Live World Indices are powered by Investing.com

The Forex Quotes are powered by Investing.com.

Uutiset

"Nykyään Arilla on Arvopohjaa", "kaikki homo-ongelmaiset" - Jussi Halla-aho tölvii UV:n kansanedustajia

Verkkouutiset - Ke, 28/06/2017 - 22:42

Kansanedustajan Facebook-seinällä käynnistyi kuuma väittely perussuomalaisten ja entisten perussuomalaisten välillä.

Kansanedustaja Ari Jalonen (uv.) jakoi Facebookissa keskiviikkona iltapäivällä Ylen uutisen. Siinä kerrottiin Satakunnan perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivästä Suomen Sisun varapuheenjohtajasta Riku Nevanpäästä.

– Jälleen uusi todiste puolueen muuttumisesta ja sisulaisten puolueen valtaamisesta ihan joka tasolla. Vastaavia puheenjohtajiston ja hallituksen vaihdostoimia on meneillään ympäri Suomea. Entistä ps-puoluetta ei enää ole, Ari Jalonen kirjoitti saatteeksi.

Vilkkaaseen ja katkeraan keskusteluun Jalosen seinällä on osallistunut useilla kommenteillaan myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– En minäkään ole aiemmin ollut Arille ongelma. Hänelle kelpasi ihan hyvin sekin, että mainostin häntä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, Jussi Halla-aho kirjoitti ensin.

– Nevanpää sai kahdeksan ääntä. Aika vähän sisulaisia valtaajia oli paikalla :), hän jatkoi PS:n puheenjohtajavaalia tarkoittaen.

Jaloselta kysyttiin, "sekoiliko" Nevanpää jo Jalosen aikana.

– Arilla ei silloin vielä ollut Arvopohjaa. Nykyään hänellä on, Jussi Halla-aho ehätti vastaamaan ennen muita.

– Arvopohjallisen näkemyksen mukaan esim. (Laura) Huhtasaari saa olla vaaleissa ehdolla ja vetää äänimäärällään myös Jalosen eduskuntaan, mutta hänen EI tule pyrkiä johtaviin tehtäviin puolueen sisällä.

– Kerrotko muuten, Ari, missä päin Suomea niitä "vaihdostoimia" on käynnissä? (Anssi) Joutsenlahti on itse jättämässä tehtävänsä, Lapin piirin (Matti) Torvinen on loikannut uuvatteihin, ja Etelä-Pohjanmaan piirin pj (Raimo) Vistbacka heiluttaa kapinalippua, mutta muuten piirit ovat ilmaisseet olevansa valitun johdon takana, eikä ketään tietääkseni olla vaihtamassa, Halla-aho jatkoi.

Eräs kommentoija totesi, että "on tämä vaan ihmeellistä. Suvakit, vihervassarit, homot ja valtamedia saavat olla ihan rauhassa, kun nykyiset ja entiset persut panettelevat toisiaan".

– Kaikki homo-ongelmaiset taitavat olla uuvateissa, Jussi Halla-aho vastasi hänelle.

Halla-ahon eräitä muita kommentteja ketjussa olivat:

– Eikös uuvattien varapj (kansanedustaja Tiina) Elovaara ole ollut erityisen homomyönteinen?

– Uuvateissa on tiettävästi niitä, jotka boikotoivat presidentin vastaanottoa, koska siellä homot tanssivat keskenään.

– Juu, ei kannata itkeä uhkailuja fb:ssä. Niistä pitää tehdä rikosilmoitus. Poliisi on sitä varten.

Viimeinen kommentti oli Halla-ahon vastaus kirjoittajalle, joka ihmetteli perussuomalaisten vihapuheen määrää puolueesta eronneita kohtaan.

Asuntokauppa vetää ja hinnat ovat nousussa – "Uudet asunnot ovat etenkin sijoittajien silmäterä"

MTV3 - Ke, 28/06/2017 - 22:28
Suomen talouden elpyminen ja kuluttajien luottamus kiihdyttävät asuntokauppaa ja asuntojen hintojen nousua.

Warren Buffettin kumppani Charlie Munger varoittaa: Nämä 3 tapaa voivat pilata urasi

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 21:05
Munger on puhunut useasti psykologian ja talouden yhteydestä. Hänen mukaansa tietyt luonnolliset tai ehdollistetut reaktiot voivat olla yksi syy, miksi ihmiset tekevät tiettyjä päätöksiä urallaan.

Iran: Trumpin ajama matkustuskielto on rasistinen ja epäreilu

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 20:24
Iran otti vahvasti kantaa, että Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen ottaa jälleen käyttöön osia presidentti Donald Trumpin ajamasta matkustuskiellosta. Iranin mukaan matkustuskielto on rasistinen ja epäreilu.

KymiRing-nimi edustaa hyvin Suomea maailmalla: kansanedustaja paljasti hauskan syyn

Verkkouutiset - Ke, 28/06/2017 - 20:01

Rakenteilla oleva moottoriurheilukeskus äännetään Kimiringiksi.

Kokoomuksen kansanedustaja, myös moottoriurheiluaktiivina tunnettu Timo Heinonen nosti lisäbudjettia käsitelleessä täysistunnossa esiin isoja huippu-urheilun hankkeita.

Niitä ovat muun muassa olympiastadionin remontti, Tampereen Kansi ja Areena sekä ehkä IFK:n ja Turun Palloseuran isot jäähallihankkeet ja Mäkelänrinne.

Timo Heinonen sanoi KymiRingiin olevan tulossa Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä moottorirata, mutta sen lisäksi myös ajokoulutus- ja liikenneturvallisuuskeskus ja ajoneuvoteollisuutta palveleva testausympäristö.

– Tämä on hieno hanke. Suomi tunnetaan ympäri maailmaa meidän lentävistä suomalaisista, The Flying Finns -kuljettajista, ja tänäkin päivänä Kimi Räikkönen on varmasti ylivoimaisesti Suomen tunnetuin kansalainen, TImo Heinonen sanoi.

– Itse olen vähän karsastanut tämän radan nimeä, joka on KymiRing, mutta kun kansainvälisen moottoriurheiluväen kanssa olen saanut työtä tehdä, niin olen ilokseni huomannut, että he ääntävät sen Kimiringiksi, ja se sopii erinomaisesti.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ilmoitti haluavansa korjata Timo Heinosta siinä, että "kyllä tunnetuin suomalainen urheilija on aivan eittämättä Jari Litmanen, Kuningas".

Kristillisdemokraattien Peter Östman ei halunnut jatkaa "kinastelua" tunnetuimmasta urheilijasta.

– Mutta edessäni istuu yksi tunnetuimmista, ja hän ei ole vaatinut paljon investointirahaa omalle lajilleen vaan hän on kuluttanut Lapinlahden tienpintoja!

Peter Östman tarkoitti puolueensa puheenjohtajaa Sari Essayahia. Hän voitti kävelyn MM-kultaa 1993.

Ay-liitot vastaavat kritiikkiin lomamökeistä ja poliittisesta tuesta: "Marginaalista toimintaa"

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 28/06/2017 - 19:58

Ammattiliittojen varojen käyttöä on vaadittu avoimemmaksi. Varsinkin poliittisen kentän oikealta laidalta kuuluu epäilyjä löysästä rahankäytöstä ja ihmettelyä, miksi veroetuja nauttivat ay-liitot osallistuvat politiikkaan.

Yle pyysi suurimmilta ammattiliitoilta niiden tilinpäätökset. Niistä ei käy yleensä yksilöidysti ilmi, paljonko liitot käyttävät rahaa jäsenetuihin, kuten lomatoimintaan, poliittiseen toimintaan ja johtajiensa palkkoihin.

Kysyimme näistä kuluista suoraan liitoilta.

Yleishyödyllisyys ja työmarkkinajärjestöjen veroedut
  • Työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Siksi niiden ei lain mukaan tarvitse maksaa tuotoistaan veroa.
  • Yleishyödyllisiksi katsotaan yhdistykset, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, vaan toimivat yksinomaan yleiseksi hyväksi.
  • Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa osallisille taloudellista etua osinkoina tai kohtuuttomina palkkioina.
  • Vuonna 1968 sovittiin kolmikantaisesti, että työmarkkinajärjestöjen jäsenet voivat vähentää jäsenmaksunsa verotuksessa.
  • Palkansaajaliitoissa vähennysoikeus koskee liittojen henkilöjäseniä, työnantajaliitoissa niiden yritysjäseniä.

Yleishyödyllinen toimija ei saa tuottaa toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Poliittista toimintaa yleishyödyllisyys ei lain mukaan estä. Myös puolueet luetaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi.

Jäsenedut vakuutuksia, lehtiä ja alennuksia

Ammattiliittojen jäsenetuja ovat esimerkiksi vakuutukset, lomatoiminta ja lehtitilaukset.

– Lomamökithän eivät ole mitään ilmaisia, vaan jäsen maksaa niistä hieman pienempää hintaa. En näe, että se rikkoo mitenkään yleishyödyllisyyttä, hoitajien liiton Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo.

Tehyn jäsenet esimerkiksi voivat lomailla puoleen hintaan Levin kylpylähotellissa. Etua tuettiin Tehyn budjetissa viime vuonna 230 000 eurolla.

Tehyn jäsenillä on lomaetuna myös noin 500 viikko-osaketta eri puolilla maata. Lomailusta peritään maksua, jolla katetaan lomaosakkeiden ylläpitoa ja vastikkeita, liitto kertoo.

Ammattiliittojen vastauksista Ylelle käy ilmi, että ne käyttävät jäsenetuihin yleensä korkeintaan muutamia miljoonia vuodessa. Jäsenmäärältään suurimpien ammattiliittojen toimintamenot ovat 20–30 miljoonan euron luokkaa vuodessa.

OAJ arvioi käyttävänsä jäsenetuihin 2,5–3 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa siitä kuluu jäsenvakuutuksiin. OAJ:n toiminnan kulut olivat viime vuonna noin 24 miljoonaa euroa.

Metallityöväen liitto (nykyinen Teollisuusliitto) käytti viime vuonna vajaan miljoonan "avustuksiin jäsenille". Siitä puolisen miljoonaa meni vakuutuksiin. Työväenlehtien tilauksia tuettiin noin 100 000 eurolla ja lomatoimintaa 80 000 eurolla.

– Ne ovat vähämerkityksellisiä siinä mielessä, että kyllähän meidän päätehtävä on työehtosopimustoiminnan kautta turvan luominen jäsenille, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Metalliliiton kulut olivat viime vuonna kaikkiaan 31 miljoonaa euroa.

Verottaja: Kohtuulliset edut eivät ole ongelma

Ylen kysymyksiin vastanneista liitoista eniten jäsenetuihin käytti Tekniikan akateemiset – noin puolet 16 miljoonan euron jäsenmaksutuotosta.

Jäsenvakuutuksiin TEK käytti 4,6 miljoonaa ja jäsenetulehtiin 2,6 miljoonaa euroa. Jäsenet saavat esimerkiksi Talouselämä- ja Tekniikka&Talous-lehdet.

Lauri SavanderJouni Immonen / Yle

Verohallinnon mukaan kohtuulliset jäsenedut eivät riko yleishyödyllisyyttä.

– Tavanomaiset, kohtuulliset, kaikille jäsenille annettavat edut eivät yleishyödyllisyyttä riko. Ne eivät ole sellaista toimintaan osallisille tuotettua voittoa tai osinkoa, mitä lainsäädännössä tarkoitetaan, johtava veroasiantuntija Lauri Savander sanoo.

Savander korostaa puhuvansa yleishyödyllisistä yhteisöistä yleensä. Työmarkkinajärjestöjen asemasta erikseen hän ei halua antaa lausuntoja.

Osa liitoista jakaa rahaa vaalien ehdokkaille

Yle kysyi myös poliittisen toiminnan tukemisesta suurimmilta liitoilta.

Vastanneista liitoista Metalliliitto (nykyinen Teollisuusliitto), PAM, JHL ja Tekniikan akateemiset kertovat antaneensa vaaleissa ehdokkaina oleville liittonsa jäsenille rahallista tukea. Tuet ovat satojen eurojen luokkaa ehdokasta kohti.

Kalle Parkkinen / Lehtikuva

SAK:lainen Metalliliitto jakoi viime vuoden kuntavaaleissa ehdokkaina olleille liittonsa jäsenille vaalitukea 200 euroa. Liiton hallinnossa mukana olevia tuettiin hiukan enemmän, 400 eurolla. Rahaa kului noin 90 000 euroa.

Viime eduskuntavaaleihin Metalliliitto käytti 35 000 euroa. Siitä suurin osa meni ehdokkaina olleille liiton jäsenille.

Lisäksi liitto jakaa tukea liitossa toimiville poliittisille ryhmille.

– Me ajattelemme, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu myös ammattiyhdistysliikkeen toimintaan. Nämä panostukset, jotka me käytämme poliittisen toiminnan tukemiseen, ovat aika marginaalisia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

SAK:lainen Palvelualojen liitto PAM on tukenut puolueita ja ehdokkaita kunta-, eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Liitto kertoo tukeneensa useita puolueita ja useiden puolueiden ehdokkaita.

Vaaleissa ehdokkaina olevia liittonsa jäseniä PAM kertoo tukeneensa tasapuolisesti. Eduskuntavaaleissa liitto tuki ehdokkaita yhteensä 100 000 eurolla. Ehdokkaat saivat vaalitukea 300 euroa.

PAM tukee myös sellaista poliittista toimintaa, jolla on yhteistä PAM:n toiminnan kanssa, kuten tutkimustoimintaa tai kampanjointia työelämän edistämiseksi. Liitto kertoo, ettei tee tällaista yhteistyötä kuitenkaan vain jonkin tietyn puolueen kanssa.

Yle

SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoo tukeneensa eduskuntavaaleissa liittonsa jäseniä 300 eurolla per ehdokas. Lisäksi liiton jäsenyhdistykset voivat tukea ehdokkaita. Tätä kautta jaetun tuen määrää JHL ei tiedä.

JHL jakaa myös määrärahaa liitossa toimiville poliittisille ryhmille, demareille ja vasemmistolle. Ryhmät päättävät sen käytöstä. Eduskuntavaaleissa ryhmien antama tuki on ollut noin 200 euroa ehdokkaalle.

Akavaan kuuluva Tekniikan akateemiset tuki eduskuntavaaleissa omia jäseniään 400–500 eurolla ehdokasta kohti. Rahaa kului yhtensä vajaat 23 000 euroa.

Tilinpäätökset eivät kerro ay-johtajien palkkoja

Suurin menoerä ammattiliitoilla ovat työntekijöiden palkat. Ne haukkaavat jopa puolet liittojen menoista. Ammattiliittojen puheenjohtajien palkkatietoja ei tilinpäätöksistä löydy.

– Ne ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia. Tämä linjaus on olemassa yksityisellä sektorilla laajemminkin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee.

– En tiedä, mikä jonkun yksittäisen henkilön palkan kiinnostavuus ja yhteiskuntapoliittinen rooli on. Verotiedothan ovat julkisia, Luukkainen sanoo.

Vuoden 2015 verotietojen mukaan OAJ:n puheenjohtaja ansaitsee ammattiliittojen johtajista selvästi eniten, noin 260 000 euroa, vaikka OAJ ei ole taloudeltaan eikä jäsenmäärältään suinkaan suurin liitto.

– Arvioinnin pohjana oli edeltäjäni palkka ja se, että olen suorittanut tohtorin tutkinnon, Luukkainen sanoo.

Olli Luukkainen ja Riku Aalto.Yle

Toiseksi eniten liittojohtajista ansaitsi Metallityöväenliiton puheenjohtaja Riku Aalto, reilut 200 000 euroa. Metalliliitto (nykyinen Teollisuusliitto) on jäsenmäärältään ja taloudeltaan OAJ:ta suurempi.

– Puheenjohtajan palkka on kerrottu jäsenlehdessämme, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Sekä Luukkaisen että Aallon ansiot sisältävät kymmeniintuhansiin euroihin nousevaa muuta tuloa kuin puheenjohtajan palkkaa. Nämä tehtävät kuuluvat heidän rooliinsa liittojohtajina.

Molemmat ovat muun muassa vuokrataloyhtiö Kojamon (entinen VVO) hallituksessa. Aalto on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Tulospalkkioita OAJ:n ja Teollisuusliiton puheenjohtajat eivät saa.

Lue myös:

Harkimo hyökkää ay-liikkeen veroetuja vastaan – Näin ammattiliitot vastaavat syytöksiin

Yle selvitti: Ammattiliittojen miljardiomaisuus paisuu – Katso paljonko liittosi omistaa

Kreml vaatii kansainvälisiä toimia kyberrikollisuutta vastaan

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 19:52
Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi keskiviikkona, että Petyan kaltaiset haittaohjelmat alleviivaavat tarvetta kansainväliselle yhteistyölle kyberrikollisuutta vastaan.

EU:lta yli 16 miljoonaa lisärahoitusta uudelleensijoittamiseen, kotouttamiseen ja paluuseen

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 19:21
EU:n määrärahan perusteena ovat lokakuussa parin päivän aikana Suomeen saapuneet uudelleensijoitetut henkilöt sekä Turkista uudelleensijoitettavat syyrialaiset, sisäministeriö tiedottaa.

12-vuotias Miska pyörittää omaa yritystä: Kuljettaa ruokaa mökkiläisille

Yrittäjät - Ke, 28/06/2017 - 19:19

Särkisalossa asuva Johanna Amnelin on syystäkin ylpeä pojastaan Miskasta. Vasta 12-vuotias poika pyörittää omaa yritystään, eikä liiemmin tarvitse apua äidiltään.

– Miska halusi itselleen taskurahaa. Itselläni on verkkokauppa, joten ajatus yrityksen perustamisesta oli luonnollinen, Johanna Amnelin kertoo.

Äidin apua tarvittiin yrityksen perustamisessa ja kirjanpidon opastuksessa. Miska on kuitenkin tehnyt viime kädessä kaiken itse, myös alv-ilmoituksen.

Miskan yritys kuljettaa paikallisille mökkiläisille ja muille asukkaille juomia ja kuivaelintarvikkeita. Miska ostaa tavarat tavallisesta ruokakaupasta ja laittaa sitten myyntiin omaan verkkokauppaansa.

Katetta jää sen verran, että homma kannattaa. Ruokakaupan hintojen päälle laitetaan sopivan tuntuinen kate, 2,50 euron sipsipussi voi maksaa Miskan verkkokaupassa esimerkiksi 3,50 euroa. Se on silti edullisempi kuin pienessä paikallisessa elintarvikekioskissa.

– Ihan hyvin tämä on menyt. Parhaina päivinä kuljetan tavaroita parille asiakkaalle, Miska kertoo.

10 kilometriä päivässä

Kuljetukset hoituvat polkupyörällä. Yhdensuuntainen matka on enimmillään noin viisi kilometriä. Jos tilauksia tulee kauempaa, äiti on lupautunut kuljettamaan tuotteita autolla.

– Virvoitusjuomat ovat suosittuja. Toimitan vähän kaikenlaista, mutta en tuoretavaraa koska se voi pilaantua, Miska jatkaa.

Kaverit ovat kannustaneet Miskaa eteenpäin yrittäjän tiellä. Kehuja on sadellut. Miska on manostanut yritystään paikallisessa Facebook-ryhmässä, missä palvelu on otettu ilolla vastaan.

– Onneksi vapaa-aikaa jää muihinkin juttuihin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Jättiyhtiöt Google ja Facebook kahmaisevat yhä suuremman osuuden Suomen digimainonnasta

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 28/06/2017 - 19:06
Mistä on kyse?
  • Digimainonan osuus mediamainonnasta on lisääntynyt.
  • Kansainväliset yritysjätit, kuten Facebook ja Google, ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan.
  • Kotimaisilla julkaisijoilla on niukasti yli puolet digimainonnan markkinoista.
  • Digimainonnassa Suomi kasvaa alle Euroopan keskiarvon.
  • Kokonaispotti mainonnassa ei ole kasvussa.

Vasta eilen EU:lta miljardiluokan sakot omien ostospaikkojensa suosimisesta saanut hakujätti Google ja yhteisöpalvelu Facebook ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan Suomen digitaalisen mainonnan markkinoista.

Kun mukaan luetaan vielä Googlen omistama videopalvelu YouTube, niiden osuus markkinoista on 49,5 prosenttia vuoden ensimmäsellä neljänneksellä. Kasvu on ollut tasaista viime vuodet, mutta nyt ollaan jo lähes puolikkaassa koko digimainonnan osuudesta, käy ilmi Kantar TNS:n ja digimainonnan ja markkinoinnin kattojärjestön IAB:n alkuvuoden luvuista. Kansainvälisille mediajäteille valuu siis yhä enemmän mainosteruoja. Samalla perinteisen printin osuus on kaventunut noin kolmannekseen.

Toisaalta sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat myös alkaneet saada tuloja digitaalisesta liiketoiminnasta.

Euroissa digimainontaan käytettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä runsaat 82 miljoonaa, missä kasvua on runsaat kymmenen prosenttia vastaavasta ajanjaksosta viime vuonna.

Kansainväliset jätit kasvattaneet tasaisesti osuuksiaan

Digimainonnan ja markkinoinnin kattojärjestön IAB:nviiden vuoden grafiikasta käy ilmi, että hakumainonta, käytännössä lähes yksinomaan Google, on kasvattanut osuuttaan eniten.

Yle Uutisgrafiikka

Yksi suurimmista kotimaisista julkaisijoista on muun muassa Helsingin Sanomia ja Iltasanomia julkaiseva Sanoma Media. Printin kuolema ei häämötä ja digimainonnan osuus Sanomassa kasvaa kaksinumeroisin luvuin. Kansainvälisten jättien puristus ei huoleta.

– Kotimaiset mediat ovat pärjänneet ihan hyvin. Yli puolet kasvusta jää kotimaiselle medialle, mikä on kansainvälisesti hyvä saavutus, sanoo digitaalisen mainonnan johtaja Timo Rinne Sanoma Mediasta.

Digimainonnan ja markkinoinnin kattojärjestössä IAB:ssa uskotaan suomalaisiin juuriin, vaikka kansainväliset jätit vievät yhä enemmän tilaa digimainonnasta.

– Kyllä mä oon ihan varma, että kansallinen media edelleenkin pärjää. Tietysti täytyy tarjota laadukasta sisältöä, eli sisältö on tässäkin se pääasia, sanoo IAB:n toiminnanjohtaja Birgitta Takala.

Takala painottaa laadukkaan uutissisällön ja viihteen merkitystä digitaalisessa mainonnassa.

Yle Uutisgrafiikka Suomessa ollaan Euroopan kasvua jäljessä

Satsaukset mainontaan ovat laskeneet Suomessa jo usean vuoden ajan ja perinteinen mainonta on menettänyt osuuksia.

Suomi laahaa myös digimainonnan kasvussa jäljessä Ruotsia ja muuta Eurooppaa. Euroopan keskiarvo viime vuonna oli IAB:n mukaan runsaat 12 prosenttia, kun Suomen kasvu oli lähes 6 prosenttia.

Sanoma Median Rinne ihmettelee kasvun vaisuutta. Esimerkiksi Ruotsin yritykset ovat panostaneet kasvuun mainonnalla.

– Valonpilkahduksia on, mutta ei ole systemaattista käännöstä, jota ehkä nousukaudelta odottaisi. Ei uskalleta panostaa tulevaan samalla tavalla kuin nyt ehkä pitäisi, sanoo Sanoma Median Timo Rinne.

– Suomessa mainospanostukset ovat pieniä. Pohjoismaidenkin tasolla olemme kirppu, sanoo IAB:n Birgitta Takala.

Yritykset käyttävät yhä enemmän somekanavia

Takalan mukaan muutosta on siinä, että niin sanotun oman median käyttö on lisääntynyt. Kun ihmiset ovat siirtyneet nettiin, yleisötkin ovat siellä ja tämän ovat yritykset havainneet. Sosiaalista mediaa käytetään nyt mainonnassa enemmän kuin ennen.

Mobiili on suurin muutoksen tuoja digimainonnassa. Siellä tapahtuu tällä hetkellä paljon ja sosiaalinen mediakin on mobiilissa.

– Siinä voisi haastaa suomalaisia julkaisijoita, sillä sieltä löytyvät uudet mahdollisuudet. Isot kansainväliset ovat erittäin vahvoja mobiilissa, Takala painottaa.

Median murrosta on jatkunut kymmenisen vuotta, mutta nyt ei enää odoteta suuria muutoksia.

Vihapuhe karkottanut yrityksiä Googlesta

Kotimaisille voi sataa laariin Googlen ja Facebookin paikoin saama kyseenalainen julkisuus. Viimeksi eilen EU määräsi Googlelle, jonka emoyhtiö on Alphabet, jättimäiset 2,4 miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yhteisöpalvelu Facebookia taas on käytetty välittämään vihapuhetta ja valeuutisia, joita vastaan Facebook on aloittanut toimenpiteet.

Muun muassa tunnettu kosmetiikkayhtiö L'Oréal on vetänyt mainoksensa pois Googlen omistamasta videopalvelu YouTubesta vihapuhevideoiden takia. Kaiken kaikkiaan yli kymmenen organisaatiota, mukaan lukien Britannian hallinto, päätti poistaa mainoksensa YouTubesta.

Tämä kaikki saattaa sataa kotimaisten medioiden laariin, sillä mainostilaa ostavat yritykset ovat herkkiä tarkkailemaan ympäristöä, missäa niiden mainoksia esiintyy. Sanoma Media ei hehkuta asialla.

– Kontekstin merkitys on kasvanut koko ajan. Mainostajalle on tärkeää, missä ympäristössä se näkyy. Kansainvälisillä toimijoilla on ollut haasteita vihapuheen ja valeuutisten kanssa, sanoo Sanoma Median Rinne.

Käyttäjämäärät valtavia ja markkina-arvot satoja miljardeja

Facebookia käyttää noin 1,2 miljardia eri ihmistä päivittäin. Googlessa hakuja tehdään noin 3,5 miljardia päivässä. Uusin kansainvälinen pörssitulokas, nuorten suosima viesti- ja videopalvelu Snapchat kasvaa koko ajan, kun mainostajat ostavat nuorten huomiota maksullisesta Discover-toiminnosta. Snapchatilla on noin 158 miljoonaa päivittäistä käyttäjää.

Yhtiöiden markkina-arvot ulottuvat muutamasta kymmenestä miljardista satoihin miljardeihin. Esimerkiksi Facebookin markkina-arvo oli loppukeväästä noin 420 miljardia dollaria, kun Googlen emoyhtiän Alphabetin arvo oli yli 600 miljardia dollaria. Fortune Tech-sivuston mukaan teknologiajätti Applen arvo oli 725 miljardia dollaria.

Google ei maksa veroja mainostuloista Suomeen

Verotuksen epätasaisuus asettaa kotimaiset mediatalot epäedulliseen asemaan suhteessa kansainvälisiin jättiyrityksiin, jos ne toimivat edullisemman verotuksen maassa. Myös viranomaisten säädökset ja lainsäädäntö vaihtelevat, joten yritykset eivät toimi globaaleilla markkinoilla samoilla ehdoilla.

Esimerkiksi Google Finland ei maksa lainkaan veroja mainosmyynnistään Suomeen, ainoastaan Irlantiin. Verohallinto ei kerro yksityiskohtaisia tietoja yksittäisestä yhtiöstä, mutta Verohallinnon julkisesta rekisteristä poimiman tiedon mukaan Google maksaa Suomeen veroja vain konesalin toiminnasta Haminassa. Viime vuonna Google maksoi Haminan toiminnoista 2,1 miljoonaa euroa veroja.

Google Finlandilla ei ollut lomien takia mahdollisuutta antaa haastattelua juttua varten.

"Maahanmuuttajat ovat työntekijöitä, veronmaksajia ja kuluttajia"

Verkkouutiset - Ke, 28/06/2017 - 18:50

Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Eurooppa elää tulevat vuosikymmenet maahanmuuton kanssa.

Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Anne-Mari Virolainen (kok.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toteavat eduskunnan tiedotteessa, että pakolaisten kunnollinen kotoutuminen maksaa itsensä takaisin.

– Eurooppa elää maahanmuuton kanssa tulevat vuosikymmenet. Siksi meidän täytyy panostaa pakolaisten kotoutumiseen. Maahanmuuttajat ovat työntekijöitä, veronmaksajia ja kuluttajia, Anttila totesi Euroopan neuvoston yleiskokouksessa.

Hän korosti, että tulijoiden pitää myös olla valmiita hyväksymään vastaanottavan yhteiskunnan perusihmisarvot, joihin kuuluvat tasa-arvo ja sananvapaus.

Kokouksessa käsiteltiin keskiviikkona illalla kahta maahanmuuttoa koskevaa raporttia. Toisen niistä oli tehnyt kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) ja toisen italialainen kansanedusta Andrea Rigoni. Parlamentaarinen yleiskokous omisti koko keskiviikkopäivän maahanmuuttoteemalle.

Anne-Mari Virolainen toivoi, että päättäjät tutustuisivat maahanmuuttoa koskeva tutkimustietoon ja tilastoihin.

– Tutkimukset osoittavat, että perheenyhdistäminen on kotouttamista parhaimmillaan, Virolainen totesi.

Hän siteerasi EU:n Mipex-tietojärjestelmää (Migrant Integration Policy Index), jonka mukaan unionin alueella pakolaisten perusoikeudet, kuten oikeus suojeluun, perheenyhdistämiseen ja minimisosiaaliturvaan, ovat pääosin hyvällä tolalla. Koulutusta vastaavan työn löytämisessä on suurempaa vaihtelua ja kielenopetusta pitäisi parantaa kaikkialla.

Palvelut navigoivat terveyttä – "Iso murros on aluillaan"

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 18:48
Katarina Segerståhl kehittää innovaatioita hyvinvointiin. Tulevaisuudessa palvelu voi varoittaa lähestyvästä nuhasta.

Suomalainen startup Flashnode nosti rahoituksensa 2 miljoonaan – Laajentaa rahoituksella Britanniaan

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 18:35
Kotimainen startup Flashnode kertoo kasvattaneensa kokonaisrahoituksensa kahteen miljoonaan euroon. Kierroksen päärahoittajana toimii Spintop Ventures.

SDP:n Jukka Gustafssonin mukaan hallitus sivuutti opposition ammattikoulu-uudistuksessa

Verkkouutiset - Ke, 28/06/2017 - 18:24

Kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan ammattikoulureformi olisi voitu hyväksyä yksimielisesti, jos muutama asia olisi korjattu.

SDP:n Jukka Gustafssonin mielestä hallituspuolueilla ei ollut halua korjata ammattikoulureformin "valuvikoja" eduskuntakäsittelyn aikana.

Gustafsson on entinen opetusministeri. Hänen mukaansa uudistus olisi voitu hyväksyä yksimielisesti muutaman perusteellisesti tärkeän asian korjaamisella.

– Ilmoitimme lain valiokuntakäsittelyn aikana halumme sopia korkeammasta perusrahoituksen tasosta niin opetusministerille kuin sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille, Gustafsson toteaa tiedotteessaan.

Hän soimaa hallitusta siitä, ettei opposition näkemyksiä otettu asiassa huomioon.

– Sinänsä oikeat koulutuksen kehittämistavoitteet olisivat ansainneet laajan parlamentaarisen tuen, joka eduskunnalta olisi ollut saatavissa. Miksi ei haluttu oikeasti neuvotella ja sopia, vaan runnottiin tällä tavalla läpi hallituspuolueiden kertaalleen – jo ennen valiokuntakuulemisia – sopimaa esitystä, Gustafsson kysyy.

Perusrahoitusosuuden noston ohessa olisi Gustafssonin mielestä tullut huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset. Hän huomauttaa Kuntaliiton arvioineen niiden kohoavan jopa 84 miljoonaan euroon. Myös lähiopetuksen turvaaminen olisi Jukka Gustafssonin mukaan ollut tärkeä saada lakiin.

Fedin Yellen ei usko seuraavan finanssikriisin tulevan "meidän elinaikanamme"

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 18:17
Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti.

Turun telakka myöntää: Ei täyttä varmuutta, ovatko ongelmat alihankkijoiden työoloissa loppuneet

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 28/06/2017 - 17:51

Turun Meyerin telakka on puuttunut avin raporteissa ilmenneisiin epäkohtiin, kertoo Meyerin varatoimitusjohtaja Tapani Pulli.

Yle kertoi aiemmin tällä viikolla puutteista, joita on ilmennyt Turun telakan alihankkijoiden yrityksissä. Aluehallintoviraston raporttien mukaan osassa alihankkijoiden firmoissa on maksettu palkkoja alle työehtosopimusten ja puutteita on ilmennyt muun muassa lisien maksamisessa ja työterveyshuollon järjestämisessä.

Nyt Pulli kertoo, että sopimuskumppaneihin on otettu suoraan yhteyttä ja heitä vaadittu korjaamaan puutteita tiettyihin määräaikoihin mennessä. Alihankintasopimuksia on myös purettu ja jätetty solmimatta laiminlyöntien takia.

Sopimus on purettu esimerkiksi tapauksessa, jos kesken sopimuskauden on paljastunut, että yksi yrityksen omistajista on liiketoimintakiellossa. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajaa pääsääntöisesti selvittämään uuden sopimuskumppanin taustat jo ennen sopimuksen tekoa.

Pullin mukaan näin tehdäänkin.

– Varmistamme erittäin tarkkaan kaikki taustat. Vaadimme jopa ketjutetuilta yrityksiltä ja työntekijöiltä tiedot. Ne saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, Pulli sanoo.

Miksi Uab Sanden nimi nousee tuoreimmassa raportissa esiin?

Yksi Ylen tietoon tulleista räikeimmistä tapauksista on telakalle alihankintaa tehnyt liettualainen Uab Sande. Yhtiölle oli annettu kehotus työsyrjinnän lopettamisesta jo vuonna 2016.

Turun Meyerin telakalta kerrotaan, että sopimus Uab Sanden kanssa on katkaistu 22.2.2017 avin raporttien vuoksi.

Ylen aluehallintovirastolta saamien raporttien mukaan vielä helmikuun jälkeenkin, 24.5.2017, avin tarkastaja on tavannut telakalla Uab Sanden työntekijän.

Varatoimitusjohtaja Pulli ei aluksi osaa vastata miksi Uab Sanden nimi esiintyy raportissa. Asiaa selviteltyään hän kertoo, että avin tarkastuksen yhteydessä yksittäinen työntekijä on erehdyksessä näyttänyt Uab Sanden korttia, vaikka ei enää ole työskennellyt kyseisen yrityksen leivissä. Pullin mukaan kyseinen työntekijä oli siirtynyt Andes Pro –nimiseen yritykseen.

Ylen tavoittama Lounais-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja pitää Pullin kertomaa mahdollisena.

Asia on Pullin mukaan selvitetty telakalla jälkikäteen eikä Uab Sanden työntekijöillä ole ollut kulkuoikeutta telakalle 24.2.2017 jälkeen.

Entä miten telakka varmistaa, että rikkeitä ei esinny tälläkin hetkellä?

Yle kertoi eilen, että avi ei ole alkuvuoden jälkeen tehnyt alihankintayrityksiin tarkastuksia. Tuoreimmat tarkastukset ovat kohdistuneet telakkaan.

Myös telakka itse tekee työmaavalvontaa. Se muun muassa pyytää yrityksiltä kirjallisen vakuutuksen, että ne noudattavat työehtosopimusten vaatimuksia. Alihankintayritysten palkkakuitteja telakalla ei kuitenkaan ole laillista oikeutta tutkia.

Miten telakka voi siis olla varma, etteivät laiminlyönnit alihankintayrityksissä jatku?

– Täyttä varmuutta koskaan ei ole, kun toimijoita on paljon liikkeellä. Tiimissä on tuhansia ihmisiä, Pulli vastaa.

Hänen mukaansa noin 10–15 yrityksen toimissa ilmenee puutteita, varatoimitusjohtaja kertoo. Tämä vastaa 1–2 prosenttia telakalla työskentelevistä yrityksistä.

Lue myös:

Raportit paljastavat: Turun telakan alihankkijafirmoissa palkkoja on poljettu

Esko Ahon kesätyö: Myydä Turku insinööreille ja saada parturit seuraamaan perässä

"Sillai alakanttiin" – Mauno Koiviston ajatuksille on kiistattomasti käyttöä tämän päivän politiikassakin

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 17:45
Muistelmateoksen sijaan kyseessä on pikemminkin kokoelma aforismeja tai manuismeja, kirjoittaa toimittaja Matti Virtanen.

Kuvat paljastavat Venäjän uudet hävittäjät, Syyrian joukkoja vahvistettu merkittävästi

Verkkouutiset - Ke, 28/06/2017 - 17:40

Venäjä on vahvistanut Syyrian lento-osastonsa ilmataistelukykyjä.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad vieraili tiistaina Venäjän Khmeimimin lentotukikohdassa Syyriassa.

Vierailusta julkaistujen kuvien ja viimeisten parin kuukauden aikana otettujen satelliittikuvien perusteella Venäjä on vahvistanut Syyrian lento-osastoaan. Etenkin ilmapuolustuskykyjä on lisätty.

Syyrian presidentinkanslian julkaisemissa kuvissa näkyy muun muassa aseistettuja Su-27SM3 -hävittäjiä. Ne on War Zonen mukaan siirretty sinne sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen laivaston Super Hornet pudotti Syyrian hallituksen joukkojen Su-22 -koneen Rakkan lähistöllä.

Venäjän ilmataistelukoneiden terävintä kärkeä edustavan Su-27 -version lisäksi Khmeimimissä operoi Su-35S- ja Su-30 -hävittäjiä sekä Su-34 -rynnäkkökoneita. Nämä ovat kehittyneimpiä käytössä olevia venäläiskoneita.

Kesäkuun alkupuolella otettujen satelliittikuvien perusteella kentällä on noin 20–30 venäläistä sotilaskonetta.

Venäjä on lisäksi siirtänyt Syyriaan S-300-, S-400- ja Pantsir-ilmapuolustusjärjestelmiä.

Venäjä ilmoitti vahvistavansa Syyrian ilmapuolustustaan ja päivittävänsä Bashar al-Assadin joukkojen venäläisvalmisteisia ilmatorjuntajärjestelmiä Yhdysvaltojen syyrialaiseen sotilastukikohtaan tekemän risteilyohjusiskun jälkeen. Isku oli vastaus syyrialaisjoukkojen kemialliseen hyökkäykseen.

Jännitteet Syyriassa ovat kasvaneet viime päivinä. Yhdysvaltojen hallinto on varoittanut Syyriaa tekemästä uusia kemiallisia iskuja ja amerikkalaiset tiedustelukoneet ovat kiertäneet ahkerasti maan rannikolla.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="en" dir="ltr">22 RuAF jets at the Russian air base in Hmeymim visible on satellite image from June 8: 8 Su-24, 3 Su-25, 4 Su-30, 6 Su-34 and 2 Su-35 <a href="https://t.co/mzeDcaIPmB">pic.twitter.com/mzeDcaIPmB</a></p>&mdash; Samir (@obretix) <a href="https://twitter.com/obretix/status/878732630312792064">24. kesäkuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Hakkerit ovat tähän mennessä tienanneet haittaohjelma Petyalla alle 10 000 dollaria

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 17:14
Etenkin Ukrainaa, Venäjää ja Itä-Eurooppaa vaivannut haittaohjelma Petya ei ole onnistunut tienaamaan henkilöille sen takana kuin vain alle neljä bitcoinia, kertoo CNBC.

Punkkien sylki voikin olla kultakaivos – saattaa estää vakavan sairauden

Talouselämä - Ke, 28/06/2017 - 16:42
Oxfordin yliopiston tutkijat arvioivat punkkien syljen olevan uusien potentiaalisten lääkkeiden kultakaivos, kertoo BBC.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset