Hyppää pääsisältöön

Uutiset

6 tuntia päivässä ruudun äärellä - Lapsi seuraa kahta näyttöä yhtä aikaa

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 14:47
Lasten ruudun tuijottamiseen käyttämä aika on kasvanut dramaattisesti 20 vuodessa, kertoo BBC.

Alma materin nostalginen tarina

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 14:29

Tätä ei vanha civis tiennyt Helsingin yliopiston historiasta – tai ei ainakaan muistanut.

Helsingin yliopisto täytti 375 vuotta ja kertoo tarinansa yliopistomuseon mainiossa näyttelyssä.

Helsingin yliopistomuseo perustettiin vuonna 1978 ylläpitämään yliopiston historiaan liittyviä kokoelmia. Sen ensimmäinen toimitila oli yliopiston hallintorakennuksessa Porthaniaa vastapäätä.

Vuodesta 2003 yliopistomuseolla oli tilat Arppeanumissa Snellmaninkatu 3:ssa, josta museo "osin valtion byrokratian kasvutarpeista, osin säästösyistä johtuen" muutti Senaatintorin ylitse yliopiston päärakennukseen.

Tiloissa, joissa aikaisemmin toimi humanististen tieteiden kirjasto, yliopistomuseon on määrä olla ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Tilaa on museon henkilökunnan mukaan käytössä "vain" 418 neliömetriä, joten näyttelyyn on rakennettu pieniä piiloja, avattavia luukkuja ja laatikoita, joista on tarkoitus paljastua lisäarvoa, jotakin yllättävää.

Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640−2015 on näyttely tieteistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista.

Yhdessä Ylioppilasteatterin kanssa tehdyt lyhytfilmit puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä eri aikakaudella.

Näyttelyn kohdeyleisö ovat museonväen mukaan fuksit, nelisentuhatta uutta opiskelijaa vuosittain – sekä tietenkin myös vanhemmat tieteenharjoittajat ja suuri yleisö kaikkialta Suomesta.

Ihmiskasvoinen näyttely

Näyttely kertoo yliopiston tarinan historian ehdoilla ja humaanisti enemmän henkilöiden kuin esineiden kautta.

Kansakunnan rakentajien, esimerkiksi J. L. Runebergin, Fredrik Paciuksen, J. V. Snellmanin, Anders Chydeniuksen ja Henrik Gabriel Porthanin lisäksi kerrotaan myös ylioppilaista, maistereista ja heistä, jotka eivät valmistuneet.

Vaikka jo pelkästään kansallisia merkkihenkilöitä Helsingin yliopiston väessä on riittänyt. Alma materin professoreista on tullut tasavallalle yksi presidentti ja tähän mennessä seitsemän pääministeriä.

Parhaimmillaan jopa samaan aikaan: oikeustieteen professori K. J. Ståhlberg presidenttinä ja metsätieteen professori A. K. Cajander pääministerinä, kahdessakin hallituksessa.

Ajattelun voimaa -näyttelystä on kuitenkin haluttu tehdä kiinnostava muillekin kuin historian ja poliittisen historian harrastajille.

– Opiskelijaelämä on pohjimmiltaan ollut aina aika samanlaista. Kaikkina aikoina on bailattu, tylsistytty, innostuttu ja haaveiltu tyttö- tai poikaystävästä, näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski sanoo.

Näyttelyvieras saa tietää, että osakuntia oli jo 1600-luvulla. Ylioppilaslakkeja on ollut kolmenlaisia: kesä-, talvi- ja naisten ylioppilaslakki.

Yliopistolla oli aikoinaan rankaisuoikeus ja oma eristyssellikin, karsseri. Tyrmä sijaitsi päärakennuksen vanhan puolen alimmassa kerroksessa, nykyisen naulakon viereisen naistenhuoneen paikalla.

Helsingin yliopisto täytti 375 vuotta torstaina 26. maaliskuuta. Päivämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka alaikäisen kuningatar Kristiinan holhooja, Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna allekirjoitti Nyköpingissä vuonna 1640.

Kansallinen menestystarina

Vuosisatoja sitten suurvalta-Ruotsi tarvitsi pappeja ja virkamiehiä koko valtakuntaan. Niinpä maan jokaiseen osaan, Upsalaan, Tarttoon ja Turkuun, perustettiin yliopisto vuonna 1640. Kuukauden kuluttua Turun Akatemian perustamispäivästä opiskelijoita oli 44. Suurin osa heistä oli värvätty Ruotsista.

Nyt Helsingin yliopisto on 35 000 opiskelijan ja 5 000 työntekijän tiedeyhteisö, joka toimii yhteensä kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle.

Näyttely Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640–2015. Helsingin yliopistomuseo, Fabianinkatu 33, III kerros, (yliopiston päärakennuksen uusi puoli). Ma–pe klo 12–18, la klo 12–16. Vapaa pääsy.

Entä sitten kun henkilöstökysely on tehty?

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 14:20
Henkilöstökyselyitä osataan tehtailla, mutta niiden hyöty jää usein laihaksi.

Joko olemme osakekuplassa?

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 14:11
"Markkinoilla on elementit kuplan syntyyn, mutta sen syntyminen vie vuosia, ei kuukausia", sanoo Mika Heikkilä.

Kokoomuksen Satonen: Taloudenhoitoa ei voida laskea näpertelyn varaan

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 14:04

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kaikki haluavat kasvua ja työllisyyttä, mutta puolueiden keinoista ei ole selvyyttä.

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) perää muilta puolueilta konkretiaa sanojensa taakse puhuttaessa valtiontalouden tasapainottamisesta. Satosen mukaan kaikki puolueet ovat nyt sanoneet, että Suomi tarvitsee kasvua ja työllisyyttä, mutta ainoastaan kokoomus on esittänyt uskottavan listan tarvittavista rakenneuudistuksista työpaikkojen luomiseksi.

"Suomi ei totisesti ole tilanteessa, jossa taloudenhoito voidaan laskea hyvän uskon tai näpertelyn varaan", Satonen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa esimerkiksi SDP luottaa kahden prosentin kasvuun, mutta ei kerro millä keinoin se saavutetaan. Perussuomalaiset ja keskusta taas esittävät ratkaisuiksi biotaloutta ja digitalisaatiota.

"Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta eivät riittäviä keinoja. Toivoisin kokoomuksen tapaan muidenkin puolueiden kertovan avoimesti äänestäjille työlistansa."

Kapteeni anoi: "Jumalan tähden avaa ovi!"

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 14:00

Saksalaislehti Bild am Sonntag kertoo Germanwingsin ns. mustan laatikon tallentamista keskusteluista ennen koneen syöksyä vuoreen.

Lehden mukaan ohjaamon oven taakse jäänyt koneen kapteeni pyytää usean kertaan perämies Andreas Lubitzia, 27, avaamaan oven. Kapteeni yritti avata sitä myös väkivalloin.

- Avaa tämä kirottu ovi, kuuluu nauhoituksessa.

Viimeisenä nauhoituksessa kuuluu kapteenin pyyntö:

- Jumalan tähden avaa tämä ovi!

Ovi ei koskaan auennut ja 144 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä sai surmansa koneen syöksyttyä vuoren rinteeseen.

Bild Am Sonntagin mukaan tutkijat ovat löytäneet Lubitzin kodista muun muassa masennuslääkkeitä. Hänen olisi pitänyt myös olla turmapäivänä sairauslomalla.

Aiemmin kansainvälinen media kertoi, että Lubitz oli sanonut entiselle tyttöystävälleen tekevänsä jotakin, jolla hänen nimensä jää historiaan.

Lainoittajat syynäävät Kreikan uudistuslistan

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 13:55
Lainoittajat tutkivat Kreikan toimittaman listan talousuudistuksista tänä viikonloppuna, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Väestömäärä arvioitiin väärin - äänestäjät jonottivat yli 12 tuntia

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 13:49

Nigerialaisessa kaupungissa arviot äänestäjien määrästä menivät pieleen. Äänestyslaput loppuivat kesken ja äänestämään päästiin vasta kun muualla maassa jo julkistettiin tuloksia.

Mararaban kaupungissa Nigeriassa presidentinvaalien järjestelyt pettivät, sillä viranomaiset olivat arvioineet äänestäjien määrän väärin, kertoo kanadalaislehti The Globe and Mail. Äänestyslaput loppuivat kesken ja myös teknisiä murheita riitti äänioikeuden tarkastusvälineistöstä lähtien.

Kahdentoista tunnin odottamisen jälkeen jonottaneet äänestäjät alkoivat epäillä järjestettyjä vaaleja ja tahallista hankaloittamista. Äänestystuloksia alettiin jo julkistaa muualla maassa. Kun vaalivirkailija koetti poistua paikalta tyhjien äänestyslippujen kanssa, hänen kimppuunsa käytiin ja laput revittiin.

Lopulta Nigerian armeijan yksikkö joutui tulemaan paikalle rauhoittamaan tilannetta. Väkijoukkoa ärsyttänyt vaalivirkailija vietiin oman turvallisuutensa nimissä pois ja lopulta äänestyskin saatiin käyntiin.

Muualla maassa äänestys toimi paljon sujuvammin. Pitkät jonot ja useiden tuntien viivytykset eivät kuitenkaan olleet harvinaisia. Äänestysaikaa onkin jouduttu lopulta paikoin pidentämään.

Työpaikan hiljaisten puolustuspuhe

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 13:35
Ruotsalaisen menestyskirjailijan Linus Jonkmanin mukaan ekstroverttien aikakausi on jo lakipisteessään.

Timo Soini nostaisi takuueläkettä 15 eurolla

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 12:46

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan eläkeläisten asemaan on saatava helpotusta.

Päättäjien on perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soinin mukaan uskallettava tehdä myös kohennuksia köyhyysrajalla elävien ihmisten elämään tiukoista ajoista huolimatta. Hänen mukaansa nämä rahat menevät kulutukseen Suomessa ja se pitää osaltaan ostovoimaa yllä.

"Pienellä eläkkeellä kitkuttavien eläkeläisten asemaan on saatava helpotusta. Moni heistä joutuu nykyään jättämään jopa lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Tähän on saatava muutos ja parannus", Soini sanoo tiedotteessaan.

Perussuomalaiset ovat Soinin mukaan valmiita nostamaan takuueläkettä 15 eurolla kuukaudessa. Hänen mielestään SDP:n voima ei ole riittänyt uudistuksen ajamiseen.

Kokoomuksen ehdokkaan vaali-ilmoitus vääntyi - "Suvaitsemattomuus on itsestäänselvyys meille kaikille"

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 11:53
Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumiehen (kok) vaali-ilmoituksen teksti on vääntynyt Töölöläinen-lehdessä väärään muotoon. Koulumiehen ilmoitus on lähtenyt kiertämään Twitterissä.

Vuokramökit menettivät venäläiset - Yle: "tilanne on purrut"

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 11:21
Huviloiden vuokrausta ei enää pyöritetä venäläisturistien turvin Suomessa, siitä on pitänyt huolen ruplan arvon romahtaminen. Venäläisten sijaan suomalaismökkeihin houkutellaan nyt väkeä Keski-Euroopasta, kertoo Yle.

Vain osakkeita, kiitos

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 11:16
”Kuka tahansa voi oppia sijoittamaan”, sanoo piensijoittaja Marja-Leena Haapanen. Hän hyppäsi pois palkkatöistä tuhdiksi kasvaneen osakesalkun ansiosta.

Lenita Toivakka: Vienti kasvaa vain jos yrityksemme ovat kilpailukykyisiä

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 11:11

Ulkomaankauppaministeri on tyytyväinen, että vaalikeskustelussa puhutaan myös viennistä. Hänen mukaansa sitä ei kuitenkaan voida rakentaa julkisten tukien varaan.

Kansanedustaja, ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan on selvää, että Suomen talouskasvu perustuu vientiin ja että vienti kasvaa vain jos yritykset ovat kilpailukykyisiä. Hän ihmettelee joistakin puolueista kantautuneita ääniä julkisten tukien kasvattamisesta viennin edistämiseksi.

– Itse olen korostanut kilpailukykyisiä palkkakustannuksia, joustavampaa työvoiman saatavuutta, kaupan esteiden poistamista, kannustavampaa yritysverotusta ja ylipäätään ennakoitavaa poliittista päätöksentekoa, Toivakka sanoo tiedotteessaan.

Toivakan mukaan yritysten rohkean kasvuhakuinen asenne pitää saada leviämään myös poliittisiin päättäjiin.

– Nyt on kyse siitä, että yritysten kustannukset, joustava työvoiman saatavuus ja kansainvälinen markkinointi saadaan kuntoon. Yritykset kyllä hoitavat oman osansa, jos valtio tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Miksi Juha Sipilän kielitaidosta pitää puhua

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 11:09

Verkkouutiset kertoi perjantaina, että Juha Sipilän ruotsin taidoissa on puutteita. Asia tuli ilmi Yle Fem -kanavalla torstaina käydyssä vaalikeskustelussa. Verkkouutisten jutussa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Sipilän keskustelussa lausumat ruotsinkieliset kommentit. Lausumien tarkka litterointi korosti sitä, että Sipilä ääntää ruotsia kömpelösti. Puutteita oli myös kielen muilla osa-alueilla.

Uutinen on herättänyt keskustelua, ja jotkut ovat epäilleet, että Verkkouutiset teki pilaa Sipilän kielitaidosta. Tämä ei ollut tarkoitus.

Jutun tarkoituksena oli osoittaa, että Sipilä puhuu ruotsia huonosti. Tarkoitus oli myös kertoa, että suomalaiset tietävät vain vähän Sipilän kielitaidosta. Miten hän puhuu englantia? Emme tiedä.

Mitä merkitystä kielitaidolla sitten on? Meillähän on perinteisesti ajateltu, että asia ratkaisee. Kun hallitsee substanssin, kielestä ei tarvitse huolehtia – asia kyllä hoitaa itsensä.

Tästä ajatuksesta on jouduttu luopumaan viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana, kun olemme siirtyneet yhä kansanvaltaisempaan järjestelmään. Demokratiassa poliitikon tärkein tehtävä on tuottaa sellaista puhetta, jolla hän vakuuttaa mahdollisimman monet ihmiset ajatustensa paremmuudesta.

Suomessa riittää suomi. Muualla pitää käyttää muita kieliä. Toisin kuin suuren maan johtaja, pienen maan johtaja ei voi ajatella, että jos on asiaa, opetelkaa puhumaan minun kieltäni.

Ministeri ei voi olla avustajien ja tulkkien varassa. Esimerkiksi Brysselissä on joskus pakko puhua englantia, ranskaa tai saksaa. Tulkit auttavat muodollisissa tilaisuuksissa, mutta epämuodollisissa pitää joskus selvitä ilman heitä.

Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store toteaa kirjassaan Euroopan ytimessä, että ministerin pitää pystyä ottamaan kantaa monimutkaiseen kysymykseen nopeassa tempossa, yleensä englanniksi.

"Sen pitäisi tapahtua tavalla, jonka kaikki ymmärtävät ja jonka kautta saa viestin perille ja pystyy vaikuttamaan asiain kulkuun. Kaikki ministerit eivät siihen pysty, vaikka yritys on hyvä", Store kirjoittaa.

Lukuisat suomalaiset ovat viime vuosina ilmoittaneet, ettei ruotsista ole ollut heille mitään hyötyä. Ainakin yritysmaailmassa ajatellaan toisin. Ruotsin kieltä tarvitaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto laati viime vuonna selvityksen yritysten kielitaitotarpeista. Siinä todetaan, että kielitaito on osa ammatillista perusosaamista, ei vain yrityksen johdossa vaan myös suorittavalla tasolla.

"Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen käytetyin kieli EK:n jäsenyrityksissä", raportissa todetaan.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muuten epäili, että perjantaisen kirjoituksen takana olisi kokoomus. "Tämä juttu Kokoomuksen Verkkouutisissa taitaa kertoa enemmän Kokoomuksesta kuin muiden puolueiden puheenjohtajista", hän kirjoitti Facebookissa.

Kokoomus ei ollut perjantaisen artikkelin takana, sen laadin minä yksin. Kokoomus tai muukaan taho ei kehottanut myöskään tämän blogin kirjoittamiseen.

"Vietnamissa korruptiolta on vaikeaa välttyä kokonaan"

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 11:03
Sastamalalainen perheyritys Niemen tehtaat siirsi tuotantoaan Vietnamiin. "Korruptiolta on vaikeaa välttyä kokonaan", Panu Niemi sanoo.

Australian pääministeri: Aiomme liittyä Kiinan pankkileiriin

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 10:57
Australian pääministerin Tony Abbottin mukaan Australia aikoo liittyä Kiinan vetämään Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin (AIIB).

50 000 työpaikkaa, rakentamispotti 5 miljardia - "Alueesta tehdään osa kantakaupunkia"

Talouselämä - Su, 29/03/2015 - 10:10
Helsingin Pasilan kehitys on ollut nihkeää, koska se on perustunut pelkästään juna-asemaan. Nyt Pasilasta tehdään osa kantakaupunkia.

Taantuma nostaa myyntiä: Vanhoja pyöriä korjataan ja kakkosautoista luovutaan

Yrittäjät - Su, 29/03/2015 - 10:00

Kivijalkakaupat pärjäävät pyöräkaupassa koska moni haluaa nähdä ja koeajaa menopelin kertoo yrittäjä Joonas Berggren.

Pyöräkauppa on viime vuosina kasvanut Suomessa tasaisesti arvioi yrittäjä Joonas Berggren turkulaisesta Pyöräpalvelu Berggrenistä. Taantuma on näkynyt alalla jopa myyntiä lisäävänä tekijänä.

– Monet ihmiset ovat luopuneet kakkosautoistaan ja aloittaneet työmatkapyöräilyn. On hyvä kahina ala kasvaa ja on autotonta päivää sun muuta Berggren kertoo Yrittäjäsanomille.

– Myös huoltopuoli on nykyään kova sana. Vanhoja pyöriä korjataan yhä enemmän Berggren jatkaa.

Pyöräilyinnostus näkyy jo Turun keskustassa.

– Turussa on tyhjiä liikkeitä vaikka kuinka mutta uusia pyöräliikkeitä avataan melko paljon Berggren kertoo.

Pyöräkaupassa on vallalla useita trendejä. Erilaiseen pyöräilyyn tarkoitettuja malleja on rutkasti enemmän kuin parisenkymmentä vuotta sitten.

– On niin sanottuja läskipyöriä vintagepyöriä hybrideitä fitness- cyclocross- maantie- triathlon- kuorma- ja sähköpyöriä Berggren luettelee.

Kaksi omaa pyörämerkkiä

Pyöräpalvelu Berggren on toiminut Turussa jo vuodesta 1987. Joonas Berggren on pyörinyt isänsä perustamassa pyöräliikkeessä lapsesta asti. Tiiviimmin hän on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2009 lähtien.

Alalla on paljon kilpailua mutta Pyöräpalvelu Berggrenillä on lähes 30 vuoden kokemuksen lisäksi valttikorttina kaksi omaa pyörämerkkiä: Berggren Åbo ja Le Prince Bicycles. Le Prince Bicycles tuli myyntiin vuonna 2010 Berggren Åbo vuotta myöhemmin.

– Pyöriä myydään ainoastaan meidän liikkeessä. Ne ovat hyvä lisä mutta emme heittäydy vain niiden varaan vaikka niissä on kyllä paremmat katteet kuin muissa merkeissä.

Joonas Berggren vastaa Le Princen suunnitellusta. Hän on piirtänyt itse rungon geometrian valinnut osat ja maalit.

– Suunnittelin prinssit yhdessä kaverieni Olli Laaksosen ja Jukka Kalliomäen kanssa ja se meni aika kivuttomasti.

Pyörän suunnittelu on Berggrenille luonnollinen tapa ilmaista itseään.

– Haluan jättää maailmaan jotakin perintöä. Tyyli- ja muotiseikat ovat aina kiinnostaneet Berggren kertoo.

"Asiakkaat ovat frendejä"

Pyöräpalvelu Berggren satsaa kivijalkamyymäläänsä vaikka Le Princeä myydään myös verkkokaupassa.

– Halutaan että pyörät ovat aito kasvollinen tuote. Tämä on välitöntä meininkiä. Asiakkaat ovat enemmänkin frendejä eikä vain niin että otetaan rahat pois ja tässä on tuote.

Erityisesti monet pyöräilylle omistautuneet harrastajat ostavat pyöriä verkkokaupasta mutta Berggren ei koe että verkkokaupat uhkaisivat kivijalkaputiikkeja.

– Pyöräkauppa on vähän sama kuin autokauppa. Pyörä pitää koeajaa ja nähdä paikan päällä Berggren toteaa.

Pyöräpalvelu Berggrenin viime vuoden liikevaihto oli vajaat 500 000 euroa. Kasvua edelliseen tilikauteen oli noin viidennes.

Talvisin liike työllistää kahdesta kolmeen työntekijää muina vuodenaikoina työntekijöitä on neljästä seitsemään.

Kuva:  Sampo Rouhiainen

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

"Hyödyt eivät ole sen arvoisia" - kansanedustaja luopuisi kellojen siirtelystä

Verkkouutiset - Su, 29/03/2015 - 09:56

Viime yönä Suomi siirtyi jälleen kesäaikaan. Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen haluaa luopua jokavuotisesta kellojen kääntelystä, sillä siitä on hänen mukaansa pelkästään haittaa niin ihmisille kuin eläimillekin.

Suomi siirtyi sunnuntain vastaisena yönä kesäaikaan, eli kelloja siirrettiin tunti eteenpäin. Syksyisin talviaikaan siirrytään vastaavasti lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mielestä järjestelmästä tulisi kuitenkin luopua. Hän toivoo asian etenevän vaalien jälkeen. Esityksen asiasta hän teki ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.

– Kellojen siirtelyllä hankaloitetaan väestön rytmejä siinä määrin, että kesäaikaan siirtymisestä saatavat hyödyt eivät ole sen arvoisia, Heinonen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa kesäaikaan siirtyminen häiritsee tutkitusti yöunta, mikä ei edistä vireyttä saati työtehtävien hoitoa. Myös sydäninfarktien määrä lisääntyy aina syksyisin ja keväisin kelloja siirrettäessä. Ongelmat eivät myöskään kosketa vain ihmisiä.

– Kesäaikaan siirtyminen on usein ongelma myös eläinten parissa, erityisesti maatalousaloilla. Eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttaisi elämänrytmiään.

 

 

Julkaise syötteitä