Live World Indices are powered by Investing.com

The Forex Quotes are powered by Investing.com.

Uutiset

Ville Niinistö Iltalehdelle: Jumaluus ei tarvitse rikoslain suojaa

Verkkouutiset - 6 tuntia 30 min sitten

Uskonnonvapaus ja uskonrauha ovat Niinistön mukaan eri asioita.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on pysynyt vaiti perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen oikeudenkäynnin ympärillä paikoin kiivaanakin käyneessä keskustelussa. Tynkkynen tuomittiin viime maanantaina sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Niinistö kuittaa asian toteamalla Iltalehdelle, ettei kukaan ole häneltä asiasta kysynyt. Aiemmin Niinistö on vastustanut uskonrauhan rikkomista koskevaa pykälää rikoslaissa. Täten hänen mielestään Tynkkysen saama tuomio oli uskonrauhan rikkomista koskien väärä.

– Olen edelleen samaa mieltä, että ei ole tuomioistuinten tehtävä määritellä, mistä eri uskontojen jumalat voisivat loukkaantua. Enkä minä ole tässä asiassa mieltäni muuttanut sen mukaan kuka tuomioita saa, Niinistö toteaa Iltalehden haastattelussa.

Niinistön mielestä jumaluus ja jumalhahmot eivät kuitenkaan tarvitse rikoslain suojaa. Tärkeämpää hänen mielestään on turvata uskonnonvapaus. Perussuomalaisten saamia lukuisia tuomioita Niinistö pitää hallituspuolueen huomion kerjäämisenä.

Taas pieniä positiivisia merkkejä - kesätyöpaikkoja tarjolla ensi kesänä jopa 150 000 henkilölle

Talouselämä - 6 tuntia 34 min sitten
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyritykset sekä kunnat voivat tarjota ensi kesänä jopa 150 000 kesätyöpaikkaa.

HS: Lasse Lehtinen kaipaa suomettumisen läpivalaisua - sai varoituksen Koivistolta

Verkkouutiset - 6 tuntia 39 min sitten

70 vuotta täyttävä tohtori kertaa Helsingin Sanomien haastattelussa uransa ja Suomen vaiheita.

– Lontoon-lähetystössä 80-luvulla vasta tajusin, mitä Suomesta ajateltiin lännessä. Eihän meitä näkynyt edes sääkartoissa, SDP:n veteraanipoliitikko ja kirjailija Lasse Lehtinen sanoo haastattelussa.

Hän arvelee, ettei pyrkinyt poliitikonurallaan eteenpäin tarpeeksi palavasti. Lehtistä myös häiritsi SDP:n mukaanmeno suomettumisen valtavirtaan.

– Kodin peruina olin tannerilainen oikeistodemari enkä mennyt Ei EEC:lle -kampanjoihin. Kerran Kalevi Sorsa tosin esitti minua opetusministeriksi – sen puoluehallitus hylkäsi – ja kerran hävisin äänestyksessä ryhmäpuheenjohtajan paikan.

Vuonna 1979 Lehtinen sai Mauno Koivistolta viestin ehdotettuaan tätä presidenttiehdokkaaksi: "Helsinki 19.2.79. HV. Koeta saada olluksi pompottelematta. Ajatolla Manu".

Lehtiselle 1970-luku on lähivuosikymmenistä murheellisin. Kirjailija kaipaakin suomettumisesta kunnon läpivalaisua.

– Sdp hylkäsi läntisen sosiaalidemokratian ja meni mukaan kepulais-kekkoslaiseen touhuun, mikä heijastuu vielä tähänkin päivään.

Lehtinen oli yksi keskeisistä hahmoista Martti Ahtisaaren presidenttiyden takana. Ahtisaarelle liikenee syntymäpäiväsankarilta kohtuullinen arvosana, vaikka presidentti "irtisanoutui liian varhain ja suutuspäissään".

Lehtisen mukaan nationalistien noususta huolimatta edelleen varsin hyvää suosiota nauttivasta Euroopan unionista on tullut helppo maali monelle turhalle valitukselle.

Hän sanoo, että unionin tulisikin keskittyä suuriin linjoihin jättäen sivuasiat kansalliseen päätäntään.

IL: Naisten marssi valtasi Washingtonin kadut - ”Hävettää että Trump edustaa meitä kaikkia”

Verkkouutiset - 6 tuntia 48 min sitten

Trumpin retoriikka kääntyi tätä itseään vastaan.

Vain päivää presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen Washingtonin kadut täyttyivät naisten marssista. Marssille osallistui pelkästään Washingtonissa puoli miljoonaa ihmistä. Yhdysvalloissa osallistujia oli yhteensä yli kaksi miljoonaa. Marssilla kaikille yhteinen nimittäjä oli Donald Trumpin vastustaminen.

– We want a leader, not a creepy tweeter, lauloi hypähtelevä väkimassa Iltalehden mukaan.

Marssi kokoontui Washingtonissa samalle keskusaukolle, jossa Donald Trumpin virkaanastujaiset järjestettiin edellisenä päivänä. Moni osallistujista esitti Iltalehdelle huolensa uuden presidentin edesottamuksista.

– No pelkään terveydenhuollon, koulutuksen ja lasteni tulevaisuuden puolesta. Kenties syttyy kolmas maailmansota, mistäs sen tietää, sanoo Chicagosta paikalle tullut Amy Iltalehdelle.

Marssilla nähtiin runsaasti Trumpin omaa retoriikkaa mukailevia kylttejä ja huudahduksia. Marssilla haluttiin muistuttaa, että presidentilläkin on rajoja, joita ei tule ylittää. Moni arvosteli myös tuoreen presidentin provokatiivista käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä.

Trumpia äänesti Yhdysvaltain kansasta arviolta noin 25%. Amerikkaa on luonnehdittu tänä päivänä voimakkaan kahtiajakautuneeksi. Naisten marssilla haluttiin aktivoida ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin.

Naisten marssilta Washingtonista uutisoi Iltalehti.

Veronmaksajain Lehtinen: Ministeriö kaavailee autoilijoille päällekkäisiä veroja

Salkunrakentaja - 6 tuntia 52 min sitten
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää liikenne- ja viestintäministeriön esittämää uutta aikaan sidottua tiemaksua tarpeettomana ja nykyisten verojen kanssa päällekkäisenä lisäyksenä verojärjestelmään.

Tärpit alkavalle tulos- ja osinkokaudelle

Sijoittaja.fi - 7 tuntia 19 s sitten

Pörssiyritykset alkavat julkistaa vuoden 2016 tilinpäätöksiä ja osinkoehdotuksia ensi viikolla. Tässä tärpit tuloskaudelle.

Tämä kirjoitus Tärpit alkavalle tulos- ja osinkokaudelle julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Väitös: leikkausmenetelmä auttaa palauttamaan tunnon rintasyövän jäljiltä

Verkkouutiset - 7 tuntia 9 min sitten

Rinnan muodon palauttaminen leikkauksen jäljiltä usein onnistuu, mutta tunnon palauttaminen on vaikeampaa.

Lähes 40 prosenttia rintasyöpäpotilaista menettää rinnan rintasyöpäleikkauksessa. Rinnan muodon palauttaminen yleensä onnistuu, mutta tällöin ongelmana on vaillinainen tuntoaisti.

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Helena Puonti etsi väitöstyössään tunnon palauttamisen näkökulmasta sopivia hermoja vatsan ja rintakehän alueelta.

Puonti leikkasi tutkimukseen osallistuneet 98 potilasta samalla metodilla säästäen vatsalihasta ja ottaen mahdollisimman monta hermohaaraa mukaan rintaan.

Neljällekymmenelleneljälle kehitettiin rakennettuun rintaan kaksipuoleinen hermosauma, kolmllekymmenellekahdelle potilaalle ommeltiin yksipuoleinen hermosauma ja kaksikymmentä potilasta leikattiin samalla tavalla ilman hermosaumaa.

Viimeksi mainituille tunnosta palautua kahdessa vuodessa spontaanisti 25 prosenttia, vastaavien lukujen ollessa yksipuoleisen sauvan kohdalla 45 ja kaksipuoleisen jopa 60 prosenttia.

– Rinnan ihotunnon palauttaminen parantaa rintasyöpäpotilaan elämän laatua. Tarvitaan lisää tutkimustyötä ja kehitystä eri tekniikkojen parantamiseksi, että yhä useampi rintasyöpäpotilas voisi elää tuntevan rinnan kanssa parannuttuaan rintasyövästä, 27.1. Helsingin yliopistossa väittelevä Puonti toteaa.

IS: Tiemaksuja luvassa – Ei koske traktoreita tai mönkijöitä

Verkkouutiset - 7 tuntia 19 min sitten

Työkoneilla ja kevyillä kulkuneuvoilla saisi tulevaisuudessakin ajaa maksutta.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittämän liikenneverkkoyhtiön vaikutuksista tienkäytön kustannuksiin. Yhtiöön liittyvän selvityksen mukaan moottoriajoneuvojen kuljettajilta perittäisiin tienkäyttömaksua.

Selvityksen mukaan maksut tulisivat koskemaan henkilö- ja kuorma-autojen sekä paketti- ja linja-autojen lisäksi myös moottoripyöriä. Hinnoittelun osalta kuorma-autoille on kuitenkin luvassa poikkeus.

Tiemaksun ulkopuolelle ovat jäämässä muun muassa työkoneet, traktorit, mopot, mopoautot sekä muut kevyet kaksi-, kolmi- ja nelipyörät, kuten mönkijät.

Kolumni: Kaksi huonoa ja yksi hyvä tapa osallistaa työntekijöitä

Yle: Talous ja politiikka - 9 tuntia 9 min sitten
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina
> Tutustu Ikkunan kolumnistikaartiin

Eräs menestyvän yrityksen rakentanut patruuna pyysi taannoin neuvoa viestintäasioissa. Hän olisi halunnut laatia työntekijöilleen napakan liuskan mittaisen ohjeistuksen siitä, kuinka työssä pitäisi käyttää tervettä arkijärkeä. Hän oli kuulemma saarnannut asiasta aina, mutta enää viesti ei oikein mennyt perille.

Huomaatteko, missä kohtaa on ongelma? Jos haluaa työntekijöiden käyttävän aivojaan ja ajattelevan itse, sitä ei ehkä kannata tehdä holhoavalla ohjeistuksella. Toimivampi keino voisi olla vaikka antaa työntekijöille tilaa tehdä omia ratkaisujaan ja palkita heitä silloin, kun järjen käyttö tuottaa kaikkia hyödyttäviä tuloksia.

Patruunan tilanne havainnollistaa sitä, miten maailma on muuttunut. Hänen yrityksensä on ollut edelläkävijä monissa asioissa, mutta tässä kohtaa edelläkävijät ovat siirtyneet jo ihan eri karttalehdelle.

Jokseenkin kaikki yritykset puhuvat työntekijöiden osallistamisesta, ne vain tarkoittavat sillä eri asiaa. Tulkintatapoja on ainakin kolme.

Patruuna edustaa ensimmäistä joukkoa, jolle yritys on kuin perhe. Kun lapsilla on riitaa tai ongelmia, he tulevat valittamaan vanhemmille: isoveli kiusaa, sisko sai isomman palan kakkua, matikanvihko on hukassa…

Joka tapauksessa kakkostasolla jutun juoni on se, että johdolla on jo oma näkemyksensä siitä, mitä pitää tehdä

Yrityksessä siis johto edustaa vanhempia ja henkilöstö lapsia. Työntekijät purnaavat epäkohdista ja kantavat ongelmansa pomojen ratkottaviksi, nämä puhaltavat haavaan, taputtavat päähän, toimivat tuomareina ja nuhtelevat jos on oltu tuhmia. Voi toki sanoa, että työntekijöitä kuunnellaan, mutta vaikutusvaltaa päätöksiin heillä ei ole.

Seuraavalla tasolla on vähän jo herätty siihen, että työntekijöitä ei ehkä kannata kohdella kuin lapsia. Konsultit ovat käyneet kertomassa johdolle, kuinka muutokset menevät paremmin läpi, jos myös henkilöstöltä kysytään mielipidettä.

Niinpä järjestetään workshoppeja ja kaikki saavat lausua näkemyksensä. Tyypillisiä ovat strategian jalkauttamistilanteet, joissa jokin pienempi yksikkö pohtii yhdessä, mitä tämä tarkoittaa juuri meille. Joskus näkemyksiä kysellään jopa etukäteen ennen päätöksentekoa.

Joka tapauksessa kakkostasolla jutun juoni on se, että johdolla on jo oma näkemyksensä siitä, mitä pitää tehdä. Henkilöstön näkemyksistä poimitaan omaan käsitykseen sopivat ja päästään sanomaan, että kaikki ovat saaneet osallistua. Ollaan kuuntelevinaan, jotta työntekijöillä on hyvä mieli ja heidän motivaationsa paranee.

On olemassa vielä kolmaskin tapa kuunnella työntekijöitä, ja se on kaikkein radikaalein. Sitä toteuttaa esimerkiksi vauhdikkaasti kasvava ja kannattava lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri. Yrityksen toimitusjohtaja tiivisti idean näin: toki henkilöstön osallistaminen parantaa heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan, mutta tärkeämpää on että sillä syntyy parempaa liiketoimintaa.

Siis tämä fiksu ja pätevä toimitusjohtaja oli havainnut, että firman henkilökunta on myös fiksua ja pätevää. He ovat jatkuvasti tekemisissä asiakkaiden kanssa, saavat ideoita uusista tuotteista tai palveluista ja oivaltavat, mihin suuntaan yrityksen toimintaa kannattaisi kehittää. Siksi heidän ajatuksensa todella vaikuttavat yrityksen suuntaan.

On ”päätön ajatus”, että johtoryhmän viiden ihmisen ajattelu riittäisi luomaan strategian ja löytämään kaikki yrityksen toimintaympäristöön liittyvät mahdollisuudet

Kolmatta tasoa näkee usein johtamisoppaissa ja lehtijuttujen esimerkeissä, vaikka sen käytännön toteuttajat ovat vielä harvassa. Sen käyttämiselle on kuitenkin yksinkertainen peruste, jonka tutkimustieto vahvistaa: mitä useammat aivot ovat mukana ideoimassa uutta ja tekemässä päätöksiä, sitä parempia ovat tulokset.

On loogista, että luovuutta vaativia ideoita syntyy sitä enemmän, mitä useampi ihminen asiaa pähkäilee. Siksi edelläkävijäyritykset tekevät nykyisin tuotekehitystä myös niin, että ne tarjoavat hankalia ongelmia verkossa kenen tahansa ratkaistavaksi. Tutkimusten mukaan myös vaikkapa arviointikykyä vaativissa tehtävissä isompi joukko yltää keskimäärin lähemmäs oikeaa kuin pieni porukka.

Tutkijan näkökulmasta on siis vaikea ymmärtää, mitä ideaa on päätöksenteon keskittämisessä yrityksen pieneen johtoryhmään. Esimerkiksi työelämään liittyvää aivotutkimusta tekevän Katri Saarikiven mukaan on ”päätön ajatus”, että johtoryhmän viiden ihmisen ajattelu riittäisi luomaan strategian ja löytämään kaikki yrityksen toimintaympäristöön liittyvät mahdollisuudet.

Kolmannen tason osallistamisen soisi leviävän yrityksissä huimaa vauhtia, mutta ei oikein siltä näytä. Paljon yrityksiä kiertäneet konsultit ovat törmänneet sellaisiinkin organisaatioihin, joissa työntekijät hämmentyvät, jos heidän näkemyksiään kysytään: mitä, meidänkö pitäisi ruveta kehittämään toimintaa, sitä varten ovat pomot ja muut herrat!

Niinpä, mielipiteiden keto tuskin alkaa heti kukkia, jos henkilöstö on tottunut siihen, että on yksi ainoa totuus, joka tulee johdon suusta. Mikäli yritys on holhonnut työntekijöitä lasten lailla, eivät he yhdessä yössä kasva aikuisiksi ja ala kantaa vastuuta.

Askel kerrallaan voi kuitenkin lähteä kohti organisaatiota, jossa kaikkien ajatukset ovat arvokkaita eikä ihmisen titteli kerro sitä, kenen kanta voittaa.

Heidi Hammarsten

Heidi Hammarsten on viestintäyrittäjä, joka toimi aiemmin taloustoimittajana ja Fakta-lehden päätoimittajana. Nyt hän seisoo tukevasti toinen jalka journalismissa ja toinen jalka viestinnässä. Hän harrastaa saaristoelämää, kulttuuria ja tanssii salsaa. Hammarsten vierailee tällä kolumnipaikalla yhdessä Jari Ehnroothin, Maria Petterssonin ja Jani Kaaron kanssa.

Siirtyminen kasvisruokaan voi tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan jopa 600 miljardin säästöt

Talouselämä - 10 tuntia 9 min sitten
Kasvisruoasta käytävää keskustelua   –   niin kiinnostavaa kuin se onkin   –   on välillä ikävää seurata. Samat tunnepohjaiset argumentit nostavat päätään yhä uudelleen, riippumatta siitä kuinka monta kertaa ne on osoitettu virheellisiksi.

Voisiko Suomi hyötyä Ruotsista tositilanteessa? Sotilasstrategi: Kaikki kilpistyy yhteen kysymykseen

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 23:48

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen ja turvallisuuden parantaminen tositilanteessa on kaksijakoinen asia.

Suomen ja Ruotsin syventyvä puolustusyhteistyö parantaa maiden turvallisuutta konkreettisella tavalla kriisitilanteessa tai konfliktissa, jos luodaan yhteinen päätöksentekovalmius, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Oscar Lassenius.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi tammikuun alussa Sälenin turvallisuuskonferenssissa haluavansa syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa edelleen. Hultqvistin mukaan yhteistyö Suomen kanssa on tärkeä osa Ruotsin puolustuspoliittista ratkaisua vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa ei kuitenkaan ole ministerin mukaan tulossa.

Voiko yhteistyö parantaa turvallisuutta konkreettisesti tositilanteessa, jos varsinaista puolustusliittoa ei solmita?

– Siihen voi vastata, että kyllä ja ei. Kyllä-vastaus perustuu siihen, että puolustusyhteistyön syventämisen osalta pystytään järjestämään asiat niin, että meillä on yhteinen päätöksentekovalmius ja yhteiskäytössä omia joukkoja, joita myös käytetään tositilanteessa, Lassenius sanoo Verkkouutisille.

– Ei-vastaus perustuu siihen, että ei pystytä järjestämään yhteistä päätöksentekoa eikä siitä saatuja hyötyjä. Sitä ei voi ottaa irti kokonaisuudesta, kun nyt yhdessä harjoitellaan, suunnitellaan ja valmistaudutaan.

Suomi ja Ruotsi päättivät 2015 keväällä syventää yhteistyötään siten, että voitaisiin toimia yhdessä myös rauhanajan ulkopuolella.

Lasseniuksen mukaan tositilanne voi tarkoittaa alueloukkausta, pienempää sotilaallista yhteenottoa tai laajempaa kokonaisuutta.

– Kaikki kilpistyy siihen, miten nämä suunnitelmat ja niiden toimeenpano saadaan tehtyä ennen potentiaalista kriisiä ja siihen, miten hyvin Suomi ja Ruotsi pystyvät yhdessä päättämään tositilanteessa.

Lassenius korostaa, että niin sanotusta kovasta turvallisuudesta vastaa sekä Suomessa että Ruotsissa puolustusvoimat.

Hän kertoo puolustusvoimien kykenevän tuottamaan resurssien ja kykyjen puitteissa kovaa turvallisuutta. Yksi esimerkki kovasta turvallisuudesta on yhteinen laivasto-osasto.

– Erillisenä kysymyksenä on arviot siitä, paljonko ja mitä tarvitaan tai mikä korvaa jonkin puutteen.

Ruotsi uudistaa puolustuspolitiikkaansa parhaillaan ja on käynnistänyt laajan selvitystyön, joka perustuu kolmeen kokonaisuuteen: maanpuolustuksen kokonaisuuteen liittyvät asiat, kansallisen puolustuksen palauttaminen ja kansainvälinen yhteistyö.

Suomella ja Ruotsilla on jo ennestään laajaa puolustusyhteistyötä maa-, meri- ja ilmavoimien kesken erilaisissa yhteistoimintaharjoituksissa. Yhteistyön syventymisen tarkoituksena on perustaa yhteisiä joukkoja ja lisätä niiden yhteisharjoituksia.

– Nyt on tarkoitus laajentaa yhteistyötä ja sen eri muotoja.

Suomen ja Ruotsin yhteistyössä kaavaillaan muun muassa yhteisiä meri- ja ilmavoimien osastoja ja tukikohtia. Lisäksi maavoimien on tarkoitus luoda prikaatikehys eli kyky toimia prikaatin kokoisena toimijana yhdessä.

Omakotiasuja voi saada asumistukea enintään 138 euroa, kerrostalossa asuva jopa 876 euroa kuukaudessa

Talouselämä - La, 21/01/2017 - 21:00
Asumistukea saava omatikotitaloasuja saa talvisaikaan niin pientä asumistukea, että se ei riitä edes energialaskujen maksamiseen.

Kaupunginjohtaja Pajunen HS:lle: Korruptioepäily on erittäin vakava asia

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 20:48

Helsingin kaupunginjohtaja kommentoi Helsingin Sanomille epäiltyä opetusviraston korruptiota.

Jussi Pajusen ei kommentoinut korruptioepäilyn yksityiskohtia, mutta kutsui epäilyä erittäin vakavaksi.

- Tämä pitää selvittää ja sitten pitää katsoa, miten olemassa olevia toimintamalleja muutetaan.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostoa vetävä vihreiden Otso Kivekäs kertoo kuulleensa opetusviraston tietotekniikkahankintoihin liittyvää kummastelua jo pidemmän aikaa.

- Ulkoa on vaikea tietää, onko toimittu lepsusti vai onko kyseessä korruptio. Molemmat ovat yhteiskunnan kannalta ongelma. Rahaa palaa kummassakin tapauksessa, Kivekäs kommentoi.

Opetus- ja tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ovat myös ilmaisseet tyrmistymisensä tapauksesta.

Mysteeri selvisi - tätä jäämies Ötzi söi viimeiseksi ateriakseen

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 20:19

Tutkijat ovat ScienceAlertin mukaan selvittäneet lisäyksityiskohtia "jäämies" Ötzin mysteeristä.

Vuonna 1991 Alpeilta löytynyt ruumis on askarruttanut ihmisiä pitkään, mutta muumioituneen "jäämiehen" avulla on saatu myös tietoa noin viidentuhannen takaisten ihmisten elämästä.

Tutkijat ovat nyt selvittäneet, että Ötzi söi todennäköisesti viimeiseksi ateriakseen etelätirolilaisen vuohen lihaa, eräänlaista "kivikautista pekonia".

Ötzin vatsalaukusta löydettiin lihaa vuonna 2011.

Nanoskoopilla tehdyn tarkastelun perusteella liha on ollut kuivattua ja erittäin rasvaista.

Ötzi surmattiin todennäköisesti varsin pian "pekoniaterian" jälkeen.

Suomessa asiasta kertoi aiemmin Tekniikka&Talous.

T&T: Näin autoverosta luopuminen vaikuttaisi autojen hintoihin

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 20:10

Autoverosta luopuminen merkitsisi tuhansien eurojen laskua autojen hintoihin, kertoo Tekniikka&Talous.

Artikkelin mukaan viime vuonna kolme eniten rekisteröityä automallia Suomessa olivat Škoda Octavia, Nissan Qashqai ja Volkswagen Golf.

Kun uuden Škoda Octavia Combin hinnasta vähentää autoveron, edullisin malli maksaisi uudistuksen myötä 22 653 euron sijaan 19 195 euroa.

Edullisimman Nissan Qashain hinta putoaisi lähes viidellätuhannella nykyisestä 22 890 eurosta 18 400 euroon.

Hinnaston edullisimman Volkswagen Golfin hinta laskisi 20 100 eurosta 16 900 euroon.

Osa valmistajista on toki voinut myydä autoja Suomeen verraten edullisesti autoveron vaikutusta kompensoidakseen, joten ei ole takeita, että hinnat realisoituisivat kuluttajille yllämainitulla tavoin.

Alpo Rusi: Trump haki virkaanastujaisissa vahvistusta itsenäiselle asemalleen

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 19:52

Professori ja entinen suurlähettiläs muistuttaa, että populismi kuuluu demokratiaan eikä ole uutta Amerikassakaan.

Donald Trump ei paljastanut sinänsä mitään uutta virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen tulevasta suunnasta. Hän haki lähinnä vahvistusta itsenäiselle asemalleen, jonka hän oli hankkinut kampanjan aikana rikkoessaan republikaanien rivit, mutta ennen kaikkea arvostellessaan eliittejä yleensä. Trump edusti populismia, mikä ei ole uutta amerikkalaisesssa poliittisessa perinteessä, Alpo Rusi kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa vuonna 1928 valtaan noussut Andrew Jackson kampanjoi samanlaisilla teemoilla.

Populismi - kansan tunteisiin vetoaminen - kuuluu Rusin mukaan demokratiaan aina.

– Toisaalta populismin äärimmäinen muoto kaventaa demokratiaa. Kun kaikki huutavat, kenenkään ääni ei kuulu.

Näin on käynyt hänen mukaansa Turkissa ja 1930-luvun Saksassa.

– Mutta kannattaa pohtia myös Suomen poliittista järjestelmää. Presidentti Mauno Koiviston kampanja 1982 nojautui yksinkertaiselle metodille: ehdokas oli kaikille tuttu, hänen vaalitilaisuudet pidettiin keskitetysti jäähalleissa, joissa syntyi tunnelma vahvasta, puoluerajat ylittävästä kansansuosiosta.

Rusi kirjoittaa, että Koivisto piti presidenttikaudellaan huolta lähinnä siitä, ettei venettä keikutettu.

– Osittain presidentti Urho Kekkonen tasavallan eliitin vastaisuuteen nojautunut suosio sulki kriitikoiden suut.

Trump edustaa Rusin mukaan demokraattisen populismin toista äärilaitaa ja puhui suorasukaisesti vaikeuksissa olevalle keskiluokalle.

– Trump siirsi kuitenkin maan populistisen poliittisen perinteen uudelle, Jacksoniakin suorasukaisemmalle tasolle.

– Kyse ei ole niinkään suosioon kuin lupauksiin nojautuvasta perinteestä. Tässä hän itse asiassa seurasi presidentti Barack Obaman edustamaa perinnettä, vaikka groteskilla tavalla. Paljon hän saa kiittää saamastaan arvostelusta omaa henkilöään, seksistisiä näkemyksiään - ja varallisuuttaan.

Rusi kirjoittaa kansainvälisen järjestyksen ajautuneen käännekohtaan, kun Neuvostoliiton hajoamisesta on kulut 25 vuotta.

– On silti hyvä muistaa historiasta se tosiseikka, että kansainvälinen järjestelmä on aina osoittautunut vahvemmaksi kuin yksikään siinä vaikuttava suurvalta.

MTV: Elinkeinoministeri harmittelee Anne Bernerin ehdotuksen vastaanottoa

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 19:32

Mika Lintilän mukaan Suomi tarvitsee merkittävän liikenneuudistuksen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) avausta liikenteen uudistamisesta rohkeana. Lintilä kertoi näkemyksistään MTV:n Uutisextra -ohjelmassa.

– Hän (Berner) toi erittäin ennakkoluulottoman esityksen. Hieman olen harmissani siitä, että ennen kuin sitä oli ehditty avata ja tutustua, niin sitä oltiin jo ampumassa alas. Kyllä me tarvitsemme tällaisia rohkeita avauksia, Lintilä sanoi.

Suomi tarvitsee Lintilän mukaan rakenteellisia uudistuksia ja jollain aikavälillä myös merkittävän liikenneuudistuksen.

– Joku malli pitää löytää, ja tässä on nyt yhtä mallia esitetty. Toivoisin, että kaikki osapuolet kävisivät tämän esityksen nyt läpi ja arvioisivat sitä sen jälkeen, Lintilä totesi MTV:llä.

VR:n johtaja innostuu Venäjän ja Suomen valtavista mittakaavaeroista

Talouselämä - La, 21/01/2017 - 19:30
Nina Mähönen innostuu suurteollisuudesta 
ja Venäjän mittakaavasta.

Kiky-sopimuksen seuraus: toiset tekevät töitä, toiset leikkivät ja liikkuvat

Talouselämä - La, 21/01/2017 - 19:27
EK ei ole huolissaan, vaikka osa yrityksistä käyttää 
kiky-tunnit ”leikkiin ja liikuntaan”.

Osmo Soininvaara: Populismi on korvannut kommunismin pelon kohteena

Verkkouutiset - La, 21/01/2017 - 19:11

Vihreiden veteraanipoliitikko pohtii poliittisia uhkakuvia blogissaan.

– Kansainvälisessä lehdistössä kirjoittaa lähes viikoittain joku poliittista oikeistoa edustava tarpeesta pehmentää kapitalismia, koska muuten populismin voittokulkua ei pysäytä mikään. Populistit ovat korvanneet uhkana kommunismin, puolueensa puheenjohtajana, kansanedustajana ja ministerinä toiminut Osmo Soininvaara kirjoittaa.

Hänen mukaansa sosialismin romahdus johti osaltaan siihen, että digitalisaation ja robotisaation yhteiskunnallista hintaa ei pyritty pehmentämään tehokkaammin.

Soininvaara pitää kuitenkin uhan realisoitumista poliittisten toimijoiden kirjoituksiin hyvänä, vaikka populistien tarjoamat ratkaisut toimivat hänen mukaansa yhtä huonosti kuin sosialismi.

– Englanninkielisissä kirjoituksissa populisteja kutsutaan estottomasti taantumuksellisiksi, koska he haluavat takaisin menneisiin hyvin aikoihin. Suomessa pitäisi saada neuvostokauppa takaisin ja selluloosan keitto eukalyptuksesta kielletyksi, eikä paluu menneeseen olisi muuallakaan olisi sen helpompaa.

Soininvaaran mukaan pienet palkat tulonsiirroilla täydennettynä on hyväksyttävä massatyöttömyyttä pienempänä pahana.

– Tavaroiden valmistus ei jatkossa juuri työllistä. Uusien tuotteiden kehittäminen on kannattavaa, mutta siinä suurin ihmistä osa pärjää yhtä huonosti kuin minä jalkapalloammattilaisena.

Soininvaaran mukaan palveluammattien hyödyntäminen on Suomessa hidas tie.

– Palvelujen käyttö ei kuulu kulttuuriimme eivätkä palvelut menesty kunnolla kuin suurissa kaupungeissa. Jos palvelujen kysyntää halutaan nopeasti lisätä, niiden olisi oltava nykyistä halvempia.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset