Hyppää pääsisältöön
 

Pörssikurssit maailmalla tänään:

 

Uutiset

HBL aloitti tämän Suomessa, Aamulehti testaa parhaillaan - Helsingin Sanomilta iltapäiväpainos digitaalisena

Tekniikka ja talous - Ke, 27/08/2014 - 18:45
HS Ilta -niminen uusi digitaalinen lehti on täysin itsenäinen tuote

NFC tekee mobiililaitteilla tulostamisesta helppoa ja nopeaa

Tekniikka ja talous - Ke, 27/08/2014 - 18:34
Samsungin uudet tulostimet mahdollistavat tulostamisen suoraan äluphelimesta tai tabltetista.

Suomalaisviisaus ohjaa Rosetta-luotainta komeetan pinnalle

Tekniikka ja talous - Ke, 27/08/2014 - 18:34
Ilmatieteen laitoksen rooli on poikkeuksellisen suuri Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimessa. Marraskuun alussa laskeutumisalus Philae tarttuu komeetan pinnalle.

Oikaisu: Valtion taloushallinto ei kasvanut 2000 hengellä

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 18:30
Valtion taloushallinnon määrä ei ole kasvanut 2000 hengellä viime vuonna, vastoin kuin Talouselämä viikonloppuna kertoi.

Valtio laski liikkeelle uuden viitelainan

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 18:24
Valtio laski tänään keskiviikkona liikkeelle uuden viitelainan.

Mitä eroa on vasaralla ja älypuhelimella?

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 18:23
Jos kannettavan laitteen käyttöliittymä on suunniteltu liikkeeseen, ihminen pystyy hoitamaan nopeasti sekä sähköiset että fyysiset asiat.

Eläkeikä nousemassa 65 vuoteen – riittääkö sekään?

Verkkouutiset - Ke, 27/08/2014 - 18:19

Hallituksen vaatimus kestävyysvajeen pienentämisestä on lisännyt eläkeneuvotteluiden vaikeuskerrointa.

Loppumetreillä eläkeneuvotteluita vaikeuttamaan on noussut hallituksen vaatimus siitä, että eläkeuudistuksella on kurottava umpeen kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

– En voi sanoa, että se hiertää, mutta jotta saadaan hallituksen asettama tavoite yhden prosentin kestävyysvajeen umpeen kuromisesta, kyllä se on tämän harjoituksen vaikeusastetta ja haastavuutta jonkin verran lisännyt, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola myöntää.

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan syksyyn 2014 mennessä eläkeuudistuksen, joka nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 1,5 vuodella 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Kestävyysvajetavoite on tullut mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman myötä, josta päätettiin viime syksynä.

Palolan mukaan valtiovarainministeriö on yksipuolisesti ilmoittanut, että eläkkeellesiirtymisiän nosto 62,4 vuoteen 2025 mennessä pienentää kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

– Me olemme alun perin sitoutuneet siihen eläkeikään. Meidän kanta on se, että jos keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pystytään myöhentämään 62,4 vuoteen 2025 ja se johtaa yhteen prosenttiin, niin se sitten on niin, Palola sanoo.

Hänen mukaansa palkansaajajärjestöllä ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia tehdä asiasta omia laskelmia. Laskelmat erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista on saatu neuvotteluihin vasta loppumetreillä.

Eläkeikä nousemassa 65 vuoteen?

Palolan mukaan kestävyysvajetavoite on vaikeampi saavuttaa neuvotteluissa kuin keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen 62,4 vuoteen.

– Se on mahdollista saavuttaa, mutta siinä on vaikeuskerrointa. Se riippuu siitä, kuinka nopeasti eläkeikää lähdettäisiin nostamaan.

Palola arvioi, että jo pelkästään eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen edellyttää vanhuuseläkeikärajan nostamista 65 vuoteen. STTK on valmis alaikärajan nostoon, jos eläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla ja järjestelmässä on mukana turva- ja joustoelementit.

Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mukaan 62,4 vuoden tavoitetta ei saavuteta ilman eläkeikärajan nostoa. Toisaalta tavoitetta ei saavuteta myöskään nostamalla ainoastaan eläkeikärajaa 65 vuoteen.

– Pitää ajatella mitä muuta olisi sellaisen ikärajan kanssa. Säilyvätkö nykyiset varhaiset eläkereitit, kuten työttömyysputki, osa-aikaeläke. Jos vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostettaisiin vain kaksi vuotta, ei sen vaikutus ole yksi yhteen eläkkeelle siirtymisessä. Moni todennäköisesti siirtyisi käyttämään näitä muita vaihtoehtoisia reittejä, Kautto toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat jatkaneet tänään eläkeneuvotteluita. Neuvotteluista odotetaan ratkaisua syyskuun alkuun mennessä eli tämän viikon kuluessa.

Hallituksen päätöksentekokyky närästää

Työmarkkinajärjestöt työnantajista palkansaajajärjestöihin ovat antaneet viime päivinä kriittisiä lausuntoja hallituksen päätöksentekokyvystä kestävyysvajeongelmaan liittyen.

Elinkeinoelämän keskusliitto moitti poikkeuksellisen kovasanaisesti hallitusta tänään keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mielestä poliittinen päätöksenteko on kadottamassa uskottavuuttaan, koska annetuista lupauksista ja tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni.

– Elinkeinoelämä teki oman osuutensa solmiessaan työllisyys- ja kasvusopimuksen. Silloin luotettiin, että maan taloutta laitetaan vakavissaan kuntoon karsimalla kuntien tehtäviä ja suuntaamalla toimenpiteitä kasvua edistäviin hankkeisiin, Häkämies totesi.

– Sekä sote-uudistus että rakennepaketti ovat kuitenkin vesittymässä. Hallitus viestittää, ettei se ole onnistunut karsimaan kuntien tehtäviä säästöjä synnyttävällä tavalla. EK epäilee, että hallituksen jo päättämällä sote-uudistuksella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä, koska julkiselle sektorille ollaan antamassa etuoikeus palvelujen tuottamisessa ja asiakaslähtöisyys on unohdettu, Häkämies jatkoi.

Eläkeuudistus on yksi tärkeimmistä toimista, joilla hallitus yrittää kuroa umpeen kestävyysvajetta. Muita ovat muun muassa kuntien tehtävien vähentäminen ja sote-uudistus. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kestävyysvaje on 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Erityisherkästä on vastusta kovanaamoille

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 17:56
Riittävä palautuminen pitää herkän persoonan voimissaan.

Startup Sauna etsii Euroopan parhaita kasvuyrityksiä jo 10:ttä kertaa

Tekniikka ja talous - Ke, 27/08/2014 - 17:48
Startup Saunan lokakuussa alkavaan kiihdyttämöohjelmaan etsitään jälleen lupaavimpia nuoria kasvuyrityksiä Pohjoismaista, Itä-Euroopasta ja Venäjältä.

Yrittäjät: Ei enää veronkorotuksia eikä lisää velkaa

Verkkouutiset - Ke, 27/08/2014 - 17:36

Suomen Yrittäjät vaatii huomioimaan Venäjä-pakotteiden vaikutukset ensi vuoden budjettia tehdessä.

"Pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät varautumaan pakotteiden epäsuoriin vaikutuksiin heikommin kuin suuryritykset. Kuten valtiovarainministeriön kansantalousosasto raportoi iltapäivällä, vastapakotteiden epäsuorat vaikutukset ovat merkittävämmät kuin suorat vaikutukset", Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo tiedotteessaan.

Järventauksen mukaan suurin ongelma on yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus.

"Tämä kaikki pitää muistaa valtion ensi vuoden budjettia tehtäessä. Tarvitaan tiukkaa menokuria: taloutta on sopeutettava karsimalla menoja, ei nostamalla veroja tai ottamalla lisää velkaa."

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman puolestaan totesi, ettei hallituksen talouspolitiikkaan tarvitse keskiviikkona saatujen lukujen perusteella tehdä isoja muutoksia.

"Venäjän tuontikiellon vaikutus kokonaistuotantoon on noin 0,1 prosenttia ja kokonaistyöttömyyteen melko pieni. Yksittäisillä toimialoilla ja yksittäisissä yrityksissä vaikutukset voivat olla merkittävämpiä", Backman katsoi tiedotteessaan.

Backmanin mukaan toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on kuitenkin edelleen jatkettava. Erityisen tarpeellisia ovat hänen mielestään nopeasti vaikuttavat julkiset investoinnit sekä pieni - ja keskituloisten kotitalouksien ostovoiman vahvistaminen.

I-S: Näin käy, jos onnistut tuomaan Ebolan Suomeen

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 17:23
Mikäli Ebola-potilas pääsee Suomeen, hänet eristetään jo lentokentällä, kertoo Ilta-Sanomat.

Entinen Nato-komentaja: Länsi-Eurooppa heikko Venäjän sotilasvoiman edessä

Verkkouutiset - Ke, 27/08/2014 - 17:10

Naton entisen varakomentajan, kenraali Richard Shirreffin mukaan Nato-maiden pitää aloittaa varustautuminen, jotta ne voisivat kohdata Venäjän luoman uhan.

Naton entinen varakomentaja Richard Shirreff sanoo ymmärtävänsä, että vaatimus Länsi-Euroopan varustautumisesta ei saa laajaa kannatusta taloudellisesti vaikeana aikana. Hän kuitenkin painottaa, että Naton on ”kehitettävä kykyjään”.

– En epäile sen olevan epäsuosittu viesti, mutta poliittisen johtomme on otettava se huomioon ja toimittava sen mukaisesti, jos he tosissaan haluavat Naton kykenevän puolustamaan itseään tulevaisuudessa, Shirreff sanoo BBC:lle.

Hänen mukaansa jäsenmaat ovat karsineet sotilaallista kyvykkyyttään. Euroopan maiden pitää osoittaa lisää varoja puolustukseen.

Shirreff kertoo, kuinka Euroopan turvallisuusrakenne on muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä maaliskuussa.

Yli 2000 ihmistä on kuollut tähän mennessä kuukausia jatkuneissa taisteluissa Ukrainan hallituksen joukkojen ja Venäjä-mielisten separatistien välillä Donetskissa ja Luhanskissa.

– Pohjois-Atlantin neuvostosta kantautuva operaatioiden sitoutumiseen liittyvä retoriikka ja jäsenmaiden todellinen valmius tähän eivät täsmää.

– Nato-mailla olisi todellisia vaikeuksia asettaa rintamalle maa-, meri- ja ilmajoukkoja torjuakseen minkä tahansa Venäjän vastuuttoman sotilasoperaation.

Italialaispoliitikko koki kauheita - "kansanedustajan isä kirosi minut"

Verkkouutiset - Ke, 27/08/2014 - 17:07

Italian senaatin varapuhemies Roberto Calderoli sanoo tulleensa kirotuksi.

Roberto Calderoli syyttää kongolaistaustaisen parlamenttiedustaja Cecile Kyengen isää kirouksen asettamisesta hänen päälleen. Kyenge on ensimmäinen Italian hallituksessa istunut tummaihoinen.

Maahanmuuttokriittiseen Pohjoinen Liitto-puolueeseen kuuluva Calderoli kutsui Kyengeä viime vuonna orangiksi. Tapausta tutkitaan kunnianloukkauksena.

Calderolin mukaan Kyengen isä on kironnut hänet.

Väitetyn kirouksen jälkeen Calderoli on joutunut kuuteen leikkaukseen, ollut kahdesti teho-osastolla ja murtanut kaksi kylkiluuta ja kaksi sormea. Lisäksi Calderolin äiti on kuollut. Calderoli väittää myös löytäneensä keittiöstään kaksimetrisen käärmeen.

"Tarvitsen manaajan", Calderoli totesi Oggi-viikkolehdelle ANSAN mukaan.

"Voisin soittaa paavi Franciscukselle, mutta hänellä saattaa olla liian kiire kutsua maahanmuuttajia koteihimme", Calderoli veisteli.

Kyengen mukaan vaikuttaa siltä, että Calderoli vainoaa häntä edelleen.

"Näemme oikeudessa", hän kommentoi.

"Kilpailu lisää bussimatkustusta" – halpabussiyhtiö ei ole sysännyt muita tieltä

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 27/08/2014 - 17:02

Koventunut kilpailu ei ole toistaiseksi tuonut muutoksia linja-autojen kaukoliikenteeseen. Euroopan Unionin asetus on avannut Suomen joukkoliikennettä kilpailulle. Joukkoliikenteen uusi tilanne konkretisoitui heinäkuussa, kun halpabussifirma Onnibus.com aloitti liikennöinnin.

Joukkoliikenteen avautuminen kilpailulle on aiheuttanut huolta siitä, riittääkö kaikille liikennöitsijöille asiakkaita. Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko pitää kilpailua myönteisenä asiana.

– Lippujen hinnat laskevat, palvelut paranevat ja kokonaisuudessaan bussimatkustus lisääntyy. Kilpailu on saanut liikettä aikaan. Hyöty menee asiakkaille. Meidän matkustajamäärissä ei ole vielä näkynyt merkittäviä muutoksia, hän toteaa.

Pudotuspeli ei ole vielä alkanut

Myöskään  Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Kuopion Liikenteen toimitusjohtaja Riku Sand ei pelkää kilpailua. Yhtiön pikavuorojen matkustajamäärät kasvoivat viime vuoteen verrattuna kolmella prosentilla heinäkuussa.

– Ei tässä vielä ole huomattu suuria muutoksia. Onnibus aloitti liikennöinnin 1. heinäkuuta, joten vielä on mennyt liian lyhyt aika, jotta voisi tehdä analyysejä, Sand sanoo.

Myös Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo, ettei pudotuspeli ole vielä alkanut. Hän uskoo, että uuden yhtiön herättämä alkuinnostus haihtuu aikanaan, ja vasta silloin nähdään, miten pitkälle paukut riittävät.

– Aika näyttää, miten tässä käy. Se kuuluu avoimeen kilpailuun, että kannattamattomat yritykset tippuvat kyydistä. Kysyntä tasoittuu pikkuhiljaa, ja se pitää ottaa huomioon, Alanko sanoo.

Viikonloppuna on täyttä

Tässä vaiheessa Onnibus.comin Kuopio–Helsinki-reitille riittää kysyntää. Onnibus.comin liikennejohtaja Lauri Helke sanoo, että viikonloppuna osa vuoroista on myyty loppuun. Onnibus.com ajaa Kuopiosta Helsinkiin arkipäivisin kolmesta neljään vuoroa ja viikonloppuisin viisi. Matka maksaa halvimmillaan euron.

– Olen yllättynyt kysynnän paljoudesta. Se kertoo siitä, että Kuopioon kannattaa panostaa. Kaikki eivät ole mahtuneet viikonloppuisin kyytiin, joten vuorojen lisäämiseen on painetta, Helke sanoo.

Hän uskoo, että uusi toimintamalli on houkutellut bussin kyytiin sellaisia ihmisiä, jotka eivät yleensä bussia käytä.

– Linja-autoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet pitkään, ja pahin kilpailijamme on yksityisautoilu. Sen kanssa voi kilpailla halvalla hinnalla ja kohtuullisella matka-ajalla. Osa meidän asiakkaista on sellaisia, jotka eivät yleensä liiku bussilla ja he olisivat ilman meitä jääneet kotisohvalle viikonlopuksi, Helke toteaa.

Kuopion Liikenne ei lähde hintakilpailuun

Kuopion Liikenne ei ole lähtenyt eikä Sandin mukaan tässä vaiheessa suunnittele lähtevänsä mukaan hintakilpailuun. Sen hinnat perustuvat kilometritaksaan. Peruslippu Kuopiosta Helsinkiin ilman vaihtoja maksaa 66,30 euroa. Matka kestää hieman alle seitsemän tuntia.

– Matka-aika ratkaisee, oli hinta mikä hyvänsä. Me emme pysty kilpailemaan matka-ajassa junan ja lentokoneen kanssa. Meidän kilpailuvalttimme on se, että meillä on tiheämpi pysäkkiväli ja kyytiin pääsee lähempänä kotoaan. 

Pohjolan Liikenne on VR:n tytäryhtiö, ja sen lippujen hinnoittelu on samankaltaista kuin junaliikenteessä. Edullisimmillaan Kuopiosta pääsee Helsinkiin Pohjolan Liikenteen autolla kymmenellä eurolla.

– Hinnalla kilpaillaan, mutta myös sillä, että meillä on monipuolisesti erilaisia lippuvaihtoehtoja. Voi ostaa halvan lipun ennakkoon tai esimerkiksi kalliimman, joka on voimassa kuukauden ja sen voi käyttää silloin kuin haluaa, Alanko sanoo.

Eri asiakaskunta

Kuopion Liikenteellä on Sandin mukaan eri asiakaskunta kuin Onnibus.comilla, joka pysähtyy vain muutamilla isoimmilla paikkakunnilla ja ajaa lähes suoraan päätepysäkille. Sandin mukaan Kuopion Liikenteen asiakkaat nousevat linja-autoon yleensä matkan varrelta.

– Se johtuu juuri siitä, että Kuopiosta on muita, nopeampia vaihtoehtoja, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei.

Kuopio–Helsinki-reitillä Onnibus pysähtyy vain Varkaudessa, Juvalla, Mikkelissä ja Heinolassa.

– Me kilpailemme hinnalla ja matka-ajalla. Me emme saa tuloja rahdista, koska meidän kaksikerroksisissa busseissa on lähinnä tilaa matkustajille ja vain vähän tavaratilaa, Onnibus.comin liikennejohtaja Lauri Helke sanoo.

Lauri Helke uskoo tulevaisuuteen, vaikka nyt alkaakin arki.

– Heinä–elokuu on loma-aikaa ja se vaikuttaa matkustajamääriin. Uskon, että kunhan tunnettuutemme kasvaa, asiakkaita riittää hiljaisempinakin aikoina.

Ryanairilla konepula - puolet Suomen reiteistä lopetetaan talveksi

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 27/08/2014 - 16:58

Tulevana talvena Ryanair vähentää Suomen-lentoja aiempia vuosia enemmän. Yhtiö on siirtänyt Pohjoismaista matkustajakoneita ja miehistöä Välimeren alueelle avattuihin uusiin tukikohtiin.

- Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi lentokoneita kasvattamaan matkustajamääriä Pohjoismaissa, sanoo Ryanairin myynti- ja markkinointijohtaja Elina Hakkarainen.

Kesäkaudella Ryanair on lentänyt Lappeenrantaan ja Tampereelle 11 kentältä, mutta tulevana talvena lennot jatkuvat neljällä reitillä. Vielä syyskuussa lentoyhtiön Suomen reiteillä tarjolla on 40 446 istuinta, mutta joulukuussa myynnissä on 17 010 paikkaa. Kaikkiaan Ryanair arvioi kuljettavansa tänä vuonna Suomen reiteillä noin 340 000 matkustajaa.

Ryanair kertoo kesän 2015 Suomen reiteistä syyskuussa.

Konepula helpottaa vasta 2016

Ryanair on tilannut 180 uutta matkustajakonetta, joiden toimitukset alkavat tänä syksynä ja jatkuvat vuoteen 2019 asti. Ensimmäiset koneista sijoitetaan Britanniaan ja Välimeren alueelle.

- Saamme Pohjoismaihin uutta kalustoa vuonna 2016, jolloin toivottavasti saamme matkustajamäärät kasvuun myös Tampereella, pohtii Hakkarainen.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman ulkomaanreittien matkustajamäärä on laskenut tänä vuonna 15 prosentilla. Perinteisesti vilkkaana lomakautena heinäkuussa matkustajamäärät tippuivat peräti viidenneksellä edellisvuodesta.

Lappeenrannassa Ryanairin matkustajamäärät ovat sen sijaan kasvussa venäläisten lisääntyvän omatoimimatkailun ansiosta.

Pietarin lentojen alkaminen epätodennäköistä

Pietarin Pulkovon lentoasemaa hallinnoiva yhtiö ja Ryanair ovat allekirjoittaneet sopimuksen lentoyhteyden avaamisesta Irlannin Dublinista Pietariin. Irlantilaisyhtiö suunnitteli lentävänsä Pietariin aluksi kolmesti viikossa, mutta lentojen alkamista ovat lykänneet muun muassa näkemyserot Ryanairin vaatimista erityisehdoista ja -hinnoista.

Pietarin lentojen pelättiin karsivan matkustajia erityisesti Lappeenrannasta lähtevillä reiteillä. Nyt suorien Venäjän lentojen alkaminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä, sillä Ryanair panostaa lähivuosina reittiverkoston laajentamiseen erityisesti Välimeren alueella.

Ryanairille business-luokka

Ryanair haluaa koneisiinsa entistä enemmän liikematkustajia. Jatkossa yhtiö lentää yhä useammin suoraan pääkentille, kuten Brysseliin, Roomaan, Ateenaan tai Lissaboniin. Samalla kaikilla reiteillä otetaan käyttöön uusi "Business pluss"-luokka, joka mahdollistaa lippujen muuttamisen ja sisältää matkatavaroiden kuljettamisen ruumassa.

Yhtiö myös neuvottelee lippujen myynnin aloittamisesta kansainvälisten varausjärjestelmien kautta, mikä merkitsisi monille perinteiselle lentoyhtiöille uudenlaista kilpailutilannetta.

Valtion lainakorko putosi jo alle puolen prosentin

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 27/08/2014 - 16:52

Valtio saa lainaa nyt historiallisen halvalla. Tänään markkinoille myydystä runsaan viiden vuoden lainasta maksetaan alle puolen prosentin korko. Markkinoilta otettiin lainaa nyt neljä miljardia euroa.

Valtion olemassa olevista lainoista maksetaan yli prosentin korkoa, mutta nyt otetun uuden lainan korko painui 0,475 prosenttiin. Valtiokonttorissa korkoa luonnehditaan historiallisen matalaksi.

Nyt haettu laina erääntyy syksyllä 2020.Valtiolla on nyt velkaa lähes 100 miljardia euroa.

Vaikka valtion velka kasvaa vuosittain miljardivauhdilla ovat korkomenot pysyneet suhteellisen vakaina ja jopa laskeneet. Matalan korkotason ansiosta valtiolla kuluu nyt vähemmän rahaa korkoihin kuin esimerkiksi vuonna 2012.

Tämä vuonna korkoihin on käytetty 1,81 miljardia euroa. Vuonna 2012 niihin kului 1,86 miljardia. Viime vuoden korkomenot olivat 1,76 miljardia.

Valion yt:t päättyivät – Venäjä-pakotteiden takia tulossa lomautuksia

MTV3 - Ke, 27/08/2014 - 16:48
Valio on saanut päätökseen yt-neuvottelut tehtaillaan, joihin vaikuttavat Venäjän asettamat vastapakotteet. 

Valion yt-neuvottelut päättyivät – 126 määräaikaista työsuhdetta päättyy

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 27/08/2014 - 16:45

Meijeriyhtiö Valio on saanut Venäjän tuontirajoituksista johtuneet yt-neuvottelunsa päätökseen. Yhtiö kertoo, että yt-neuvottelujen seurauksena yhteensä 126 määräaikasen työntekijän työsuhde päättyy.

Lisäksi Valio lomauttaa eri toimipisteistään yhteensä 50 työntekijää.

Valion mukaan päätettävien määräaikaisuuksien määrään kuuluvat myös kesätyöntekijät.

Yt-neuvottelut koskivat Valion Haapaveden, Seinäjoen ja Vantaan tehtaita ja Lappeenrannan toimipistettä. Määräaikaisuuksien lopettamisen ja lomautusten jälkeen Lappeenrannan toimipisteeseen ei jää yhtään työntekijää. Lappeenranta on toiminut Venäjälle vietävien tuotteiden vientiterminaalina.

Elokuun puolivälissä alkaneiden yt-neuvottelujen kohteena oli kaikkien toimipaikkojen koko henkilöstö eli 800 henkilöä.

Valio kertoo arvioivansa henkilöstötilanteen uudelleen, kun Venäjän tuontirajoitukset poistuvat.

Nyt alkoi Putin purra - Valiolla käynnistyi iso lähtöpassien jako

Talouselämä - Ke, 27/08/2014 - 16:34
Valion Yt-neuvottelut päättyivät tuotantolaitoksissa ja Lappeenrannan terminaalissa.
Julkaise syötteitä