Live World Indices are powered by Investing.com

The Forex Quotes are powered by Investing.com.

Uutiset

Terveydenhoitajaliitto huolissaan kasvavasta rokotevastaisuudesta

Verkkouutiset - 1 tunti 52 min sitten

Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia, toteaa Suomen Terveydenhoitajaliitto.

Terveydenhoitajaliitto jakaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) huolen rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

Terveydenhoitajaliitto toteaa, että kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi. Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta. Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, sanoo Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki.

Lääkäripalveluyritykset vaatii palvelusetelit budjetteihin jo 2018

Verkkouutiset - 2 tuntia 2 min sitten

Lääkäripalveluyritykset ry kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on käynnistynyt ensi vuoden budjettien valmistelu. Samassa yhteydessä valmistellaan päätettäväksi vuosien 2019 ja 2020 talousarvioiden suuntaviivat. Sote-palvelut edustavat yli 50 prosenttia kuntien budjettimenoista ja näiden menojen kasvupaineet ovat erittäin suuret.

– Kunnissa ei kannata nyt jäädä odottelemaan sote-uudistuksen päätöksiä ja sitä, että tulevaisuudessa sote-palveluiden järjestämisvastuut siirtyvät maakunnille. Jo nyt tulee hyödyntää kaikki mahdolliset keinot palvelutuotannon tehostamiseksi ja palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseksi, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluseteleistä tuli voimaan syksyllä 2009. Palveluseteleiden hyödyntämisestä sote-palveluiden järjestämisessä on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Niiden myötä palveluiden saatavuus on parantunut ja on saatu kustannussäästöjä sen lisäksi, että kansalaisten valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Partanen toteaa, että hyvistä kokemuksista huolimatta palvelusetelijärjestelmiä on hyödynnetty todella vähän. Esimerkiksi terveyspalveluissa palveluseteleitä myönnetään nykyisin vain muutamassa prosentissa julkisen vallan järjestämisvastuulla olevista palveluista.

– Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on hyvin laajasti kannatettu palveluseteleiden käyttöönottoa kansalaisten valinnanmahdollisuuksien ja palveluntuottajien välisen kilpailun lisäämiseksi. Nyt on kunnallisilla päättäjillä näytön paikka. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa palveluseteleiden laajan hyödyntämisen sote-palveluissa, muistuttaa Partanen.

Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

– Ei kannata jäädä odottamaan suurta sote-uudistusta vaan ottaa palvelusetelijärjestelmiä laajasti käyttöön jo vuosina 2018 ja 2019. Kuntasektori voisi hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa, ehdottaa Partanen.

"Kiinteistöveron maksajien kantokyky ei ole loputon" – veron tuotto kasvanut yli 40 prosenttia tällä vuosikymmenellä

MTV3 - 2 tuntia 19 min sitten
Kiinteistöalan etujärjestöt Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto varoittavat kiinteistöveron jatkuvasta korottamisesta.

Suomen EU-jäsenyys oli etujärjestöjen yhteisponnistus

Verkkouutiset - 2 tuntia 31 min sitten

Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etujärjestöjen roolin Suomen EU-jäsenyydessä.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja luotaa integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjoja ja toimintaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

‒ Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuonna 1995 on ollut tärkein ulkopoliittinen päätös toisen maailmansodan jälkeen. Se ei ollut pelkästään presidentti Mauno Koiviston ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen ratkaisu tai Esko Ahon (kesk.) hallituksen hanke. Se oli mitä suurimmassa määrin myös etujärjestöjen yhteinen ponnistus, Olli Korhonen toteaa väitöstiedotteessaan.

Väitöstutkimus korostaa, että sekä elinkeinoelämän etujärjestöt että palkansaajakeskusjärjestöt jatkoivat 1980- ja 1990-luvuilla integraatiopolitiikkansa pitkää linjaa ja ajoivat määrätietoisesti tiiviimpää osallistumista Länsi-Euroopan integraatioon. Etujärjestöjen saumaton integraatioyhteistyö huipentui voitokkaassa vaalikampanjassa EU-kansanäänestyksen alla.

Korhonen toteaa, että virkistyttyään 1980-luvun puolivälissä länsi-integraatio palasi verraten samanaikaisesti etujärjestöjen toimintaan.

Elinkeinoelämän etujärjestöjen ja palkansaajakeskussaajajärjestöjen integraatiopolitiikassa taloudelliset tavoitteet olivat keskeisiä. Järjestöt pyrkivät turvamaan yrityksille kunnon kilpailuaseman, erityisesti suhteessa ruotsalaisyrityksiin.

‒ EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet olivat etujärjestöille toissijaisia, mutta eivät merkityksettömiä, Korhonen toteaa.

Merkittäviä muutoksia Suomen elinkeinoelämässä

‒ Kymmenvuotisjakso vuoden 1984 Luxemburgin julistuksesta kansanäänestyssyksyyn 1994 oli historian käännevaihe. Euroopan poliittinen järjestelmä mullistui Neuvostoliiton ja koko itäblokin kadotessa, Korhonen sanoo.

Suomen elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia, kun länsi-integraatiokehityksen kanssa samanaikaisesti suomalainen elinkeinoelämä kansainvälistyi voimakkaasti, idänkauppa hiipui, teknologian merkitys tuotantoelämässä kasvoi ja viennin rakenne muuttui.

Bulkkituotteiden viejämaa muuttui korkean teknologian viejäksi.

‒ Kehitys kiteytyi Suomen valtiontalouden vertauskuvaksi nousseessa Nokia-yhtiössä. Nokia ja muut erityisesti vientikauppaa käyneet yritykset tarvitsivat pidemmälle menevää integraatiota. Suuryritysten vaikutus etujärjestöjen ja koko valtakunnan integraatiopolitiikkaan oli ilmeinen, Korhonen toteaa.

Jäsenyyspäätös poikkesi aiemmista integraatiopäätöksistä

Tutkimuksen mukaan kaksivaiheinen EU-jäsenyyspäätös poikkesi merkittävästi Suomen aiemmista integraatiopäätöksistä.

‒ Enää ei riittänyt, että tasavallan presidentti kannatti ratkaisua, vaan kansa oli saatava integraatiotavoitteiden taakse. Kun ulkopoliittinen johto oli päättänyt hakea Euroopan unioniin, äänestäjät saivat päättää jäsenyydestä. Etujärjestöt vaikuttivat molempiin vaiheisiin, usein julkisuuden kautta ja keskenään yhteistyössä.

Korhonen toteaa, että huolimatta pitkäjänteisestä työstä länsi-integraation puolesta matalan politiikan tasolla, etujärjestöt noudattivat julkisuudessa virallista ulkopolitiikkaa, korkeaa politiikkaa. Neuvostoliiton linjauksia seuraillut, varovaiseksi luonnehdittu ulkopolitiikka muodosti kehykset matalalle politiikalle aina syksyyn 1991 saakka.

Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö

Väitöstutkimus nostaa esille myös sen, että etujärjestöjen integraatioyhteistyötä tekivät muutkin kuin työmarkkinaosapuolet: myös Keskuskauppakamari ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiot edistivät etujärjestöjen integraatiotavoitteita.

Lisäksi vakiintuneiden etujärjestöjen rinnalla niin sanotut Eurooppa-ryhmät olivat nostamassa integraatiota julkiseen keskusteluun.

‒ Ryhmät työskentelivät tavoitteellisesti integraation ja viime kädessä EU-jäsenyyden puolesta. Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö, sillä 1970-luvulla vastaavat toimijat vastustivat EEC-vapaakauppasopimusta. Keskeisistä etujärjestöistä vain maataloustuottajien keskusjärjestö MTK vastusti Euroopan unioniin liittymistä, Korhonen sanoo.

VTM, VT, eMBA Olli Korhosen väitöskirja Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä tarkastetaan perjantaina 25. elokuuta Turun yliopistossa.

Eversti vasemmistoarvostelusta: Miten voi pitää vääränä sitä, että harjoitellaan Suomeen hyökkäämisen torjuntaa?

Verkkouutiset - 2 tuntia 54 min sitten

Martti J. Kari ihmettelee Esko Seppäsen kritiikkiä USA:n A-10 -koneiden harjoittelusta.

Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja ja entinen Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen kirjoittaa Puheenvuorossa otsikolla Suomen puolustus- ja hyökkäysvoimat.

Esko Seppänen arvostelee parhaillaan tapahtuvaa USA:n A-10 Thunderbolts -lentokoneiden harjoittelua Suomen ilmatilassa. Seppäsen mukaan kyseiset koneet on tarkoitettu USA:n hyökkäysluonteiseen toimintaan vihollisen maavoimia vastaan.

Twitterissä puolustusvoimien tiedustelulaitoksen apulaisjohtajalla eversti Martti J. Karilla on lakoninen kommentti kirjoituksesta.

– A-10 tuhoaa panssarivaunuja. Mietin niiden motiiveja, joiden mielestä Suomeen hyökkäävien vaunujen torjunnan harjoittelu on väärin, Martti J. Kari kirjoittaa twiitissään.

Hänen mukaansa "koneet eivät ole se itseisarvo vaan niiden kantama rauta, jolla maahanhyökkääjä saadaan tarvittaessa pysäytettyä".

– A-10 on taktisen tason kone. Ei kannata vetää ko. koneen harjoittelusta johtopäätöksiä (jollei välttämättä halua "värittää"), hän totesi aiemmin.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">A-10 tuhoaa panssarivaunuja. Mietin niiden motiiveja, joiden mielestä Suomeen hyökkäävien vaunujen torjunnan harjoittelu on väärin.</p>&mdash; Martti J Kari (@maraj60) <a href="https://twitter.com/maraj60/status/897686657134194690">August 16, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="en" dir="ltr">A-10 Thunderbolts of the <a href="https://twitter.com/175thWing">@175thWing</a> and F/A-18 Hornet multirole fighters of the Finnish Air Force in the Finnish airspace on August 15th <a href="https://t.co/XIDEolK6zP">pic.twitter.com/XIDEolK6zP</a></p>&mdash; Ilmavoimat (@FinnishAirForce) <a href="https://twitter.com/FinnishAirForce/status/897817303546548225">August 16, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Onko vahva euro jo ongelma, OP:n strategi Antti Saari?

Talouselämä - 3 tuntia 1 min sitten
Euro on vahvistunut alkuvuoden aikana yli kymmenen prosenttia suhteessa dollariin ja ruplaan.

USU: Kiinalaisten viisumeissa Suomeen hurja kasvu

Verkkouutiset - 3 tuntia 13 min sitten

Kiinalaisten matkailijoiden määrä Suomeen jatkaa nopeaa kasvuaan. Uutissuomalaisen mukaan viisumimäärissä mitattuna Kiina on jo toiseksi suurin maa heti Venäjän jälkeen.

Suomen Kiinan-edustustoihin jätettiin viime vuonna yhteensä 28 454 viisumihakemusta. Erityisen suurta kasvu on ollut Pekingin alueella, konsuli Minna K. Niemi konsuli- ja kansalaispalveluista kertoo Uutissuomalaiselle.

Myös suunnitelmissa ollut lentoliikenteen lisääntyminen Kiinan ja Suomen välillä toisi maahan entistä enemmän kiinalaisturisteja.

Suomi ja Kiina allekirjoittivat keväällä yhteisymmärryspöytäkirjan lentoliikenteestä ja uusista lentoreiteistä.

– Mahdolliset muutokset lentoreiteissä lisäävät todennäköisesti viisumimääriä. Edustustot seuraavat tarkkaan viisumimäärän kehittymistä ja tekevät tarvittaessa lisärekrytointeja henkilöstöönsä, Niemi sanoo.

Ulkoministeriössä varaudutaan kiinalaiseen viisumisumaan aloittamalla pilottihanke, jossa kokeillaan sähköistä paikkariippumatonta viisumikäsittelyä Kiinassa ensi vuoden aikana. Se tarkoittaisi, että Kiinassa jätetyt viisumihakemukset voitaisiin käsitellä myös ulkoministeriön maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa Kouvolassa samaan tapaan kuin nyt tehdään venäläisten viisumien kanssa.

Tämän vuoden tammikuussa kiinalaiset yöpyivät Suomessa yli 28 000 vuorokauden verran, mikä oli 160 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Vuoden 2015 aikana kiinalaisyöpymisten määrä oli jo 182 000, jossa kasvua vuoteen 2014 oli 41,2 prosenttia.

Suomalaisesta Afganistanissa siepatusta videoita netissä

Verkkouutiset - 3 tuntia 20 min sitten

Sosiaalisessa mediassa on jälleen julkaistu video, joka liittyy Kabulissa Afganistanissa toukokuussa siepattuun suomalaiseen.

– Suomi tuomitsee sieppauksen ja siihen liittyvän rikollisen kiristyksen jyrkästi. Suomi vaatii siepatun suomalaisen välitöntä vapauttamista, toteaa ulkoasiainministeriö tiedotteessaan.

Ministeriö muistuttaa, että verkkoon ladatut videot ovat rikoksentekovälineitä. Viranomaiset pyytävät, ettei videoita tai mitään muuta sieppaukseen liittyvää materiaalia levitetä julkisuudessa.

– Kaikki julkisuus voi vaarantaa siepatun hengen ja vaikeuttaa tilanteen hoitamista. Viranomaiset tekevät kaikkensa siepatun turvaan saamiseksi, ulkoasiainministeriö vakuuttaa.

Ministeriön mukaan tilanteen selvittämiseen, henkilön turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvistä syistä yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Tämä koskee niin henkilöitä, tapahtumia kuin viranomaistyötä. Myös siepatun läheiset toivovat yksityisyyttä.

Kokoomuksen Outi Mäkelä: Ay-liike ja vasemmisto ovat protektionismin suurimpia moottoreita

Verkkouutiset - 3 tuntia 30 min sitten

Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Ammattiyhdistysliike on toistaiseksi suhtautunut ehdotukseen kielteisesti. Työnantajan on nykykäytännön mukaan osoitettava rekrytoidessaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Outi Mäkelän mukaan työperäinen maahanmuutto korjaisi ikäjakauman vääristymää ja vastaisi huoltosuhteen heikkoon kehitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen tulee vuosittain noin 6 000 työntekijää Euroopan ulkopuolelta.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön. Tarveharkinnan lupaprosessi kestää usein yli neljä kuukautta, mikä on lähes aina yrityksille liian pitkä aika.

– Monet startupit ja kasvuyritykset tuskailevat osaajapulan takia. Työperäinen maahanmuutto on vapaampaa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, hän sanoo.

Mäkelän mukaan olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä.

– Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen, hän toteaa.

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) ilmoitti tiistaina vastustavansa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa. Elorannan mielestä muutos heikentäisi työntekijöiden palkkakehitystä.

– On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä, Mäkelä summaa.

Presidentillä ja Saksan liittokanslerilla puhelinkeskustelu useista aiheista

Verkkouutiset - 3 tuntia 33 min sitten

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Angela Merkelin kanssa ajankohtaisista asioista.

Presidentin kanslian tiedotteen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa puhelimessa keskiviikkona.

Keskustelussa käsiteltiin muun muassa Itämeren lentoturvallisuusaloitteen käsittelyä Nato–Venäjä-neuvostossa ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n Itämeri-työryhmässä.

Lisäksi presidentti ja liittokansleri tiedotteen mukaan keskustelivat Arktisen neuvoston toimintamahdollisuuksista esimerkiksi mustan hiilen torjumisen suhteen sekä Ukrainan kriisistä, Venäjästä ja Normandia-prosessista.

Keskustelussa sivuttiin myös transatlanttisia suhteita. Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.

Netflixin perustajan räväkkä suunnitelma: kuukauden elokuvakäynnit yhden lipun hinnalla

Talouselämä - 3 tuntia 49 min sitten
Netflixin toinen perustaja ja nykyään MoviePass- nimistä startupia johtava Mitch Lowe suunnittelee ideaa, joka avittaisi vaikeuksien kanssa painivia elokuvateattereita.

Kosminen suurennuslasi paljastaa supermassiivisen mustan aukon syöksemässä ainetta avaruuteen

Verkkouutiset - 3 tuntia 53 min sitten

Tähtitieteilijät ovat löytäneet avaruudesta kosmisen linssin, jossa tähtijoukko toimii suurennuslasina paljastaen yksityiskohtia kaukaisen galaksin supermassiivisen mustan aukon tuottamasta plasmasuihkusta.

Kosmisen linssin avulla saadut havainnot ovat tähän mennessä tarkimpia alueista, joissa plasmasuihkun hiukkaset kiihtyvät lähes valon nopeuteen matkalla ulos galaksien keskustasta.

Monikansalliseen tutkimusryhmään kuuluivat Talvikki Hovatta Turun yliopistosta sekä Merja Tornikoski ja Anne Lähteenmäki Aalto-yliopistosta.

Se, että hiukkaset kulkevat aktiivisten galaksien keskustassa olevien supermassiivisten mustien aukkojen suihkuissa lähes valon nopeudella, on tiedetty jo kauan. Säteilyalueita on kuitenkin yleensä voitu havaita vasta kun ne ovat matkanneet useiden valovuosien etäisyydelle mustasta aukosta.

Turun yliopiston tiedotteen mukaan uudet havainnot antavat mahdollisuuden tutkia plasmasuihkujen rakennetta lähellä mustaa aukkoa ja entistä tarkemmin. Havainnoilla saavutettu aiempiin nähden ylivertainen tarkkuus, kaarisekunnin miljoonasosa, vastaa nuppineulan havaitsemista Kuusta.

Tutkimuksessa käytettiin useita eri radioteleskooppeja, yhtenä niistä Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen teleskooppi. Teleskoopit olivat tahoillaan seuranneet aktiivisen galaksin PKS 1413+135 kirkkaudenmuutoksia. Vuonna 2010 Caltechin Owens Valley Radio Observatoryn 40-metrisen teleskoopin havainnoissa näkyi jotain outoa.

– Yleensä näemme aktiivisten galaksien radiosäteilyn kirkastuvan, kun musta aukko syöksee niistä lähteviin hiukkassuihkuihin lisää ainetta, mutta tällä kertaa plasmasuihku näytti kirkastuvan ja himmenevän hyvin symmetrisellä tavalla vuoden kuluessa. Se ei näyttänyt normaalilta kirkkaudenvaihtelulta. Kun sama ilmiö toistui 2015, oli selvää, että jotain erikoista oli tekeillä, Turun yliopiston erikoistutkija Talvikki Hovatta kertoo.

Hovatta on työskennellyt Owens Valleyn teleskoopilla ja vuodesta 2011 vastannut sen havainnoista myös palattuaan takaisin Suomeen, ensiksi Metsähovin radiotutkimusasemalle ja sittemmin Turun yliopistoon.

Metsähovin radiotutkimusaseman havainnoilla oli suuri rooli ilmiön luonteen selvittämisessä.

– Huomasimme, että sama symmetrinen kirkkaudenmuutos näkyi myös Metsähovin havainnoissa, jotka on tehty eri radiotaajuudella kuin Owens Valleyn havainnot. Tämän perusteella on todennäköistä, että kirkkaudenmuutos syntyy, kun pienet säteilyalueet plasmasuihkussa kulkevat gravitaatiolinssin takaa, Hovatta sanoo.

Metsähovin radiotutkimusaseman havainto-ohjelmasta vastaava dosentti Merja Tornikoski kertoo, että Metsähovin tulokset olivat tutkimuksen kannalta oleellisia kahdestakin eri syystä.

– Metsähovissa on kerätty aktiivisten galaksien muuttuvuusdataa jo yli 40 vuoden ajan, ja tuloksissamme näkyi sama ilmiö kuin Owens Valleyn havainnoissa. Kun nyt analysoimme tarkemmin tuloksiamme, löysimme samanlaisen symmetrisen kirkastuman myös jo vuosilta 1993 ja 2000, Tornikoski sanoo.

Tornikosken mukaan ilmiön ymmärtämisen kannalta tärkeää oli sekin, että Metsähovin havaintojen korkeammilla radiotaajuuksilla tapahtuma on samanaikainen kuin Owens Valleyn matalammalla taajuudella. Sekä symmetrisyys että samanaikaisuus selittyvät parhaiten tällaisella gravitaatiolinssimallilla.

Tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on myös itse gravitaatiolinssi, mikä on todennäköisesti tähtijoukko, joka sijaitsee aktiivisen galaksin ja Linnunradan välissä olevassa spiraaligalaksissa. Linssin massa on noin 1 000–10 000 auringon massaa, kun yleensä havaitut linssit ovat joko yksittäisten tähtien tai kokonaisten galaksien aiheuttamia.

– Radiohavaintojen avulla voidaan siis mahdollisesti myös tutkia tällaisia keskikokoisia gravitaatiolinssejä, joita on vaikea muuten havaita kaukaisesta maailmankaikkeudesta, Tornikoski sanoo.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tutkia aktiivista galaksia PKS 1413+135 pitkäkantainterferometrian avulla. Siten plasmasuihkusta voidaan muodostaa tarkka radiokuva yhdistämällä useita eri radioteleskooppeja yhdeksi suureksi teleskoopiksi.

– Näiden havaintojen avulla on mahdollista nähdä linssin aiheuttama radiosäteilyn vääristymä kaarena ja samalla vahvistaa, että havaittu ilmiö on gravitaatiolinssin aiheuttama, Hovatta sanoo.

Myös Metsähovin radiotutkimusasema osallistuu näihin havaintoihin. Jos Owens Valleyn ja Metsähovin tulevissa havainnoissa nähdään uusi symmetrinen kirkkaudenmuutos, myös maailman tarkin millimetrialueen instrumentti ALMA alkaa seurata kohteen kirkkautta 345 GHz radiotaajuudella.

Tutkimusryhmää johti emeritusprofessori Anthony Readhead California Institute of Technology:stä. Tulokset on julkaistu kahdessa artikkelissa The Astrophysical Journal -lehdessä.

Lasten yleisin viikkoraha on viiden euron seteli

Verkkouutiset - 4 tuntia 7 min sitten

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista lapsista saa viikko- tai kuukausirahaa.

Vain neljäsosa 7–17-vuotiaista lapsista ei saa käyttörahaa vanhemmiltaan ollenkaan. Alakoululaisilla yleisin viikkoraha on viisi euroa kun taas yläkouluikäisillä keskimääräinen viikkoraha on 9–15 euroa.

– Yleisesti kaikille sopivaa rahasummaa viikkorahaksi on vaikea sanoa, koska se riippuu siitä, mitä kaikkea viikko- tai kuukausirahoilla pitää itse hankkia. Jos nuoren pitää esimerkiksi ostaa vaatteensa itse, on tarvittava rahamäärä luonnollisesti suurempi, tutkimuksen teettäneen Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi.

Viikko- tai kuukausiraha maksetaan Suomessa edelleen käteisenä etenkin pienemmille lapsille. Yli 80 prosenttia 6–11-vuotiaista lapsista saa viikko- tai kuukausirahansa ainoastaan käteisenä.

Sen sijaan yli puolet 12–17-vuotiaista lapsista saa viikko- tai kuukausirahansa ainakin osittain tilisiirtona. Suomessa käteisen suosio viikkorahoissa on selvästi muita Pohjoismaita suurempaa.

– Viikkoraha on lapselle hyvä tapa harjoitella rahankäyttöä. Pienillä lapsilla käteinen raha on konkreettinen keino harjoitella rahan arvoa ja säästämistä. Pankkikortit yleistyvät lapsilla nopeasti 12 ikävuodesta ylöspäin, jolloin voi olla järkevää että myös viikko- tai kuukausiraha maksetaan tilille, Kärkkäinen sanoo.

Tytöiltä vaaditaan poikia enemmän kotitöitä

Puolet kouluikäisten lasten vanhemmista on sitä mieltä, että lasten täytyy osallistua kotitöihin saadakseen viikko- tai kuukausirahaa. Tytöiltä osallistumista kotitöihin edellytetään hieman useammin kuin samanikäisiltä pojilta.

Säännöllisen viikko- tai kuukausirahan lisäksi noin puolet 7–17-vuotiaista lapsista saa rahapalkkion hyvistä arvosanoista. Keskimääräinen palkkio hyvästä arvosanasta on viisi euroa.

Suomessa hyvistä arvosanoista palkitseminen on huomattavasti muita Pohjoismaita yleisempää. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa harvempi kuin joka viides kouluikäinen lapsi saa rahapalkkion hyvistä arvosanoista.

– Olin yllättynyt, kuinka yleistä hyvistä arvosanoista palkitseminen Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kotitöiden vaatiminen viikkorahan vastineeksi on puolestaan hieman kaksijakoinen asia. Taloudelliset kannustimet toki toimivat myös nuorilla, mutta lapsena olisi myös hyvä oppia, että kaikkien tulisi osallistua kotitöihin ilman erillistä palkkiota, Kärkkäinen sanoo.

Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina YouGov 24.4.-7.5.2017 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1009 suomalaista, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Vastaava kysely toteutettiin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa huhti-toukokuussa.

Rahan lainaaminen ystävälle tai perheenjäsenelle

Salkunrakentaja - 4 tuntia 11 min sitten
Moni meistä on ollut tilanteessa, jossa hyvä ystävä tai perheenjäsen pyytää rahaa lainaksi. Läheisten pyynnöille on usein vaikea sanoa ei.

Unohda isot sähköautotuet – Bernerin raporttiluonnos ohjaisi liikenteen päästövähennyksiin 16 miljoonaa euroa

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 12 min sitten

Sähköautotuet ja autoilun verotus ovat nousemassa jälleen uutisotsikoihin, kun liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä sorvaa ehdotusta liikenteen päästövähennyksien toteuttamisesta.

Hallitus- ja oppositiopuolueiden kansanedustajista koostuvan työryhmän tavoitteena on laatia perjantaihin mennessä suunnitelma siitä, miten Suomi puolittaa liikenteen päästöt vuosien 2005–2030 välisenä aikana.

Jo etukäteen on ollut tiedossa, että suurin osa päästövähennyksistä hoidetaan lisäämällä tuntuvasti uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä tieliikenteessä.

Ylen tietojen mukaan työryhmä on biopolttoaineiden lisäksi käsitellyt ainakin sähkö- ja kaasuautojen mahdollista hankintatukea, latauspisteiden rakentamisen vauhdittamista valtion toimilla, ruuhkamaksuja sekä autoilun verotusta (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero).

Meheviä sähköautotukia odottavat joutuvat todennäköisesti pettymään. Ylen tietojen mukaan väliraportin luonnoksessa ehdotetaan 16 miljoonan euron vuotuista pottia liikenteen päästövähennyksiin yhteensä.

Summa käytettäisiin siis kaikkiin liikenteen päästövähennyksiin, ei yksin sähkö- ja kaasuautoilun tukemiseen. Keskiviikkona oli vielä auki, miten rahat jaettaisiin.

Summa voi vielä elää loppuraportin valmistumisen myötä, mutta on selvää että, mittaviin hankintatukiin se ei riitä.

Summa otettaisiin tiettävästi energia- ja ilmastostrategian toteutukseen varatuista rahoista. Hallitus ohjasi kevään kehysriihessä 25 miljoonaa euroa vuodessa sähkö- ja kaasuautoilun edistämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja puurakentamiseen vuosille 2018–2021.

Hallitus on jo aiemmin linjannut energia- ja ilmastostrategiassa, että Suomen teillä pitäisi olla vähintään 250 000 sähkö- ja kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Ismo Pekkarinen / AOP Isot veroratkaisut myöhemmin?

Ylen tietojen mukaan autoilun verotus on herättänyt intohimoja työryhmässä. Esillä on ollut esimerkiksi valtiovarainministeriön kannattama ajatus, jonka mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin leikata korottomalla polttoaineveroja nykykaavailuja enemmän.

Moni työryhmän jäsen kuitenkin kavahtaa tavallisen autoilijan lompakolla käymistä, sillä autoilu voi kallistua jo hallituksen biopolttoainelinjauksen myötä.

Myös autoveron osalta väliraportin sanamuodot voivat jäädä ympäripyöreiksi. Päättäjien tuoreessa muistissa on tammikuinen farssi: Liikenne- ja viestintäministeriön esitys autoilun verotuksen radikaalista laskemisesta johti autokaupan hetkelliseen lamaantumiseen.

Samassa rytäkässä kaatui kunnianhimoinen hanke Suomen tieverkon yhtiöittämisestä.

Toisaalta puolueryhmät eivät halua lyödä verolinjauksia lukkoon ennen kuin työryhmä on käsitellyt intohimoja herättävät väylärahat. Esimerkiksi teiden korjausvelan hoitaminen linjataan vasta ensi vuoden helmikuussa julkaistavassa loppuraportissa.

Verolinjaukset voivat jäädä vaisuiksi myös siksi, että hallituspuolueet Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaista irtautunut Uusi vaihtoehto, pitävät mielellään verolinjaukset omissa näpeissään.

Derrick Frilund / Yle Väliraportin aikataulu auki

Alun perin työryhmän tavoitteena on ollut julkaista väliraportti perjantaina 18. elokuuta. Poliittisen sovun löytyminen yli puoluerajojen on kuitenkin osoittautumassa jälleen vaikeaksi.

Ylen tietojen mukaan työryhmä ei päässyt sopuun väliraportin lopullisesta versiosta viimeisessä kokouksessaan tiistaina. Osa työryhmän jäsenistä puhui tiistaina jo selväsanaisesti aikalisän tarpeesta. Puheenjohtajana toimiva Berner piti vielä tiistaina kiinni aikataulusta.

– Kyllä työryhmä tavoittelee väliraportin valmistumista 18.8. mennessä, Berner vastasi lyhyellä sähköpostiviestillä Ylelle tiistaina.

Keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrottiin STT:lle keskiviikkona, että puolueet eivät välttämättä pääse sopuun määräajassa.

Työryhmän työ jatkuu joka tapauksessa ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Loppuraportissa työryhmän on määrä linjata väyläverkon rahoitusta, liikenteen automaatiota ja digitaalisten palveluiden edistämistä.

Kysely: Palvelumuotoilun kysyntä ja merkitys kasvussa Suomessa

Talouselämä - 4 tuntia 31 min sitten
Yritykset aikovat hyödyntää palvelumuotoilua kehityshankkeissaan aiempaa enemmän, paljastuu it-palveluyhtiö CGI:n tekemästä selvityksestä.

Ruotsissa nousi raivo, vangit kantelivat liian karkeasta wc-paperista

Verkkouutiset - 4 tuntia 42 min sitten

Ruotsalaisvangit valittivat oikeusasiamiehelle paperin huonosta laadusta.

Västeråsin lähellä sijaitsevan Salbergan vankilan vangit kertovat saavansa nykyään vähemmän ja huonompilaatuista wc-paperia viime vuonna tapahtuneen jakelumuutoksen jälkeen.

Aikaisemmin vangit hakivat haluamansa määrän paperirullia varastosta. Ruotsin oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun mukaan vangit saavat muutoksen jälkeen vain kaksi rullaa viikossa, kertoo The Local viitaten SVT:hen.

– Uusi wc-paperi on karkeaa, epämukavaa ja yksikerroksista, kantelussa todetaan.

– Vankilassa pitää syödä tarjolla olevaa ruokaa. Tämä yhdistettynä stressiin ja huoliin aiheuttaa vatsavaivoja, mikä voi puolestaan johtaa lisääntyneeseen tarpeeseen käydä wc:ssa ja käyttää wc-paperia.

Vankien mukaan vartija oli sanonut, että vankien "pitää vain käydä tarpeillaan vähemmän". Kantelu on aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Anne Berner tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat

Verkkouutiset - 5 tuntia 2 min sitten

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kutsunut kuljetusliittojen puheenjohtajat keskustelemaan rautateiden henkilöliikenteessä toteutettavista uudistuksista.

Tapaaminen järjestetään 23. elokuuta.

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Ministeri Anne Bernerin mukaan uudistus toimeenpannaan hallitusti ja vaiheittain hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

– Pidän erittäin tärkeänä, että hallituksen rautatiepäätösten toimeenpano tehdään hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Haluankin keskustella uudistuksesta kuljetusliittojen kanssa ennen kuin kilpailun avaamisen toimeenpanoa aletaan valmistella, hän sanoo.

– Haluan varmistaa, että ammattiliittojen asiantuntemus on käytössämme koko valmistelun ajan, Bernerjatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut useita työryhmiä kilpailun avaamisen jatkovalmisteluun.

Kuljetusliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Ilmailualan Unioni, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ja Rautatievirkamiesliitto RVL.

Kiiran metsätuhot keskittyivät eteläiseen Suomeen

Verkkouutiset - 5 tuntia 7 min sitten

Viime lauantain ukkostuulet kaatoivat puuta Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta yli 100 000 kuutiometriä.

Muualta Suomesta ei ole tullut tietoja tuulituhoista. Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan puustoa vahingoittui noin kolmen miljoonan euron arvosta.

Kiira-rajuilman metsätuhot vastasivat suuruusluokaltaan viime vuoden elokuun Rauli-myrskyn tuhoja. Paikallisesti pahinta jälkeä syntyi Orimattilassa, Mäntsälässä, Iitissä, Kuusankoskella, Sipoossa ja Loviisassa.

Metsäkeskus muistuttaa rajuilmassa kaatuneiden puiden korjaamisesta. Jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, velvoittaa metsätuholaki poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden hyönteistuhojen torjumiseksi. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään. Metsänomistaja voi jättää kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi roimasti – yli puolet vaikeasti täytettäviä

Talouselämä - 5 tuntia 14 min sitten
Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi rakennusalan ja kaupan alan toimipaikoissa.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset