Live World Indices are powered by Investing.com

The Forex Quotes are powered by Investing.com.

Uutiset

Tulevan ministerin avautuminen: Koko laji tuntuu jotenkin kreisiltä - mutta nyt järkevältä puuhalta

Verkkouutiset - 6 tuntia 16 min sitten

Keskustan Annika Saarikon mukaan hänestä tuntui etuoikeutetulta ja vastuulliselta, että jotain on saatu aikaan.

Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoitti keskiviikkoiltana pitkän ja avoimen Facebook-päivityksen viime päivien tunnoistaan koskien politiikan tapahtumia.

– Menneen viime viikon aikana politiikan tekeminen on tuntunut järkevältä puuhalta. Sehän ei nimittäin aina tunnu, kun hommat jumittaa ja lisäselvityksen selvitystä vaan tehdään työryhmissä ja joku järkevä juttu ei etene, koska sen esittäjä on vaan jotenkin väärä. Joskus usko horjuu, vaikka oon aika optimistinen ihminen, Annika Saarikko aloitti.

– Mutta nyt on semmoinen tunne just tänään mulla, että jotain on saatu aikaan viime päivinä. Että on etuoikeutettua ja kamalan vastuullista, että voi olla siinä pienenä palana mukana.

– Kyynikot älkää nyt sitten vaivautuko irvailemaan päätösten järkevyydestä. Tai vaivautukaa vaan. Sekin on osa tätä hommaa ja sen koukuttavuuttakin.

Saarikon mukaan päätöksiä ja asioita tapahtuu kun on tarpeeksi tahtoa, yhteistyötä ja kun on pakko.

– Samalla tää koko politiikan laji tietysti tuntuu jotenkin ihan kreisiltä, kun päättäjätyypit valvoo yökausia ja papereista kirjoitellaan 15. versiota ja media sit kuitenkin lähinnä kysyy että tuleeko niitä lisäministereitä vai ei. Ehkä joku asiaa harrastava saa kiinni tunteesta.

Tuleva ministeri kertoo, miten helpottavaa ja ilahduttavaa oli saada ilmoittaa eduskuntaryhmien puheenjohtajille, että apteekkilinjauksissa saatiin sopu.

– Sitäkin sopua joku on moittinut laihaksi, mutta mun mielestä päätettiin sittenkin aika isoista asioista alalla, jossa kehitys muuten on ollut aika hidasta.

Keskustan puoluevaltuustolle hän kertoo saaneensa esitellä hienon työryhmän ensimmäistä luonnosta puolueen periaateohjelmaksi. "Se oli vasta eka luonnos, hirveästi vielä tarvitaan ajatustyötä, mutta idea on kirkastunut".

– Sitten puoliväliriiheen sain tehtävän istua samaan pöytään muun muassa Ben Z:n kanssa ratkomaan pirullisia kannustinloukkuongelmia. Ben on niin hyvä. Mikä ratkaisuhakuisuus, mikä analyyttisyys, mikä älykkyys. Mikä herrasmies. Ja osaaminen. Arvostan. Vaikkei kaikesta olla samaa mieltä, Annika Saarikko kirjoittaa.

– Paljon oli porukalla vaihtoehtoja pöydällä, äärimmäisen kipeitäkin. Kaikki vaikutti kaikkeen, uudistaminen tiettyjen rakenteidemme osalta on kuin kivivuori, jonka työntämiseen ei voimat riitä.

Hänen mukaansa ratkaisu varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta "tuntui ihan oikeasti hyvältä kun uutisissa perheet kiitteli sitä". Samoin kirjattiin sosiaaliturvareformin aloittaminen, johon myös aika voisi vähitellen olla oikeasti kypsä.

– Ylivelkaantuneetkin nousi esiin kunnolla ehkä ekaa kertaa pitkään aikaan. Fiksummat sanoivat meille, että se on Suomen suurimpien ongelmien ihmisryhmä. Niin se taitaa olla.

Lisäksi kansanedustaja kertoo saaneensa aamulla tapaamisessa pohtia kuntoutuskomiteaa, josta odotetaan rohkeaa esitystä syksyllä, että kuntoutuksesta tulisi vihdoin oikea sote-palveluiden arvostettu ja tärkeä lenkki.

– Että tälläsiä. Tänään myös olin täysin nukahtaa yhteen kokoukseen ja huomiselle on puhe hiomatta. Ipadikin katosi hetkeksi. En oo ollut tänä keväänä parhaimmillani, joten tää kaikki ehkä juuri siksikin tuntuu nyt niin hyvältä. Oon kokonaisvaltaisesti nyt enemmän elossa ja toimessa. Hyvä niin.

16-vuotiaan kehittämä haittaohjelma aiheutti tuhoa ympäri maailmaa – nyt napsahti 2 vuoden vankilareissu

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 21:38
Englantilainen teinihakkeri Adam Mudd tienasi alaikäisenä pienen omaisuuden myymällä kehittämäänsä haittaohjelmaa muille kyberrikollisille ympäri maailman.

Kokoomus teki valintansa Helsingin johtopaikoille

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 21:12
Pormestariksi nouseva Jan Vapaavuori kertoo Twitterissä, että apulaispormestariehdokkaaksi on valittu Pia Pakarinen ja valtuustoryhmän puheenjohtajaksi Risto Rautava.

Talouselämä luki Paavo Löppösen uutuuskirjan uusliberalismista: "Ärsyttävä ilmiö karkaa tutkijan käsistä kuin märkä saippua"

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 20:46
Uusliberalismia on tekijän mukaan kä
sitelty Suomessa lähinnä viime vuosikym
menien ilmiönä. Ideologia syntyi kuitenkin 
jo 1930-luvulla, vastareaktioksi kaikelle
 valtiojohtoiselle talousajattelulle.

Kootut selitykset

Piksu: Kevyttä - Ke, 26/04/2017 - 20:08

Tokmannin kesämallistoa?

Aika ajoin yritysjohdon pitää antaa koottuja selityksiä siitä, miksi tulos oli sellainen kuin oli. Tässä puuhassa korostuu liikesalaisuuksien merkitys sekä selittelyn tarve ja omat virheet unohtuvat tai ne ainakin halutaan lakaista maton alle.

Tokmannin tulos ei ollut hyvä ja mikä olennaisempaa, se oli odotuksia huonompi. Lisää spekulaatiota tuo tj:n vaihtuminen.

Kuitenkin tulosjulkistuksen selitys lämpimästä talvesta naurattaisi, jos tässä vain tarkenisi nauraa. Kevään juhlaa odotellessa ainakaan minä en muista, että talvi olisi ollut Etelä-Suomessa sen lämpimämpi kuin mitä ne nyt yleensä ovat viime aikoina olleet.

Jos Tokmanni käyttää 100 v. vanhoja säätilastoja, olisi ehkä hyvä uskoa, ettei lumikenkien menekki Helsingissä palaa entisiin lukemiin. Edelleen olisi hyvä ymmärtää, että asutuksen painopiste on valunut etelään. ”Ennen vanhaan” talvet olivat siksikin kylmempiä, että niitä vietettiin Kainuussa ja nykyään Suomenlahden rannikolla.

Google maksoi suomalaiselta huijatut rahat takaisin – syy jäi epäselväksi

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 20:06
Yllättävä luottokorttimaksu, kummallisia maksusuorituksia Googlen nimissä... Paula Makkosen luottotililtä katosi maksuvälinepetoksen myötä rahaa, jota luottoyhtiö ei suostunut korvaamaan. Lopulta korvaus tuli, mutta yllättävältä taholta.

Pohjoiskorealaiset sotilaat jäivät alakynteen, seitsemän loikkaria pahoinpiteli ja varasti aseet

Verkkouutiset - Ke, 26/04/2017 - 19:50

Pohjois-Korean rajavartijoita on nykyään vaikea lahjoa, koska valtion viranomaiset valvovat heitä tiukemmin.

Kolmen perheen muodostama seitsemänhenkinen ryhmä nujersi pohjoiskorealaiset rajavartijat ja anastivat heidän aseensa, kun ryhmä pakeni 15. huhtikuuta Tumenjoen yli Kiinaan, kertoo Radio Free Asia.

Pohjoiskorealaisloikkarit ovat kotoisin Pohjois-Hamgyŏngin maakunnassa sijaitsevasta pienestä kylästä, joka on lähellä Kiinan rajaa.

Pako tapahtui edesmenneen Pohjois-Korean johtajan Kim Il-Sungin 105-vuotissyntymäpäivänä, jolloin turvallisuusjärjestelyt olivat kireät.

– Kolmen perheen jäsenet pahoinpitelivät rajavartijat ja loikkasivat, nimettömänä esiintyvä lähde kertoo.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, loukkaantuivatko rajavartijat. Myöskään loikkareiden olinpaikasta ei ole tietoa.

– Loikkauksen jälkeen turvallisuuspalvelut ja Musanin alueen rajavartiosto kielsivät asukkaiden liikkumisen ja ilmoittivat Kiinalle tapahtuneesta. Rajan yli Kiinaan lähetettiin myös tutkintaryhmä, jonka tarkoituksena on pidättää loikkarit.

Viranomaiset ovat alkaneet valvoa tiukemmin rajavartijoita, jotka aikaisemmin ottivat vastaan lahjuksia ja katsoivat loikkauksia sormiensa läpi. Nykyään rajavartijoita rangaistaan ankarasti lahjusten vastaanottamisesta.

– Monet asukkaat ovat päättäneet loikata ilman rajavartijoiden apua tiukempien turvatoimien ja ydinsotaan liittyvien huhujen vuoksi. Monet kokevat, että he saattavat muussa tapauksessa kuolla avuttomina. Tällainen ajattelu johti vartijoiden ja seitsemänhenkisen ryhmän välikohtaukseen rajalla, toinen lähde kertoo.

Tilanne Korean niemimaalla on kiristynyt. USA:n ja Pohjois-Korean välit ovat olleet poikkeuksellisen jännittyneet viime viikkoina.

Pohjois-Korea on viime aikoina uhkaillut sotilaallisesti Yhdysvaltoja. Yhdysvaltain ydinsukellusvene USS Michigan saapui tiistaina Etelä-Koreaan. Alus on aseistettu muun muassa Tomahawk-risteilyohjuksilla.

Sukellusveneen on tarkoitus liittyä lentotukialus USS Carl Vinsonin johtamaan laivasto-osastoon, jonka odotetaan saapuvan alueelle tällä viikolla. Näin Yhdysvallat näyttää voimaansa.

Kyseessä on Yhdysvaltain vastatoimet Pohjois-Korean ydinaseohjelmalle. YK on määrännyt Pohjois-Korealle uusia pakotteita, mikä on kasvattanut pelkoja maan uusista ydinase- ja ohjustesteistä.

Pohjois-Korea on ampunut tänä keväänä useita testiohjuksia mereen Japanin talousvyöhykkeelle.

Tekes: Määrärahojen lisäys paikkaa vain osittain aiempia leikkauksia

Yrittäjät - Ke, 26/04/2017 - 19:30

– Tässä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa on hyvä, että yritysten innovaatiotoimintaan saadaan lisää panostuksia. Tämä toimenpide ei kuitenkaan riitä kattamaan aukkoa, joka on syntynyt innovaatiorahoitukseen viime vuosina”, sanoo teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

– Suomen uudistumisen vuoksi on hyvin tärkeää, että satsataan voimakkaasti kaikkien alojen uudistumiseen. Siksi on erinomaista, että hallitus aikoo vielä perata koko yritystukijärjestelmää. Säilyttäviä, ja jopa kansantaloudellisesti vahingollisia yritystukia täytyykin kääntää uudistamisen suuntaan eli yritysten innovaatiorahoitukseen. Näin saataisiin lisää panoksia orastavan kasvun kiihdyttämiseen, Soini sanoo.

Tekesin avustusvaltuuksista leikattiin viime vuonna kolmasosa, ja tämä on heikentänyt tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Esimerkiksi yritysten ja tutkimusryhmien verkottuminen on vähentynyt neljänneksellä, ja tutkimusprojektien määrä on supistunut yli kolmanneksella.

Hallitus osoitti Tekesin lisärahoituksen kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin.

Tekes on valmistellut yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuuteen erityistä kasvumoottorimallia, jolla tavoitellaan uusia merkittäviä, vähintään miljardin euron liiketoimintaan tähtääviä ekosysteemejä tulevaisuuden kasvualoille – samaan tapaan kuin jo esimerkiksi autonomisten laivojen kehittämisen ympärille on kehittymässä.

Kasvumoottoreilla kaavailtiin saatavaksi aikaan uutta liiketoimintaa vähintään 10 miljardilla euroa ja kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Hallituksen osoittamalla pääomarahoituksella kasvumoottoreihin voidaan Tekesin mukaan satsata lähinnä pilotointihankkeisiin.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

USA:n valtiovarainministeri vahvistaa: Trump esittää yritysveron laskua 15 prosenttiin – "Suurin verouudistus Yhdysvaltain historiassa"

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 19:19
Veronalennus aiheuttaisi liittovaltiolle jopa yli 2 000 miljardin dollarin tulonmenetykset.

Kevytyrittäjyys murroksessa – myös Eezy.fi-laskutuspalvelu lopettaa työeläkemaksujen perinnän: "Haastavaa ollut meillekin"

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 19:02
Eläketurvakeskuksen ilmoitus tuli Eezy.fi-palvelulle yllätyksenä. He luulivat tilanteen muuttuvan vasta syksyllä.

HUS lopettaa Kätilöopiston sairaalan käytön

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 18:34
Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) siirtää toiminnot pois Kätilöopiston sairaalasta sisäilmaongelmien vuoksi.

Pia Pakarinen ja Risto Rautava Helsingin kokoomusvalinnat

Verkkouutiset - Ke, 26/04/2017 - 18:20

Pääkaupungin suurin valtuustoryhmä teki lisää kärkivalintoja.

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusvaltuutettujen ryhmä valitsi keskiviikkona Pia Pakarisen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavaksi apulaispormestariehdokkaakseen.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Risto Rautava.

Helsingin kokoomus saa lisäksi pormestarin paikan tultuaan suurimmaksi ryhmäksi kuntavaaleissa. Tehtävään valitaan 8. kesäkuuta Jan Vapaavuori. Myös apulaispormestarien paikat on määrä täyttää tuolloin.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="fi" dir="ltr">Kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. <a href="https://twitter.com/hashtag/Helsinki?src=hash">#Helsinki</a></p>&mdash; Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) <a href="https://twitter.com/Vapaavuori/status/857244822410756096">26. huhtikuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="fi" dir="ltr">Neuvottelut maalissa hyvässä hengessä. Ohessa neuvottelutulos keskeisimpien tehtävien osalta. <a href="https://twitter.com/hashtag/Helsinki?src=hash">#Helsinki</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/helvaltuusto?src=hash">#helvaltuusto</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/pormestari?src=hash">#pormestari</a> <a href="https://t.co/0hGu3vcaIC">pic.twitter.com/0hGu3vcaIC</a></p>&mdash; Jan Vapaavuori (@Vapaavuori) <a href="https://twitter.com/Vapaavuori/status/855805157673754624">22. huhtikuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Muistatko tehdä nämä verovähennykset?

Salkunrakentaja - Ke, 26/04/2017 - 18:17
Aiheuttaako veroilmoitus harmaita hiuksia? Tuntuuko että voisit hoitaa verotukseen liittyviä asioita paremmin? Veroihin ei voi suoranaisesti vaikuttaa itse, mutta verovähennykset kannattaa ottaa huomioon veroilmoitusta täytettäessä maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi. Suosittelen siis huomioimaan ainakin nämä, kun esitäytetty veroilmoitus kilahtaa postiluukusta: 1. Matkakuluvähennys Kodin ja työpaikan välisistä matkoista saa vähennyksen sen mukaan, mitä kulkuneuvoa matkoihin on halvinta käyttää. […]

Paavo Arhinmäki ihmettelee eduskunnan listaa: "Hallintarekisteri teki taas paluun"

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 18:07
Hallintarekisteri nousee jälleen eduskuntaan.

Suomalainen eläkeyhtiö nousi sijoittajien eliittiin – puhtaudessa

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 17:45
Eläkeyhtiö Ilmarinen kiipesi sijoittajien eliittiin, kun mittarina on se, miten hyvin yritys ottaa huomioon sijoitusten ilmastoriskit.

Yle: Pohjoiskorealaisten pakolaisvyöryyn varaudutaan, Kiinassa hätäapuvalmistelut käynnissä

Verkkouutiset - Ke, 26/04/2017 - 17:41

Kiinan rajakaupungissa pelätään pohjoiskorealaisten pakolaisten vyöryvän rajan yli.

Kiinan Dandongin rajakaupunki varautuu kriisiin Pohjois-Koreassa, vaikka sitä ei suoraan sanota, kertoo Yle.

Kaupungin sanotaan varautuvan tilanteeseen, jossa pohjoiskorealaisia pakolaisia pyrkisi joukoittain rajan yli Kiinaan.

Dandong varautuu kriisiin keräämällä koreantaitoista henkilökuntaa ”hätäapuryhmään”. Nimettömänä esiintyvä kaupungin viranomainen vahvistaa Ylelle, että koreantaitoista henkilökuntaa kerätään viranomaisille osoitetulla sisäisellä kirjeellä.

Ryhmän tarkoituksena on kirjeen mukaan ”taata nopea reagointi ulkomaanasioihin liittyviin hätätilanteisiin”.

Tilanne Korean niemimaalla on kiristynyt. USA:n ja Pohjois-Korean välit ovat olleet poikkeuksellisen jännittyneet viime viikkoina.

Ylen tavoittaman virkamiehen mukaan kirjeessä ei ole mitään poikkeuksellista ja kyse on viranomaisten rutiinityöstä.

Kiinassa on epävirallisesti kaavailtu, että kriisitilanteessa mahdollisten pakolaisleirien pitäisi sijaita Pohjois-Korean puolella rajaa, jotta vakaus Kiinan puolella säilyisi.

Dandongin ulkoasianviraston kirjeestä ilmenee, että eri virastojen piti ilmoittaa koreantaitoisista työntekijöistään ulkoasiainvirastolle, joka puolestaan kokoaisi ja toimittaisi tiedot Dandongin kaupungin kommunistisen puolueen johdolle sekä kaupungin keskushallinnolle.

Kirje oli päivätty maanantaina 24. huhtikuuta. Eri virastojen piti vastata kirjeeseen viimeistään tiistaina aamukymmeneltä paikallista aikaa.

Pohjois-Korea on viime aikoina uhkaillut sotilaallisesti Yhdysvaltoja. Yhdysvaltain ydinsukellusvene USS Michigan saapui tiistaina Etelä-Koreaan. Alus on aseistettu muun muassa Tomahawk-risteilyohjuksilla.

Sukellusveneen on tarkoitus liittyä lentotukialus USS Carl Vinsonin johtamaan laivasto-osastoon, jonka odotetaan saapuvan alueelle tällä viikolla. Näin Yhdysvallat näyttää voimaansa.

Kyseessä on Yhdysvaltain vastatoimet Pohjois-Korean ydinaseohjelmalle. YK on määrännyt Pohjois-Korealle uusia pakotteita, mikä on kasvattanut pelkoja maan uusista ydinase- ja ohjustesteistä.

Pohjois-Korea on ampunut tänä keväänä useita testiohjuksia mereen Japanin talousvyöhykkeelle.

Haetko kasvua bisneksiisi? – Liikemies Pekka Viljakainen kehottaa lähtemään Venäjälle

Yrittäjät - Ke, 26/04/2017 - 17:41

On hirvittävän erikoista, että Suomessa puristetaan nyrkkiä taskussa, eikä aleta toimeen, hämmästelee liikemies Pekka Viljakainen Yrittäjäsanomille.

Viljakainen viittaa eurooppalaisten yritysten aktivoitumiseen Venäjällä. 

– Italia, Ranska ja Saksa ovat olleet Venäjällä paljon aktiivisempia kuin Suomi. Sanktiot eivät ole mikään este, sillä esimerkiksi Pietarin läheisyydessä olevan Kolkkalan suuret investoinnit on tehty niiden kanssa samaan aikaan.

Pekka Viljakainen on Venäjän asiantuntija ja luotettu mies Kremliä myöten. Hän toimii muun muassa Venäjän Postin hallituksen ja teknologiakeskus Skolkovon presidentin neuvonantajana.

– Pakotteet [EU:n ja Venäjän välillä] koskevat hyvin tarkasti rajattuja alueita. Teknologiasta puhuttaessakin tiede ja startup ovat olleet määritelmällisesti niiden ulkopuolella, mutta silti suomalaiset ovat olleet flegmaattisia.

Venäjän Slush pidetään kesäkuussa

Viljakainen kannustaa suomalaisyrityksiä siirtymään itänaapurin markkinoille.

Alkuun voi päästä vierailemalla ensi kesänä Moskovan teknologiafestivaaleilla ”Venäjän Slushissa” Startup Village:ssa. Viljakainen kertoo olevansa tapahtumassa mukana fasilitoijana.

– Startup Village tehdään Slushin kanssa yhdessä. Olen tuonut sinne mukaan sata suomalaista yritystä.

Kynnyksen madaltamiseksi festivaaleille tehdään Suomesta ryhmämatka.

– Sinne kannattaa lähteä kaikkien ihmisten, jotka ovat kiinnostuneita uudesta teknosta, Venäjän teknologian tasosta, sen hyödyntämisestä tai siihen sijoittamisesta.

– Se ei ole vain sijoittajille, se on myös heille, jotka etsivät yhteistyömahdollisuutta, haluavat sijoittua yrityksensä kanssa Venäjälle, ryhtyä osakkaaksi. Se on heille, jotka haluavat tehdä valmistavaa teollisuutta ja haluavat myös kilpailukykyä, Viljakainen luettelee.

 Startup Village pidetään 6. ja 7. kesäkuuta.

 

Startup Villagen mainosvideo.

Suomalaisyrityksillä on Venäjä-potentiaalia käyttämättä

Viljakaisen on kuullut eilen julkaistusta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja muutaman muun järjestön teettämästä Venäjän-kaupan barometristä.

Tulokset olivat positiivisia monella mittarilla ja muutosta on selvästi tapahtunut viime syksystä. Monessa yhtiössä sijoittajana oleva Viljakainen on tehnyt saman havainnon.

– Kyllä se todellakin näkyy. Jos suomalaiset olisivat aktiivisempia, niin se näyttäisi vielä paljon paremmalta. Suomessa on vähän semmoinen kaikki pielessä -fiilis.

– Tarvittaisiin lisää nokianrenkaita. Nokian Renkaat on ollut historiallisesti vahva Venäjällä. He tekevät Pietarissa renkaita ja myyvät valtavasti. Firma toimii täysin suomalaisella osaamisella sielläkin.

Ihan Suomen kyljessä, sadan kilometrin päässä olisi kokonaisen valtion kokoinen markkina-alue, viiden miljoonan asukkaan Pietari. Ovatko suomalaisyritykset ulosmitanneet tätä etua?

– Eivät, mutta ei tarvitsisi mennä Pietariinkaan asti, koska se on kallis megalopoli. Suomen lähialueilla on vaikka kuinka monta miljoonakaupunkia, joissa on edullinen hintataso ja vähän kilpailua. Itse menisin mieluummin Petroskoihin, jossa ravintoloiden ruokalistatkin ovat suomeksi.

– Suomessa on 80 000 venäjänkielistä ihmistä, heitä palkkaamalla ei tarvitsisi kalliiden konsulttien kautta [itälaajenemista] tehdä, Viljakainen huomauttaa.

Suomalaiset tuntevat Venäjää huonosti

Pelkäävätkö suomalaisyritykset Venäjää?

– Voi olla pelkoa, mutta ainakin puhdasta tietämättömyyttä. Liikemiehet ovat raakaa porukkaa, he tekevät asioita tietojensa perusteella. En minäkään tee päätöksiä lukemalla seiskapäivää, Viljakainen viittaa ironisesti ja kehottaa vierailemaan Suomen itänaapurissa.

– Jos miettii vakavasti liiketoimia vaikka Kiinassa, niin kyllä sinne mennään käymään, eikä tehdä johtopäätöksiä internetin perusteella.

– Venäjään ei sisälly mitään mystiikkaa. On toki toimialoja, kuten rakennus, jossa on korruptiota, mutta esimerkiksi [rakennusliikkeet] YIT ja SRV ovat pystyneet toimimaan siellä.

Viljakaisen mukaan parhaat edellytykset liiketoimille on esimerkiksi useilla materiaalinvalmistusaloilla, korkean teknologian oksalla ja terveydenhuoltosektorilla.

– Näissä ei ole mitään rajoituksia tai esteitä. Ei ole määräystä, että yrityksen pitäisi olla venäläinen. Venäjällä yksityishenkilö saa omistaa 100-prosenttisesti minkä tahansa liiketoimintayksikön.

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

 

Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 26/04/2017 - 17:08
Tutkimusmenoja leikattiin ensin ja nyt palautettiin
  • Yrityksille jaetaan vuosittain 1,3 miljardia euroa suoria tukia ja 2,7 miljardia euroa verotukia työ- ja elinkeinoministeriön mukaan. VATT kuitenkin laskee verotukien määräksi peräti kuusi miljardia euroa.
  • Hallituksen alkuperäisissä suunnitelmissa Suomessa jaetaan tulevaisuudessa uudistumista tukevia, kilpailukykyä kehittäviä ja markkinoiden puutteita korjaavia tukia. Niin sanottuja säilyttäviä tukia karsitaan. Mitään tukia ei kuitenkaan nyt karsittu.
  • Hallitus leikkasi aloittaessaan kaksi vuotta sitten tutkimuksesta ja koulutuksesta runsaat 540 miljoonaa euroa. Tekesin avustusvaltuuksista leikattiin kolmasosa, mikä on Tekesin mukaan heikentänyt tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Nyt hallitus hieman perääntyi alkuperäisestä päätöksestään.

Ennen hallituksen tiistai-iltana päättynyttä budjettitarkastelua arvioitiin, että tutkimukselle palautettava raha otettaisiin yritystuista.

Hallitus käsitteli yritystukia perusteellisesti puolivälinriihessään, mutta päätti kuitenkin olla puuttumatta niihin.

Rahat yritysten kehitystyöhön kaivetaan siis valtion muista menoista, muun muassa sosiaali- ja terveyspuolelta.

Hallitus antaa rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin yhteensä 120 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana.

Yrityksille tuesta jaetaan 70 miljoonaa euroa teknologia- ja innovaatiorahasto Tekesin kautta. Raha kulkee Tekesiltä yrityksiä hyödyttävän tutkimuksen rahoitukseen. Loput 50 miljoonaa tutkimusrahoista menevät Suomen Akatemialle yleishyödylliseen tutkimukseen.

Miksi yritystuista ei leikattu?

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallituksen kädet olivat sidotut osin siksi, että hallitusohjelmassa luvataan olla lisäämättä teollisuuden kustannusrasitetta.

Hallitus ei voinut puuttua myöskään yritysten verotukiin riihessään, koska se olisi tarkoittanut yritysverotuksen koventumista. Budjettia ei haluta kasvattaa verotusta kiristämällä.

Jäljelle jäivät vain suorat yritystuet, joista taas osa on jo lukkoonlyötyjä.

– Esimerkiksi uusiutuvan energian tuki on suurin potti eli vajaat 300 miljoonaa euroa. Niistä tuista on sopimukset olemassa. Jos kaksi osapuolta on tehnyt sopimuksen, ja toinen osapuoli sanoo sen irti, niin se on sopimusrikkomus, Lintilä selittää.

Mika LintiläJarno Kuusinen / AOP Yritysverotuet syyniin syksyllä

Toiseksi esimerkiksi Lintilä nostaa merenkulun alus- ja miehistötuet.

– Ne tuet on kirjattu kilpailukykysopimukseen ja heidän työehtosopimuksiiinsa. Eli se määrä [suorista tuista], johon pystyttiin suoraan vaikuttamaan, jäi hyvin pieneksi.

Vaikka suoriin yritystukiin tuskin tällä hallituskaudella enää puututaan, leikkauksia voi vielä tulla Lintilän mukaan yritysten verotuksessa saamiin myönnytyksiin ja palautuksiin.

– Verotuissa on isoja tukia, joiden kokoluokka on yli puoli miljardia. Pienelläkin prosentiilla vaikutetaan huomattavasti saatavaan säästösummaan eli [yritysverotuet] on tietyllä tavalla helpompi puoli, Lintilä sanoo.

Ministeriön selvitys yritystuista tulevien päätösten pohjaksi valmistuu ensi viikolla.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Päätös olla karsimatta olemassaolevia yritystukia on mielenkiintoinen, koska sekä Elinkeinoelämän keskusliitto että Suomen Yrittäjät julkaisivat puoliväliriihen alla omat ehdotuksensa karsittaviksi tuiksi. Karsittavia yritystukia olisi Suomessa niiden mielestä yhteensä noin miljardin euron verran verran.

Hallituksen näkökulmasta etujärjestöjen listojen ongelma on, että yhdelle lobbaajalle tärkeä tuki voi olla toiselle tarpeeton tai jopa kilpailua haittaava. Niinpä se ei puuttunut kenenkään tukiin.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Tutkimukseen liian vähän

Hallitus ei saanut keskiviikkona kiitosta puoliväliriihestään oikein keneltäkään asiantuntija- ja yrityspiireissä.

– Mitään ihmeempää ei vain tapahtunut, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Mikael PentikäinenMauri Ratilainen / AOP

– Kompromissien kautta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen ei tehty juuri mitään. Lisäpanostukset osaamiseen ja tutkimukseen olisivat olleet tervetulleita ei vain meille vaan koko kansantaloudelle, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen arvioi.

Jussi MustonenMarjut Hentunen / EK Innovaatiorahoituksessa yhä kuoppa

Tekesin mielestä sille nyt palautetut määrärahat paikkaavat vain osittain "isoa kuoppaa", joka innovaatiorahoitukseen kaivettiin viime vuoden leikkauksissa.

– Tämä toimenpide ei riitä kattamaan aukkoa, joka on syntynyt innovaatiorahoitukseen viime vuosina, pääjohtaja Pekka Soini sanoi tiedotteessaan.

Samaa mieltä on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

– Suunta on oikea, mutta askel on kuitenkin verraten pieni panostus siihen nähden, miten paljon myönnetään kansantalouden näkökulmasta perustelemattomia yritystukia, VATT:n johtava ekonomisti Marita Laukkanen arvioi.

Yritystuet vääristävät markkinoita ja aiheuttavat tehottomuutta

Kaikkien tukien tarkkoja vaikutuksia ei edes tunneta kovin tarkasti, mutta monet yritystuet ovat jopa haitallisia, asiantuntijat arvioivat.

Esimerkiksi tukien vääristävä vaikutus kilpailuun on todettu useissa selvityksissä. Ne voivat myös estää tehottomien yritysten poistumista markkinoilta.

Innovaatiorahoitus hyödyttäisi kansantaloutta

Yritystuet ovat vain lisääntyneet viime vuosina. Niitä saa runsaat 30 000 yritystä vuodessa.

Suorien ja verotukien lisäksi yritykset saavat myös maataloustukia. Maataloustuet eivät olleet hallituksen puolivälintarkastelussa edes esillä.

– Säilyttäviä, ja jopa kansantaloudellisesti vahingollisia yritystukia täytyy kääntää uudistamisen suuntaan eli yritysten innovaatiorahoitukseen. Näin saataisiin lisää panoksia orastavan kasvun kiihdyttämiseen, Tekesin Pekka Soini sanoo.

Pekka SoiniMartti Kainulainen / Lehtikuva "Rahaa siirtyy taskusta toiseen"

VATT:n Marita Laukkasen mukaan suuri osa yritystuista on sellaisia, joilla siirretään vain rahaa taskusta toiseen.

– Suomi on velkaantuva talous, joka antaa semmoisia tukia, joista ei ole mitään hyötyä, Laukkanen huomauttaa.

Tuet ovat yleensä perusteltuja kansantalouden näkökulmasta silloin, jos niistä "läikkyy jotain yhteiskuntaan". Sellaiset tuet ovat kuitenkin Laukkasen mukaan harvassa.

– Tyypillisesti esimerkiksi innovaatioiden ja tutkimus- ja tuotekehitystyön tukeminen on sellaista. Sillä voidaan saada aikaan hankkeita, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.

Marita LaukkanenVATT Ketkä yritystuista hyötyvät?

Laukkasen mielestä nyt olisi tärkeää puhua myös siitä, mitä ja keitä yritystuen kautta pönkitetään; subventoidaanko tuottavuutta, vientiä, työpaikkoja vai osakkeenomistajia?

Hän nostaa esimerkiksi osakkeenomistajille mahdollisesti valuvasta tuesta teollisuuden energiaveroleikkurin.

– Energiaintensiivisen teollisuuden suuryritykset saavat 200 miljoonaa euroa vuodessa tukea. Onko tuilla yhteyttä työpaikkoihin? Ainakin energiatuet hyödyttävät osakkeenomistajia.

Energiaveroleikkuri on kohdennettu vain tietyille teollisuuden aloille, ja sielläkin vain suurimmille yrityksille.

– Joskus voi olla perusteltua tukea nuoria, alalle tulevilla yrityksiä, joiden on vaikea saada rahoitusta markkinoilta. Energiaveroleikkuri toimii kuitenkin niitä vastaan. Pienet yritykset eivät pääse tuen piiriiin, Laukkanen sanoo.

Hänen mukaansa pienet yritykset maksavat jopa nelinkertaista sähköveroa suuriin verrattuna.

Liittojen pako STTK:sta Akavaan jatkuu

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 17:01
Ammattiliitto Ava ry lähtee STTK:sta Akavan jäseneksi, tiedotti Akava aiemmin tänään. Vuosi sitten samoja uutisia saatiin myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitolta ja vuonna 2015 esimerkiksi fysioterapeuteilta.

Ukko.fi vastaa: Uusi eläketulkinta ei pakota kevytyrittäjiä pimeisiin töihin

Talouselämä - Ke, 26/04/2017 - 16:32
Laskutuspalvelu Ukko.fi:n markkinointijohtaja Olli Kopakkala vastaa Talouselämän kevytyrittäjyyttä käsitelleeseen kolumniin.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset