USA:n vähittäiskaupan myynti polkee paikoillaan
Helsingin satamassa hiljainen helmikuu
"Vienti luisussa, teollisuuden tilaukset laskussa"
Yksityinen sektori keventää velkataakkaansa USA:ssa
USA:nkin ulkomaankaupassa tuumaustauko tammikuussa
Osingot irtoavat lähiviikkoina – parhaat osakkeet antavat yli 5 %:n osinkotuoton
Pörssiyhtiöiden tulokset laskivat viime vuonna noin kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Tulospudotus oli hieman vuosi sitten ennustettua pienempi, mutta linjassa viime kesän arvioiden kanssa. Pörssin entisen päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos vuodelta 2009 oli 10,6 miljardia euroa (Pörssiyhtiöiden nettotulos). Tulossumma on lähes puolet vuoden 2007 ennätystä pienempi. Pörssiyhtiöiden tulos vuodelta 2009 oli todellinen torjuntavoitto, kun otetaan huomioon kansantaloutemme 7,8 %:n romahdus viime vuonna. Kuluvalle vuodelle odotan pörssiyhtiöiden parantavan tulostaan viennin alkaessa hiljalleen kasvaa. Vuonna 2010 uskon pörssiyhtiöiden yhteenlasketun nettotuloksen kasvavan 10-20 % viime vuodesta ja nousevan 12 miljardiin euroon.
Pörssiyhtiöiden viime vuodelta maksettava osinkosumma nousi yllättävästi 7,6 miljardiin euroon(Pörssiyhtiöiden osinkosumma). Useimmat ennustajat olivat arvioineet osinkosumman laskevan vuoden 2008 6,8 miljardista noin 6 miljardiin. Vuoden 2009 osinkosumma merkitsee nettotuloksista ulosmaksetun osinkosuhteen nousevan 72 %:iin eli uuteen ennätykseen sitten vuoden 2003. Viime vuoden nettotulossumma on mielestäni normaali ottaen huomioon nykyisen investointilaman ja teollisuuden matalan käyntiasteen.
Pörssiyhtiöiden painotettu osinkotuotto viime vuoden osinkojen perusteella ja vuoden vaihteen markkinarvolla laskettuna oli 4,1 % (Pörssiyhtiöiden osinkotuotto). Pörssin keskimääräinen osinkotuotto on hyvä, varsinkin jos sitä verrataan valtion obligaatioiden tuottoon. Valtion 2014 erääntyvän sarjaobligaation tuotto on vain puolet pörssiyhtiöiden osinkotuotosta. Tuottotarkastelu antaa ymmärtää, että valtionlainojen tuotto on liian pieni kun talous siirtyy deflaatiosta inflaatioon.
Parhaat likvidit pörssiyhtiöt tarjoavat tänä keväänä hieman yli 5 %:n osinkotuoton. Pörssin entisen päälistan yhtiöistä lähes kolmannes laski osinkoaan tänä keväänä. Vuoden 2009 tuloksesta kolmannes pörssiyhtiöistä maksaa suuremman osakekohtaisen osingon eli osingon nostajia on hieman laskijoita enemmän. Noin kuudesosa pörssiyhtiöistä jakaa nollaosingon , eli osakkeenomistajat joutuvat tyytymään pelkästään yhtiökokouksessa tarjottaviin antimiin.
Kevään yhtiökokoukset ovat jo alkaneet. Kone, Wärtsilä ja Basware mm. ovat pitäneet yhtiökokouksensa ja osingot siis näistä osakkeista ovat jo irronneet. Pörssiyhtiöiden yksi kovimmista osingon korottajista oli – yllätys, yllätys – Nordic Aluminium. Yhtiön tulos osaketta kohden vuonna 2009 laski 0,63 euroon edellisvuoden 1,71 eurosta. Siitä huolimatta yhtiön hallitus esittää osakekohtaisen osingon nostamista vuoden 2008 osingosta (0,40 euroa) tämän keväiseen 1,30 euroon. Osinko siis yli kolminkertaistetaan vaikka tulos laski lähes kolmasosaan. Maaliskuun 5.päivän osakekurssille (17,90 €) laskettu osinkotuotto on 7,3 %.
Allaolevaan taulukkoon on kerätty muutaman suuren ja likvidin yhtiön osakekohtaiset tiedot. Orionin osalta osinko on 1,00 euroa per osake. Sen lisäksi yhtiö palauttaa vanhoja pääomiaan 0,10 euroa osakkeelta. Osakesijoitukset kannattaa hajauttaa useampaan eri toimialaan. Taulukon yhtiöistä tulostaan ovat luvanneet parantaa Sanoma, Orion, Sampo ja TeliaSonera. Myös Nokian ja Fortumin tulosten odotetaan kasvavan tänä vuonna. UPM-Kymmenen tulos kuluvalta vuodelta jäänee edelleen heikoksi paperin hintojen laskun ja käynnissä olevan satamalakon vuoksi.
OSINKOYHTIÖITÄ 2010
|
Yhtiö |
Yhtiö- |
Kurssi,€ |
Osinko |
Osinko- |
EPS |
P/E-luku |
OPO/Osake |
|
UPM- |
22.3. |
8,52 |
0,45 |
5,3 % |
0,33 |
25,8 |
12,67 |
|
Sanoma |
8.4. |
15,90 |
0,80 |
5,0 % |
0,66 |
24,1 |
7,36 |
|
Orion B |
24.3. |
16,94 |
1,00 |
5,9 % |
1,07 |
15,8 |
3,11 |
|
Sampo |
13.4. |
18,56 |
1,00 |
5,4 % |
1,14 |
16,3 |
14,63 |
|
Nokia |
6.5. |
10,34 |
0,40 |
3,9 % |
0,66 |
15,7 |
3,53 |
|
Telia |
7.4. |
5,28 |
0,23 |
4,3 % |
0,42 |
12,5 |
3,03 |
|
Fortum |
25.3 |
19,09 |
1,00 |
5,2 % |
1,48 |
12,9 |
9,04 |
|
Keski- |
5,0 % |
17,6 |
Hannu Angervuo
Joel Hallikainen tarjosi tien kuuluisuuteen?
Kasvoiltaan mielestäni jonkun verran naismainen 21-vuotias Juuso Kivijärvi pääsi tv:hen sillä alamittaisella teolla, että hän julkisuudessa uhkasi kiduttaa ja murhata Joel Hallikaisen perheineen. Katumisen jälkeen hän sai Hallikaiselta vieläpä tunnustusta: ”Sulla on selkärankaa”. Eläinlajiltaan Kivijärvi tosin taitaa kuulua selkärankaisiin ilman Hallikaisenkin määrittelyä.
Kohta varmaan media kertoo Juuso Kivijärven rämpyttävän kitaraa ja rääkyvän mikrofoniin. Sitten selviää hänen seurustelevan, sitten välit menevät poikki ja sen jälkeen ip-lehdet kertovat Kivijärven eksän uuden poikaystävän pitävän Hallikaisen musiikista jne.
Juuri tällä hetkellä suuri joukko persuja pikku päillään pohtii ankarasti Kivijärven teon tarjoamia näkymiä. Kun uhkaa jotain ministeriä murhalla, saa julkisuutta ja pääsee ehkä tv:hen.
Luoja varjele, miten köyhiä netissä pyörivien persujen ilmaisut ovat. Eikö kukaan persujen paskapää keksi perustaa Facebookiin vaikkapa sellaista ryhmää, että ”Toivomme Astrid Thorsille nimitystä Suomen Mongolian konsulaattiin”. Esim. tuolla tavalla asia tulisi esitettyä laillisesti, huomattavasti kärkevämmin ja ilman, että ryhmä on todiste vain jäsentensä henkisestä alamittaisuudesta.
Vanhaselta kipeytyy kohta käsikin,
.
.
.
.
kun pitäisi oikeuskanslerille ryhtyä selvitystä kirjoittamaan. http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P114_01.html
Asuntojen hintaralli jatkui Ruotissa helmikuussa
20100311 katsaus
KUUMIA PERUNOITA KOHTA LIIKAA ILMASSA?
Jotain "hassuahan" tässä finanssimaailmassa tuntuu nykyään olevan menossa. Lätäkön takana Freddie Mac ostaa pysyvästi kaikki yli 120 päivää maksamattomana olleet asuntolainat itselleen (lue: veronmaksajille). Samaan aikaan Setä Samuli valmistautuu maksamaan asuntovelkaisille jotta he lähtevät taloistaan. Kynnykseksi tulee tietenkin, että kuinka moni pankki haluaa myydä 150ooo lainan takuuna olevan asunnon 1/3 -osan hinnalla (tai jotain vastaavaa). Puhumattakaan, että usein kiinteistöihin on toinen tai jopa kolmaskin laina - kuka saa ja mitä, entäs ne taseet?
Eurolandiassa valmistaudutaan IMFn korvaamiseen EMF'llä. Äkkinäiselle kuulostaa kivalta, mutta sikäli kun vaatimukset vaikeuksissa oleville valtioille tulevat olemaan IMFn tyylillä, niin ei taida uusi pulju tavan kansalaisia auttaa. Yksi riemu tosin on, että nyt kansasta kuristetut rahat pysyvät tällä puolen lätäkköä. Samaa ajatusta tässäkin, jenkkipankit eivät pääse EUn valtioiden paprujen välittäjiksi. Taisi muutamalla tämän päätöksen vastaanottajalla mennä pullakaffet pitkin pöytiä...
Eikä tietysti viikonlopun Islannin pienten ihmisten nikottelukaan tainnut kaikkia osapuolia tyydyttää. Kunhan ei olisi yksi syy lisää täälläkin, että ei kansanäänestyksiä pidetä jatkossakaan. Kansahan ei ymmärrä mikä on sille parasta - tai noin ainakin välillä saa lukea rivien välistä kun jos kuuntelee puhuvia päitä töllöttimessä.
Kalifornian budjettiongelmat ovat varmasti kaikille tuttuja, tässä pari muuta - Texas 11 Mrd US$a ja Illinois 13 Mrd US$a budjettikuopassa. Mitenköhän Bush selittäisi näitä lukuja? Mies on muutoin aika veijari - miehen oma maatila on omavaraisuuden märkä uni, mutta eipä kauheasti virka-aikana mokomiin nössöilyihin innostunut...
Joka tapauksessa Hopebama jatkaa kovasti Bush'in linjoilla - budjettivaje kasvaa kevyellä 9700 Mrd US$'lla seuraavan 10v aikana. Yksi syy tuohon on, että rautasaapas saa mitä rautasaapas pyytää - imperiumi tarvitsee rukkasensa.
Kaikkinensa näistä estradin nukeista pätee sama wanha totuus - ei se mitä sanotaan vaan se mitä tehdään. Näin se pikkuhiljaa on lähtenyt globalisaation Shangri-La pirstaloitumaan - tästä tahti tulee vain ja ainoastaan kiihtymään.
YIT – torjuntavoitto vaikeissa olosuhteissa
YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.
Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.
Vuoden 2009 luvut esiteltiin:
- Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
- Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
- Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
- Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.
Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?
- Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
- Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon, “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
- Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä
Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.
Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.
Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.
Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli 567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.
Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.
YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.
Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.
Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen. Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.
Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.
Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.
Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.
Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.
YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.
Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.
Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.
YIT – torjuntavoitto vaikeissa olosuhteissa
YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.
Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.
Vuoden 2009 luvut esiteltiin:
- Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
- Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
- Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
- Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.
Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?
- Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
- Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon, “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
- Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä
Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.
Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.
Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.
Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli 567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.
Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.
YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.
Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.
Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen. Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.
Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.
Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.
Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.
Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.
YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.
Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.
Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.
Vastavalitun arkkipiispan haastattelu…
.
.
.
.
…vuonna 2025.
- Sisko-Makkara Mälli. Rouva arkkipiispa…
- Olen neiti arkkipiispa.
- Anteeksi. Neiti arkkipiispa, olette ensimmäinen nainen ko. virassa.
- Tilanne on minulle tuttu. Olen myös ensimmäinen laivaston sukeltajakoulun läpäissyt nainen.
- Miten se on mahdollista?
- Edellisessä elämässäni olin Veli-Makkara Mälli, mutta sukupuoltani korjattiin pikkaisen. Nyt minusta tulee paluumuuttuja.
- Paluumuuttaja?
- Ei vaan paluumuuttuja. Opiskellessani geologisessa tiedekunnassa…
- Teologisessa?
- Ei vaan geologisessa. Koulutus ei saa enää syrjiä ketään kirkollisiin virkoihin valittaessa. Niin, opiskellessani geologisessa tiedekunnassa siellä ei Raamattua luettu, mutta tultuani valituksi arkkipiispaksi vilkaisin ko. opusta ja siellähän sanotaan, että “nainen vaietkoon seurakunnassa”. Tietysti minusta voisi tulla vaikeneva arkkipiispa (vrt. vaikeneva kenraali), mutta aion kuitenkin korjauttaa sukupuoltani vielä toisen kerran. Monellehan sitä korjataan 4 - 5:kin kertaa ennen kuin sopiva löytyy. Onneksi yhteiskunta maksaa kokonaan kaikki tällaiset pikku operatsioonit.
- Neiti tai paremminkin tuleva herra arkkipiispa, miten aiotte virassanne toimia?
- Itsestään selvää on, että lesbojen, homojen, transsujen, nekrofiilien, eläimeen sekaantujien ja sukupuolen korjaajien asemaa täytyy parantaa ja heille luoda täydet oikeudet vihkimisiin kirkoissa. Ainoastaan se on alkanut askarruttaa mieltäni, onko sellainen koti ollenkaan sopiva lapselle, jossa vanhempina on eri sukupuolta olevat henkilöt. Ajatelkaa nyt, mitä ristiriitaisia roolimalleja lapselle välittyy, kun äiti on nainen ja isä on mies! Ehkä tällainen kivikautinen perhetraditio pitäisi kieltää.
- Miten ihmeessä luulette tuollaisen ehdotuksen menevän läpi?
- Helposti. Minut valinneessa suuressa vaalikollegiossa oli vain yksi ainoa armeijan käynyt heteromies, jolle ei ainakaan vielä ole tehty sukupuolenkorjausta. Tällaista poikkeavaa yksilöä kutsummekin leikillisesti kirkkomme kiintiömieheksi.
Pakko saada Olvia
Salkunhuoltoa, osa 34
Välillä tulee hetkiä, jolloin on pakko saada jotakin osaketta. Onko tuttu tunne? Kun sijoittaja kuvittelee olevansa oikeassa, hänen on pakko ostaa edes vähän saadakseen mielenrauhan. Tällöin ei jää jossittelun varaa. Omalla kohdallani panimoyhtiö Olvi on ollut yksi viime vuosien onnistuneimmista sijoituksista. Se on salkun neljänneksi suurin sijoitus. Sijoittajalegenda Warren Buffettin lentäviin lauseisiin kuuluu, että löytäessäsi hyvän osakkeen kohtuuhintaan sijoita siihen niin paljon kuin kykenet. Toisaalta hän varoittaa riskeistä; ei pidä hypätä 7 jalan aitoja (riskisijoitukset) vaan yhden jalan aitoja, jotka pääsee varmasti yli. Omalla kohdallani salkunhuoltoon eivät kuulu isot äkkinäiset liikkeet. Mikään yhtiö ei ole sataprosenttisen varma sijoitus. Panimoalalta tulee mieleen Nokian Panimo, listaamaton yhtiö, joka muutama vuosi sitten kärsi huomattavat vahingot Nokian kaupungin vesikriisistä. Viimeisin iso liikkeeni oli se, kun toissasyksynä myin kaikki Sammon osakkeet reilun 14 euron hintaan ja ostin tilalle konepajoja ja Stockmannia. Kauppa oli erittäin onnistunut. Pari viikkoa sitten, vähän ennen Olvin osavuosikatsausta, tuli taas tämä aika ajoin toistuva tunne, tällä kertaa Olvin kohdalla: yhtiö on mielestäni erittäin hyvä ja sitä saa kohtuuhintaan - ei toki halvalla. Olvin markkina-arvo 26 euron kurssilla on 270 miljoonaa euroa. Viime vuoden liikevaihto oli 244 ja oikaistu nettotulos verojen jälkeen 20 miljoonaa. P/E-luvuksi (hinta / tulos) tulee näin 13,5. Jos Olvi on aito kannattavan kasvun yhtiö myös tulevaisuudessa, P/E-luku ei ole liian korkea. Sijoituspäätöksen syntyyn liittyi myös kirja, jota tuolloin satuin lukemaan. Investment Gurus (Tanous 1997) -kirjassa kasvusijoittaja John Ballen korostaa pääoman tuoton tärkeyttä ja yksi hänen ostokategoriansa on ”kasvua kohtuuhintaan”. Ballen pitää fundamenttianalyysia ja yhtiön kasvukykyä tärkeämpinä sijoituskriteereinä kuin vallitsevaa markkinatunnelmaa. Seuraava kysymys on tietenkin, että mitä myisin, jos en halua sijoittaa kokonaan uudella pääomalla. Päädyin myymään Olvin kaltaista, mutta vielä kannattavampaa ja P/E-luvultaan selvästi kalliimpaa (P/E yli 20) ruotsalaista vaateketju H&M:ää. Siitä tuli oikein mukava tuotto ja osa jäi vielä salkkuunkin. Olvi oli yhtiön kasvunäkymiin nähden mielestäni liian edullinen H&M:ään verrattuna. EV/EBIT-luvuilla* ero ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin P/E-luvulla, koska H&M:n suuri nettokassa alentaa velatonta markkina-arvoa EV. Osinkotuotto molemmilla yhtiöillä on samaa reilun kolmen prosentin tasoa, mutta Olvin matalampi P/E tarkoitti samalla sitä, että sain kasvatettua salkun nykyistä tulostuottoa**. Olvin osavuosikatsaus oli odotetun mukainen ja osinkokin nousi 0,50 eurosta 0,80 euroon. Toimitusjohtaja Lasse Aho luonnehti Valko-Venäjän kuluttajapotentiaalia valtavaksi. Yhtiö on käynnistänyt Lidan kaupungissa nelivuotisen 30 miljoonan euron investointiohjelman (Kauppalehti.fi 25.2.2010). Kuriositeettina todettakoon, että ruotsalaisen IKEA-imperiumin rakentanut Ingvar Kamprad on Olvin viidenneksi suurin omistaja. *) EV/EBIT = velaton markkina-arvo / liiketulos; **) salkun tulostuotto = salkun yhtiöiden tulos / salkun arvo Blogisarja ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja noudattaa osakekaupoissaan ns. 3 kk sääntöä.Suomi ei ole menossa minnekään
Euroopan ulkomaankauppa vaisua tammikuussa
Kiinan ulkomaankauppa kasvussa helmikuussa
Innovatiivinen suomi
Insead on julkaissut v. 2009-2010 version "global innovation indexistä" - tuhti 336 sivun paketti jossa eri maita totuttuun tapaan rankataan erilaisissa innovatiivisyyteen liittyvissä asioissa.
Hyvä suomi - osastolla voimme todeta että Suomi on noussut sijalle 6. Jenkeissä kummastusta on herättänyt USA:n tippuminen sijalle 11. Osaltaan muutokseen vaikuttavat mittareissa tehdyt muutokset.
Miten hyvin tällainen kauneuskilpailu korreloi maan todellisen menestymisen kanssa on oman messunsa arvoinen kysymys. Mailman innovatiivisin maa on Inseadin mukaan Islanti. Vinoilija voisi veistellä että maan finanssiviikingit ovat olleet jopa liian innovatiivisiä. Toivottavasti näemme vielä jossakin analyysin miten tällainen innovatiivisuus-indeksi korreloi talouskasvun kanssa.
Jotta pääsisi "hyvä me" -tasolta syvemmälle pitää katsella missä osamittareissa pärjäämme hyvin ja missä huonosti. Pikavoittoja voisi metsästää osamittareita joissa olemme erikoisen surkeita. Pohjalta kun on helpompi ponnistaa ja samalla ehkä poistaa pahimpia innovatiivisuuden pullonkauloja. Inseadin kotisivuilla on hyvä työkalu tähän tarkoitukseen - maaprofiili. Poimin sieltä joitakin osamittareita joilla mitattuina suomen sijoitus on 30 tai huonompi:
Osa instituutiot (sija 6):
Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37
Markkinoiden kehittyneisyys (sija 17):
Lainan saanti - oikeudellinen asema: sija 35
Sijoittajan suoja : sija 41
Rahoitus pörssin kautta: sija 35
Kotimainen lainarahoitus yritystoimintaan: 40
Ulkomaiset sijoitukset maahan : 72
ICT (sija 14) :
Kiinteiden puhelinlinjojen määrä/asukas : sija 40
Bisnesmailman kehittyneisyys (sija 5):
Missä määrin ulkomaiset sijoitukset tuovat mukaan teknologiaosaamista: sija 83
Kotimaisen kilpailun kiihkeys: sija 30
Aineelinen tuloksellisuus (science output, sija 10):
Työn tuottavuuden kehitys: sija 90
Teollisuuden lisäarvon tuotto :sija 44
Uuusien yritysten omistajuus: sija 33
Aineeton tuloksellisuus (creative output, sija 12):
Tavaramerkkien määrä/hlö: sija 42
Rahoitusmarkkinoiden heikkous tässä paistaa läpi aika voimakkaasti. Sensijaa osiossa Ihmisten osaamistaso ei löytynyt yhtään huonoa sijoitusta, eli meillä on tosi osaavaa/koulutettua porukkaa. Mietimme innovatiivisuutta osamiisrajoitteisena, vaikka olemme siinä jo sijalla 1 mailmassa. Sitä mitä osamme tehdä hyvin - kouluttamista - haluamme tehdä vielä lisää, vaikka pullonkaulat selvästikin löytyvät markkinoiden kehittyneisyydessä.
Eli lisää ulkomaista rahaa ja kotimiset lainamarkkinat toimivammiksi, niin siitä se ura urkenee!
“Rikolliset ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa”
(Perustuslain epävirallinen 132§)
Tapaus 1) Valelääkäri Mika Jokinen vaatii työtodistusta, mihin vaatimukseen lääninhallituksen työtä jatkava seuraava pilkunnyysijävirasto on yhtynyt.
Siis mitä vittua? Onko Suomessa niin hulluja juristeja, jotka katsovat työsuhteen olleen olemassa siitä huolimatta, että se on hankittu väärennöksillä ja koko työsuhde on yhtä ainoaa jatkettua rikosta, lääkäritoimen harjoittamista ilman koulutusta. Ei kai petollisin toimin hankittu työsuhde voi olla pätevä.
Tapaus 2) Saattohoitaja Katariina Pantila teki ehkä elämänsä parhaimman teon kuolemalla. Mitä tekee ip-lehti? Kyselee valvonnan perään? Ei, ei potilasturvavalvonnan perään, vaan elinkautisvangin itsemurhan estämisen perään. Saattohoitajaa oli yritetty elvyttää jo vankilan sairaanhoitajan toimesta.
Siis mitä vittua? Onko nuorilla fyysisesti terveillä ihmisillä vankilassa sairaanhoitaja valmiina. “Rikosseuraamusviraston” kulut saisi pieneksi näppärällä keinolla. Riitaisat mustalais- romaniheimot ja moottoripyöräjengit tungetaan kaikki samaan veistoluokkaan, ovi lukitaan ja katsotaan, mitä pojat saavat päivän aikana veistellyksi.
Tapaus 3) Ruandalainen pappa Porvoossa. Kun suomalainen on kantajana oikeudessa, hänen pitää palkata omalla kustannuksellaan oikeuteen haukiopin dosentti todistamaan, että hauki on kala. 10 vuotta myöhemmin KKO palauttaa asian KO:hon saatteella, että haukiopin dosentti oli jäävi.
Mutta kun ruandalaispappa on kysymyksessä, koko Porvoon käräjäoikeus muuttaa Ruandaan viikoiksi asiaa tutkimaan ja asianajaja kommentoi turvallisesti koto-Suomesta käsin laamannia “kiss his ass”.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suomen ev.lut. kirkon väki todella niin typerää, että kukaan ei tämän papan tekosista mitään aavistanut. On hyvä muistaa, että koko hutsien ja tutujen vastakohtaisuus on erilaisten kristilllisten kirkkokuntien aikaansaannosta.
Tyhmyydestä ei sakoteta?
Amerikan pienyrittäjät edelleen pysäkillä
Online-kauppaa osakkeilla, osake-CFD:illä, indeksi- ja raaka-ainefutuureilla sekä valuutoilla.
Technical Traders Club - kerhon tammikuun kuukausikokouksen 27.01.2010 aiheena oli tutustuminen Liqvinet Oy:n toimintaan Helsingissä. Siellä Liqvinetin Mika Liebkind piti mielenkiintoisen esityksen ja demonstroi seuraavia aiheita:
-
Liqvinet Oy,
-
Osakekauppa,
-
Osake-CFD:t,
-
Futuurit,
-
Forex,
-
Trading psykologia, ja
-
Live Trading.
Liqvinet Oy
Markus Björksten ja Mika Liebkind perustivat pari vuotta sitten UB Tradegate nimellä online-välitysyhtiön Liqvinetin. Liqvinet Oy toimii edelleen UB:n (United Bankers) sidonnaisasiamiehenä, mutta hakee omaa toimilupaa. Merkittävänä omistajana ovat Jouni Torasvirta ja UB edelleen. Yhtiön tavoitteena on jalkauttaa Trading kulttuuria Suomeen myös pienemmille sijoittajille.
Osakekauppa
Suomalaisilla osakkeilla käydään Liqvinetissä kauppaa Helsingin pörssin lisäksi vaihtoehtoisilla eli MTF-kauppapaikoilla, kuten Chi-X:ssä, Turqoisessa, Burgundyssä ja Nasdqaq OMX:ssä. Näin järjestelmällä voi valita osto- ja myyntihinnaksi eri pörsseistä parhaat “choice price”-hinnat ja spreadit ja siten “väärinhinnoittelu” häviää sekunnin murto-osassa.
Välityspalkkio on 0,05 % ja 5 EUR minimi. Minimipalkkiokertymävaatimus kuukaudessa on 25 EUR.
Liqvinetin kaupankäyntijärjestelmän näytettiin myös tukevan stop-toimeksiantoja, joten stoptoimeksiantojen vahvistettiin pysyvät päällä myös yön yli.
Osake-CFD:t
Osake-CFD:illä eli hinnanerosopimuksilla käydään Margin Trading kauppaa osakkeilla omistamatta niitä fyysisesti, vakuutta vastaan. Useimmilla CFD:illä on vakuusvaatimuksena 20 %. Osake-CFD:ssä on mahdollisuus käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti.
Osake-CFD:itä voidaan käyttää sekä spekulatiivisesti että riskiltä suojautumiseen. Osake -CFD:itä voidaan myös myydä lyhyeksi. Lyhyeksimyynti (shorting) tapahtuu silloin ilman osakelainasopimuksia, koska taustalla on premier-välittäjän Man Financialsin iso lainapooli.
Position suuruus voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti. Liqvinetin CFD:t ovat nk. DMA “Direct Market Access” CFD- johdannaisia, joissa on aina samat hinnat ja syvyydet kuin pörssissä, koska kaupat tehdään pörsseissä, eikä Market Makereiden kanssa. CFD:illä ei ole kuitenkaan päättymispäivää.
Osake CFD:iden välityspalkkio on 0,08 %, minimivälityspalkkio on 5 EUR.
Yhtenä riskinä osake-CFD:n lyhyeksimynnissä on tietenkin se että, jos välittäjäfirma menisi konkurssiin, niin lyhyeksimyyjä voisi menettää enemmän kuin cash-positionsa. Normaalisti välittäjä kuitenkin ostaa Margin-sijoittajan lyhyen position takaisin, jos Margin-sijoittajan tappion tapauksessa tämän vakuudet ylitetään.
Futuurit
Futuurikaupassa kauppaa käydään vakuutta vastaan. Silloin on mahdollista käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoan moninkertaisesti. Vakuusvaatimus on 5 -10 % päivänsisäisesti ja noin 15 % yön yli. Positio voi olla yhtä helposti pitkä (long) kuin kuin lyhyt (short). Jos futuuri on “Deliverables” niin välittäjä sulkee position ennen allaolevan hyödyk-keen toimituspäivää. Esimerkiksi CME:n E-Mini Futuurit eivät ole “Deliverables”. Futuurikauppa käydään markkinoilla, siis ei Market Makereiden kanssa.
Futuurikauppaa käydään eniten osakeindekseillä, raaka-aineilla ja maataloustuotteilla. Esimerkkejä ovat SP500, EuroStoxx 50, Nasdaq, Öljy, Kulta, Kaakao, Kahvi ja Vehnä, joista SP500, EuroStoxx 50, Öljy ja Vehnä kuuluvat maailman likvideimpiin tuotteisiin.. Futuureilla voi käydä kauppaa spekulatiivisesti tai niitä voi käyttää suojaamiseen (hedging).
Välityspalkkio on 0,02 %, eli esim. yksi EuroStoxx 50 futuuri on arvoltaan 28000 EUR, joten sen ostosta ja myynnistä menee sijoittajalta yhteensä noin 12 EUR:on kaupankäyntikustannukset. Vakuusvaatimus yhden EuroStoxx 50 futuurin tapauksessa on päivän sisällä 1650 EUR ja yön yli 3300 EUR.
Eli jos haluaa käydä kauppaa osakkeilla vivulla, niin kannattaa tehdä sitä osake-CFD:iden kautta. Ja jos haluaa käydä kauppaa indekseillä niin futuureiden kautta.
Valuuttamarkkinat (Forex)
Forex on maailman suurin ja likvidein markkina, OTC (Over The Counter) markkina, jonka tarkkaa volyymiä ei tiedetä, mutta päivittäisen vaihdon arvioidaan olevan ainakin 50 kertaa NYSE:n (New York Stock Exchange) päivävaihto.
Valuttamarkkinat ovat ympärivuorokautiset, eli on kolme “sessiota”: Aasia, Eurooppa (Lontoo) ja USA (New York).
Valuuttakauppaa käydään vakuutta vastaan. Valuuttakaupassa on mahdollisuus käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti. Vakuusvaatimus on 2 %. Valuuttakaupassa on mahdollisuus sekä “long” että “short” postioihin, esimerkiksi kun on long EUR/USD valuuttaparille, niin itse asiassa ollaan pitkänä euroissa ja lyhyenä dollareissa.
Välityspalkkio valuuttakaupassa on 0,01 % eli esim. 100.000:n EUR/USD kaupassa on välityspalkkio 10 EUR:oa.
Huomiona todettiin, että kun USA:lla on lainat dollareissa niin USA:n valtio voi painaa rahaa ja inflatoida dollaria, mutta esimerkiksi Suomi ei voi painaa euroja. Eli pitemmän aikavälin “sijoitusvinkkeinä” voinee pitää pitkiä AUD/USD, CAD/USD, NOK/USD valuuttapareja ?
Trading psykologia
Arvioidaan, että yli 80 % tradereistä häviää rahaa. Kyseessähän on lyhyen aikavälin “nollasummapeli”, josta lisäksi välittäjät ottavat omat palkkionsa välistä.
Syynä menetyksiin on usein se, että useimmat ihmiset haluavat “palkita itsensä” kaupasta nopeasti, kun ovat oikeassa, vaikka kaupan tavoitehinnat olisivatkin olleet korkeammalla. “Itsensä rankaiseminen” kaupan tappioilla taas on asia, jota mieluummin siirretään eteenpäin ajassa, vaikka tappiot tai menetykset juoksisivatkin.
Nämä ongelmat taas johtavat usein siihen, että traderi ottaa sarjan pieniä voittoja kunnes tulee iso tappio, joka ylittää voittojen summan.
Toinen yleinen ongelma on se, että tarkastellaan liikaa yhtä kauppaa sensijaan että mitattaisiin onnistumista tarkastelemalla usean kaupan sarjaa. Tämä johtaa helposti siihen, että tunnetilat ovat vahvoja- yhden voiton jälkeen ollaan herkästi “liian iloisia” ja tappion jälkeen liian onnettomia, vihaisia, surullisia. Yleensä vahvat tunnetilat johtavat huonoihin kauppoihin.
Eli kauppojen sarjaa kannattaa tarkastella ja analysoida kauppojen jälkeen ja ottaa opiksi kaupoistaan ja kehittää opitun avulla parempaa trading strategiaa ja parantaa sen toteutusta. Näin voi oppia luottamaan päätöskriteereihinsä ja päätöksentekokykyynsä sekä sen seurauksena tuntea itsensä varmemmaksi ja siten pysyä mielentilaltaan tyynempänä ja järkevämpänä.
Traderin kannattaa kysyä itseltään ennen jokaista kauppaa:
-
Mikä on mielentilani ? Olenko kenties iloinen vai vihainen aikaisemmasta kaupastani johtuen ?
-
Miksi haluan ostaa ja miksi haluan myydä ?
-
Tuntuuko kauppa “täysin oikealta” vai onko se vain “sinne päin” ?
-
Miten suuren osan pääomastani olen kaupassa valmis riskeeraamaan, “stopit” ?
-
Mikä on kaupan voittotavoitteeni ?
Valtio ei velkaantunut helmikuussa
Ministeri Katainen ex cathedra
Tilaisuus oli ex cathedra: virka-asemansa takia puhuja esiintyy erehtymättömänä ja ilmoittaa perustelematta uskon asioista ja niihin liittyvistä opetuksista. Ministeri Katainen jopa iloitsi siitä, että näistä kysymyksistä vallitsee laaja yhteisymmärrys ja että hän ei ole nähnyt kyseenalaistettavan julkisen talouden kestävyysongelmaa.
Ministeri ja hänen taustajoukkonsa eivät selvästikään lue blogiani. Kirjoitukset 2.2.10, 21.2.10, 22.2.10 ja 23.2.10 edustavat vain jäävuoren huippua kritiikistä, jota perustellusti voi esittää valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden kestävyysvajearviosta. VM sotkee laskelmissaan seuraavan 50 vuoden aikana yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän, kuntien ja valtion tulot ja menot siten, että yläsavolainen mykyrokkakin on jäsentyneempi kokonaisuus.
Vaikeneva Turku
Turun kaupunginhallinto on epäonnistunut täydellisesti useassa kunnallistekniikan hankkeessa (esim. taidemuseon remontti ja purettu kompostointilaitos). Luottamus- ja virkamiesten lisäksi syytä sopii etsiä kaupungin henkisestä tilasta.
Kuten kahdessa aiemmassa merkinnässäni kuvasin, turkulainen media pitää ensisijaisena tehtävänään vaieta ja vähätellä Turun ongelmia. Toissijainen tehtävä on edistää median omistavan suvun sivubisneksiä. Käsittääkseni tällainen media edesauttaa ongelmien lakaisemista maton alle ja katteettoman itsetyytyväisyyden syntymistä.
Turun Myllysilta on ikävä jatko Turun kunnallistekniikan möhläyksille. Kaiken huippu on se, että vasta sillan notkahdettua paikallinen media kertoi kyseessä olevan maailman ohuimmasta (pitäisi kai sanoa laajuuteensa nähden kevyimmästä) betonisillasta, jonka suunnittelussa ei sellaista pikku yksityiskohtaa kuin jäätä otettu mitenkään huomioon. Olisiko mitenkään mahdollista, että näitä asioita olisi kannattanut julkisesti pohtia jo aikaisemmin ja niihin jotenkin varautua?
Toispaikkakuntalaisilla ei ole mitään syytä vahingoniloon tapahtuneesta eikä edes siitä, että sillan mukana sortumisvaarassa on rakennus, jossa tietääkseni on TS-yhtymän johtoon kuuluvan henkilön omistama huoneisto. Arvellaan, että vakuutukset korvaavat kaiken eli muu maa maksaa turkulaisten möhläykset.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
