Live World Indices are powered by Investing.com

The Forex Quotes are powered by Investing.com.

Uutiset

EK linjasi matematiikan koulutustavoitteet: työelämän ydintaitoa on välttämätöntä vahvistaa

EK - Pe, 20/10/2017 - 09:51

Työelämän muutos on jo edennyt vaiheeseen, jossa lähes kaikkien alojen toimenkuvissa edellytetään matematiikkaa tai vähintäänkin siihen pohjaavia teknisiä taitoja tai loogista ajattelua. Matematiikasta pitäisikin tehdä ylioppilaiskirjoitusten pakollinen aine vähintään lyhyen oppimäärän verran.

Yhteiskunta jatkaa digitalisoitumistaan mullistaen työelämän osaamistarpeita. Työmarkkinoilla edellytettävät tekniset taidot ja looginen ajattelu perustuvat pitkälti matemaattiselle osaamiselle tai ainakin matemaattiselle ajattelulle. Samalla se lisää oppilaiden kiinnostusta myös muihin elinkeinoelämälle tärkeisiin luonnontieteisiin (LUMA-aineet). Lisäksi matemaattinen osaaminen on usein edellytys talousymmärrykselle, medialukutaidoille ja muille välttämättömille kansalaistaidoille.

EK on määritellyt tavoitteet matematiikan opetuksen vahvistamiselle:

  • Matematiikasta tulee tehdä ylioppilaskirjoitusten pakollinen aine vähintään lyhyen oppimäärän verran.
  • Opettajien matemaattista osaamista ja opetustaitoja on kehitettävä erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Opettajakoulutuksessa on korostettava myös oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon vaikuttamista.
  • Opettajankoulutukseen pääsyn edellytykseksi tulee asettaa vähintään lyhyen yo-matematiikan kirjoittaminen. Muutamat yliopistot ovat tämän vaatimuksen jo asettaneetkin.

Suomen haasteena asenteet ja osaamistason lasku

 Suomen kehityssuunta on huolestuttava, toteaa EK:n asiantuntija Outi Ervasti:

– Nuorten matematiikan osaaminen on jo vuosien ajan heikentynyt samaan aikaan, kun sen tarve ja merkitys on yhteiskunnassa korostunut.

Suomessa on verrokkimaita vähemmän matematiikassa erinomaisesti menestyviä lapsia.

– Pysäyttävää on se, että meillä heikkoa osaamista selittävät vanhemmilta ja opettajilta opitut asenteet, kun muualla syyt liittyvät useammin sosioekonomiseen asemaan. Opettajat ovat avainasemassa asenteiden muuttamisessa, mutta vain harva luokanopettajaksi opiskeleva valitsee sivuaineeksi matematiikan.

Matala motivaatio heijastuu suoraan nuorten opintovalintoihin. Heikoimmillaan matematiikan taidot taantuvat jo toisen asteen lopussa 3-luokkalaisten osaamistasolle.

 

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Yrittäjät valinnanvapauslaista: ”Sote-keskuksien välille tulee synnyttää kunnon kilpailua”

Yrittäjät - Pe, 20/10/2017 - 09:40

SY:n mukaan luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Terveyskeskusyrittäjällä luotto valinnanvapauden onnistumiseen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys.  Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveyskeskus eri palveluntuottajien välillä.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllistää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen sanoo.

Miten terveyskeskusyrittäjä suhtautuu päättäjien poukkoiluun valinnanvapauslainsäädännön kanssa?

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja, Salminen uskoo.

Pentikäinen: Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

- Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

 

Verkkoyhtiö Ericsson jämähti nollatulokseen

MTV3 - Pe, 20/10/2017 - 09:34
Verkkoyhtiö Ericssonin liiketulos jäi lähes nollatulokseen vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuosi sitten vastaavaan aikaan yhtiö takoi voittoa noin 1,6 miljardia kruunua eli noin 0,17 miljardia euroa.

DNA haali lisäasiakkaita ja kasvatti kannattavuuttaan

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 20/10/2017 - 09:03

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia, yhtiö kertoo.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo myyneensä alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus.

Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Hallitus esittää työttömille aktiivisuusmallia – passiivinen työtön menettää yli 4,6% päivässä

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 09:03
Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää jatkossa riittävän määrän työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Verkkokauppa.comin kannattavuus heikkeni – Alkaa maksaa osinkoa neljä kertaa vuodessa

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 20/10/2017 - 08:46

Kauppayhtiö Verkkokauppa.comin liikevoitto heinä–syyskuulta oli hieman alle 1,8 miljoonaa euroa, yli 50 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, yhtiö kertoo. Liikevaihto kasvoi samaan aikaan yli 13 prosenttia reiluun 105 miljoonaan euroon.

Liikevaihtoa kasvattivat pienten ja suurten kodinkoneiden, televisioiden, tietokoneiden, audio- ja hifilaitteiden myynti, yhtiö kertoo.

Yhtiön mukaan kilpailu on kireää ja se pysynee kireänä jonkun aikaa. Kilpailusta ja kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta yhtiö uskoo markkinaosuutensa kasvuun.

– Tulevina kuukausina yhtiö keskittyy hieman parempaan kannattavuuteen ja vähemmän aggressiviseen kasvuun, toimitusjohtaja Samuli Seppälä sanoo tiedotteessa.

Yhtiö alkaa maksaa osinkoa neljännesvuosittain. Ensimmäinen kvartaaliosinko, 0,043 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajille lokakuun lopussa.

Lue myös: Tulosvaroittaja Verkkokauppa.com vaihtaa toimitusjohtajaa ensi keväänä

Onko alhainen volatiliteetti riski?

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 08:01
Osakemarkkinoiden riskiä kuvaava VIX-indeksi on historiansa pohjalukemissa. Ovatko markkinat menettäneet terveen varovaisuuden ja pitäisikö sijoittajan siksi olla huolissaan?

Sijoittaja.fi:n laaja analyysi osakesektoreiden eroista – mihin kannattaa sijoittaa?

Sijoittaja.fi - To, 19/10/2017 - 22:48

Käymme laajassa analyysissamme läpi eri osakesektoreita, niiden ominaisuuksia ja tuottopotentiaalia. Miten sektoreita kannattaa vertailla ja mitkä tarjoavat parhaimman tuoton?

Tämä kirjoitus Sijoittaja.fi:n laaja analyysi osakesektoreiden eroista – mihin kannattaa sijoittaa? julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Pentikäinen pohtii parlamenttia

Yrittäjät - To, 19/10/2017 - 21:51

– Minun on otettava asiaan kantaa, jos Väyrynen palaa. Pitää miettiä rauhassa ja keskustella sekä työnantajani että perheeni kanssa, jotta päätökseni on valmis, jos tämä realisoituu.

– Tilanteeni EU-vaalien jälkeen on muuttunut. Olin vaalien aikaan itse yrittäjä ja vapaa lähtemään, mutta nyt olen yrittäjäjärjestön palveluksessa. Toki perustelujen täytyy olla painavat, jos pyytää eroa tehtävästä, johon äänestäjät ovat valinneet, vastaa Mikael Pentikäinen Joensuussa.

Joensuussa alkaa perjantaiaamuna Yrittäjäpäivät yrittäjäjärjestön liittokokouksella.

”Tilanne aidosti auki”

Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tilanteen olevan vielä ”aidosti auki”.

– Vielä on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään. Mikaelin täytyy pohtia asiaa omalta kohdaltaan ja sitten me arvioimme asian yhdessä järjestön kannalta. Sen jälkeen päätös mahdollisesta toimivapaasta tehdään Yrittäjien hallituksessa. Sitä päätöstä on turha ennakoida.

– Yrittäjien kannalta EU on tärkeä, koska iso osa yrityksiä koskevasta sääntelystä lähtee unionista. Siinä mielessä parlamentti on merkittävä paikka nähdä ja tehdä EU-vaikuttamista suomalaisten yritysten hyväksi, joten päätöstä on harkittava tarkoin, sanoo Mäkynen.

Missä vaiheessa Pentikäisen työ Yrittäjissä on?

– Meneillään on isoja asioita sekä vaikuttamisen että järjestön uudistamisen saralla. Mikaelin rooli on tärkeä, mutta meillä on tällä hetkellä erittäin pystyvä organisaatio viemässä asioita eteenpäin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Valiokunta: EU-maat ovat haluttomia taistelemaan veronkiertoa ja rahanpesua vastaan

Yle: Talous ja politiikka - To, 19/10/2017 - 15:33

Pana-valiokunta sai nimensä tutkivien toimittajien verkoston viime vuoden keväänä julkituomista niin sanotuista Panama-papereista, jotka paljastivat erittäin laajan ja useita EU-maita koskettaneen veronkierron veroparatiisimaa Panaman kautta.

Välikäsien kautta veronkierrossa oli osallisina lukuisia EU-maissa sijaitsevia pankkeja, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Myös Suomesta löytyi useita Panama-kytköksiä.

Euroopan parlamentti heräsi paljastuksen jälkeen tekemään oman selvityksensä veronkierron ja rahanpesun ehkäisemiseksi EU:n jäsenmaissa. Valiokunta aloitti työnsä kesäkuussa 2016 ja sai raporttinsa valmiiksi keskiviikkona

Pyyhkeitä komissiolle ja jäsenmaille

Valiokunta ei löytänyt paljon hyvää sanottavaa EU-komission eikä jäsenmaiden toiminnasta veronkierron ja rahanpesun ehkäisemisessä. Valiokunnan mielestä monelta jäsenmaalta puuttuu poliittinen tahto ryhtyä kouriintuntuviin toimiin tässä asiassa.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että EU-tason ehdotukset rahanpesun ja veronkierron kitkemiseksi vesittyvät turhan usein yksittäisen jäsenmaan vastustukseen. Tämän takia valiokunta haluaisi luopua yksimielisyysvaatimuksesta veroasioissa.

– Yksimielisyysvaatimuksesta tulisi ehdottomasti luopua, parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok, EPP) sanoo.

Pietikäinen oli valiokunnan toinen suomalaisjäsen. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps, ECR) oli yksi valiokunnan neljästä varapuheenjohtajasta.

– Hieman epäilen pystytäänkö yksimielisyysvaatimusta poistamaan, sen verran voimakkaasti eräät maat ovat parlamentissa ja neuvostossa vastustaneet verotukseen liittyviä muutoksia. Ehkä pitäisi löytää jokin perussopimuksen muutoksen sijasta, jonkinlainen kiertotie, jonka avulla saataisiin hyväksytyksi yhdenmukaisia verolinjauksia. Nykytilanne vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, Ruohonen-Lerner sanoo.

Valiokunta äänesti nelisen tuntia mietinnön yksityiskohdista. Ruohonen-Lernerille äänestysruletti olikin vähän pettymys, koska hän oli toivonut yksimielisempää käsittelyä.

Komissiota valiokunta moittii löysästä valvonnasta rahanpesun vastaiseen direktiivin täytäntöönpanon osalta. Rikkomusmenettelyjä täytäntöönpanoa vitkuttelevia maita vastaan ei ole käynnistetty, vaikka niihin näyttäisi olleen syytä.

– Ehkä tässä on kysymys siitä, että komissio ei ole kovistellut juuri muissakaan laiminlyönneissä jäsenmaita erityisen voimakkaasti, Pietikäinen toteaa.

Salailun kulttuuri elää vahvana

Edelleen valiokunta havaitsi, että sen työtä haittasi huomattavasti joidenkin unionin instituutioiden haluttomuus osallistua valiokunnan kuulemisiin. Tällaista salailun kulttuuria valiokunta piti erittäin valitettavana.

Pana-valiokunnan mielestä rahanpesua ja veronkiertoa ehkäisevää lainsäädäntöä pitää tiukentaa huomattavasti sekä EU-tasolla että jäsenmaissa. Valiokunta pitää tarpeellisena myös pikaisesti laadittavaa listaa niistä jäsenmaista, jotka haraavat vastaan veronkierron avoimessa yhteistyössä.

Valiokunta kuuli puolitoista vuotta kestäneen työnsä aikana satoja asiantuntijoita ja piti kymmeniä julkisia kuulemisia. Euroopan parlamentin istuntosalissa valiokunnan mietintöä käsitellään joulukuussa.

19.10.2017 klo 17:02: Lisätty Pirkko Ruohonen-Lernerin kommentit.

Telian liikevoitto laski – yhtiö jatkaa keskittymistään Pohjoismaihin ja Baltiaan

Yle: Talous ja politiikka - To, 19/10/2017 - 14:49

Teleoperaattori Telian oikaistu liikevoitto pieneni noin 0,4 miljardiin euroon (3,8 miljardiin kruunuun) vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuotta aiemmin yhtiön liikevoitto oli heinä-syyskuussa noin 0,5 miljardia euroa.

Liikevaihto laski 2 miljardiin euroon (19,6 miljardiin kruunuun) 2,2 miljardista eurosta.

Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan viime neljänneksen aikana Telia eteni kohti keskittymistään Pohjoismaiden ja Baltian markkinoihin. Telia sotkeutui korruptiojupakkaan Keski-Aasian Uzbekistanissa ja sai syyskuussa maksaakseen yhteensä 965 miljoonan dollarin sakot ja vahingonkorvaukset.

– Sopimus merkitsi yhtiömme historian surullisen luvun loppumista, Dennelind totesi lisäten, että Telia on tehnyt lujasti työtä, jotta vastaavilta sotkuilta vältyttäisiin jatkossa.

Uusi tutkimus mullistaa vanhat käsitykset – nämä tekijät pitävät asiakassuhteen elossa

Yrittäjät - To, 19/10/2017 - 14:45

Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa tarkastettava Lotta Vuoriston väitöskirja tuo uutta tietoa yritysten ja kuluttajien kohtaamisista asiakassuhteissa.

Yleisesti käytetyn vuorovaikutusteorian sijaan tutkimus osoittaa, että asiakassuhde jatkuu tai päättyy riippumatta siitä miten yritys näkee asian.

– Tutkimuksessa löytyi aivan uusia ulottuvuuksia. Asiakassuhteet ovatkin monimutkaisempia ja ristiriitaisempia kuin mitä on perinteisesti kuvattu, Vuoristo kertoo Yrittäjät.fi:lle.

– Vaikuttaa siltä, että asiakas on usein samanaikaisesti sekä tyytyväinen että tyytymätön.

Vuoriston mukaan yritykset omilla ratkaisuillaan nostavat joko tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden tunnetta.

– Asiakassuhteen mallinnus kuluttajanäkökulmasta on tärkeää. Tulisi katsoa asiakkaan elämää kokonaisuudessaan. Asiakassuhde on ehkä alkanut jo aikoja sitten, tai jatkuu asiakkaan mielessä hamaan tulevaisuuteen asti. Yksi markkinointiviesti tänään on asiakkaan silmissä vain hiekanjyvänen kokonaisuutta ajatellen.

– Jos kuluttaja on lähtökohtaisesti tyytymätön, yhdellä kontaktilla tai kohtaamisella on pieni merkitys. Taas toisaalta, jos hän on tyytyväinen, yritys voi horjuttaa sitä tunnetta aika vähän, Vuoristo toteaa.

Asiakassuhteita ilman yritystä

Making Sense of Customer Relationships: a Consumer Perspective -väitöstutkimuksessaan Vuoristo löysi asiakassuhteita, jossa yritystä ei ollut enää olemassakaan ja asiakassuhde jatkui silti.

– On yritysten kannalta lohdullista, että jos asiakassuhde on rakentunut asiakkaan mielessä mielekkääksi ja merkitykselliseksi, on se silloin aika vakaalla pohjalla.

Vuoriston mielestä markkinointiviestintää kohdennetaan liian nykyhetkeen fokusoivaksi.

– Pitäisi ajatella pidemmälle ihmisten menneisyyteen ja tuelvaisuuteen. Emme me elä tyhjiössä, meillä on jatkuva virta elämässä. Ajatuksia siitä, mistä olemme tulossa, minne menossa.

– Ajatellaan esimerkiksi autoalaa. Yleensä kaupantekohetkellä kysytään tuotteeseen ja lisäpalveluihin liittyviä asioita. Yritetään hahmottaa asiakkaan sen hetkistä elämäntilannetta. Ei esimerkiksi mietitä vaikkapa asiakkaan eläkesuunnitelmia, rakenneta asiakassuhteen kaarta pitemmälle. Vanhalla tavalla myyjä saa kaupattua auton, mutta uudella tavalla ajateltaessa asiakas saattaa palata myöhemmin, asiakassuhde jää elämään.

Vuoristo väittelee aiheesta perjantaina 27. lokakuuta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Luonnos laiksi yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymismenettelystä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi

EK - To, 19/10/2017 - 14:42

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa otsikkoasiassa. Lailla on tarkoitus luoda EU:n antaman Eures-asetuksen (2016/589) edellyttämä kansallinen hyväksymisjärjestelmä yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden Eures-jäsenyydelle ja yhteistyökumppanuudelle. EK tukee Eures-asetuksen ja lakiluonnoksen tavoitteita parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja edistää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa sekä laajentaa ja kehittää Eures-verkoston toimintaa. EK katsoo, että työ-…

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa otsikkoasiassa. Lailla on tarkoitus luoda EU:n antaman Eures-asetuksen (2016/589) edellyttämä kansallinen hyväksymisjärjestelmä yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden Eures-jäsenyydelle ja yhteistyökumppanuudelle.

EK tukee Eures-asetuksen ja lakiluonnoksen tavoitteita parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja edistää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa sekä laajentaa ja kehittää Eures-verkoston toimintaa.

EK katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriö on luonteva valinta kansallisen hyväksymisjärjestelmän vastuuviranomaiseksi.

Eures-verkoston jäsenen ja yhteistyökumppanin oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Eures-asetuksessa. Siinä säädetään myös vähimmäisedellytyksistä osallistumiselle ja palveluiden tarjonnalle. Sellaisia ovat mm. sitoutuminen teknisiin standardeihin, raportointiin ja koulutukseen.

EK pitää hyvänä, että yksityisille toimijoille tarjoutuu mahdollisuus liittyä verkostoon ja hyödyntää sitä työnvälityksessä. Moninaiset ja varsin yksityiskohtaiset vähimmäisedellytykset saattavat kuitenkin saada aikaan sen, etteivät yksityiset yritykset näe osallistumista Eures-verkostoon hyödylliseksi eivätkä asetuksen tavoitteet toteudu Suomessa.

Kunnioittavasti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Uusi laki tehostamaan liikesalaisuuksien suojaa

EK - To, 19/10/2017 - 14:38

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi eilen liikesalaisuusdirektiivin  kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnön. EK:n mielestä on hyvä että työryhmän lakiehdotus tehostaa liikesalaisuuksien suojaa ja kokoaa yhteen nykyisen pirstaleisen sääntelyn.

EK:n asiantuntija, liikesalaisuuslakityöryhmän jäsen, Riikka Tähtivuori pitää erityisen tärkeänä, että ehdotetussa laissa säilytetään kansallisesti liikesalaisuuksien suojan nykyinen hyvä taso. Sillä ei myöskään  heikennetä rikosoikeudellisia suojakeinoja, joita on pääasiassa käytetty  liikesalaisuuksien väärinkäyttöön puuttumisessa.

Liikesalaisuuksilla ja sen suojan tasolla on tärkeä merkitys kaikille suomalaisyrityksille, varsinkin aineettoman omaisuuden korostuessa. Liikesalaisuudet rinnastetaan osaksi immateriaalioikeuksien (IPR) kokonaisuutta,  ja sen vuoksi direktiivin valmistelussa esikuvana on ollut teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista varmistava IPR täytäntöönpanodirektiivi.

– EK pitää tärkeänä että yrityksillä on käytettävissä tehokkaat oikeussuojakeinot liikesalaisuuksien luvatonta käyttöä vastaan, sekä kotimaassa että EU laajuisesti, sillä liikesalaisuus on tärkeä aineettoman omaisuuden suojakeino täydentäen muuta immateriaalioikeuksien antamaa suojaa, korostaa Tähtivuori.

– Erityisesti yritykset, jotka toimivat useissa EU-maissa hyötynevät sääntelyuudistuksesta. Joissakin maissa liikesalaisuuksien suojan taso on ennen direktiiviä ollut alhainen ja nyt se nousee. Liikesalaisuuksien suojan tason parantuminen koko EU:n alueella on omiaan edistämään rajat ylittävää yritysten yhteistyötä.

Uusi lakiehdotus sisältää nykyistä tarkemmat ja kattavammat siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot liikesalaisuuden haltijan käyttöön väärinkäyttötilanteissa. Sääntely siis täydentää nykyisin Suomessa pääosin rikoslain varaan rakentuvaa liikesalaisuuksien suojaa.

Uudessa laissa säädettäisiin liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta, kuin myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista. Lisäksi laissa olisi säännökset siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Uusi laki koskee myös työsuhteita

–  Ehdotettu laki koskisi myös työsuhteita, mutta työsopimuslaissa säilytettäisiin pykälä, joka kieltää työntekijää käyttämästä tai ilmaisemasta ulkopuoliselle työnantajan liikesalaisuuksia, kertoo EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen. Hän oli liikesalaisuustyöryhmän työoikeusjaostossa.

– Uuteen liikesalaisuuslakiin esitetään pykälää, joka koskee liikesalaisuuden ilmaisemista työntekijöiden edustajalle. EK yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa jätti pykälästä eriävän mielipiteen, koska nykysääntely ja esitetyn lain muut kohdat olisivat riittäneet direktiivin toteuttamiseksi näiltä osin.

Työryhmän mietintö on lähetetty sidosryhmille lausuntokierrokselle ja lausuntoaika päättyy 29.11.2017. Sen jälkeen laki etenee eduskuntaan. Liikesalaisuusdirektiivi on pantava kansallisesti voimaan 9.6.2018 mennessä.

*********************************************

Mikä on liikesalaisuus?

Liikesalaisuuksina suojataan hyvin monenlaista taitotietoa ja liiketoimintatietoa joko täydentäen immateriaalioikeuksia tai toimien niiden vaihtoehtona. Liikesalaisuuksia voi olla esim.  valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, taitotieto, markkinaselvitykset, talousennusteet, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit ja yritysten hallinnollis-organisatoriset tiedot. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi, tiedon on oltava salaista ja lisäksi sillä on oltava taloudellista arvoa ja tiedon haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä pitääkseen tiedon salaisena.

TEM:n liikesalaisuustyöryhmän mietintö 18.10.2017

EU:n liikesalaisuusdirektiivi 8.6.2016

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Robit varoittaa ja osake syöksyy

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 14:19
Kaivostelollisuudelle kulutusosia myyvä Robit tiedoittaa ohjeistuksen muutoksesta. Kannattavuus jää merkittävästi vuoden 2016 tasosta.  

118 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät - To, 19/10/2017 - 14:15

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 12.10.-18.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 118 yritystä.

 

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ALAVIESKA

Alavieskan LVI Oy

1991

1868000

142000

ALAVUS

Kuljetus Timo Talvitie Oy

2008

243000

47000

ESPOO

Predisys Oy

1992

1636000

139000

ESPOO

Agile Work Oy

2014

373000

61000

ESPOO

Hammaslaboratorio X-iDent Oy

2010

371000

28000

ESPOO

METIX OY

2012

253000

46000

ESPOO

Sofigate Group Oy

2011

37341000

1979000

ESPOO

MK-Invent Oy

1994

300000

65000

ESPOO

Fantastico Music Oy

2001

285000

29000

FORSSA

IO Kustantajapalvelut Oy

2006

275000

147000

HAILUOTO

Polarmoss Oy

1985

2092000

98000

HAMINA

Rahti-Pakkanen Oy

1984

268000

33000

HEINOLA

Päijät-Hämeen Tili- ja Tilintarkastus Oy

1995

436000

86000

HELSINKI

Fail-Safe IT Solutions Oy

2010

353000

174000

HELSINKI

Forty4 Ab

2015

299000

174000

HELSINKI

Gasification Technologies Oy

1997

319000

60000

HELSINKI

Ilona Rauhala Oy

2007

238000

79000

HELSINKI

Länsi-Suomen Puhallusvilla Oy

2009

936000

52000

HELSINKI

Moscow Trade House Oy

2012

655000

28000

HELSINKI

Pika-Bangla Oy

1993

237000

29000

HELSINKI

Suomen Täsmäkorjaus Oy

1987

170000

101000

HELSINKI

AK BYGGTEAM AB

2015

2252000

455000

HELSINKI

Arlot Oy

1993

174000

24000

HELSINKI

Dexinvest Oy

2004

870000

687000

HELSINKI

Felt Bay Pub Oy

2010

836000

173000

HELSINKI

Trading Vaittinen Oy

1995

370000

54000

HELSINKI

Amilecap Oy

2004

193000

66000

HELSINKI

Dionecraft Oy

1996

327000

14000

HELSINKI

Forvest Oy

2006

1297000

1153000

HELSINKI

Kannon-Romu Osakeyhtiö

1960

4292000

1114000

HELSINKI

Rakum Oy

1991

249000

13000

HELSINKI

Teleda Oy

2007

206000

22000

HELSINKI

Fidens Oy

2012

197000

30000

HELSINKI

Kiinteistöpalvelu Korttelitalonmies Oy

2012

175000

17000

HELSINKI

LehtiMarket Consumer Service Oy

2008

479000

116000

HELSINKI

Movements Beauty Company Oy

1994

248000

37000

HELSINKI

Revoltti Oy

2006

1168000

120000

HELSINKI

TR-Trans OY

1986

512000

66000

HELSINKI

Vikmi Auto Oy

1996

530000

17000

HELSINKI

Kaukomaa Group Oy

1992

5778000

326000

HELSINKI

Oy Berkon Ab

1990

806000

236000

HELSINKI

SiniVida Oy

2009

2461000

96000

HOLLOLA

Geops Oy

2004

599000

92000

HYVINKÄÄ

Sasetec Oy

2001

382000

50000

II

Oulun Lämpökaivonporaus Oy

2005

485000

65000

ILMAJOKI

Savelan Tilikeskus Oy

1991

233000

24000

INARI

Huoltoasema V. Granath Oy

1983

2879000

90000

INARI

Talviravintolat Oy

2003

609000

4000

INKOO

LoggEn Ab

2014

582000

261000

JOENSUU

Lavapaja Korhonen Oy

1987

197000

19000

JOENSUU

Huoneistosisustus Invenius Oy

1990

477000

57000

JUVA

Juvan Sähkö Oy

1989

526000

36000

JYVÄSKYLÄ

Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

2013

730000

96000

JYVÄSKYLÄ

Rakennuspalvelu Bestrak Oy

2010

286000

73000

KAARINA

Kotivesi Suomi Oy

1995

911000

35000

KAARINA

Safewithme Oy

2015

631000

22000

KALAJOKI

T Isopahkalan Turkis Oy

1995

333000

64000

KALAJOKI

T. Kestilä Oy

1993

1274000

584000

KEMI

SubFeele Oy

2015

630000

43000

KERAVA

Ollies Sport & Security Oy

2008

220000

71000

KEURUU

Oy Prolaser Ltd

1989

3296000

476000

KITEE

Maanrakennus Ikäheimonen Oy

2001

464000

43000

KITTILÄ

Levin Kokous- ja Koulutuspalvelut Oy

1997

463000

126000

KOKKOLA

Maanrakennus B. Dahlbacka Oy

1984

5033000

412000

KONTIOLAHTI

Päiväkoti Kymppi Oy

2009

177000

21000

KONTIOLAHTI

Kontio-Sähkö Oy

1983

917000

266000

KOUVOLA

Häkätech Oy

2007

179000

87000

KOUVOLA

Kymen Selluvilla Asennus Oy

2007

172000

17000

KOUVOLA

Anjalankosken Metallinen Oy

1978

1044000

69000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Klåvus Group Ab

2010

546000

96000

KUOPIO

Energia-Muuraus Oy

1996

957000

172000

KURIKKA

Yrityspalvelu Junikco Oy

2003

301000

10000

LAHTI

Agabena Tilit Oy

1984

175000

72000

LAHTI

Lahden NC-Työstö Oy

1984

204000

72000

LAHTI

Mainospepe Oy

1985

200000

12000

LAITILA

Vakka-Suomen Talohuolto Oy

1987

330000

56000

LAPPEENRANTA

Kuljetus Kilpiä Oy

1995

2570000

355000

LAPPEENRANTA

Innorak Oy

1991

679000

28000

LAPPEENRANTA

Mekava Oy

1970

1124000

262000

LAPUA

Lakeuden Kiinteistöhuolto Oy

2007

334000

35000

MAARIANHAMINA

Lead Invest Ab

2007

334000

224000

MUONIO

K.A. Kolström Oy

1897

4261000

637000

MYNÄMÄKI

Sairaankuljetus Koski Oy

2001

269000

16000

MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän Keittiöexpert Oy

1991

350000

44000

NURMIJÄRVI

PMA-rakennus ja konehuolto Oy

2012

210000

65000

OULU

Ilmastointitekniikka Oy Pitkäaho

2008

1412000

217000

OULU

Metsäkuljetus Sipola Oy

1991

600000

159000

PARAINEN

Ramela Oy

2015

196000

33000

PETÄJÄVESI

Petäjäveden Energia Oy

2003

826000

162000

PORVOO

People´s Village Oy

1989

209000

31000

ROVANIEMI

Napapiirin Betoni Oy

1989

6362000

511000

ROVANIEMI

Nosto- ja Huolintalinja Finland Oy

1994

389000

23000

SALO

Mököistenmäen huolto-osakeyhtiö

1973

216000

4000

SALO

Salon Vihanneshalli Oy

2010

650000

265000

SALO

Angelniemen Antenni Oy

2013

174000

15000

SEINÄJOKI

Mikju Oy

2010

9259000

1839000

SIILINJÄRVI

Timo Villanen Oy

1999

270000

56000

TAMPERE

Konsulttitoimisto Metodi Oy

2014

243000

42000

TAMPERE

Jookos Oy

2005

672000

49000

TAMPERE

Meisenet Oy

1994

1264000

178000

TAMPERE

PK-Kaivin Oy

1997

282000

110000

TAMPERE

Professional Sport Service Fi Oy

1985

253000

48000

TAMPERE

ADALIA OY

2005

824000

69000

TAMPERE

BeAn Solutions Oy

2013

207000

82000

TAMPERE

Tamsara Oy

2015

496000

49000

TAMPERE

Pirkanmaan Boxi Oy

2002

389000

31000

TORNIO

Insinööritoimisto REITEK Oy

2005

406000

117000

TORNIO

Taalovaara Group Oy

2009

192000

64000

TURKU

TURUN TILITALO OY

2007

197000

10000

VANTAA

Busch Vakuumteknik Oy

1992

2604000

219000

VANTAA

Restasony Oy

2015

649000

194000

VANTAA

Eläinlääkäri Sonja Alaskewicz Oy

2012

381000

45000

VANTAA

TP Reen Oy

2012

244000

22000

VANTAA

Nikinmäen Putki Oy

2014

204000

35000

VANTAA

Oreko Oy

2014

173000

13000

VANTAA

Dosime Oy

2014

214000

27000

VIHTI

Nummelan Putkisaneeraus Oy

2008

384000

99000

YLÖJÄRVI

AP Rengashuolto Oy

2014

202000

6000

Elisa huolestuttaa sijoittajia

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 14:11
Elisan osake laski eilen peräti 5,4 prosenttia tulosjulkistuksensa jälkeen.

Isot jyräävät kuntokeskusbisneksessä – yrittäjiä riittää, mutta rahan tiristäminen on hikistä touhua

Yle: Talous ja politiikka - To, 19/10/2017 - 14:07

Viime vuosina Suomeen on perustettu valtavasti kuntokeskuksia, mutta harva pärjää kovassa kilpailussa.

Tilastokeskuksen julkaisemasta talous- ja hyvinvointikatsauksesta käy ilmi, että kuntokeskusten määrä, henkilöstö ja liikevaihto miltei tuplaantuivat vuosina 2008–2015.

Toissa vuonna toimialalla oli 426 yritystä ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Liikevaihtoa kertyi lähes 200 miljoonaa euroa, josta 82 miljoonaa tuli kymmeneltä suurimmalta yritykseltä.

Kärkikymmenikkö tekee tulosta

Tilastot osoittavat, että toimintaa on vaikea saada kannattavaksi. Vuonna 2015 yhdestä kuntokeskukselle maksettavasta eurosta jäi yrittäjälle kouraan keskimäärin vain kaksi senttiä.

Alan yrityksistä valtaosa on osakeyhtiöitä. Niistä miltei 40 prosentilla jo käyttökate oli negatiivinen.

Tulosta toimialalla ovat tehneet lähinnä kärkikymmenikön yhtiöt. Niiden osuus euromääräisestä käyttökatteesta oli toissa vuonna jopa 75 prosenttia.

Tilastokeskus julkistaa myöhemmin syksyllä tietoja kuntokeskusten liiketoiminnasta viime vuoden osalta.

Kuntoilubuumi villitsee, bisnes rullaa harvoilla – "yhdestä eurosta yrittäjälle tulosta kaksi senttiä"

Yrittäjät - To, 19/10/2017 - 13:07

Terveellisen elämäntavan tavoittelu kiinnostaa myös liiketoimintana. Vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä kuntokeskusten luku- ja henkilöstömäärä sekä liikevaihto ovat lähes tuplaantuneet.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 toimialalla oli yhteensä 426 yritystä ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 200 miljoonaa euroa.

Halvimmillaan kuntokeskukset veloittivat asiakkaalta 30 euroa kuukaudessa, laajemmissa palveluvalikoimissa kuukausihinnat vaihtelivat tyypillisesti 60 ja 100 euron välillä.

Uusien yritysten tullessa markkinoille vanhempia on poistunut alalta.

Tilastokeskuksen mukaan etenkin yksinyrittäjälle raskas kulurakenne on haastava.

Vuonna 2015 yhdestä kunto­keskukselle maksettavasta eurosta jäi keski­määrin yrittäjälle tulosta vain kaksi senttiä.

Kuntoilualan osakeyhtiöistä noin 39 prosentilla käyttökate oli negatiivinen.

Liikevaihdoltaan kymmenen suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 82 miljoonaa euroa. Se on noin 40 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta sekä henkilöstömäärästä. Näillä liiketoiminta on erittiän kannattavaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset