Yritykset

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät (EPY) kantaa huolta polttoainehintojen voimakkaasta kohoamisesta ja liikenteen toimialan yritysten heikentyneistä toimintaedellytyksistä. Kannattamattomuuden vuoksi kuljetusalalla odotetaan tänä vuonna konkurssi- ja irtisanomisaaltoa.

Tarjonnan väheneminen ja kallistuminen heijastuu väistämättä myös muiden alojen yritysten kilpailukykyyn ja yleensäkin yhteiskunnan toimintakykyyn, EPY toteaa kannanotossaan, joka on toimitettu muun muassa valtiovarainministerille sekä liikenneministerille.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät teetti maaliskuussa kyselyn kuljetusalan jäsenyrityksilleen. Yritysten polttoainekustannukset ovat nousseet vuoden 2011 alusta keskimäärin peräti 18 prosenttia, mikä on heikentänyt yritysten kannattavuutta olennaisesti.   Yrittäjät ei tyydy vain kuvailemaan heikkoa tilannetta, vaan valtiovalta saa Etelä-Pohjanmaalta myös kolme konkreettista toimenpide-ehdotusta.

• Julkisissa kilpailutuksissa vero- ja markkinahintojen noususta johtuvat kustannuspaineet tulee saada sellaisinaan mukaan sopimuksiin. Näin ei nyt ole, esimerkiksi polttoaineklausuulia esittävän yrittäjän tarjous jätetään usein tarjouspyyntöä vastaamattomana huomiotta.
   
• Yritysten kilpailu- ja elinkyvyn palauttamiseksi uusista polttoaineveron korotuksista tulee pidättäytyä ja jo toteutettujen kohdalla tulee harkita keinoja niiden aidoksi kompensoimiseksi ammattiliikenteen osalta esimerkiksi jonkinlaisella veronpalautusjärjestelmällä.
   
• Tulee harkita tiemaksujen perimistä ulkomaalaisilta ajoneuvoilta samaan tapaan kuin suomalaisiltakin yrityksiltä muualla Euroopassa peritään.

Uusien yritysten perustaminen ja parhaiden yritysten rivakka kasvu ovat välttämättömiä rakennemuutokselle ja tuottavuuskasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi keskiviikkona tilastoihin perehtyvän Kasvuyrityskatsauksen.

Kasvuyritysten pieni joukko, vajaat 700 yritystä, loi vuosina 2007–2010 peräti 51 500 työpaikkaa. Tämä vastaa noin puolta yli kymmenen hengen yritysten työpaikkojen lisäyksestä. 70 prosenttia kasvuyrityksistä on palvelualoilla.

– On hienoa, että myös hallitus on selvästi tiedostanut kasvuyritysten merkityksen ja päätti pääomasijoituskannustimista kehysriihessään, toteaa katsausta laatimassa ollut Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Kovalla riskillä kovaa kasvua hakevat yritykset ovat tärkeitä – ja pääomasijoittajien pääkiinnostuksen kohteita – mutta Malinen muistuttaa, että ”vain” kohtuullista kasvua hakevat yrityksetkin ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

– Ja koko yrityskannasta kasvuyritykset ovat vain osa. Kaikenlaisia yrityksiä tarvitaan, ja kasvuyrittäjyyshän on vain yksi vaihe yrityksen elinkaaressa.

Katsauksessa käytetyn OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.

Koko Kasvuyrittäjyys 2012 -katsaus on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Yli 30 venäläistä kasvuyritystä ja joukko pääosin suomalaisia pääomasijoittajia kohtasi eilen Espoossa MoneyTalks featuring Russian cases -tapahtumassa.

– Tällaisen matchmaking-tapahtuman järjestäminen Suomessa on hyvä motivaatiomittari venäläisille yrityksille: tapahtumaan osallistuu yrityksiä, jotka hakevat tosissaan eväitä kansainvälistymiseensä ja kasvuunsa Suomesta, kertoo senior business advisor Olivier Bonfils pääkaupunkiseudun invest in -organisaatio Greater Helsinki Promotionista.   Technopoliksen jo vuodesta 2006 järjestämä MoneyTalks on Suomen johtava rahoituksen hankinta- ja matchmaking-tapahtuma. Nyt Venäjä-teemalla järjestettyyn tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli 60 yritystä.   – Suomi kiinnostaa kansainvälistymisen kasvualustana ja porttina EU-markkinoille toimivan liiketoimintaympäristönsä ja läheisen sijaintinsa vuoksi. Innovaatioympäristömme on Venäjällä hyvässä maineessa, ja Helsingin seutu on monelle yritykselle potentiaalinen vaihtoehto Euroopan pääkonttorin ja tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoituspaikkana, Bonfils kertoo.

 

Pirkanmaan Yrittäjät ry palkitsi tiistai-iltana Tuotantoyhtiö Legendan yrittäjätiimin vuoden luovana yrittäjänä. 

Ensi vuonna 10 vuotta täyttävä yhtiö edustaa palkinnon perustelujen mukaan pirkanmaalaista luovuutta ja osaamista parhaimmillaan. Yhtiön tuotantoihin kuuluvat niin tv-ohjelmat, mainoselokuvat, konserttitaltioinnit kuin yritysesittelyt. Referenssilista on pitkä ja monipuolinen: viimeaikaisia töitä ovat mm. elokuvat Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri sekä Taistelu Näsilinnasta 1918.

Yhtiössä on viisi osakasta: Petri Kyttälä, Tommi Lepola, Tero Molin, Ilkka Niemi ja Eppu Normaali Oy. 

Henkilöstövuokraukseen, joustorekrytointiin ja henkilöstökoulutukseen erikoistunut Aalto Henkilöstöpalvelut laajentaa toimintaansa. Yrityksen Aaltovoima Oy on ostanut itselleen LHX Consulting Oy:n suorahakuliiketoiminnan. 

LHX Consulting Oy on 1997 perustettu johdon sekä ICT-asiantuntijoiden henkilöhakuun erikoistunut konsulttiyritys.

Aalto on 2005 perustettu henkilöstötalo, joka toimii mm. rakennus-, talotekniikka- ja logistiikka-alalla. Aalto Henkilöstöpalveluiden suorahakuliiketoiminnan vetäjäksi siirtyy Jukka Satama.

Toistaiseksi voimassa olevat kokoaikaiset työsuhteet ovat työelämässä edelleen yleisimpiä, mutta yhä useampi työskentelee tänä päivänä osa-aikaisesti tai määräaikaisissa työsuhteissa.

Lisäksi yrittäjien ryhmän sisään on syntynyt uusi, trendinomaisesti kasvava itsensä työllistäjien joukko, todetaan työmarkkinoiden muutostrendejä selvittäneen kolmikantaisen työryhmän laajassa väliraportissa.   Työryhmän jäsenenä toimiva Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen oudoksuu uutta käsitettä itsensä työllistävien joukosta.   – Raportissa korostetaan turhan voimakkaasti, että yrittäjätyön lisääntymisessä olisi kyse palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuvasta ilmiöstä. Meidän näkökulmastamme kyse on selkeästi yrittäjyydestä, joka on saanut jalansijaa yhä uusilla aloilla, Vanhanen huomauttaa.   Raportissa todetaan, että erilaisiin työntekotapoihin liittyy esimerkiksi sosiaaliturvakysymyksiä, jotka vaativat yksityiskohtaista jatkovalmistelua.   – Jos katsotaan, että yrittäjänä tehtävän työn lisääntyminen yhteiskunnassa ei ole ollut kaikilta osin toivottavaa kehitystä, onkin seuraavaksi kysyttävä, mitkä ovat syyt siihen, että työtä on siirtynyt palkkatyöstä yrittäjätyöksi, Rauno Vanhanen toteaa.   – Johtopäätöksenä pitäisi olla se, että katsotaan, millä tavoin palkkatyön teettämisen kynnyksiä voitaisiin madaltaa, eikä suinkaan se, että työsuhteen tunnusmerkistöä laajennettaisiin joltain osin yrittäjätyöhön.   Työministerin erityisavustajan Pilvi Torstin vetämä työryhmä on työskennellyt lokakuusta asti, ja työ jatkuu koko hallituskauden. Väliraportti työvoimatrendeistä jatkotoimenpiteineen on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.  

Keksintösäätiö on onnistunut Tuoteväylä-palvelunsa avulla löytämään lupaavia, kansainväliseen kasvuun tähtääviä keksintöjä ja tukemaan niiden kehittämistä uskottaviksi jatkorahoittajia kiinnostaviksi kasvuyritysaihioiksi.

Viime vuonna 69 Keksintösäätiön tukemaa yritysaihiota sai jatkorahoitusta yhteensä 34 miljoonaa euroa kasvuyritysrahoittajilta eli Tekesiltä, Finnveran pääomasijoitustoiminnalta ja yksityisiltä pääomasijoittajilta. Kokonaissumma yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Edellä mainittujen lisäksi 66 keksintöä sai muilta jatkorahoittajilta yhteensä viisi miljoonaa euroa.

- Tuoteväylä-palvelun avulla Keksintösäätiön toimintaa on saatu tehostettua entisestään, mikä näkyy erityisesti kasvuyritysaihioiden määrän kasvuna, kertoo Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila.

Keksintösäätiö itse myönsi viime vuonna 3,1 miljoonaa euroa yksityishenkilöiden ja alkavien yritysten keksintöjen kehittämiseen sekä 1,7 miljoonaa euroa asiakkaille maksuttomiin selvityksiin. Tuoteväylä-verkostolle esiteltiin yhteensä lähes 4 000 ideaa ja keksintöehdotusta.

Aiempina vuosina käynnistyneiden keksintöhankkeiden kehittämistyön tuloksena syntyi viime vuonna noin 150 yritysaihiota ja lisensoitua keksintöä. Näistä usealla on säätiön mukaan kansainväliset menestymismahdollisuudet.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuusulan kaupunki suunnittelee Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolelle suurta yrityspuistoa, kertoo Yle. 

Tuusula aikoo ostaa Finavialta 30 hehtaarin maa-alueen, joka on suurelta osin tulevan Kehä IV:n pohjaa. 

Hankinta helpottaa kaupungin työtä logistiikka- ja työpaikka-alue Focuksen suunnittelussa, kunnanjohtaja Hannu Joensivu kertoo Ylelle. Focus on Tuusulan kärkihankkeita: Joensivun mukaan kyse on miljoonan kerrosneliömetrin työpaikka- ja logistiikka-alueesta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Finpron ohjelma tarjoaa pk-yrityksille tukea liiketoiminnan rakentamisessa Aasian markkinoilla.

Kasvumarkkinaohjelma Aasia tukee suomalaisyrityksiä Kaakkois-Aasian alueella muun muassa terveydenhuollossa, infrastruktuurihankkeissa ja cleantech-alalla. Finpron mukaan alue on toipunut hyvin 1990-luvun lamasta ja ne ovat selvinneet lähes kolhuitta myös viimeisistä laskusuhdanteista.

– Valtavista mahdollisuuksista huolimatta alueella toimii vain kourallinen suomalaisia yrityksiä, Finpron Aasian aluejohtaja Jari Hietala kertoo.

– Ohjelmalla tuetaan yrityksiä systemaattisessa liiketoiminnan rakentamisessa Aasian markkinoilla. Uusille markkinoille pyrkiville yrityksille ensisijaisen tärkeää on löytää oikeat markkina-alueet ja saada tukea verkostojen muodostamiseen, Hietala sanoo.

Talouskasvun myötä Kaakkois-Aasian kotimarkkinoiden ja Kiinan kasvava kysyntä avaavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kaakkois-Aasian maat ovat nousseet merkittäväksi alihankinnan kohdealueeksi Kiinan rinnalle kustannustasonsa sekä maantieteellisen sijainnin ja osaavan työvoiman ansiosta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Luottokorttimyynti kasvoi viidessä prosentilla viime vuodesta. Suomalaiset vinguttivat visaa aiempaa useammin myös ulkomailla.

Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo oli Suomessa 8,3 miljardia euroa vuonna 2011. Lukema on viisi prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Suomalaisten luottokorttimaksut ulkomailla kasvoivat myös 6,5 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen luvuista.

Ulkomailla suomalaiset tekivät luottokorteillaan ostoksia lähes kahdella miljardilla ja nostivat käteistä yli 200 miljoonaa euroa. Ulkomaisia kortteja käytettiin Suomessa 1,7 miljardin edestä, joka tarkoittaa 29 prosentin kasvua vuodesta 2010.

Vuonna 2011 Suomessa oli 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Tällä hetkellä pöydällä olevan suunnitelman mukaan verovapaa korvaus laskisi kolme senttiä, kirjoittaa Aamulehti.

Lehden mukaan SPD:n ja kokoomuksen joukoissa on laskeskeltu, että kolmen sentin alennus nykyiseen 45 senttiin toisi saman säästön kuin aiemmin esillä ollut malli. Aiemman suunnitelman mukaan 70 miljoonan euron vuosittainen säätö saataisiin, jos 45 sentin korvaus laskisi 15 000 ajokilometrin jälkeen puoleen.

Liikennevaliokunnan jäsen Raimo Piirainen (SDP) pitää aiemman säästömallin heikkoutena sitä, että se rankaisee paljon työssään ajavia, kun samalla vähän ajavat säilyttäisivät etunsa.

Kilometrikorvauksen uudistamisesta päätettiin hallituksen kehysriihessä aiemmin tänä keväänä. Asiaa valmistelee valtionvarainministeriö.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaikkien työttömyysvakuutusmaksujen perintä ehdotetaan siirrettäväksi työttömyysvakuutusrahastolle (TVR).

Tällä hetkellä työttömyysvakuutusmaksut perii sama vakuutusyhtiö, josta työnantaja on ottanut tapaturmavakuutuksen. Nykyjärjestelmässä vakuutusyhtiöt tilittävät työnantajalta perimänsä maksut edelleen TVR:lle.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvosen mukaan muutos tulee lisäämään yritysten hallinnollista taakkaa.

– Nyt yrityksiltä maksuja perivien tahojen joukkoon lisätään yksi uusi viranomainen. Työnantajille muutos tarkoittaisi hallinnollisen taakan ja työnantajavelvoitteisiin liittyvän kustannusrasitteen lisääntymistä, Hirvonen toteaa. 

– Muutos selkeyttäisi tilannetta vain työttömyysvakuutusmaksuja hallinnoivan työttömyysvakuutusrahaston näkökulmasta. Muutoksella saavutettavat hyödyt olisivat kokonaisuutena niin pienet verrattuna siitä aiheutuviin haittoihin, ettei muutosta ole syytä toteuttaa, hän painottaa.

Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.10.2012, ja se koskisi ensimmäisen kerran vuoden 2013 työttömyysvakuutusmaksuja.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verottaja ottaa vastuun turhista karhukirjeistä. Itella ei tehnyt virhettä.

Taloussanomat ja yrittajat.fi uutisoi 9.5.2012 Itellan sotkeneen elinkeinotoiminnan veroilmoituksia henkilöverotuksen ilmoituksiin, sillä seurauksella, että verottaja uhkaa tuhansia yrittäjiä veronkorotuksilla. Uutisen perusteella Verohallinto ja Itella käynnistivät selvitysprosessin.

Tämän työn tuloksena on selvinnyt, että Itellan toiminta on ollut virheetöntä. Itella ei siis ole sotkenut tuhansia elinkeinotoiminnan veroilmoituksia vääriin laatikoihin.

– Mitään tällaista systemaattista virhettä emme ole havainneet. Valitettava tosiasia sen sijaan on, että johtuen monista sekä Verohallintoon että asiakkaisiimme liittyvistä tekijöistä olemme - joissakin yksittäisissä tapauksissa -  karhunneet turhaan jo jätettyä veroilmoitusta. Tämä on erittäin harmillista ja olen siitä asiakkaillemme aiheutuneesta mielipahasta ja ylimääräisestä vaivasta syvästi pahoillani, Verohallinnon viestintäjohtaja Martti Lahti sanoo.

– Jos asiakkaamme huomaavat meidän tehneen tällaisen virheen, toivomme heidän ottavan meihin yhteyttä. Jos virhe on meidän, se luonnollisesti korjataan, hän jatkaa.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Länsiväylän mukaan yritykset käyttävät velkojensa perintää entistä enemmän rikollisjengien palveluksia. 

Tällä hetkellä esitutkinnassa on espoolaisen rakennusliikkeen tapaus, jossa aliurakoisijalta on peritty velkoja United Brotherhoodin avustuksella. United Brotherhood on M.O.R.E.:n, Rogues Galleryn ja Natural Born Killersin liittoutunut rikollisjärjestö.

– Tapaus on tällä hetkellä esitutkinnassa, joten enempää en voi kertoa, rikoskomisario Jari Aarnio kertoo.

Poliisin mukaan prosenttijengien pääasiallinen tulonlähde on velkojen perintä. Yritykset ottavat yhteyttä rikollisjärjestöihin. Yrittäjän laillinen velka tarkoittaa jengiläiselle helppoa rahaa. Suomen laki ei estä lainan perimistä omin keinoin, kunhan tapa ei sisällä väkivaltaa tai uhkailua.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 

 

 

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien alueellisessa talousnäkymäkyselyssä yrittäjien talousnäkymät ovat selvästi kohentuneet viime marraskuusta.

Yrittäjistä 48,4 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Positiivisimmat näkymät ovat teollisuudessa ja palveluissa.

Parhaimmat työllisyysnäkymät ovat teollisuudessa ja ict -toimialoilla. Kuljetustoimialalla on edelleen sopeuttamistarpeita noin 16 prosentissa yrityksistä. Tilanne on sielläkin kuitenkin paranemaan päin.

Yrityksen rahoituksessa ei vielä tämän kyselyn mukaan näyttäisi olevan suurempaa vaikeutta. Toimialoista rakentamisen ja kaupan toimialoilla näyttäisi rahoitustarpeet olevan jonkin verran kasvussa.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 

 

Forssalainen Kerko Katsomot Oy varustaa Sotshin olympialaisten pääareenan ekologisella teleskooppikatsomolla.

Teleskooppikatsomon ideana on, että katsomo ei vie tilaa hallista, kun yleisöä ei ole paikalla.

Sotshin kauppa on merkittävä Kerko Katsomoille, sillä kaupan arvo on neljännes vuoden liikevaihdosta. Yrityksen tuotteista yli puolet menee vientiin. Kerko Katsomot on alansa pohjoismainen markkinajohtaja.

Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisten jäähalleissa on runsaasti myös muuta suomalaisosaamista, sillä pohjoispohjanmaalainen Raita Sport toimittaa kisoihin neljä jääkiekkokaukaloa ja Salolainen Arvo Piiroinen Oy varustaa jääareenan katsomot mallistonsa katsomotuoleilla.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan yksi yhteinen virasto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013.

– Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämisen tavoitteena on vahvistaa kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnal­lista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Hallitusohjelman mukaisesti lähtökohtana on, että erikokoisilla yrityksillä on tasaveroiset kilpailuolosuhteet ja että markkinat toimivat kuluttajien etujen mukaisesti, työministeri Lauri Ihalainen linjaa.

Yhdistämisessä ei muuteta viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Uutta virastoa koskeva hallituksen esitys annetaan budjettilakina syyskuussa.

 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pintakäsittelypalveluja tarjoava FSP Finnish Steel Painting Oy on saanut Ruotsista yhtiön kaikkien aikojen suurimman yksittäisen projektitilauksen.

FSP vastaa vuosina 2012–2014 kuuden sillan pintakäsittelytöistä Gävleborgin, Jämtlandin ja Taalainmaan läänien alueella. Urakka kattaa neljän kaarisillan ja kahden levypalkkisillan uusintamaalaustyöt. Maalattavia neliöitä kertyy kaiken kaikkiaan yli 20 000.

Tilaus merkitsee yhtiön johdon mukaan merkittävää päänavausta uudelle markkina-alueelle. Tavoitteena on vahvistaa edelleen markkina-asemaa Ruotsissa lähivuosien aikana.

Sipoon Söderkullassa pääkonttoriaan pitävä FSP toimii aktiivisesti tällä hetkellä Suomessa, Virossa ja Puolassa.

FSP on perustettu vuonna 1964 ja sen liikevaihto oli viime vuonna lähes 30 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomella on opittavaa muissa maissa toteutetuista työmarkkinauudistuksista ja maiden kokemuksista.

Näin todetaan kansainvälisessä tutkimusraportissa, joka vertailee työmarkkinoiden uudistuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Raportti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle torstaina.

Raportin mukaan Suomessa on myös tehty onnistuneita uudistuksia, jotka ovat hyviä esimerkkejä muille. Eräs tällainen uudistus on muutosturva.

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen kiinnittäisi katseen erityisesti Saksaan, jota voidaan pitää työmarkkinauudistuksen mallimaana. Raportissakin mainitaan, että Saksassa on edistytty jokaisella työpolitiikan alueella johdonmukaisten ja yli hallituskausien jatkuneiden uudistusten ansiosta.

- Kiinnostavimmilta näyttävät Saksan toimenpiteet, koska siellä toimet ovat olleet kaikkein suurisuuntaisimmat ja myös myönteinen muutos työllisyydessä ja Saksan taloudessa on ollut tuntuva. Raportissa todetaankin useassa kohdassa Saksan ajaneen muiden ohi, Vanhanen sanoo.

Hänen mukaansa raportista löytyy myös epäkohtia. Vertailu kohdistuu pääasiassa työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan toimiin, koska ne ovat ministeriöiden pääasiallisia vaikuttamiskeinoja.

- Työttömyyteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat, joita tutkimus ei käsittele: työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittäminen, työehtosopimusten sisältö ja yrityskohtaisen sopimisen laajuus, Vanhanen luettelee.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkijat ovat laatineet raportin yhteistyössä Saksan, Tanskan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja hallintoa hyvin tuntevien tutkijoiden kanssa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Viking Linen päätös lykätä parhaillaan rakenteilla olevan Viking Gracen sisaraluksen tilausta osuu ikävästi myös alihankkijoihin.

Aluksen on määrä valmistua vuodenvaihteessa ja se aloittaa liikennöinnin Turku-Tukholma-välillä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Dagens Industri.

Alihankkijat ovat ehtineet tottua jo kurjuuteen, kun Royal Caribbean -yhtiön Allure of the Seas -risteilijä lipui telakalta kaksi vuotta sitten.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kolmasosa sadoista alihankkijoista on täysin riippuvaisia telakasta ja sen tilauksista.

Helpotusta tilanteeseen tuo Turun telakalla rakennettava risteilijä, jonka TUI Cruises tilasi syyskuussa. Sen on määrä valmistua vuonna 2014.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi