Hyppää pääsisältöön
 

Pörssikurssit maailmalla tänään:

 

Uutiset

Uudet lomat jo suunnitteilla? - Tässä koulujen loma-ajat ensi lukuvuonna

Verkkouutiset - 4 tuntia 33 min sitten

Lukuvuosi 2014-2015 käynnistyy useimmissa peruskouluissa ja lukioissa 11. tai 12. elokuuta 2014 ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 30.5.2015.

Syyslukukausi käynnistyy viikon 32 lopulla tai viikon 33 alussa. Yleisin aloituspäivä on maanantai 11.8. tai tiistai 12.8., mutta esimerkiksi Rovaniemen koulut aloittavat jo keskiviikkona 6.8., Oulun, Joensuun ja Kajaanin koulut torstaina 7.8. sekä Mikkelin koulut perjantaina 8.8.

Työ- ja lomapäivät voidaan jakaa kunnissa hieman eri tavoin koulumuodoittain. Kunnat ovat julkaisseet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden työ- ja loma-ajat omilla verkkosivuillaan.

Koulujen syyslomat ajoittuvat lokakuun loppupuolella viikoille 42-43. Myös niiden pituus vaihtelee, sillä esimerkiksi Helsingin ja Turun peruskouluissa lomaillaan vain pari päivää.

Kokonaisen viikon syysloman saavat viikolla 42 muun muassa Tampereen, Jyväskylän, Vaasan, Joensuun ja Rovaniemen koululaiset. Koko viikon 43 ovat lomalla muun muassa Porin, Kouvolan, Mikkelin, Kajaanin ja Oulun koulut.

Joulun viettoon käydään yleisesti lauantaina 20.12. Kevätlukukausi alkaa maanantaina 5.1.2015 tai loppiaisen jälkeen keskiviikkona 7.1.2015.

Talvilomat pidetään vakiintuneeseen tapaan porrastetusti kolmen viikon jaksolla helmi-maaliskuussa.

Etelä-Suomen kouluissa yleisin lomaviikko on viikko 8 (16.-20.2.). Väli-Suomen kunnissa kuten Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kouvolassa pidetään talvilomaa viikolla 9 (23.-27.2.). Itä- ja Pohjois-Suomen kouluissa kuten Kuopiossa, Joensuussa, Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä talviloma on maaliskuussa viikolla 10 (2.-6.3.).

Kaikille yhteisiä lomapäiviä ovat kevätlukukaudella 2015 pääsiäinen 3.-6.4., vappu perjantaina 1.5. sekä helatorstai 14.5.

Helsinki-Vantaa alkaa ensimmäisenä lentoasemana maailmassa seurata matkustajien liikkeitä kännyköiden avulla

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 36 min sitten

Syksystä lähtien Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajan jokainen liike on mahdollista paikantaa erittäin tarkasti mikäli kännykän tai muun mobiililaitteen wifi eli langaton verkonhaku on päällä. Kentällä halutaan asiakkaiden paikannuksen avulla välttää ruuhkia ja löytää esimerkiksi pullonkauloja turvatarkastuksessa tai myymälöissä. Mikäli matkustaja haluaa, voi ladata myös applikaation, jolla Finavia neuvoo esimerkiksi aikatauluttamaan lähtökahvinsa kentällä oikein, jotta ehtii vielä ajoissa portillekin. Myös liikkeiden tarjouksia voi halutessaan vastaanottaa.

- Jos ajatellaan vaikka vaihtomatkustajaa, niin autamme löytämään tulo- ja lähtöportin välimatka, tietämään kuinka paljon aikaa on käytettävissä vaikkapa kahviloihin, ravintoloihin tai kauppoihin, ja autetaan asiakasta ikään kuin navigoimaan paremmin ja tuodaan sujuvuutta ja stressittömyyttä matkantekoon, sanoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski.

Kentällä matkustajat olivat tänään varovaisen innostuneita paikannussovelluksesta.

- Ihan hyvältä kuulostaa, ainakin se, että kuinka pitkään on portille matkaa, arvioi Heidi-Maria Brenyah, mutta ei kuitenkaan ottaisi vastaan mainoksia esimerkiksi kentän tax-free -myymälästä.

- Se portille varattava aika todella kiinnostaa. Siitä olisi minulle kyllä hyötyä. Mutta ilman mainoksia voin kyllä elää, sanoo kokkolalainen Jarl Sundqvist.

Big Brother -lentokentän maine ulkomailla

Englantilainen The Telegraph-lehti ehti jo nimittää Helsinki-Vantaata Big Brother -lentokentäksi seurantajärjestelmän takia. Järjestelmän kehittänyt suomalainen teknologiayhtiö Walkbase on toimittanut vastaavia järjestelmiä eurooppalaisiin kauppaketjuihin. Yhtiö vakuuttaa, että tietoja ei edes pysty kohdentamaan yksilötasolla.

- Se muutetaan jo sensoritasolla sellaiseen muotoon se tieto, että se palvelee ainoastaan laitemäärän laskemista. Tottakai eri asia on sitten, jos ihminen antaa oman suostumuksensa kirjautumalla wifi-verkkoon tai lataamalla tämän applikaation, niin silloin se antaa meille mahdollisuuksia tallentaa tietoja, mutta silloin on lupa siihen, sanoo Walkbase Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Mattsson.

Ville Oksasen mielestä pelkästään anonymisoitu data ei takaa asiakkaiden tietoturvaa. 

- Esimerkiksi tiedetään, että henkilö on ollut hakemassa boarding-passia jollain tietyllä hetkellä, niin tästä saadaan hänen henkilöllisyytensä, joka sitten voidaan yhdistää hänen liikkumiseen. Eli tietojen tietoturvan pitää olla erittäin hyvä.

Paikkatiedot osin venäläisomisteisessa firmassa

Aalto-yliopiston teknologiaoikeuden tutkija Ville Oksanen ei pidä tietojen keräystä arvelluttavana, mikäli yksittäisen ihmisten paikkatietoja ei tallenneta mihinkään. Sen sijaan hän tekisi tiedoista täysin julkisia ja läpinäkyviä, ettei vaaraa niiden väärinkäytöstä olisi. Oksasen mukaan osittain julkiselta toimijalta kuten Finavialta voisi odottaa, että mikäli kerätty tieto on täysin anonyymia, se voisi olla täysin julkista. Tällöin kuka tahansa voisi käydä tarkistamassa, mitä tietoja on kerätty.

Osan Walkbasesta omistaa SBT VEnture Capitalin rahaston kautta Venäjän suurin, valtion enemmistöomistama Sberbank, jonka on spekuloitu olevan EU:n pakotelistalla.

- Onko esimerkiksi hyvä, että Suomen keskeisintä ulkomaan lentokenttää ja sen läpikulkevia henkilöitä tarkkailee yritys, josta mahdollisesti tiedot voivat vuotaa Venäjälle? Eli jos halutaan esittää tällaisia kauhukuvia, niin kannattaa miettiä miten järjestelmästä saadaan niin läpinäkyvä, että mahdollisuuksia väärinkäytöksiin ei ole, sanoo Aalto-yliopiston teknologiaoikeuden tutkija Ville Oksanen.

Wifi-signaali on Finavian arvioiden mukaan päällä noin 60-70 prosentilla Helsinki-Vantaan matkustajista.

Rikkihapposäiliön repeytyminen täysi yllätys Bolidenille – "Piti olla viimeisintä tekniikkaa"

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 55 min sitten

Viime perjantaina Bolidenin tehtaalla Kokkolassa meni rikki yksi kuudesta liuotussäiliöstä. Sen pohja repeytyi irti, minkä vuoksi tuotantotilan lattialle valui liki 400 kuutiota prosessiliuosta, jossa oli 10-prosenttista rikkihappoa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilö- tai ympäristövahinkoja.

– Tämä oli täydellinen yllätys, koska kyseessä on vain vajaa kaksi vuotta vanha säiliö. Sen piti olla ihan viimeisintä suunnittelua ja tekniikkaa. Nyt se vain jostakin syystä petti, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Herronen.

Korjausryhmä on aloittanut ehjien säiliöiden tarkastamisen ja mahdollisen korjaustarpeen selvittämisen. Säiliöt on hankittu kotimaiselta valmistajalta. Herronen ei halua tässä vaiheessa kommentoida mahdollisia syitä onnettomuudelle.

– Syy voi olla moninainen, enkä ryhdy sitä arvelemaan. Me tutkimme asian huolellisesti ja käytämme siinä ulkopuolista apua.

Tuotannon vajaatehosta huolimatta töitä on riittänyt kaikille.

– Niillä osastoilla, joissa tuotantoa on rajoitettu, on järjestetty korvaavaa työtä.

Herronen ei kerro, kuinka alhaalla tuotantoteho on ja kuinka suuria taloudellisia tappioita onnettomuudesta on aiheutunut.

"Suomi elää opettajankoulutuksen osalta muistorikkaassa menneisyydessä"

Verkkouutiset - 4 tuntia 58 min sitten

Opettajankoulutus uhkaa jäädä muiden koulutusalojen jalkoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, sanoo Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Olli Luukkainen vaatiikin opettajankoulutuksen kansallisen kehittämisohjelman käynnistämistä.

– Suomalainen koulutus on ollut menestystarina. Sen keskeiset ainekset ovat korkeatasoinen opettajankoulutus, opettajien korkeat kelpoisuusehdot, opettajien ja koulujen vahva itsenäisyys ja peruskoulu. Niistä emme saa tinkiä jatkossakaan, Luukkainen toteaa.

Hänen mukaansa kehittämisohjelmalla pitää saattaa ajan tasalle muun muassa opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot sekä valmiudet kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä.

– Näistä asioista on puhuttu painokkaasti jo 15–20 vuotta, mutta opettajankoulutuksella on yhä paljon tehtävää, itsekin lähes 20 vuotta opettajankouluttajana työskennellyt Luukkainen sanoi keskiviikkona Turussa.

– Suomi elää koulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisessä muistorikkaassa menneisyydessä, Luukkainen veisteli.

- Tutkimuspohjainen opettajankoulutuksemme on huippulaadukasta mutta ansaitsee nyt laajan yhteishankkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön on velvoitettava hankkeeseen mukaan kaikki opettajien peruskoulutuksen toteuttajat, ja sen rahoitus tulee hoitaa Suomen Akatemian kautta, Luukkainen vaati.

Molokit ulosteessa - TS: "Käyttäjät voivat saada pöpöjä"

Talouselämä - 5 tuntia 3 min sitten
Kemiönsaarella on tyhjennetty käsittelemätöntä käymäläjätettä muun muuassa Molok-jätesäiliöihin, kertoo Turun Sanomat.

Ohjelmisto-osaaminen, peliala, on Suomen tärkein kilpailuvaltti

Piksu: Teknologiat - 5 tuntia 6 min sitten

   Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan selviää teknologiateollisuuden tilanneraportista. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi pelialan siivittämänä 13 prosenttia.

lue lisää

Laskeeko Venäjän luottoluokitus? Jukos-päätös maksaa saman verran kuin Sotšin olympialaiset

Talouselämä - 5 tuntia 21 min sitten
Välimiesoikeuden Venäjälle määräämä maksu on yhtä suuri kuin se summa, jonka Venäjä käytti viime talvena pidettyihin talviolympialaisiin, huomauttaa Moody's.

Suomen Pakolaisapu osallistuu Ebolan torjuntaan Liberiassa

Verkkouutiset - 5 tuntia 43 min sitten

Pakolaisapu osallistuu Liberian hallituksen Ebola-tiedotuskampanjaan.

Liberiassa useat sairaalat ovat sulkeneet ovensa henkilökunnan kieltäydyttyä työskentelemästä, lentoliput viedään käsistä ja pakolaisten paluumuutto Norsunluurannikolle on keskeytetty.

Ebola-epidemian vaivaamien Länsi-Afrikan maiden alhainen koulutustaso on heikentänyt virallisen tiedotuksen tehokkuutta. Perinteiset hautajaiskäytännöt, joissa vainajaa kosketellaan, ovat lisänneet tartuntoja. Terveysviranomaisten käyttämiä opetusvideoita on myös ymmärretty väärin.

Pakolaisapu ottaa käyttöön samat osallistavat menetelmät, joita se käyttää pakolaisten ja paluumuuttajien aikuiskoulutuksessa kylissä ja Bahnin pakolaisleirillä.

- Ideana on, että ihmisiä opetetaan keskustelemaan Ebola-asioista, jolloin tieto sisäistetään eri tavalla kuin yksisuuntaisessa viranomaistiedotuksessa, Suomen Pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko sanoo.

Hänen mukaansa kansan usko hallitukseen on horjunut, koska epidemian alkaessa se lupasi, että Ebola hoidetaan pian pois.

Alueella leviävä tauti on vaikuttanut Pakolaisavun toimintaan. Aikuisopetus pyörii kylissä ja pakolaisleirillä tavalliseen tapaan, mutta toimistotyöntekijät tekevät etätöitä kotoa, sillä he haluavat välttää julkisilla liikennevälineillä kulkemista.

Pääkaupungissa Monroviassa Ebola-epidemia näkyy lukuisina kloorivesiämpäreinä talojen porteilla ja portailla, sillä hallitus kampanjoi käsienpesun puolesta.

- Ebolalla tehdään jopa bisnestä. Uusin ilmestys katukuvassa on Ebola-ämpärin nimen saanut keksintö, joka todellisuudessa on tuiki tavallinen vesikanisteri, johon on liitetty hana pohjaan. Nyt – samoin kuin sodan aikana – hurtti huumori kukkii. Ihmiset eivät enää kättele, mutta saattavat hipaista toisiaan rystysillä kutsuen elettä kuoleman kosketukseksi, Vesikko kertoo.

Lue myös: Britanniassa hätäkokous Ebola-uhkan takia

Venäjän keskuspankki karauttaa pankkien turvaksi

Talouselämä - 5 tuntia 44 min sitten
Venäjän keskuspankki on valmis tukemaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin pakotteiden kohteeksi joutuneita venäläispankkeja, kertoo keskuspankin tiedote

AL: Kaivinkoneella liikuteltiin pommia Tampereella

Tekniikka ja talous - 5 tuntia 56 min sitten
Tamperelaiselta työmaalta on löytynyt pommi.

Venäjä-pakotteet voivat näkyä viiveellä

Yle: Talous ja politiikka - 6 tuntia 6 min sitten

Pitkään Venäjällä itsekin työskennellyt Barentskeskuksen johtaja Martti Hahl uskoo, että EU:n asettamat pakotteet voivat oikeasti tepsiä – talouden ruuvien kiristyminen menee jopa arvovaltakysymysten edelle. Se, miten pakotteet vaikuttavat pohjoiseen, ei hänen mielestään kuitenkaan anna aihetta paniikkiin.

– Tällä hetkellä en näe, että niillä on mitään varsinaisia dramaattisia vaikutuksia. Kyllä tämä menee niin, että business as usual.

Pohjoisen matkailualan Hahl uskoo voivan joutua kärsimään sitä mukaa, kun tavallisten venäläisten taloustilanne heikkenee.

Suunnittelutyö voi tyrehtyä

Barentskeskuksen johtaja on tyytyväinen, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 350 ihmistä työllistävät EU-rahoitteiset rajahankkeet saatiin jätettyä pakotteiden ulkopuolelle. Yrityspuolella vaikutukset osunnevat kovimmin kaivosalaan.

– Uskoisin, että kyseeseen tulevat lähinnä kaivosalan yritykset ja isot insinööritoimistot, jotka tekevät suunnittelua suurille venäläisille investointiprojekteille. Suomalaiset suunnittelutoimistot ovat erittäin päteviä esimerkiksi kaivosten koko elinkaaren suunnittelussa, ensimmäisestä lapioniskusta siihen asti, kun kaivos suljetaan. Aina ei muisteta, että me viemme paljon knowhow'ta. Kun raha loppuu, loppuu myös investointisuunnittelu, ja silloin tilanne heijastuu myös suomalaisiin toimistoihin.

Uusia kumppaneita

Ongelmiin voidaan yrittää varautua varmistamalla rahoitus. Tässä valtiovalta on jo ollut aktiivinen.

– Finnverahan on ottanut jo askeleen pyrkimällä turvaamaan isompia vientikauppoja. Suomen valtionhallinto on mielestäni toiminut tässä erittäin järkevästi, eikä tässä ole mitään syytä paniikkiin.

Lisäksi Hahl muistuttaa, ettei Venäjä suinkaan ole ainoa mahdollinen kumppani kaivosalallakaan.

– Meillä on länsirajan takana erinomaisen hyvin kasvavat taloudet. Sille samalle teknologiaosaamiselle, jota olemme vieneet Venäjälle, on erittäin suuri kysyntä myös Kiirunassa, Jällivaarassa ja Norjan puolella.

IL: Törkeä rikosaalto levinnyt koko maahan - "Ulkomaalaisten osuus 80-90 prosenttia"

Talouselämä - 6 tuntia 6 min sitten
Taskuvarkauksia tehtailevat kiertolaiset piinaavat nykyisin koko maata, kertoo Iltalehti.

USA:n talous otti odotettua kovemman kevätspurtin: +4,0 %

Talouselämä - 6 tuntia 10 min sitten
Kauppaministeriö julkaisi tuoreet tiedot keskiviikkona.

Ärhäkkä hyppäys Yhdysvaltain taloudessa: +4 %

Yle: Talous ja politiikka - 6 tuntia 13 min sitten

Yhdysvaltain talouskasvu on ollut virallisen tilaston mukaan varsin energistä huhti-kesäkuussa. Yhdysvaltain kauppaministeriön mukaan bruttokansantuote kasvoi neljä prosenttia vuodentakaiseen nähden.

Edellisneljänneksellä bkt oli supistunut 2,1 prosenttia ja oli jyrkin lasku sitten vuoden 2009 alun, jolloin Yhdysvaltoja koetteli syvä taantuma.

Uuteen nousuun siivittivät kauppaministeriön mukaan sekä yksityinen kulutus, liiketoiminta, kiinteistöala sekä julkiset toimet.

Analyytikot odottavat kasvun jatkuvan myös loppuvuonna.

Kymenlaakson kauppakamarin johtaja: Venäjä-pakotteet uhka työpaikoille

Yle: Talous ja politiikka - 6 tuntia 19 min sitten

Kymenlaaksossa saatetaan ainakin hetkellisesti kärsiä EU:n Venäjää vastaan asettamista uusista pakotteista. Tätä mieltä on Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta.

– Kyllä tässä on se suuri uhka, että menetetään väliaikaisesti kauppaa ja euroja ja sitä kautta työpaikkoja.

Pahiten pakotteista kärsivät yritykset, joilla on aktiivista kauppaa ja investointeja venäläisten kanssa, arvio Lehtoranta. Jos pakotteet jäädyttävät venäläisfirmojen investoinnit, niin niille urakoivilta suomalaisyrityksiltä loppuvat työt.

Lehtorannan mukaan pakotteiden aiheuttama isku kohdistuu erityisesti Kaakkois- ja Itäsuomeen, missä kauppaa käydään venäläisten kanssa muuta Suomea enemmän.

Mahdolliset tulevat pakotteet huolettavat nykyisiä enemmän

Kotka-Haminan kehitysyhtiö Cursorin Venäjä-vastaava Toomas Lybeckin mukaan pakotteilla ei ole tällä hetkellä silminnähtäviä vaikutuksia.

– Suurin huoli on se, että venäläisten yleinen ostovoima ja liikkuvuus rajoittuisivat tai jos pakotteet vaikeuttavat Venäjän talouskasvua.

Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi on myös enemmän huolestunut mahdollisista tulevista pakotteista. Huolena ovat venäläismatkailijoiden väheneminen ja Suomen viennin tyrehtyminen.

– Pakotteiden vaikutukset lisääntyvät, jos Venäjä rajoittaa vastatoimina EU:lle rajanylityksiä tai asettaa vientikieltoja.

Toomas Lybeckin mukaan niin kehitysyhtiötä kuin sen venäläisiä yhteistyökumppaneita huolettaa sodan uhka. Myös kauppakamarin Jouko Lehtoranta korostaa, että taloushuolista huolimatta on tärkeää löytää rauhanomainen ratkaisu Ukrainan kriisiin.

Tähän mennessä pakotteiden vaikutus yrityksiin vähäinen

Haminassa ja Helsingissä majaansa pitävä Rakennuspartio Oy tekee korjaustöitä kerrostaloihin ja teollisuudelle Venäjällä. Yrityksen talouteen itänaapuria vastaan asetetut pakotteet eivät ole liiemmin vaikuttaneet.

– Tarjouspyynnöt Venäjältä ovat vähentyneet vähän, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juha Klami. Syyksi hän näkee enemmänkin ruplan heikentymisen pakotteiden sijaan. Klamin mukaan rakentamiseen pakotteet eivät pahemmin vaikuta, vaikka ne olisivat voimassa pitempäänkin.

Kotkalainen yritys Ostohyvitys toimii verkossa ja on saanut hyvin jalansijaa Venäjällä. Yrityksellä on myös paikallinen yksikkö Venäjällä. Tällä hetkellä pakotteet eivät ole vielä vaikuttaneet heidän toimintaansa.

– Ostohyvitys toimii Venäjällä kuten mikä tahansa paikallinen yritys, sanoo toimitusjohtaja Tatu Koistinen.

Koistisen mukaan mahdolliset tulevat pakotteet vaikeuttaisivat yhtiön toimintaa, jos ne rajoittaisivat rahaliikennettä Venäjän ja Suomen välillä. Yritys tekee maiden välillä kymmeniä rahasiirtoja joka kuukausi.

Venäjältä vastapakotteita lännelle – silti tilauksia Helsingin telakalle luvataan yhä

Yle: Talous ja politiikka - 6 tuntia 29 min sitten

Venäjän kaupallisen edustajan Valeri Shljaminin mukaan enäjältä on todennäköisesti tulossa vastapakotteita EU:ta ja Yhdysvaltoja vastaan. Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin, sanoo Lappeenrannassa vierailulla oleva Venäjän kaupallinen edustaja Valeri Shljaminin.

Hänen mukaansa Venäjä ei haluaisi asettaa pakotteita, eikä niitä vielä ole alettu suunnitella.

– Mutta Venäjä ei aio olla vastaamatta niihin iskuihin ja haittoihin, joita meille aiheutuu ennen kaikkea USA:n ja EU:n pakotteista. Sen takia on todennäköistä ja valitettavaa, että vastapakotteita voi tulla, Shljamin sanoi Yle Etelä-Savon haastattelussa.

Hänen mukaansa EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteet ovat vain yhdistäneet venäläisiä. Nyt Venäjällä pohditaan miten ulkomaankaupan vaikeutumista voidaan korvata omalla tuotannolla.

Shljamin myöntää, että pakotteet tulevat kuitenkin vaikuttamaan tuntuvasti Venäjän talouteen.

Helsingin telakalle tilauksia

Venäläinen telakkayhtiö United Shipbuilding on asetettu Yhdysvaltojen pakotelistalle. Yhtiö omistaa puolet Arctechin telakasta Helsingissä. Shljaminin mukaan pakotteiden ei anneta haitata telakan toimintaa.

– Arktinen laivanrakentaminen on erittäin tärkeä asia sekä Suomelle että Venäjälle. Sen takia me olemme varmoja siitä, että tämä telakkaa saa riittävästi tilauksia, Shljamin vakuuttaa.

Hän uskoo myös, että venäläisen Rosatomin omistus Fennovoimasta ei uhkaa Hanhikiven ydinvoimalahanketta.

– Se on kannattava projekti. Sitä ei ole syytä lopettaa, Shljamin toteaa.

Kaupankäynti Moskovan pörssissä pysähtyi - syytä ei kerrottu

Talouselämä - 6 tuntia 30 min sitten
Ilmoitus asiasta tuli keskiviikkoiltapäivänä.

Laittaako lapsi kesäleirille? – Pohjois-Koreassa olisi tarjolla halpa

Verkkouutiset - 6 tuntia 32 min sitten

Jos on haluja laittaa jälkikasvua vielä kesäleirille, Pohjois-Koreassa olisi kaikille avoin vaihtoehto.

Songdowon International Children's Camp avautui tiistaina uudelleen remontoinnin jälkeen, kertoo Stars and Stripes-lehti. Avajaispäivänä leirillä oli yli 300 lasta Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Irlannista ja Tansaniasta.

Kahdeksan päivän leirin hinta on vain 270 dollaria eli noin 210 euroa lasta kohti. Siihen sisältyy kaikki Songdowon riemulaitteet, ohjelma, Kim Il Sungin ja Kim Jong Ilin pronssipatsaiden äimistely sekä vierailu maan pääkaupunkiin Pjongjangiin.

Kesäleiri on ollut toiminnassa jo kolmisenkymmentä vuotta ja oli aluksi tarkoitettu ystävällismieleisten maiden eli kommunistimaiden lapsille. Nyttemmin sinne kelpaavat myös kapitalistien lapset.

Julkaise syötteitä