher, long ago described the  mental attitude toward market fluctuations that I believe to be most conducive to investment success.  He said that you should imagine market quotations as coming from a remarkably accommodating fellow named Mr. Market who is your partner in a private business.  Without fail, Mr. Market appears daily and names a price at which he will either buy your interest or sell you his.

Even though the business that the two of you own may have economic characteristics that are stable, Mr. Market’s quotations will be anything but.  For, sad to say, the poor fellow has incurable emotional problems.  At times he feels euphoric and can see only the favorable factors affecting the business.  When in that mood, he names a very high buy-sell price because he fears that you will snap up his interest and rob him of imminent gains.  At other times he is depressed and can see nothing but trouble ahead for both the business and the world.  On these occasions he will name a very low price, since he is terrified that you will unload your interest on him.

Mr. Market has another endearing characteristic: He doesn’t mind being ignored.  If his quotation is uninteresting to you today, he will be back with a new one tomorrow.  Transactions are strictly at your option.  Under these conditions, the more manic-depressive his behavior, the better for you.

But, like Cinderella at the ball, you must heed one warning or everything will turn into pumpkins and mice: Mr. Market is there to serve you, not to guide you.  It is his pocketbook, not his wisdom, that you will find useful.  If he shows up some day in a particularly foolish mood, you are free to either ignore him or to take advantage of him, but it will be disastrous if you fall under his influence.  Indeed, if you aren’t certain that you understand and can value your business far better than Mr. Market, you don’t belong in the game.  As they say in poker, ”If you’ve been in the game 30 minutes and you don’t know who the patsy is, you’re the patsy.”

Artikkeli Mr. Market — hyödyllinen hölmö vai psykopaatti? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit