Tilastot

Perhetyypit

Findikaattori - Pe, 26/05/2017 - 10:00

Perhetyypit

Lähde: Tilastokeskus / Perheet

Päivitetty: 26.5.2017 Seuraava päivitys: 24.11.2017

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaaTilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin vuoden 2013 jälkeen määrän vuosittainen kasvu on pienentynyt huomattavasti. Vuodesta 2004 vuoteen 2013 perheiden määrä kasvoi keskimäärin 5 500 perheellä vuosittain. Vuonna 2016 perheiden määrä kasvoi enää 200:lla.Perheistä 64 prosenttia oli avioparien perheitä. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä on pienentynyt 6 200 perheellä edellisestä vuodesta ja avopariperheiden, joissa ei ole yhteisiä lapsia, 200:lla. Muiden perhetyyppien määrät ovat kuitenkin kasvaneet sen verran, että kaikkien perheiden määrä kasvoi hieman.Avoparien perheitä oli edelleen 23 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä samoin 12 prosenttia kuten edellisenä vuonna. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli 2 700. Yksinasuvia oli  1 131 000, edellisenä vuonna 19 100 vähemmän.Perheiden keskikoko oli 2,8. Vielä vuonna 1990 perheissä oli keskimäärin kolme henkilöä. Perheisiin kuului 74 prosenttia väestöstä eli 4 073 000 henkilöä, 8 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perheisiin kuuluvien osuus on pienentynyt tasaisesti. Vielä vuonna 1990 perheisiin kuului 82 prosenttia väestöstä.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ja parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.

Perheet luokitellaan lapsettomiin tai lasten kanssa asuviin aviopareihin (sisältäen rekisteröidyt mies- ja naisparit), avopareihin sekä yhden vanhemman perheisiin. Avoparit päätellään yhdessä asumisen perusteella.

Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Manner-Suomen kuntien toimintakulut vähenivät 2,2 prosenttia tammi-maaliskuussa 2017

Tilastokeskus - Pe, 26/05/2017 - 09:00
Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut vähenivät 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkoiset toimintatuotot vähenivät 10,1 prosenttia. Kunnat saivat verotuloja yhteensä 5,6 miljardia euroa ja valtionosuuksia 2,2 miljardia euroa. Kuntayhtymien ulkoiset toimintakulut kasvoivat 10,1 prosenttia ja toimintatuotot 9,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tietoja Manner-Suomen 80 kunnalta ja 69 kuntayhtymältä.
Kategoriat: Tilastot

119 miljoonaa EU-kansalaista on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä

Tilastokeskus - Pe, 26/05/2017 - 09:00
23,7 prosenttia Euroopan unionin 28 jäsenmaan kansalaisista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla vuonna 2014. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,8 prosenttia kotitalousväestöstä, noin 904 000 henkilöä. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta, jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistoon.
Kategoriat: Tilastot

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa

Tilastokeskus - Pe, 26/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin vuoden 2013 jälkeen määrän vuosittainen kasvu on pienentynyt huomattavasti. Vuodesta 2004 vuoteen 2013 perheiden määrä kasvoi keskimäärin 5 500 perheellä vuosittain. Vuonna 2016 perheiden määrä kasvoi enää 200:lla.
Kategoriat: Tilastot

Työttömyys kääntyi laskuun, mutta koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan 2016

Tilastokeskus - Pe, 26/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2016 lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden. Vuoden aikana vähintään päivän työttömänä olleiden määrä oli 681 000. Työttömien määrä vuoden lopussa sekä työttömänä vuoden aikana olleiden määrä laskivat vuodesta 2015. Samaan aikaan koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes 2 000:lla. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.
Kategoriat: Tilastot

Työllisyysaste

Findikaattori - Ke, 24/05/2017 - 10:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.5.2017 Seuraava päivitys: 20.6.2017

Työllisiä oli vuoden 2017 huhtikuussa 2 443 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 21 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 18 000 ja naisia 3 000 enemmän kuin vuoden 2016 huhtikuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli huhtikuussa 68,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden huhtikuusta 0,9 prosenttiyksikköä 69,3 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,3 prosenttiyksikköä 67,8 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 69,2 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Pitkäaikaistyöttömät

Findikaattori - Ke, 24/05/2017 - 10:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 24.5.2017 Seuraava päivitys: 20.6.2017

Pitkäaikaistyöttömyys väheni Vuoden 2012 alusta alkaen vaikeasti työllistyvän työvoiman asema vaikeutui ja heidän määränsä alkoi lisääntyä. Tämä kehitys jatkuu edelleen varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Siihen vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen. Huhtikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 109 200, mikä on 11 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 63 200 ja naisia 46 000. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 7 700:lla (­11 %) ja naisten 4 300:lla (­9 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 55 100, mikä on 200 vähemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työttömyysaste

Findikaattori - Ke, 24/05/2017 - 10:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.5.2017 Seuraava päivitys: 20.6.2017

Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttiaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 huhtikuussa 279 000 (virhemarginaali ±20 000), mikä oli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 150 000 ja naisia 128 000 henkeä.Työttömyysaste oli huhtikuussa 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 10,7 ja naisten 9,8 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,9 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttia

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 huhtikuussa 279 000, mikä oli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, kun se edellisvuoden huhtikuussa oli 9,8 prosenttia. Työllisiä oli 21 000 enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kategoriat: Tilastot

Kasvua Suomen kasvihuonekaasupäästöissä

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 58,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ollen kuitenkin 18 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Suurimpina syinä päästöjen kasvuun olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden lasku liikenteen polttoaineiden käytössä. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt kasvoivat 5 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna ja ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön 1,0 miljoonalla tonnilla CO2-ekv.
Kategoriat: Tilastot

Kuntaliitos muutti mökkivaltaisimpien kuntien järjestystä 2016

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Suurimpien mökkikuntien järjestys muuttui, kun Juankoski yhdistyi Kuopioon vuoden 2017 alussa. Samalla Kuopio nousi mökkimäärältään Suomen suurimmaksi kunnaksi. Mikkeli oli toiseksi suurin mökkikunta vuoden 2016 mökkimäärillä mitattuna. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä. Muiden mökkivaltaisten kuntien järjestys säilyi ennallaan. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan. Koko maassa kesämökkejä oli vuoden 2016 lopussa 502 900.
Kategoriat: Tilastot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2016 yleisimmin opiskeltu vieras kieli peruskoulun vuosiluokilla 1 - 6. Vuosiluokkien 1 - 6 oppilaista 71 prosenttia opiskeli englantia joko yhteisenä tai vapaaehtoisena vieraana kielenä. Muita vieraita kieliä opiskelleiden osuudet jäivät 5 prosenttiin tai sen alle.
Kategoriat: Tilastot

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat 5,0 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat nousivat keskimäärin 5,0 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat nousivat 4,3 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat nousivat 6,0 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Vähittäiskaupan pikaennakko: myynti kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - Ke, 24/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen tuottaman kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on poistettu, lisääntyi samaan aikaan 0,4 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi huhtikuussa 1,6 prosenttia ja myynnin määrä 2,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Kategoriat: Tilastot

Rakentaminen

Findikaattori - Ti, 23/05/2017 - 10:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 23.5.2017 Seuraava päivitys: 27.6.2017

Rakennustuotannon volyymi tasaisessa kasvussaVolyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 13,0 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi ajanjaksolla 11,1 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 14,5 prosenttia. Rakennushankkeita aloitettiin samaan aikaan tilavuudella mitattuna 34,2 prosenttia ja asuinrakennushankkeita 32,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen. Rakentamisen eri sektorit tulee myös huomioida erilaisine painotuksineen rakennuspolitiikkaa suunniteltaessa. Julkisen hallinnon tulee tukea ja aktivoida kestävästi etenkin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, minkä lisäksi hallinnon tulee taata asumisen tukijärjestelmien tehokkuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen.

Rakentamisen mittareiden tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen volyymin kasvun lisäksi myös lukuisiin rakennuspolitiikan sosiaalipoliittisiin vaikutuksiin, joiden lisäksi rakentamisen suunnittelu heijastuu rakennuskannan moninaisuuteen, asuntojen hintakehitykseen sekä asuinalueiden palveluihin, infrastruktuuriin ja elinvoimaisuuteen. Rakentamisella on kauaskantoisia ympäristö- ja aluepoliittisia vaikutuksia, mikä luo haasteita rakennussuunnittelun koordinointiin ja kehittämiseen. Rakentamisessa on suuria alueellisia eroja Suomessa, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupunkikeskittymien kasvuun ja vastaavasti periferioiden infrastruktuurin ja kaupunkirakenteen olosuhteisiin. Hallinnon tavoitteena onkin kehittää tulevaisuudessa kestäviä ja asukkaita palvelevia asuinympäristöjä ja samalla taata hyvät asumisen edellytykset ympäri Suomen.

Maarakennusalan kustannukset nousivat huhtikuussa 3,1 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - Ti, 23/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin kalliorakenteiden 0,5 prosentista päällysteiden 16,3 prosenttiin.
Kategoriat: Tilastot

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä

Tilastokeskus - Ti, 23/05/2017 - 09:00
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 8,2 miljoonalle kuutiometrille. Myönnetty kuutiometrimäärä oli 2,0 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kasvua oli eniten liike- ja toimistorakennuksille myönnetyissä rakennusluvissa. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiometrimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla.
Kategoriat: Tilastot

Asuntokuntien koko

Findikaattori - Ma, 22/05/2017 - 10:00

Asuntokuntien koko

Lähde: Tilastokeskus / Asunnot ja asuinolot

Päivitetty: 22.5.2017 Seuraava päivitys: 11.10.2017

Miesten yksinasuminen yleistyi edelleen 2016Yksinasuvia oli vuoden 2016 lopulla yhteensä 1,1 miljoonaa, joista 46 prosenttia oli miehiä. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa kahdessakymmenessä vuodessa. Vuonna 2016 miehet olivat enemmistönä 25–54 -vuotiaiden yksinasuvien ikäryhmässä. Suurin osa kyseisen ikäluokan miehistä on naimattomia. Eronneita heistä on 17 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan 25–54 -vuotiaita yksinasuvia miehiä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 256 000 ja vastaavan ikäisiä yksinasuvia naisia oli 158 000.Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa 25–54 -vuotiaista yksinasuvista lähes 70 prosenttia oli miehiä. Kaupunkimaisissa kunnissa miesten vastaava osuus oli 60 prosenttia. Suurimmissa kaupungeissa yksinasuvien sukupuolijakauma vaihteli jonkin verran. Helsingissä yksinasuvista 25–54 -vuotiaista hieman yli puolet oli miehiä. Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Oulussa vastaava osuus oli yli 60 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia.

Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot