Uutiset

Goodbye, kuukkelimetsä: Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 31 min sitten
Tehtävänä tulevaisuus
  • Ilmastonmuutos vaikuttaa jo kaikkeen: ruokaan, liikkumiseen, asumiseen.
  • Ylen Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuus kertoo syksyllä 2017, miten suomalaisten elämä voi muuttua, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään. Pariisissa valtiot sopivat, ettei maapallon lämpötila saisi nousta kahta astetta enempää.
  • Teema näkyy Yle draaman tuottamina podcasteina ja videoina Areenassa (linkki jutun lopussa), A-studion ja Uutisten tuottamina teksteinä yle.fi:ssä sekä juttuina ja keskusteluina tv-uutisissa ja A-studiossa.

Suomen metsissä kuohuu.

Akuutein esimerkki löytyy Puolangalta Kainuusta, aivan Paljakan luonnonpuiston liepeiltä. Metsähallitus hakkaa vanhaa kuusikkoa, ja tilanne on leimahtanut täydeksi riidaksi.

– Eivät eurooppalaiset turistit tule tälle seudulle laskettelemaan, vaan katsomaan vanhaa hienoa metsää, hakkuita vastustava luontomatkailuyrittäjä Mikko Pirttijärvi puuskahtaa.

Metsätalouden nousu on tuonut hakkuut taas otsikoihin. Kainuussakin on parina viime vuotena ollut 12–15 isoa kiistakohdetta ja useita kymmeniä pienempiä, laskee Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun-piirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen.

Taistelu Paljakan kuusikosta on niistä tuorein. Pirttijärvi on tarponut kymmenkunnan muun aktiivin kanssa metsään vastustamaan hakkuita. Hän pelkää toimeentulonsa puolesta.

– Ei me kettinkien kanssa koneisiin kiinni mennä, mutta mieltä osoitetaan. Metsähallituksen hakkuut ovat Kainuun matkailun kehityksen suurin ongelma, Pirttijärvi sanoo.

Paljakan hakkuualue tämän viikon alussa.Suomen luonnonsuojeluliitto / Jukka Eskelinen Riittääkö Suomessa puuta?

Pelkästään marraskuussa hakkuukiistoja on ollut ympäri Suomea useita.

Ruokolahdella hakattiin kuukkelimetsä, joka esiintyi Metsän tarina -elokuvassa. Oulujärven saarten hakkuut ovat vastustuksen takia jäissä. Mikkelissä kaupunki teki tutkintapyynnön UPM:n avohakkuusta järvenrantatontille.

Tämä johtuu siiitä, että metsiä hakataan aiempaa enemmän.

Valtio ilmoitti kaksi vuotta sitten, että se haluaa lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla vuoteen 2025 mennessä. Suomen keihäänkärjeksi nostettu biotalous eli uusiutuvia luonnonvaroja käyttävä talous tarvitsee raaka-ainetta. Lisäys on yli kaksi kertaa niin paljon puuta kuin Äänekosken uusi jättisellutehdas syö vuodessa.

Päällimmäinen polemiikki on noussut siitä, riittävätkö Suomen metsävarat – ja kun tilastoja katsotaan, niin kyllähän ne riittävät.

Puuta hakataan ja kuolee runsaat 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta puusto kasvaa enemmän ja nopeammin, yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa._

Yle Uutisgrafiikka

Metsämassa siis kasvaa koko ajan, eli metsä kestää 10–15 miljoonan kuution lisähakkuut kepeästi. Näinkö yksinkertaista se on, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Antti Asikainen?

– Kyllä perusajatus on juuri näin yksinkertainen. Metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, ja puuston kasvu on metsänhoidon tehostamisen ja ilmaston lämpenemisen vuoksi jo 1970-luvulta lähtien vain kiihtynyt.

Tappelua pienestä asiasta

Luonnonvarakeskuksen Asikainen on eturivin metsäntutkijoita ja puolustaa lisähakkuita.

Koko hakkuukysymys on hänen mielestään tappelua pienestä asiasta.

Suomessa on metsien kokoa arvioivan Luonnonvarakeskuksen tuoreimman metsäinventoinnin mukaan jo 2,5 miljardia kuutiometriä puuta – ja puuston määrä siis kasvaa. Valtion hamuamat lisähakkuut olisivat noin puoli prosenttia koko puustosta.

– Se puumäärä, mistä nyt ollaan eri mieltä, on muutama promille Suomen metsävaroista. Minusta se ei ole kovin iso kysymys, Asikainen sanoo.

Metsävarat ovat kasvussa.Niko Mannonen / Yle

Asikainen keskittyisi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen, jottei ilmaan pääsisi hiiltä jonka sitomisesta metsiin nyt keskustellaan. Tässä biopolttoaineet ovat kätevä välivaiheen ratkaisu: niillä päästöjä saadaan alas, kunnes käyttöön otetaan vieläkin puhtaampia energiamuotoja.

– Jos ilmastoa ajatellaan, niin metsät eivät ole ensisijainen ratkaisu ollenkaan, Asikainen sanoo.

"Etelä-Suomen metsien tilanne on tosi huono"

Puumassan kasvua ei kiistä kukaan.

Metsäinventoinnit aloitettiin juuri itsenäistyneessä Suomessa vuonna 1921, kun metsätalous ja polttopuuhakkuut olivat koetelleet luontoa kovalla kädellä. Vuonna 1921 puuston määräksi laskettiin 1,4 miljardia kuutiota, eli vain runsas puolet nykyisestä.

– On tosiasia, että puumassaa meillä on. Mutta väite jonka välillä kuulee, että puuta olisi enemmän kuin koskaan, ei pidä paikkaansa. Kun inventoinnit aloitettiin, Suomen metsät olivat erittäin huonossa kunnossa, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

Kotiaho on Suomen tunnetuimpia ekologeja ja yksi YK:n tekeillä olevan monimuotoisuusraportin pääkirjoittajista.

Kotiaho kritisoi lisähakkuita voimakkaasti, sillä metsät ovat hänen mukaansa kaikkea muuta kuin hyvässä kunnossa.

– Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, vaikka sielläkin vanhoja metsiä hakataan aika radikaalisti. Mutta Etelä-Suomen metsien tilanne on tosi huono.

Luonnonmetsä ja talousmetsä: kuin yö ja päivä

Pelkkä puumäärä ei ole ratkaiseva.

Suomen metsät voidaan jakaa kahteen luokkaan: luonnonmetsiin ja talousmetsiin. Luonnonmetsää ei ole hakattu, vaan se on kasvanut luonnontilaisena. Talousmetsä on hakattu kertaalleen tai useammin, ja sitten uudelleenkasvatettu.

Ne eroavat toisistaan ulkonäön ja puumassan määrän puolesta kuin yö ja päivä._

Yle Uutisgrafiikka

Etelä-Suomi on lähes pelkästään jälkimmäistä eli talousmetsää.

Pohjois-Suomessa metsäalasta on suojeltu lähes 20 prosenttia, mutta Etelä-Suomessa vain noin 3 prosenttia. Ja etelässä metsäalaa on rutkasti enemmän kuin pohjoisessa.

Vanhojen metsien määrä vähenee hälyttävästi, Kotiaho sanoo.

– Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana metsätalousmailla yli 160-vuotiaista metsistä on hakattu pois peräti 40 prosenttia.

Lahopuun puute uhkaa satoja lajeja

Vanhat metsät ja lahopuu ovat ihmiselle ehkä vain metsämaisemaa, mutta eläimille ne ovat elintärkeitä. Noin 4 000–5 000 lajia on suoraan riippuvaisia lahopuusta.

Lajeista jopa 800 on uhanalaisia – ja niistä noin 600 juuri vanhojen metsien hakkuiden vuoksi, Kotiaho sanoo. Ainakin 70–250 metsälajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Professori Kotiahon mukaan on täysin ratkaisevaa, onko lahopuuta hehtaarilla sata kuutiota vai viisi kuutiota.

– Voidaan ajatella, miten ihmisen kävisi, jos meiltä otettaisiin elinympäristön resursseista 95 prosenttia pois, Kotiaho vertaa.

Entä sitten? Valtaosa metsälajeista jää eloon, vaikka parisataa katoaisikin.

– Vain näillä lajeilla ei ehkä olekaan suurta merkitystä. Mutta joka paikassa on menossa sama kehitys. Ellei tällä ympäristön tuhoamisella ole mitään väliä, ei ole seuraavallakaan. Ja ihminen on vain yksi laji muiden joukossa eli täysin riippuvainen muista lajeista.

Mutta metsät tuovat Suomelle rahaa

Oikeastihan kyse on rahasta.

Lisähakkuiden puolustajat vetoavat siihen, että metsätalous on Suomelle elintärkeä.

Joten miksi jarruttaa nyt, kun kauppa käy ja metsäyhtiöt tarjoavat työtä ja verotuloja? Metsänomistajat voivat tienata lisähakkuilla rahaa ja ilmastonmuutoksen kohtalo ratkeaa joka tapauksessa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Yle Uutisgrafiikka Yle Uutisgrafiikka

Metsätalous tuo työtä maakuntiin. Etenkin idässä ja pohjoisessa sen merkitys on tuntuva.

Erityisen tärkeä metsäasia on vallassa olevalle keskustapuolueelle. Puolueen ministerit, etunenässä pääministeri Juha Sipilä ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, ovat vakuuttaneet metsätalouden olevan kestävällä pohjalla.

Kun EU-parlamentissa päätettiin syyskuussa siitä, miten metsähakkuut otetaan huomioon päästölaskuissa, pääministeri Sipilä tviittasi suomalaismepeille että näillä on "näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa".

Hallitus ja metsäteollisuus julistavat, että Suomessa pystytään lisäämään hakkuita ja samalla turvaamaan luontoarvot. Tästä puhutaan nimenomaan kestävänä metsätaloutena.

Tutkijat: Kestävyys on haihattelua

Tutkijoiden selvä enemmistö tyrmää poliitikkojen puheet kestävyydestä.

Maaliskuussa 68 eturivin tutkijaa allekirjoitti Bios-tutkijaryhmän koordinoiman julkilausuman. Siinä todettiin suorasanaisesti, että metsienkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Toukokuussa Suomen Ilmastopaneeli julkisti raportin, jonka mukaan keskeiset ilmastotutkijat ovat yhtä mieltä useasta asiasta, kuten siitä etteivät hakkuu- ja suojelutavoitteet täydennä toisiaan vaan kilpailevat keskenään. Se, että hakkuita puolustava professori Asikainenkin on paneelin jäsenenä allekirjoittajien joukossa, osoittaa että ristiriidat itse faktoista eivät ole suuria.

Tutkijoiden enemmistön mukaan biotalous on nykyisellään vain uusiosanalla kuorrutettua tehometsätaloutta.

Vuonna 2016 kuollut akatemiaprofessori Ilkka Hanski oli maailman arvostetuimpia ekologeja, ja hän kommentoi huhtikuussa 2016 näin: "Luontoarvot ovat jääneet taka-alalle. Metsistä revitään talouskasvua, ja sivulauseissa todetaan, että kaikki on hyvin ja toimet riittävät turvaamaan lajiston. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa."

Puupinot metsäautoteiden varrella ovat entistä tutumpi näky.Tenho Tornberg / Yle

Teollisuus mainostaa uusia tuotteita, kuten puukerrostaloja ja monikäyttöistä nanosellua, mutta Pellervon taloustutkimuksen (PTT) raportti biotalouden vaikutuksista ei anna uudistumisesta ruusuista kuvaa. Raportin mukaan puutuotteiden jalostusaste ei ole nousemassa, vaan tuotteet ovat painottumassa alemman jalostusarvon tuotteisiin.

Suomi vie ulkomaille lähinnä matala-arvoista sellua paperin ja kartongin raaka-aineeksi. Pehmopaperin ja pakkausmateriaalien kysyntä maailmalla kasvaa, ja yhtiöt takovat sellulla erinomaisia tuottoja.

Shakki, matti vai patti?

Pattitilanteesta pitäisi päästä eteenpäin.

Suomi ei suojele ilmastoa hakkaamalla lisää metsiä. Eikä kansantalous kasva, jos hakkuita vähennetään.

Hakkuita puolustava professori Asikainen sanoo, että ilmaston hyväksi pitää toimia, mutta pohtien mitä milläkin toimella saavutetaan.

– Ekologinen näkökulma on ilman muuta relevantti. Mutta jos laitamme omille metsillemme lisää hakkuurajoituksia, hakkuut siirtyvät muualle maailmaan.

Samankaltaista vertausta käytetään esimerkiksi turkistarhauksessa: ellei minkkejä tarhata Suomessa niin sitten Kiinassa. Ellemme me tee, niin joku muu tekee, ja oletettavasti huonommin.

Huuskonsaaren hakkuista syntyi alkuvuonna taistelu Kuhmossa.Greenpeace

Hakkuita vastustava professori Kotiaho on päinvastaisella linjalla.

– Jos me sivistysvaltiona ajattelemme, ettei meidän toimillamme ole mitään vaikutusta, miten voimme vaatia muita toimimaan?

Iso ero on siinä, että Asikainen tunnustaa olevansa pessimisti. Hän pitää todennäköisenä overshooting-skenaariota, eli sitä että maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajaamaan alle kahden asteen.

– Pelkään, että näin tulee käymään. Eletään talouskasvun vaihetta, väestönkasvu on valtaisaa ja fossiilisten käyttö vain kasvaa ennusteiden mukaan, Asikainen sanoo.

Ratkaisu

On kuitenkin yksi ratkaisu, josta kaikki paitsi valtion kirstunvartijat ovat yhtä mieltä: etelän metsiä pitää suojella rutkasti lisää hakkuiden vastapainoksi.

Kotiaho on tehnyt laskelmia. Hän vaatii metsiensuojeluun 200 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Tällä summalla saataisiin kymmenen prosenttia etelän metsistä suojeluun – kun nyt luku on kolme prosenttia.

– Jos halutaan puhua aidosta ekologisesta kestävyydestä, kymmenen prosenttia on aivan minimitaso, Kotiaho sanoo.

Kirittävää on, sillä nyt Metso-suojeluohjelman määrärahat heiluvat 10–20 miljoonan euron vuositasolla. Hallitus leikkasi kaikkien kannattaman ohjelman rahoitusta kaksi vuotta sitten raskaalla kädellä, mikä johti poikkeuksellisen kolmikon eli metsäteollisuuden, MTK:n ja luontojärjestöjen yhteiseen hätähuutoon. Kotiahon mukaan leikkaus oli iso virhe.

Harvennushakkuu eteläsuomalaisessa metsässä.Timo Nykyri / Yle

Suojelulle löytyy kannatusta myös hallituspuolueiden poliitikoista. Intohimoisena metsien puolustajana tunnettu kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen suomii nykymenoa suorin sanoin.

– Kun lyödään sana bio mihin tahansa asiaan, niin kuvitellaan että se on sitten hyvä asia, Salolainen sanoo.

Salolainen huokaa Ruokolahden kuukkelimetsän hakkaamista.

– Hakatuista alueista ei tule enää koskaan oikeita metsiä, vaan puupeltoja. Tieteilijöiden kannanotot ovat vahvoja, ja suojeluun tarvitaan merkittävästi lisää määrärahoja.

Mitä tekevät metsänomistajat?

Näkemykset 2020-luvun suomalaisesta metsäpolitiikasta eivät lopulta ole kovin kaukana toisistaan.

– Jos suojelun minimitaso eli kymmenen prosenttia toteutuu, puunkäyttöä voidaan mielestäni myös maltillisesti nostaa kunhan ei mennä kasvurajojen yli, Kotiaho sanoo.

Asikaisen mukaan erimielisetkin tutkijat ymmärtävät toisiaan nyt paremmin.

– On lähestytty toisiamme siinä, mitä pitäisi tehdä, ja asioista puhutaan nyt oikeilla nimillä.

Koska vain osa hakkuista tehdään valtion mailla, suojelubudjetin lisäksi ratkaisevaa on metsänomistajien tahto. Onko suomalaisten metsäsuhde muutoksessa, kun lähestytään ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa 2020-lukua?

Kyllä ja ei, sanoo Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen. Talousnäkökulma on ehdottoman tärkeä ja isot päästösäästöt ovat muualla kuin metsissä, mutta metsienkäyttö monipuolistuu.

– Yli puolet metsänomistajista on kaupunkilaisia, joista monille taloudellisen tuoton maksimointi ei välttämättä ole tärkein tavoite. He saattavat korostaa muita käyttömuotoja, kuten virkistyskäyttöä, Kanninen sanoo.

Mielenosoittajat Paljakan hakkuupaikalla.Suomen luonnonsuojeluliitto / Jukka Eskelinen Sillä välin Kainuussa

Paljakan metsissä on tällä välin vietetty kolme päivää. On aika ottaa uusi puhelu luontomatkailuyrittäjä Mikko Pirttijärvelle. Miten menee?

– Kävi kuten aina käy. Kun hakkuut alkavat, ne tehdään äkkiä, koska kaadettuja puita ei saa takaisin pystyyn. Täällä on nyt neljäntoista hehtaarin avohakkuuaukot, ja ne on kyllä tosi ruman näköiset, Pirttijärvi sanoo.

Talven turistisesonki on aluillaan.

– Sitä kun joutuu viemään turistit avohakkuualueen läpi, niin pitää aina selittää miksi noin on tehty. Sitä kysymystä tulee koko ajan. Elämystä ne sieltä metsästä hakevat, ainutlaatuisuutta. Ei tämä ole semmoista.

Monet tutkijat puhuvat säästeliäämmän puunkorjuun puolesta. Että otetaan yhdestä paikasta vähemmän ja jätetään enemmän. Se kelpaisi Pirttijärvellekin.

– Kun olisi tehty järkevä harvennus, niin asiassa ei olisi ollut mitään ongelmaa.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla

Black Fridayn tarjoushinnat rantautuivat myös palveluihin – Kimppataksi kuljetti asiakkaitaan ilmaiseksi

MTV3 - Pe, 24/11/2017 - 20:49
Joulukaupan sesongin aloittavassa Black Friday -alennuskampanjassa on tänä vuonna mukana myös runsaasti palveluita. Alennettuja hintoja löytyy muun muassa asunnon vuokrista, autokaupoista sekä kyytipalvelusta. 

EK:n toimistossa keski-ikä romahti

EK - Pe, 24/11/2017 - 19:48

EK:ssä oli perjantaina menoa ja meininkiä kun lapset olivat tutustumassa vanhempiensa ja isovanhempiensa työpaikkaan. Vietettiin ota lapsi mukaan töihin -päivää.

johtoryhmän kokous

Paikalle pääsivät Hilja 8v, Iiro 3v, William 4v, Oiva 6v, Aleksi 7v, Erik 4v, Aino 4v, Emma 5v, Benajmin 5v, Ruben 3v, Philipp 7v, Irja 2v, Reino 3v, Aalto 12v, Otto 12v, Inari 9v ja Emilia 8kk.

 

Ohjelmassa oli vanhempien työympärisöön tutustumisen lisäksi videohaastetteluja, herkuttelua ja lasten johtoryhmän kokous, jossa viestintäjohtaja Jenni  40 v kertoi kuvaesityksen kera EK:n toiminnasta huomattavasti havainnollisemmin kuin yleensä. EK:ssa lapsiin teki vaikutuksen erityisesti pallotuolit ja puhelinkopit.

12-vuotias Aalto tuli katsastamaan äitinsä työpaikan pienempien sisarustensa kanssa.

– Äiti puhuu ihmisille kokouksissa, tekee diaesityksiä ja tiedotteita. Se on paljon työmatkoilla. Nyt tuntuu siltä, että mun suosikki ei ole toimistotyöt, mutta voi olla että mieli aikuisena muuttuu. Suurin haave on ammatti jalkapallon parissa, mutta luulen kuitenkin pyrkiväni johonkin yliopistoon, kertoo Aalto.

Aallon mielestä on tärkeätä nähdä vanhempien työpaikat. Hän on käynyt molempien töissä ja todennut ne hyvin erilaisiksi.

Iiro Aino Puhelinkopissaa askarreltiin EK: kynät uuteen asentoon.

 

 

 

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Työttömyyskassojen menot putoavat vauhdilla – yli puolet kassoista alentaa jäsenmaksujaan

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 24/11/2017 - 19:09
Mistä on kyse?
  • Ansiosidonnaista saa noin puolet työttömistä. Ansiosidonnaisen menot pienenevät tänä vuonna arviolta noin puolella miljardilla eurolla viime vuodesta.
  • Ansioturva rahoitetaan pääosin työnantajien ja palkansaajien maksuilla. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen osuus ansioturvasta on 5,6 prosenttia.
  • Ansiosidonnainen päiväraha oli viime vuonna keskimäärin 1 410 kk.
  • Peruspäivärahaa saa noin joka kymmenes työtön. He ovat kassoihin kuulumattomia työttömiä. Peruspäiväraha on 32,40 euroa ja erilaiset korotukset työttömän tilanteesta riippuen vaikuttavat peruspäivärahan suuruuteen.
  • Työmarkkinatukea saavat yli kaksi vuotta työttömänä olleet. Se on noin 700 euroa kuukaudessa.

Työttömyyskassojen maksamat menot työttömyydestä jatkavat jo viime vuonna alkanutta laskuaan.

Esimerkiksi Suomen suurin työttömyyskassa Yleinen työttömyyskassa (YTK) kertoo, että ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan tänä vuonna jopa yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Loimaan kassanakin tunnetun työttömyyskassan vt. toiminnanjohtajan Antti Jokisen mukaan tälle vuodelle maksuihin menee arviolta noin 600 000 miljoonaa euroa, kun ennuste tälle vuodelle oli yli 700 000 miljoonaa euroa.

Tärkein syy hyvään kehitykseen on jäsenistön työllistyminen. Loimaan kassan jäsenten työttömyys on vähentynyt noin prosentilla. Työttömyyden alentumisen taustalla on Suomen talouden hyvä vire.

– Suomi on päässyt vihdoin mukaan kansinväliseen kasvuun, yritykset työllistävät ja investoivat sekä vienti vetää mallikkaasti. Taloudellinen aktiivisuus on lisääntynyt merkittävästi ja ensi vuosikin näyttää hyvältä, sanoo vt. toimitusjohtaja Antti Jokinen YTK:sta.

Hyvä tilanne näkyy myös Loimaan kassassa halpenevina jäsenmaksuina. Ensi vuonna kassan jäsenmaksu on 100 euroa, kun se tänä vuonna oli 118 euroa. Jäsenmäärän lisääntyminen tuo myös lisätuloja.

Ansiosidonnaista saa kymmeniä tuhansia vähemmän

Kassojen etujärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ) arvioi, että tänä vuonna kassojen työttömyysmenot vähenevät viime vuodesta noin puoli miljardia euroa – 2,8 miljardista noin 2,3 miljardiin euroon.

Ansiosidonnaista saavien määrä vähentyi erityisesti syksyllä, kuten oheisesta grafiikasta ilmenee.

Loimaan kassa: Kiristysten merkitys vähäinen

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kiristysten vaikutusta maksettuihin etuuksiin on vielä vaikea arvioda, mutta Jokinen sanoo, että sen merkitys on "vähäinen".

Työttömyysturvan kesto väheni rajusti, sadalla päivällä, tämän vuoden alusta. Alle kolmen vuoden työhistorialla sitä saa 300 päivän ajan. Vähintään 58-vuotiaille työttömille ansiosidonnaisen kesto säilyy entisellään 500 päivässä.

Loimaan kassan talous on ylipäätään plussalla. Vt. toimitusjohtajan Antti Jokisen mukaan tänä vuonna ylijäämä asettuu jonnekin 7,5 miljoonan euron ja 10 miljoonan euron välille. Sillä edellytyksellä, että pörssikurssien kehityksessä ei tapahdu mitään suuria yllätyksiä.

Henrietta Hassinen / Yle Jäsenmaksuihin kymppien alennus

Hyvä työllisyyskehitys tuntuu myös akavalaisessa kassassa IAET:ssa, jonka jäsenet ovat ylempiä toimihenkilöitä kuten insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja arkkitehteja tai tradenomeja. Kassassa on lähes 200 000 jäsentä, joten se on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa.

Ansiosidonnaista saa tänä syksynä tuhansia vähemmän kuin viime syksynä.

– Jos katsotaan vaikka lokakuun lukuja, meillä on etuuden saajien määrä laskenut reilut 20 prosenttia. Henkilöissä se on yli kaksi tuhatta henkilöä, kertoo kassan johtaja Outi Mäki.

IAET:ssa sama trendi näkyy koko tältä vuodelta; ansiosidonnaista saavien määrä on vähentynyt tasaisesti kuukausi kuukaudelta. Kassan jäsenten jäsenmaksu alenee 105 eurosta 87 euroon vuodessa ensi vuonna.

Kaikkiaan 26 työttömyyskassasta jäsenmaksua laskee 15, kaksi nostaa ja loput pitävät ennallaan. Jäsenmaksu alenee 1,2 miljoonalla kassan jäsenellä.

Kesko yrittää estää entisen johtajansa siirtymisen Tokmannin toimitusjohtajaksi

Salkunrakentaja - Pe, 24/11/2017 - 18:28
Kesko on hakenut turvaamistoimea estääkseen Mika Rautiaisen siirtymisen Tokmannin palvelukseen, kertoo Tokmanni tiedotteessaan.

Analyysissa Prasos: Bitcoin-sijoittamisesta valtavirtaa

Sijoittaja.fi - Pe, 24/11/2017 - 18:22

Prasos on Pohjoismaiden johtava Bitcoin-palveluntarjoaja, jonka liiketoiminta on pääasiassa kryptovaluuttojen vaihdantaa ja varainhoitoa. Yhtiöllä on käynnissä osakeantikierros, jossa enimmäistavoite on 2,5 M€:a ja kierros on auki 4.1.2018 asti. Olemme laatineet yhtiöstä valuaatioanalyysin, jonka voit ladata tästä artikkelista.

Tämä kirjoitus Analyysissa Prasos: Bitcoin-sijoittamisesta valtavirtaa julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Kesko riitautti johtajan siirtymisen Tokmannille

MTV3 - Pe, 24/11/2017 - 17:06
Vähittäiskauppayhtiö Tokmanni kertoo, että Kesko on hakenut turvaamistoimia estääkseen Mika Rautiaisen siirtymisen Keskosta Tokmannin toimitusjohtajaksi tammikuussa.

EKP:n neuvoston päätökset (muut kuin korkopäätökset)

Suomen Pankki - Pe, 24/11/2017 - 16:00

EKP:n neuvoston päätökset (muut kuin korkopäätökset) marraskuussa 2017

Tämän ruotsalaisen luotonhallintayhtiön osake on alehinnoissa – ”osakkeen arvostus erittäin houkutteleva”

Salkunrakentaja - Pe, 24/11/2017 - 15:50
Luotonhallintayhtiö Intrum Justitian kevään kurssipudotus oli Nordean mielestä ylireaktio.

Rakentaminen edelleen myötätuulessa – myönnettyjen rakennuslupien määrä nousi reippaasti

Salkunrakentaja - Pe, 24/11/2017 - 15:13
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2017 heinä-syyskuussa 7,3 miljoonalle kuutiometrille.

Yrittäjänaiset: Omistajanvaihdosten onnistuminen yksi vuosikymmenen kysymyksistä

Yrittäjät - Pe, 24/11/2017 - 14:52

Uudet työpaikat syntyvät nyt pk-yrityksiin, ja Suomen Yrittäjänaiset uskoo, että Suomella on korkean koulutustason vuoksi hyvät edellytykset osaamistaloudessa. Liitto luottaa Suomen pärjäävän myös kovassa kansainvälisessä kilpailussa, jos päätöksenteossa noteerataan talouden rakenteissa tapahtuneet muutokset.

250 000 työpaikkaa omistajanvaihdosiässä olevissa yrityksissä

Natalia Härkin nostaa omistajanvaihdosten onnistumisen yhdeksi merkittäväksi elinkeinopoliittiseksi kysymykseksi.

- Omistajanvaihdokset ovat luonnollinen osa yritystoiminnan dynamiikkaa. Tällä hetkellä asian merkittävyyttä korostaa se, että lähes kolmasosa yrittäjistä on yli 55-vuotiaita ja noin 78 000 yrityksen toiminnan jatkaminen on pohdinnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näissä yrityksissä työskentelee noin 250 000 henkilöä tuottaen vuosittain noin 300 miljoonan euron verotulot ja 1,2 miljardin euron kunnallisverot.

- On arvioitu, että tässä yritysjoukossa on suuri määrä elinkelpoisia ja kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä. Omistajanvaihdosten onnistuminen on lähivuosina yksi keskeisimmistä tekijöistä työpaikkojen turvaamisessa, uusien työpaikkojen syntymisessä, verotulojen sekä alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin näkökulmasta, Härkin summaa.

Suomen Yrittäjänaiset etsiikin ratkaisuja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi teettämällä jäsenistön keskuudessa tilannetta kartoittavan jäsenkyselyn jo marras-joulukuun aikana.

Työnantajan sivukulut rasittavat

Yrittäjänaisten kärkitavoitteita ovat naisvaltaisten alojen kasvun vauhdittamiseksi vanhemmuudenkulujen tasaaminen verovaroilla, verotuksen päivittäminen yrittämistä ja työntekoa kannustavaksi sekä yrittäjän sosiaaliturvan petraaminen.

Seija Estlanderin mukaan työnantajan sivukulut pitää saada alemmaksi ja henkilöperusteista irtisanomissuojaa kannattaa päivittää.

- Työnantajan palttooseen sonnustautuminen on yksinyrittäjälle iso riski, koska työantajan sivukulut ja työnantajamaksut ovat kohtuuttoman korkeita. Esimerkiksi naisten 3 000 euron keskimääräisellä kuukausipalkalla työnantajan kokonaiskulut kipuavat liki 4 400 euroon.

- Lisäksi monia arveluttaa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja tätä riskiä pienentääkseen jotkut yrittäjät pestaavat työntekijöitä henkilövuokrafirmoista, Estlander painottaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kulutushysteria oli liikaa – osa kauppiaista nousi kapinaan mustaa perjantaita vastaan: "Älä kuluta, osta laatua"

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 24/11/2017 - 14:48

Tänään vietetään kahta toisistaan olennaisesti poikkeavaa päivää.

Yhtäältä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva Black Friday- eli musta perjantai -alennusmyyntikampanja (Yle 23.11.2017). Toisaalta taas vietetään Suomessa ehkä tutummaksi tullutta älä osta mitään -päivää (Luonto-Liitto).

Päivä näyttää jakaneen suomalaiset yritykset ainakin kahteen kastiin. Osa mainostaa isompia tai pienempiä alennuksia, kun taas toiset ovat lähteneet mukaan eräänlaiseen mustan perjantain vastakampanjaan.

Esimerkiksi vaatealan yritys Makia kertoo pitävänsä nettikauppansa kiinni tänään perjantaina. Yritys haluaa näin kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että se valmistaa vaatteita, jotka kestävät vuosien ajan, yli yksittäisten trendien:

Myös helsinkiläinen Pinkomo-liike on erikseen ilmoittanut, että sillä ei mustasta perjantaista huolimatta ole tänään lainkaan erikoistarjouksia. Älä kuluta, osta laatua, se perustelee.

Eivätkä Makia ja Pinkomo ole ainoita. Yksi mustan perjantain kulutushysteriaa vastaan nousseista yrityksistä on nokialainen verkkokauppapaikka Weecos.

Weecos edustaa pariasataa pääosin kotimaista designyritystä, ja se on luvannut lahjoittaa kaikki omat tuottonsa tänään hyväntekeväisyyteen eli Suomen luonnonsuojeluliitolle. Tämä tarkoittaa kahtakymmentä prosenttia tuotteen myyntihinnasta.

Weecos ilmoittaa asiasta muun muassa viestipalvelu Twitterissä. Aiemmin myös paikallislehti Nokian Uutiset on kirjoittanut siitä.

Weecoksen toimitusjohtaja Hanna Lusila sanoo Ylelle, että yritys haluaa kannustaa ihmisiä miettimään yhä tarkemmin ostopäätöstä.

– Haluamme tukea harkittuja ostopäätöksiä ja kannustaa järkevään ostokäyttäytymiseen.

– Halpa hinta ei ole syy ostaa tuotetta. Haluamme, että ihmiset miettivät, tarvitsevatko tuotteita todella.

Weecos kampanjoi aiheesta sosiaalisessa mediassa #BrightFriday-tunnisteella (Twitter). Lusila kertoo yrityksen haluavan, että jokainen osto tai ostamatta jättäminen olisi harkittu ja merkityksellinen teko.

Hän tähdentää, että Weecoksella ei ole mitään suoraan alennuksia vastaan.

– Tahdomme, että jokainen ihminen muistaisi, että jokaisella ostolla voi vaikuttaa.

Weecoksen lisäksi esimerkiksi kauppaketju Partioaitta on kertonut lahjoittavansa siivun tuotoistaan tänään hyväntekeväisyyteen.

Lue myös:

Joulukauppa alkaa toden teolla ensi yönä – Musta perjantai antaa esimakua, kuka on vahvoilla nettikaupassa

Miksi hurahdamme heräteostoksiin? Pitääkö shoppailua paheksua? Neljä kysymystä kuluttamisesta

Vakuutusväen liitto määräsi ylityökiellon – "Jotain tolkun hiventä pitää saada"

MTV3 - Pe, 24/11/2017 - 14:01
Vakuutusväen liitto on määrännyt vakuutusalalle ylityökiellon vauhdittaakseen työehtosopimusneuvottelujaan. Neuvotteluissa on kiistaa työajoista, koska työnantaja haluaisi työviikon kattavan myös viikonlopun.

Uudellemaalle uhkaa syntyä kallis kunnallinen monopoli – Miten käy takseille?

Yrittäjät - Pe, 24/11/2017 - 12:47

Suunnitelman mukaan edellä mainittujen kuntien vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluiden  järjestelyvastuu siirrettäisiin Helsingin kaupungin matkapalvelukeskuksen järjestettäväksi.

Asia liittyy uuteen liikennepalvelulakiin. Nyt puheena olevien kuljetusten arvo on jopa 30-35 miljoonaa euroa vuodessa.

Vammaispalvelulain mukaisten taksikuljetusten välitystoimintaa on Uudellamaalla suunniteltu siirrettäväksi suoraan Helsingin kaupungin omistaman liikelaitoksen toiminnaksi. Yrittäjäjärjestö ja Taksiliitto huomauttavat, että tämä uhkaa sekä veronmaksajien että kuljetusyrittäjien etua.

– Vaarana on, että synnytetään massiivinen ja kallis kunnallinen monopoli.

Matkanvälitystä tarjoavat useat tahot, niistä ehkä tunnetuimpina Lähitaksi, Taksi Helsinki ja Helsingin-Uudenmaan Taksit HUT OY. Nyt avoinna on lähes kaikkien Uudenmaan kuntien matkanvälitys.

Tarve avoimelle valmistelulle – suunnitelma liikennepalvelulain hengen vastainen

Yrittäjäjärjestö ja Taksiliitto vaativat, että kunnat selvittävät myös muita vaihtoehtoja ja tekevät avoimesti kilpailuttaen parhaan mahdollisen ratkaisun.

– Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että tämä nyt tehtävä valmistelu ei ota huomioon matkojen yhdistelyä kela-asiakkaiden tai itse maksavien asiakkaiden matkojen kanssa. Liikennepalvelulain tuomat mahdollisuudet matkojen ketjutukseen (esimerkiksi taksi, juna, taksi -matkaketju) ja liikennemuotojen yhdistelyyn jäävät myös ulos valmistelussa, Järvenpään Taksit Oy:n puheenjohtaja Tuomas Käyhkö painottaa.

Käyhkön mukaan nykyisenkaltainen suunnitelma on liikennepalvelulain hengen vastainen.

Suunnitellussa mallissa kaikki asiakkaiden tilaukset kulkisivat Helsingin kaupungin omistaman liikelaitoksen eli Matkapalvelukeskuksen kautta.

– Toiminnan tuotot jäisivät Helsingille muiden kuntien ulkoistaessa palvelun. On myös suuri vaara, että palvelu heikentää merkittävästi asiakkaiden huomioimista – erityisesti pidentäen taksin odotusaikoja sekä matkoja. Niitä yhdistetään, kun kierretään usean asiakkaan kautta, Yrittäjäjärjestö ja Taksiliitto toteavat.

Suunnitelma sotii kilpailuneutraliteettia vastaan

Hanketta kiirehdittäneen sen takia, että henkilöliikennettä koskeva lainsäädäntö vapauttaa taksit kilpailulle 1. heinäkuuta 2018 alkaen. Aikataulusta huolimatta asiaa tulee käsitellä laajemmin ja avoimesti.

– Markkinakartoitus, joka selvittää vaihtoehdot, on välttämätön. Matkanvälityspalvelut pitää kilpailuttaa siten, että kilpailua syntyy. Sitä edellyttää hankintalaki ja liikennepalvelulaki. Lisäksi kaupungin liikelaitoksen ei ylipäätään pidä lähteä sellaisille markkinoille, jotka yrityksetkin voisivat hoitaa. Paheksumme sitä, että kilpailuneutraliteettia parantavaa yhtiöittämistä ja kilpailuttamista vältellään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Suomen Taksiliitto toimitusjohtaja Timo Koskinen vaativat.

Yrittäjät ja Taksiliitto esittävät syvän huolensa myös pk-yrittäjinä toimivien taksien puolesta. Vaarana on, että toiminta keskittyy usean pienen sijasta harvoille suurille. Nyt puheena olevien kuljetusten arvo on jopa 30-35 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vaadimme asian avointa käsittelyä sekä markkinakartoitusta, jolla selvitetään vaihtoehtoiset tavat vammaispalvelulain ja aikanaan Kelan maksamien taksimatkojen välityksen hoitamiseksi. Tämä on sekä hankintalain henki että veronmaksajien ja pienyrittäjien etu.

Asia tullee vuodenvaihteen jälkeen kaupunkien päätöksentekoon.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Suomen Taksiliitto

 

 

Etusivut uusiksi – yhä suurempi osa kasvavasta nettimainonnasta valuu ulkomaille

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 24/11/2017 - 12:37

Synkät vuodet ovat jonkin verran väistyneet media-alalla. Alan vuositilaston mukaan media-ala kasvoi hivenen viime vuonna monen vuoden laskun jälkeen.

Viime vuosien nettimainonnan kasvu on jatkunut myös viime vuonna. Tilastokeskuksen tietojen mukaan nettimainontaan käytettiin jo lähes joka kymmenes euro mediamarkkinoiden rahoista.

Media-alalla käytetään rahaa edelleen yli puoli miljardia vähemmän kuin alan huippuvuosina viime vuosikymmenen loppupuolella. Alan markkina oli viime vuonna noin 3,8 miljardia euroa.

Nettimainonta on vielä pieni osa mediamarkkinaa, mutta se siivittää yleisemmin sähköisen viestinnän osuuden kasvua media-alalla. Nettimainonta kasvoi viime vuonna reilusti yli kymmenellä prosentilla, mutta on vielä kaukana sanomalehtien tai televisiomainonnan rahoista.

Mainosmyynti voi määrällisesti kasvaa, mutta euroissa ei Elias Erämaa

Kaupallisen median edunvalvontajärjestöstä Medialiitosta kerrotaan, että viime vuoden kesällä oli näkyvissä pientä mainonnan elpymistä, mutta se ei ole liiton mukaan poikinut mainonnan kasvua perinteisessä printtimediassa. Etusivuja ei saa enää niin myydyksi, ainakaan entisillä hinnoilla.

– Mainosmyynti voi määrällisesti kasvaa, mutta euroissa ei, analysoi ekonomisti Elias Erämaa Medialiitosta.

Nettimainonnan kasvu näkyy Googlen ja Facebookin osuuksien kasvuna. Erämaan mukaan ei ole näkyvissä mitään mikä saisi mediamarkkinaa kokonaisuudessaan kasvamaan. Kansainväliset jätit polkevat Erämaan mukaan mainosten hintoja ja erityisesti printtimedian on seurattava perässä.

Radio ja kirjat myyvät

Nettimainonnan ohella radio ja nimenomaan valtakunnalliset radioketjut pärjäävät kisassa ihmisten huomiosta ja kiinnostuksesta. Mainosmyynti niissä on kasvanut muutamalla prosentilla.

Alalla ei ole yleistä kriisimielialaa Kaisa Saarenmaa

Media-alaa Tilastokeskuksella seuraava erikoistoimittaja Kaisa Saarenmaa kertoo yllättyneensä, että mediamarkkina kuitenkin kasvoi kokonaisuudessaan muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että alalla päästiin yleisesti maltillisiin tuloksiin.

– Media-alalla on opittu elämään markkinatilanteessa. Alalla ei ole yleistä kriisimielialaa, Saarenmaa tulkitsee digimurroksessa elänyttyä alaa.

Saarenmaan mukaan pienestä kasvusta ei voi sanoa mitään pysyvämpää. Televisiopuolella maksu-tv:n osuus kasvoi aavistuksen ja ohitti mainosmyynnistä saadut tuotot.

Viime vuosi oli edellistä parempi erityisesti kirja-alalla, jossa kokonaismyynti kasvoi kolmekymmentä miljoonaa euroa, joka vastasi kuuden prosentin lisäystä.

Myös elokuvissa ja harvemmin ilmestyvillä tilatuilla sanomalehdillä oli hienoista kasvua.

Vahvistuva euro voi heikentää euroalueen talouskasvua ensi vuonna

Salkunrakentaja - Pe, 24/11/2017 - 10:17
Torstaina teemoja markkinoilla olivat tuoreet ostopäällikköindeksiluvut euroalueelta ja euron kehitys suhteessa dollariin.

EK:n lausunto sote-valinnanvapauslakiin

EK - Pe, 24/11/2017 - 10:12

EK:n lausunto sote-valinnanvapauslakiin

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Lehdet hiipuvat, nettimainonta kasvaa

MTV3 - Pe, 24/11/2017 - 10:01
Suomen joukkoviestintämarkkinat kehittyivät viime vuonna tuttuun tapaan, kertoo Tilastokeskus. Sanomalehti- ja aikakauslehtimarkkinoilla otettiin takapakkia, mutta nettimainonta kasvoi reippaasti.

Valinnanvapauslaki on sote-uudistuksen välttämätön osa

EK - Pe, 24/11/2017 - 09:50

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää lausuntokierroksella olevaa uutta valinnanvapauslakia tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sote-uudistuksen tavoitteena pitää olla paremmat palvelut edullisempaan hintaan.

– Asiakkaan oikeus valita sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja on välttämätön osa sote-uudistusta. Valinnanvapaus parantaa palvelujen saatavuutta, edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa menojen kasvun hillinnän, sanoo EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Nykyjärjestelmä on Oksalan mukaan eriarvoinen.

– Hoidon saatavuus ja kustannukset vaihtelevat rajusti maan eri osien välillä, Oksala toteaa.

EK näkee lainsäädäntöluonnoksen valinnanvapauslainsäädännöksi kokonaisuutena melko hyvänä. Asiakkaiden, järjestäjien ja erilaisten palvelujen tuottajien oikeudet ja velvollisuudet ovat pääsääntöisesti tasapainossa.

– Valinnanvapaus on toimiva keino kannustaa tuottajia parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua. Valinnanvapauden ansiosta kaikille kansalaisille tulee mahdollisuus valita itselleen sopiva palvelujen tuottaja. Veronmaksajien piikki ei ole auki, koska palvelujen tuottajilla on samankaltaisilla pelisäännöillä määräytyvät korvaukset, asiakasmaksut ja maakuntien tekemät palvelutarpeen arvioinnit, perustelee johtaja Ilkka Oksala.

Erikoislääkärit olennainen osa

Erityisen myönteistä Oksalan mukaan on sote-keskuksen palveluiden täydentäminen erikoislääkäreiden vastaanotto- ja konsultaatiopalveluilla.

– Nykyistä useampi suomalainen saa siten jatkossa tarvitsemansa palvelut siitä keskuksesta, johon he ovat listautuneet. Tällöin vältytään nykyisen kaltaiselta potilaiden siirtelyltä terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä, Oksala arvelee.

Lakiluonnospaketissa löytyy myös puutteita. EK ehdottaa esitykseen muutoksia, joilla turvataan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja luodaan tasapuolisia toimintamahdollisuuksia erilaisille tuottajille. Tavoitteen saavuttamiseksi maakuntien päätäntävaltaa tulee rajoittaa. Nykyisten terveydenhuollon palvelusetelien lähes olematon käyttö kunnissa osoittaa hyvin, ettei julkinen sektori käytä tehokkaasti yksityisiä palveluntarjoajia, vaan pyrkii suojaamaan omaan tuotantoaan.

– Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palvelujen saatavuuden varmistamiseksi maakunnille kaavailtua päätäntävalta määrittää valinnanvapauteen sisältyvät palvelut tulee rajoittaa ja täsmentää. Jotta tuottajat saadaan aidosti tasavertaiseen asemaan, tuottajien verotukselliset erot on poistettava ja muutoinkin tasavertaiset kilpailuedellytykset on turvattava, lisää Oksala.

EK:n lausunto on jätetty sosiaali- ja terveysministeriölle. Lausunto tulee aamupäivän aikana nähtäville osoitteessa www.ek.fi/lausunnot

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Yrittäjät tarvitsevat jaksamista tukevia keinoja – Uusi mobiilisovellus

Yrittäjät - Pe, 24/11/2017 - 09:41

Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen Naiset työssä – Yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla -hankkeessa tehdyistä kyselyistä.

– Lähtökohdat kestävälle muutokselle ovat hyvät, sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Kirsi Timonen Työterveyslaitokselta.

– Työkyvyn edistäminen lähtee liikkeelle oman asenteen muutoksesta ja omien tietojen ja taitojen lisääntymisestä. Muutosta edistää lähipiirin kannustus ja vertaisilta saatu tuki.

Palautuminen löytyy ulkoilusta

Naiset työssä -hankkeen kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 80 prosenttia palautuu luonnon, ulkoilun ja liikunnan avulla. Vastanneet yrittäjät työskentelevät kuitenkin keskimäärin 47 tuntia viikossa.

– Kiinnostusta oman työkyvyn edistämiseen näyttää olevan, mutta valitettavasti omasta itsestä huolehtiminen usein unohtuu kiireen ja yrittäjän haasteiden pyörremyrskyssä. Yrittäjät näyttävät kyselyn tulosten perusteella hyötyvän tuesta, hankkeen vastuullinen johtaja, vanhempi asiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitokselta kertoo.

Kyselyvastaajista yli 60 prosenttia oli yksinyrittäjiä ja heillä on vain harvoin järjestettynä vaikkapa työterveyshuollon palveluita. Tuen saaminen jääkin muiden toimijoiden varaan ja on puutteellista.

Työkykyyn kiinnitettävä huomiota

– Kyselytulosten perusteella osallistujat alkoivat muun muassa tietoisesti säädellä työaikaansa, huolehtia tauotuksesta ja mennä nukkumaan aiemmin, kun niiden merkitystä työkyvylle ja yrittämiselle käsiteltiin ryhmissä yhdessä. Kaikki nämä ovat toimia, jotka edistävät työkykyä. Pitkää työpäivää tekevien yrittäjien on tärkeää kiinnittää huomiota työstä palautumiseen, jotta työkyky pysyy hyvänä, jatkaa Salmi.

Naiset työssä -hankkeeseen osallistuneet yrittäjät ottavat aiempaa paremmin oman jaksamisensa huomioon.

– Työpäivän aikana syödään entistä useammin lounas eli huolehditaan omasta jaksamisesta ja tauottamisesta. Liikunnan määrää voisi edelleen lisätä. Hyväkuntoinen kestää rasitusta paremmin ja palautuu työstä nopeammin, kertoo Kirsi Timonen.

Yrittäjät tarvitsevat uudenlaisia jaksamista ja palautumista tukevia keinoja. Työterveyslaitos vastaa tähän tarpeeseen seuraavaksi Palaudu!-mobiilisovelluksella. Maksuttoman sovelluksen käyttäjäksi voi ilmoittautua osoitteessa www.ttl.fi/palaudu.

Työterveyslaitoksen ESR-kehittämishankkeen kyselytutkimukseen vastasi 74 naisyrittäjää Pohjois-Pohjanmaalta. Hankkeen kyselyt toteutettiin vuosina 2015 ja 2017. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset