Hyppää pääsisältöön
 

Pörssikurssit maailmalla tänään:

 

Uutiset

Nokia päätyi plussalle pörssissä

Yle: Talous ja politiikka - 3 tuntia 22 min sitten

Tulosjulkistaja Nokian osakkeen kurssi oli torstaina nousussa Helsingin pörssissä. Verkkoyhtiön kurssi päätyi 3,53 prosenttia plussalle ja osakkeen arvo oli 6,74 euroa pörssin sulkeutuessa.

Osakekurssi oli iltapäivällä vajaan neljän prosentin nousussa Helsingin pörssissä. Myöhään iltapäivällä nousu oli hiipunut noin kahteen prosenttiin.

Nokia julkisti torstaiaamuna kolmannen vuosineljänneksen tuloksen. Yhtiön varsinainen liiketoiminta tuotti heinä-syyskuussa kolmanneksen enemmän voittoa kuin samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Nokian liikevoitto (ei-IFRS) kasvoi 457 miljoonaan euroon viime vuoden heinä-syyskuun 344 miljoonasta eurosta.

Yhtiön liikevaihto kasvoi 13 prosenttia vuoden takaisesta 3,3 miljardiin euroon.

99 % korppikotkista katosi - syynä karjan kipulääke

Tekniikka ja talous - 3 tuntia 26 min sitten
1990-luvulla tapahtui dramaattinen kato Etelä-Aasian korppikotkakannoissa.

Kokoomuksen Eestilä ja Lauslahti: Opettajille oikeus puuttua kiusaamiseen koulumatkalla

Verkkouutiset - 3 tuntia 30 min sitten

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Markku Eestilä vaativat, että koulukiusaamisen kitkemiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön.

Koulukiusaamiselle on Lauslahden ja Eestilän mielestä asetettava nollatoleranssi.

He muistuttavat, että kiusaamista ei tapahdu vain koulualueella, vaan myös matkalla kouluun tai koulusta kotiin. Töniminen ja nimittely ovat tavanomaista kiusantekoa koulumatkoilla.

– Koulun opettajalla tai rehtorilla tulee olla oikeus puuttua koulumatkoilla tapahtuneeseen kiusaamiseen, häirintään tai väkivaltaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan koulun on ilmoitettava niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Oikeutta puuttua kiusaamiseen koulumatkalla ei ole, he huomauttavat tiedotteessaan.

Lauslahti ja Eestilä ovat jättäneet lakialoitteen, jotta rehtorilla ja opettajalla olisi oikeus puuttua koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen.

– Laintulkinta, jonka mukaan koululla on valtuudet puuttua kiusaamiseen vain omalla alueellaan, estää ongelmiin puuttumisen tai ainakin viivästyttää sitä. Pieniä kouluja lakkautetaan ja opetuksessa siirrytään yhä suurempiin kouluihin. Samalla yhä useamman oppilaan koulumatka pitenee. Koulumatkalla tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa oppilaan minäkuvaan ja ryhmäsuhteisiin. Tämä aloite on pieni mutta ehdottoman tarpeellinen parannus tilanteeseen, edustajat korostavat.

"Olet huoneessa, ja lohikäärme lentää ympärilläsi" - Googlen jättisijoitus herättää innostusta

Talouselämä - 3 tuntia 34 min sitten
Google valmistautuu tulevaisuuteen, jossa älypuhelimet ja tabletit ovat historiaa.

Sato: Pienten vuokra-asuntojen hyvä kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa

Verkkouutiset - 3 tuntia 48 min sitten

Heikosta talouskehityksestä huolimatta maahanmuutto sekä kaupungistuminen kasvattavat vuokra-asuntojen kysyntää, arvioi vuokra-asuntoyhtiö Sato.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa pieniä vuokra-asuntoja tarvitaan Saton mukaan lisää.

– Kasvavan vuokra-asuntokysynnän tukemana Saton liiketoiminta, asuntosijoittaminen, kehittyy vakaasti heikosta taloustilanteesta huolimatta. Olemme parin viime vuoden aikana lisänneet investointejamme vuokra-asuntoihin vastataksemme riittämättömän tarjonnan haasteeseen pääkaupunkiseudulla, Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila kertoo yhtiön tulostiedotteessa.

Sato pyrkii varmistamaan asunto-omaisuutensa arvon myönteisen kehityksen ja asuntojen vuokrattavuuden keskittymällä kasvukeskuksiin. Omistusasuntojen uudistuotannon vähäisyys, matala korkotaso ja kohtuullinen työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla tukevat yhtiön mukaan maltillista hintojen nousua.

– Asuntomäärämme on kasvanut vertailujaksoon nähden lähes 600 asunnolla. Katsauskauden lopulla Satolla oli lisäksi rakenteilla noin 680 uutta vuokra-asuntoa. Oma tonttivarantomme mahdollistaa jatkuvan uusien asuntojen tuotannon ja portfolion rakenteen kehittämisen, Valkila kertoo.

Riskejä Pietarissa

Satolla on 313 asuntoa Pietarissa, ja lisäksi 217 asuntoa on rakenteilla.

Pietarin riskit liittyvät yhtiön mukaan asuntojen markkinahintojen kehittymiseen, valuuttakurssin vaihteluihin ja toimintaympäristössä tapahtuviin muihin muutoksiin.

Saton asunto-omaisuuden arvo on Pietarissa 131 miljoonaa euroa. Sen osuus konsernin koko asunto-omaisuudesta on noin 5 prosenttia.

Kohteiden arvo laski tammi-syyskuussa vuodentakaisesta 4,6 miljoonaa euroa, josta valuuttakurssin muutoksen vaikutusta oli 9,2 miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja tulos paranivat

Saton liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa vuodentakaisesta 7,6 prosenttia 236 miljoonaan euroon. Konsernin tulos ennen veroja parani 83 miljoonasta 124 miljoonaan euroon.

Saton omistuksessa oli syyskuun lopulla yhteensä 24 127 asuntoa, joiden käypä arvo oli lähes 2,5 miljardia euroa.

Vuokratuotot kasvoivat tammi-syyskuussa vuodentakaisesta 6,1 prosenttia 182 miljoonaan euroon. Keskivuokra Suomessa oli 15,55 euroa neliöltä kuukaudessa.

Työhaastattelu edessä? - Muista kysyä nämä 8 kysymystä

Talouselämä - 3 tuntia 58 min sitten
Työhaastattelussa voi vakuuttaa haastattelijat, jos itsekin osaa kysyä. Time on listannut kahdeksan parasta kysymystä työnhakijalle.

Nettihäiriköiden koti on täällä: yli neljäsosa myöntää trollaavansa netissä

Tekniikka ja talous - 4 tuntia 4 min sitten
Niistä, jotka olivat joskus julkaisseet sisältöä verkossa, 23 prosenttia kertoi kiistelleensä mielipideasioista pahasuovasti tuntemattoman netinkäyttäjän kanssa.

Tehyläiset vaativat palkankorotusta Ahvenanmaalla - lakkovaroitus

Verkkouutiset - 4 tuntia 15 min sitten

Tehy ja Tehyn Ahvenanmaan ammattiosasto jättäneet lakkovaroituksen, joka koskee maakuntahallituksen palveluksessa olevaa noin 380 tehyläistä.

Lakko alkaa 6. marraskuuta, ellei neuvotteluissa päästä sitä ennen tulokseen. Työtaistelun piirissä ovat kaikki Tehyn Ahvenanmaan ammattiosaston jäsenet..

Tehy on ollut Ahvenanmaalla sopimuksettomassa tilassa huhtikuusta lähtien ja Tehyn mukaan neuvottelutilanne on ollut täysin lukossa kesäkuusta asti.

Tehyn tavoitteena on "maakuntahallituksen palveluksessa työskentelevän koulutetun hoitohenkilöstön peruspalkkatason nostaminen niin, että samapalkkaisuus edistyy".

Fortumin tulosparantajan vipuvarsi lyhenee – 8,7 %-yksikköä alle normaalin

Talouselämä - 4 tuntia 26 min sitten
Lisää sadetta – sitä kaipaisivat vesivoimalla tulostaan pönkittävät energiayhtiöt.

Kaivosteollisuuden haasteet painavat Metsoa

Verkkouutiset - 4 tuntia 31 min sitten

Prosessiteollisuusalan yrityksen Metson haasteet kaivosteollisuuden laitemarkkinoilla jatkuivat kolmannella vuosineljänneksellä.

Metson toimitusjohtajan Matti Kähkösen mukaan kolmas vuosineljännes oli toiminnallisesti kaksijakoinen.

– Kehitys oli myönteistä Services- ja Flow Control -liiketoiminnoissa, ja molemmissa saadut tilaukset ja kannattavuus paranivat vertailukauteen nähden. Haasteet kaivosteollisuuden laitemarkkinoilla sen sijaan jatkuivat usean aikaisemman neljänneksen tapaan, hänen kertoo yhtiön tulostiedotteessa.

Kysyntä kaivosteollisuuden laitemarkkinoilla oli hänen mukaansa edelleen heikkoa. Pienempi tilauskanta on painanut kaivoslaitteiden liikevaihtoa alas, millä oli heikentävä vaikutus Metson tulokseen.

Metson liikevaihto laski heinä-syyskuussa vuodentakaisesta 937 miljoonasta 861 miljoonaan euroon. Liikevoitto putosi 124 miljoonasta 72 miljoonaan euroon.

– Kolmannen neljänneksen kohokohta oli Metson uuden strategian julkistaminen. Jatkamme sen mukaisesti muutostamme entistä fokusoidummaksi, integroituneemmaksi ja kannattavammaksi yhtiöksi, Kähkönen lupaa.

Metso odottaa kaivoslaitteiden ja -projektien kysynnän jatkuvan heikkona mutta vakaana. Sen sijaan kaivoslaitteisiin liittyvien palveluiden kysyntä jatkuu hyvänä.

Hyvänä tai tyydyttävänä jatkuu kysyntä myös kivenmurskauslaitteissa sekä kivenmurskausteollisuuden palveluissa, venttiili- ja pumppuliiketoiminnassa sekä prosessiautomaatiojärjestelmissä.

Suomi ja Viro neuvottelevat huipputasolla LNG-terminaaleista

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 33 min sitten

Pääministeri Alexander Stubb arveli saapuessaan EU:n huippukokoukseen Brysselissä, että Viron ja Suomen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n terminaaleista päästäisiin sopuun marraskuussa.

Samaan aikaan paikalle osunut Viron Taavi Rõivas oli toiveikkaampi. Hänen mukaansa pääministerit keskustelevat terminaalikysymyksestä illalla.

– Mihin terminaalit tulevat, kuinka isot niistä tulee, siitä puhumme pääministeri Stubbin kanssa, Rõivas sanoi.

Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, onko Virolla tuoda tapaamiseen uutta ehdotusta kiistan ratkaisuksi. Viro ja Suomi eivät ole päässeet sopuun siitä, millaiset terminaalit maihin rakennetaan. Rõivaksen mukaan olennaista on rakentaa Suomen ja Viron välille maakaasuputki Baltic Connector.

– Jos pystymme rakentamaan ison markkinan Suomesta Puolaan asti ja ehkä kauemmaskin, silloin meillä on mahdollisuus rakentaa myös terminaaleja, Rõivas sanoi.

Syyskuun lopussa käydyt neuvottelut kariutuivat Suomen mukaan Viron vastustukseen. Komission ehdottamassa kompromissimallissa Viroon olisi rakennettu pienempi terminaali ja Suomeen isompi.

Nyt komissio odottaa Suomen ja Viron ratkaisevan asian keskenään ennen kuin se ottaa kantaa hankkeen tukemiseen. Terminaalien rakentaminen ei käynnisty ilman EU:n tukea.

Nykynuoret "vahingoittavat uranäkymiään" roikkumalla Facebookissa kaiken työajan

Talouselämä - 4 tuntia 36 min sitten
Työnantajat sanovat, että nykyään nuoret työntekijät näpräävät niin paljon älypuhelimiaan ja soittavat henkilökohtaisia puheluita töissä, että se haittaa heidän uravaihtoehtojaan, kertoo The Daily Mail.

Nämä ovat osinkomiehen viisi osakesuosikkia

Arvopaperi - 4 tuntia 39 min sitten
Osinkosijoittamiseen erikoistunut salkunhoitaja Risto Päivänsalo pitää Helsingin pörssiä yleisesti hintavana, kapeana ja loppuun kaluttuna. Kiintoisat kohteet ovat vähissä. Arvopaperin haastattelussa hän valitsi viisi hyvää pohjoismaista osaketta.

Sumunäytön keksijä: Nyt tekisin kaikki aivan toisin

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 42 min sitten

Muistatko vielä sumuvalkokankaan? Kyseessä on Tampereen teknillisessä yliopistossa 2000-luvun alussa keksitty vesihöyrystä muodostuva valkokangas, jonka läpi voi kulkea. Sumunäyttö valloitti maailmaa hurjan mediarummutuksen myötä.

– Tekisin kaikken aivan toisin, sitä on oppinut niin paljon, sanoo tutkija Ismo Rakkolainen nyt, 12 vuotta keksinnön ensiesittelyn jälkeen. Hän kehitti mm. Disneyn huvipuistoissa käytettävän sumuvalkokankaan yhdessä toisen tamperelaistutkijan Karri Palovuoren kanssa.

Ismo Rakkolaisen mielestä julkiset tuet vientiyrityksille ovat oikeastaan turhia.

– Uskon, että hyvä bisnes kantaa itse itsensä. Epäilen, onko julkinen tuki kuitenkaan niin tarpeellista ja hyödyllistä bisneksen olemassaololle.

– Ehkä valtio voisi ennemminkin astua syrjään, se olisi tärkeämpi asia - ei liikaa mitään turhia byrokratioita, säädöksiä tai muita työllistämisen esteitä.

Menneisyys: Veijaritarinoita, onnea ja epäonnea

Kahdentoista vuoden seikkailusta voisi vaikka kirjoittaa kirjan, mutta sitä Rakkolainen ei aio tehdä.

– Ei tällaisia tarinoita satu kuin elokuvissa. Suurimmalta osalta bisnes ja elämä on varsin tylsää kuitenkin. On tässä ollut monenlaista veijaritarinan ainesta ja monenlaista soheltajaa.

Annetaan nykyisin Tampereen yliopiston tutkijana pääsääntöisesti työskentelevän Ismo Rakkolaisen aloittaa alusta.  

– Idea oli itseasiassa se helpoin osa. Olin kuullut erilaisista vesiscreeneistä. Työskentelin silloin TTY:llä. Menin puhumaan työkaverin kanssa siitä, miten pystyisi tekemään screenin, jossa ei kastu ja johon voisi heijastaa hienoja kuvia. Se idea syntyi siinä kahvitauon aikana tuosta noin vaan.

Rakkolainen rakensi ensimmäisen prototyypin olohuoneessaan banaanilaatikosta ja parista tuhannesta mehupillistä.

– Aikamme sitä kehitettyämme julkistimme sen vuonna 2002 Turussa. Siitä seurasi hillitön kansainvälinen mediakohu. Puhelin alkoi piristä: Mistä niitä saa ja mitä maksaa?

Niin keksijät pistivät tuotannon ja firman pystyyn. Tukea ja palkintoja sateli. Fog Screen Oy:n huippuvuosia olivat 2007 ja 2008. Sumuseinää myytiin kaikkialle maailmassa, kunnes taloustaantuma taittoi myynnistä 80 prosenttia. Konkurssi koettiin pari vuotta sitten.

Nykyisyys: Enää ei mennä mainosten ohi vaan läpi

Tuhkasta noussut Fogio Oy yrittää nyt valloittaa ostoskeskuksia.

– Me emme myy enää niinkään laitteita vaan mainostilaa eli tuotteesta palveluun. Jatkuvaa mainosmyyntiä on helpompi tehdä kuin isoja laiteinvestointeja.

– Meillä oli kesän alussa ensimmäinen kokeilu Espoon ostoskeskuksessa ja Koskikeskuksessa se alkoi syyskuussa. Tästä on tarkoitus lähteä valloittamaan maailma, mutta eihän se helppoa ole.

Sumumainoksia on nähty muillakin suomalaispaikkakunnilla. Kokeilu on ollut käynnissä myös Ruotsissa. Seuraavaksi on tarkoitus suunnata ainakin Englantiin.

Tänä vuonna Fogio Oy:n liikevaihto jää alle miljoonan euron. Alkuperäiset patentit omistavat Rakkolainen ja Palovuori ovat osakkaina yrityksessä, mutta jättävät käytännön työt muille.

Tulevaisuus: Pöytämalli ja interaktiivisuutta

Ismo Rakkolaisen pienessä työhuoneessa Tampereen yliopiston Pinni-rakennuksessa on pieni nuhjuisen näköinen prototyyppi, joka ilahduttaa ainakin alkuperäisten Star Wars -elokuvien faneja.

– Help me, Obi-Wan Kenobi. You're my only hope, anelee prinsessa Leia robotin toistamassa avunpyynnössä. Nyt tuon elokuvatrikin voisi helposti tehdä sumunäytön avulla.

Rakkolaiselle itselleen kulttielokuva ei ollut insipiraation lähde.

– Ensin keksin sumuscreenin ja sitten näin sen elokuvan. Tuossahan sen on!

Pöytämalli, jossa sumuseinä nousee alhaalta ylöspäin, halutaan kaupallistaa. Se ei Rakkolaisen mukaan kilpaile nykyisten suurten laitteiden kanssa.

– Sillä on ihan eri käyttötarkoitus. Se sopisi moneen paikkaan, vaikkapa pikkuputiikin pöydälle.

Prototyypiksi asti on tehty myös sumunäyttö, joka on interaktiivinen. Sumussa olevaa nappia voidaan painaa tai tietystä kohdasta huitaisemalla syntyy ääniä.

Matka ei ole edelleenkään helppo. Kun tuotteista viedään ulkomaille 98 prosenttia, verkostojen pitää olla kunnossa. Lisäksi tarvitaan osaamista, oikeaa ajoitusta ja onneakin.

–  Siinä on aika paljon tekemistä teknisesti ja kaupallisesti, että pääsemme sinne mitä kaikkea visioimme.

– Jos on hyvä idea, niin miksei voisi vaikka Tampereelta käsin maailmaa valloittaa. Huonolla idealla ei kannata yrittää, mutta hyvä idea voi viedä minne vain, Rakkolainen kannustaa.

Karttaliiketoiminta Nokian murheenkryyninä – yli miljardin alaskirjaus

Verkkouutiset - 4 tuntia 59 min sitten

Nokia kirjasi karttayksikkönsä liiketulokseen kolmannella vuosineljänneksellä 1,2 miljardin euron arvonalentumistappion.

Nokian toimitusjohtajan Rajeev Surin mukaan Here-karttaliiketoiminnan arvonalentumistappio perustui arvioon, että Heren kerrytettävissä oleva rahamäärä on nyt kaksi miljardia euroa.

– Olemme terävöittämässä Heren strategiaa tasapainottaaksemme paremmin kasvua ja kannattavuutta ja varmistaaksemme samalla vahvan keskittymisemme priorisoimiimme osa-alueisiin, kuten autoteollisuuteen. Olen varma, että tämä strategia sekä keskittymisemme tehokkuuden parantamiseen antavat Herelle hyvät lähtökohdat tulevaan, Suri vakuuttaa Nokian tulostiedotteessa.

Karttaliiketoiminnan arvonalentumisen takia Nokian liiketulos rojahti heinä-syyskuussa vuodentakaisesta 262 miljoonasta 810 miljoonaa euro tappiolliseksi.

Ilman tätä arvonalennusta ja muita kertaeriä liiketulos olisi parantunut vuodentakaisesta 344 miljoonasta 458 miljoonaan euroon. Surin mukaan tulos on osoitus Nokian vahvasta asemasta maailmassa, jossa teknologiakehitys on merkittävän muutoksen kohteena.

Nokian liikevaihto kasvoi huhti-syyskuussa vuodentakaisesta 13 prosenttia 3,3 miljardiin euroon. Nokia Networksin osuus liikevaihdosta on lähes 88 prosenttia, kun taas Heren osuus on vain noin 7 prosenttia ja patenttisalkun hoitoon keskittyneen Technologies-liiketoiminnan osuus alle 5 prosenttia.

– Kukin kolmesta liiketoiminnastamme kasvoi neljänneksen aikana, Suri muistuttaa.

Koko tämän vuoden osalta Nokia on nostanut hieman arvioitaan kannattavuudestaan ilman kertaeriä. Lisäksi Nokia Networksin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla viime vuoden vastaavaan verrattuna.

Nokia kertoo Here-liiketoiminnan investoivan tänä vuonna pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin samalla, kun keskitytään autoteollisuuden asiakkaisiin sekä yritysasiakkaisiin.

Yhtiö arvioi näiden investointien vaikuttavan kielteisesti Heren tämän vuoden kannattavuuteen ilman kertaeriä.

Onko Suomi varautunut vedenalaisen toiminnan torjumiseen - "puhutaan sensoreista"

Verkkouutiset - 4 tuntia 59 min sitten

Eduskunnassa käsiteltiin Ruotsin sukellusvenejahdin suomalaisia ulottuvuuksia.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) kysyi eduskunnan kyselytunnilla Suomen mahdollisuuksista antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua. Sitä edellyttävät selvitykset, mutta lainsäädäntö on puutteellinen.

Kanerva halusi tietää, olisiko nyt hyvä hetki tuoda eduskuntaan esitys avun mahdollistamisesta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi, että kriisinhallintalakia ollaan uudistamassa ja tarvittavia esityksiä tuodaan mahdollisimman pian.

Hänen mukaansa nykyisessä lainsäädännössä on esteitä, jotka eivät koske vain sotilaallista tai sotilaiden antamaa apua vaan myös pelastusyhteistyötä.

Jatkokysymyksessään Ilkka Kanerva kysyi, onko Suomi omalta osaltaan varautunut mahdollisen vedenalaisen toiminnan torjumiseen omilla aluevesillämme.

Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomella on "tietenkin vedenalainenkin valvonta koko ajan, aika samantyyppinen kuin Ruotsilla. Puhutaan sensoreista".

Haglundin mukaan Suomen koko pitkälle rannikkoalueelle ei ole resursseja kiinteiden sensoreiden pitämiseen.

– Nämä ovat tietenkin sijoittuneet niille paikoille, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä. Ruotsilla on samantyyppinen järjestys ja sen ohella lisäksi omat sukellusveneensä, joiden avulla heidän kykynsä toimia veden alla on parempi kuin meidän, mutta meidän tilanteemme on kohtuullisen hyvä, Carl Haglund sanoi.

Naapurien kesken

Sdp:n Johannes Koskinen kysyi meri- ja ilmavalvonnan tilannetietojen vaihtamisesta "naapurimaiden, siis muiden pohjoismaiden" kesken.

Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan meritilannekuvan osalta "järjestely toimii jo varsin hyvin esimerkiksi Ruotsin kanssa".

Ilmatilannekuvan tietojenvaihdon vauhdittamisesta entisestään Haglund kertoi jo puhuneensa Ruotsin uuden puolustusministerin kanssa.

– Voimme myös sitä kautta tukea toisiamme ja edesauttaa tilannetietoa ja sitä kautta ehkä ennaltaehkäistä myös näitä ilmatilanloukkauksia. Joten tämä on tärkeä asia ja se pitäisi saada edelleen parempaan kuntoon, Haglund vastasi.

Keskustan Seppo Kääriäinen kysyi "Tukholman saariston mysteerin selvittämisestä". Hän halusi tietää, onko meritilannekuvan järjestelmästä ollut hyötyä mysteerin ratkaisemisessa.

Carl Haglund vastasi, että meritilannekuva keskittyy merenpinnan yläpuolella olevaan toimintaan eikä ole varmaa tietoa siitä, mitä Ruotsin vesissä on ollut tai onko siellä ollut jotain.

Yritykset investoivat, vaikka näkymät ovat huonot - Yle: "Historian synkin"

Talouselämä - 5 tuntia 4 min sitten
Kolmensadan yritysjohtajan haastatteluun perustuvassa tutkimuksessa 80 prosenttia vastaajista katsoi, että Venäjän talous supistuu seuraavan puolen vuoden aikana, kertoo Yle. Arvio on kyselyn yli kymmenvuotisen historian synkin.

Yle: Jopa puuklapin myymisestä naapurille pitää maksaa vero

Tekniikka ja talous - 5 tuntia 13 min sitten
Jos myyt polttopuita naapurille, tulee sinun maksaa siitä veroa, kertoo Yle.
Julkaise syötteitä