Suomenkieliset blogit

Välittäjävertailu 2017: Nordnet jälleen ykkönen

Nordnetbank - To, 17/08/2017 - 16:28

Kun vastasin kesäkuun alussa Viisas Raha -lehden kysymyksiin, jäin suurella jännityksellä odottamaan Välittäjä 2017 -tutkimuksen tuloksia. Vuosi vuodelta jännityksen määrä on kasvanut, sillä kilpailu välityspalveluissa on kiristynyt. Olemme systemaattisesti edenneet omalla valitulla polulla, jossa toimintaa ohjaa mm. asiakastyytyväisyys ja parhaaseen asiakaskokemukseen tähtäävä palvelukehitys.

Luen Osakesäästäjien keskuudessa tehtyä tutkimusta tarkkaan, nöyränä ja kiitollisena. Yli 2 000 vastaajan joukosta lähes 900 on arvioinut Nordnetiä, ja tulokset ovat kiistattomat. Nordnet on vertailun ylivoimainen ykkönen saaden parhaat laatupisteet kaikista 14 välityspalvelun ominaisuudesta, joita sijoittajat pitävät erittäin tärkeinä. Näitä tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. raportoinnin virheettömyys, veroilmoituksen helppo hoitaminen, säilytyksen laatu, omien sijoitusten ja säästöjen seuranta sähköisesti, reaaliaikaiset kurssitiedot, kotimainen osakevalikoima, verkkopalvelun käytettävyys ja kaupankäynnin luotettavuus.

Tutkimuksen mukaan Nordnetin kilpailukyky on heikentynyt, jos mittariksi ottaa asiakkaiden arviot hinnan ja laadun suhteesta. Tyytyväisten osuus on kuitenkin yhä selvästi suurempi kuin kilpailijoilla. Emme ole lähteneet hintakilpailuun paineesta huolimatta. Panostamme kokonaisuuteen, jossa asiakas saa muutakin kuin mahdollisimman halvan hinnan. Uskon sosiaalisen sijoittamisen nousuun, jossa sijoittajat kohtaavat toisiaan niin erilaisissa tapahtumissa kuin verkossakin.

Muiden sijoittajien tuen lisäksi meidän pitää miettiä parasta mahdollista tapaa tarjota neuvontaa ja tukea. Tulevaisuudessa se on digitaalista ja tuomme pian Suomeen robosijoittamisen. Ruotsissa Nordnetin robosijoituspalvelulla on jo iso määrä käyttäjiä.

Luotettavuus, ETF-tarjonta ja luotot keräävät kiitosta

Laatuvertailussa pärjäämme loistavasti meille tärkeissä tuotteissa. Saimme ylivoimaisesti eniten laatupisteitä ETF-valikoimasta ja asiakkaiden saamassa tuessa ETF:ien valintaan. Näihin tuotteisiin olemme satsanneet koulutuksissa ja ETF:ien suosio näkyy meillä koko ajan kasvavana kaupankäyntiaktiivisuutena. Nordnetin kaupankäyntiluotto saa myös parhaat laatupisteet.

Emme silti ole pysäyttäneet kehitystä, vaan viimeistään vuoden vaihteessa meillä on käytössä uusi verkkopalvelu. Siihen on otettu parhaat mallit maailman parasta asiakaskokemusta tarjoavilta yhtiöiltä. Ei niinkään omalta toimialaltamme. Aktiivisille kaupankävijöille tulee uusi työkalu Infront Web Trader. Meillä on parannettavaa, kuten kaikilla toimijoilla. En voi olla kovin ylpeä mobiilisovelluksestamme, jota kehitämme parhaillaan paremmaksi.

Uuden sukupolven verkkopalvelu, mobiilisovellus ja muut uudet innovatiiviset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja johdonmukaisia toiminnallisuudeltaan. Digitaalisten neuvontapalvelujen käyttöönoton myötä kaikki pohjoismaiset säästäjät voivat antaa varoilleen parhaan mahdollisuuden kasvaa. Tekoälyn avulla tuemme ja autamme asiakkaitamme ilman odotusaikoja, ajasta ja paikasta riippumatta. Näistä kaikista tulemme kertomaan lisää pian.

Olemme aloittaneet matkan seuraavalle tasolle, emmekä luovuta ennen kuin onnistumme. Meillä on yksi suunnitelma ja yksi tavoite. Aiomme jatkossakin olla ykkönen. Tavoitteenamme on rakentaa maailman paras asiakaskokemus toimialallamme ja tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta hauskaa kaikille.

 

Vertailu on julkaistu Viisas Raha –lehdessä 6/2017 ja sen on toimittanut Helena Ranta-aho.

Artikkeli Välittäjävertailu 2017: Nordnet jälleen ykkönen julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Account of the monetary policy meeting, 19-20 July 2017

Suomen Pankki - To, 17/08/2017 - 15:00

Account of the monetary policy meeting of the Governing Council of the European Central Bank, held in Frankfurt am Main on Wednesday and Thursday, 19-20 July 2017

1. Review of financial, economic and monetary developments and policy options

Financial market developments

Mr Cœuré reviewed the latest financial market developments.
At its previous monetary policy meeting on 7-8 June the Governing Council had been facing a financial market landscape characterised by rising stock prices and falling bond yields. Since then there had been a correction in relative cross-asset valuations, which seemed to have converged in a benign manner, signalling increased confidence in the economic outlook across market segments.

In euro area sovereign bond markets, quasi-risk-free government bond yields had increased measurably after the ECB Forum on Central Banking in Sintra on 26-28 June. This adjustment took place from very low yield levels. For example, before 26 June ten-year German government bond yields had been trading at around 25 basis points – somewhat below the average yield observed in 2017 thus far and significantly below levels seen earlier in the year.

Moreover, despite the recent upward movement at the long end of the German government bond yield curve, the curve had remained flatter than at the peak observed in March 2017, as an upward move in short-term yields had also been recorded. In early March 2017 two-year yields had temporarily reached levels close to 100 basis points, and were presently trading near 60 basis points. This development likely reflected receding political uncertainty and the associated unwinding of safe-haven flows into the German government bond market.

The overall shape and location of the quasi-risk-free yield curve for the euro area had therefore moved in a direction that appeared more closely aligned with the markets' assessment of the economic outlook. Medium to longer-term inflation expectations, meanwhile, had remained stable over the previous few weeks, despite a fall in oil prices. This implied that the changes in nominal bond yields largely reflected changes in real yields, which could also be seen as consistent with improved growth and, ultimately, inflation prospects.

Euro area sovereign credit spreads had remained resilient to the recent change in German government bond yields. Spreads for non-financial corporations (NFCs) and banks had reached their lowest levels in more than two years and were down by around 60 to 70 basis points since the announcement of the corporate sector purchase programme in March 2016. The observed developments in sovereign bond and credit markets implied that markets had mainly revised their views on long-term risk-free rates.

Equity markets had remained buoyant since the beginning of the year and also more recently despite the rise in risk-free rates. The FTSE Global All-Cap Index had risen by nearly 2% since the end of June. Bank stocks had outperformed other sectors in recent weeks, as a steeper yield curve was seen as positive for bank profits.

In the foreign exchange markets, developments over the previous few weeks had continued a trend that had started at the beginning of the year and had now resulted in a reversal of two external factors that had previously put downward pressure on the euro. The first was political uncertainty, which had started with the UK referendum on EU membership last summer. The second was related to market expectations that interest rates in the United States would need to be higher than elsewhere, given the US Administration's economic policy agenda. These two factors were now largely priced out, leaving the euro back around the levels prevailing before the UK referendum. Investors were presently net long on the euro.

Implied volatility across market segments had steadily fallen over recent years and was currently at, or close to, historical lows. Broadly speaking, there were two possible explanations for this. One was that low volatility was supported by fundamentals and low macroeconomic volatility. The other was that it was a sign of market complacency, in conjunction with central bank presence in markets and structural changes, such as new regulations. The low volatility regime posed risks of abrupt and unpredictable price movements.

The global environment and economic and monetary developments in the euro area

Mr Praet reviewed the global environment and recent economic and monetary developments in the euro area.

Global activity and trade had maintained their momentum, as suggested by survey indicators, while global inflation had slowed on the back of waning contributions from energy prices. In the OECD area, annual consumer price inflation had declined from 2.4% in April to 2.1% in May, and inflation excluding food and energy had fallen from 1.9% to 1.8% over the same period. Since the Governing Council meeting on 7-8 June Brent crude oil prices had declined by 2.2%, while non-oil commodity prices had increased by 4.5%. Over the same period the euro had appreciated by 1.7% in nominal effective terms vis-à-vis the currencies of 38 of the euro area's major trading partners.

In the euro area, the economic expansion continued to be solid and broad based, mainly driven by domestic demand. According to Eurostat's second estimate, real GDP had increased by 0.6%, quarter on quarter, in the first quarter of 2017, after 0.5% in the final quarter of 2016. Employment had continued to grow and the unemployment rate had declined further, falling from 9.5% in the first quarter of 2017 to 9.3% in the first two months of the second quarter. Private consumption was benefiting from steady income growth and low interest rates, while business investment was supported by improving corporate profitability. The global recovery was supporting trade and exports.

Looking ahead, survey indicators pointed to continuing robust economic growth in the second quarter of 2017, as reflected in higher readings of both the composite output Purchasing Managers' Index and the European Commission's Economic Sentiment Indicator. In the same vein, capacity utilisation in the manufacturing sector had risen, while firms were increasingly reporting shortages of labour and equipment as a constraint on production.

The latest forecasts by other public and private institutions were broadly in line with the June 2017 Eurosystem staff macroeconomic projections.

Turning to price developments, euro area annual HICP inflation had declined to 1.3% in June 2017, from 1.4% in May, mainly owing to a decline in energy inflation. Excluding food and energy, inflation had been 1.1% in June, after 0.9% in May and 1.2% in April. As yet there were no convincing signs of a sustained upward adjustment in underlying inflation. Price pressures in the early stages of the supply chain remained strong but had still not been transmitted to producer prices at later stages. In addition, domestic cost pressures, including wage growth, remained subdued.

Compared with forecasts from other public and private institutions, the June 2017 Eurosystem staff inflation projections were at the lower end of the range for the period from 2017 to 2019.

As regards inflation expectations, the July Survey of Professional Forecasters (SPF) for the third quarter of 2017 indicated a slight downward revision to headline inflation for 2017, 2018 and 2019. Market-based measures of inflation expectations had remained broadly unchanged since the 7-8 June meeting of the Governing Council.

Financial conditions had remained broadly favourable, despite some repricing across financial markets. The EONIA forward curve had shifted upwards, reflecting an improving macroeconomic outlook and an adjustment in monetary policy expectations. Likewise, long-term overnight index swap rates were now near the levels that had prevailed around early 2016. The recent uptick had added to the overall trend increase observed since the autumn of last year. The economic expansion had kept corporate and sovereign credit spreads contained and continued to support equity markets via solid earnings expectations. At the same time, increasing bond yields had weighed on equities across most sectors, but the new yield curve constellation had given a positive impetus to bank equity prices.

The overall nominal cost of external financing for NFCs was estimated to have increased somewhat to around 35 basis points above the historical low recorded in July 2016. The recent rise was explained by a modest increase in the cost of equity, while the cost of debt had remained broadly unchanged near historical lows since August 2016. Bank lending rates for both NFCs and households had remained low, showing that banks had been passing on their favourable funding cost to lower lending rates.

The annual growth rate of the broad monetary aggregate M3 had remained broadly unchanged at 5.0% in May, after 4.9% in April, with robust M1 growth as the main driver. Lending to the non-financial private sector had continued its gradual recovery in May, while remaining modest. Credit developments continued to be supported by low bank lending rates for NFCs and households. According to the July bank lending survey for the euro area, credit standards had eased for loans to enterprises and for loans to households for house purchase. In addition, loan demand had increased further across all categories in the second quarter.

Finally, the fiscal stance, as measured by the change in the cyclically adjusted primary balance, was expected to stay broadly neutral over the projection horizon from 2017 to 2019.

Monetary policy considerations and policy options

Summing up, Mr Praet noted that since the early June meeting of the Governing Council financial conditions had remained at levels that were still supportive, despite a repricing across financial markets. Borrowing conditions had remained very favourable.

The economic upturn had gathered some further momentum. Risks to the growth outlook were broadly balanced, with some upside risks to the short-term outlook. Downside risks mainly related to global factors.

At the same time, euro area HICP inflation was still subdued. Measures of underlying inflation had remained low and were yet to demonstrate convincing signs of a pick-up, as domestic cost pressures, including wage growth, remained muted.

Further progress towards a durable and self-sustaining convergence of inflation to the Governing Council's inflation aim would only come gradually and remained conditional on a very substantial degree of monetary accommodation. The ongoing economic expansion increased confidence that inflation dynamics would strengthen over time.

At this stage, the present degree of monetary policy accommodation was still necessary for inflation to converge to levels below, but close to, 2% over the medium term.

Therefore, Mr Praet proposed to keep the ECB monetary policy stance unchanged, maintaining all the elements of the Governing Council's forward guidance on the expected path of the key ECB interest rates and on its monthly purchases under the asset purchase programme (APP).

Overall, Mr Praet recommended that in the public communication the Governing Council: (i) acknowledged the strengthening of the economic expansion and confirmed that the risks to the growth outlook were broadly balanced; (ii) indicated that the ongoing economic expansion increased confidence that inflation would gradually converge to its aim; and (iii) stressed that a very substantial degree of monetary accommodation was still needed for underlying inflation pressures to gradually build up.

2. Governing Council's discussion and monetary policy decisions

Economic and monetary analyses

With regard to the economic analysis, members broadly shared the assessment of the outlook and risks for economic activity in the euro area provided by Mr Praet in his introduction. Recent data and survey indicators had pointed to a continued strengthening and broadening of the economic expansion, supported by very favourable financing conditions. Looking ahead, economic growth was expected to remain robust, largely following the path outlined in the June 2017 Eurosystem staff macroeconomic projections. The risks to the growth outlook were assessed to have remained broadly balanced.

As regards the outlook for external demand, the global economic recovery had continued to strengthen. While there had recently been some downside surprises in a few economies, such as the United States and the United Kingdom, they appeared to have been generally offset by better than expected economic developments in emerging market economies, as well as in a number of countries neighbouring the euro area. Accordingly, the assessment that external demand would continue to support the economic expansion in the euro area was seen to remain broadly unchanged.

The balance of risks to the global economic recovery remained tilted to the downside. While the risk of a substantial deceleration in global activity and trade growth, which had been identified some time ago, had receded, downside risks were still present in several economies, related, inter alia, to uncertainties about the macroeconomic policy choices in the United States and surrounding the negotiations with the United Kingdom on its withdrawal from the EU, as well as possible balance sheet adjustments in a number of emerging market economies.

Turning to the euro area, recent indicators had pointed to continued robust growth. Quarter-on-quarter real GDP growth had been 0.6% in the first quarter of 2017 according to Eurostat's second estimate, slightly higher than projected in the June 2017 Eurosystem macroeconomic projection exercise. Consumer confidence indicators had continued to improve, and were approaching or had exceeded pre-crisis peaks in a number of euro area countries. Labour markets had shown further gradual improvement. The unemployment rate, although still high and with significant cross-country differences, had reached its lowest point since March 2009. This decline in the unemployment rate was all the more remarkable as it had been accompanied by a rise in the labour force participation rate.

In terms of the main components of domestic demand, private consumption remained strong, supported by further employment gains. The recovery in investment was increasingly self-sustaining and was benefiting from accelerator effects, unlike a year earlier when the investment climate had still been judged to be fragile. Favourable credit terms and conditions, and improved bank credit standards for both households and NFCs, as documented in the July 2017 bank lending survey, were seen to provide continued support to both private consumption and investment.

Overall, financial conditions remained supportive of the economic expansion, although the repricing in some financial market segments, in particular in foreign exchange markets and the bond markets, had led to some deterioration since the previous meeting. Regarding exchange rates, while it was remarked that the appreciation of the euro to date could be seen in part as reflecting changes in relative fundamentals in the euro area vis-à-vis the rest of the world, concerns were expressed about the risk of the exchange rate overshooting in the future. On euro area bond markets, it was observed that while a general repricing had occurred across jurisdictions, spreads had remained contained, suggesting that the euro area had become more resilient, including the more vulnerable economies. In global bond markets, the recent flattening of the US yield curve had contributed to an easing of global financial conditions.

Taking a longer-term perspective, positive economic growth had been recorded since the second quarter of 2013. Members generally agreed that the ECB's monetary policy measures had contributed significantly to the ongoing economic expansion and that a sustained momentum in economic growth was still contingent on continued favourable financing conditions. Yet, a remark was also made that the expansion was increasingly self-sustaining and hence had become less dependent on the current degree of monetary policy accommodation.

Risks to the outlook for economic activity were seen to be broadly balanced, in line with the assessment made at the previous monetary policy meeting. Positive surprises could come from the strong cyclical momentum, especially in the short run, and from reduced political risks in a number of euro area countries. In addition, structural reform momentum was seen to be growing in a few countries. Downside risks related mainly to remaining uncertainties and vulnerabilities in the external environment. Some concerns were expressed that these downside risks had increased, in particular related to policy uncertainty in the United States and growing balance sheet risks in some emerging market economies.

With regard to price developments, members generally agreed with the assessment provided by Mr Praet in his introduction. Euro area annual HICP inflation had been 1.3% in June 2017, down from 1.4% in May and 1.9% in April. Measures of underlying inflation remained low and had not yet shown convincing signs of a pick-up. Looking ahead, the ongoing economic expansion was expected to contribute to a gradual convergence of inflation to levels below, but close to, 2% over the medium term.

In reviewing developments in headline inflation, it was pointed out that the decline in annual HICP inflation between April and June 2017 had been largely driven by developments in energy prices and, to a lesser extent, food prices. In the near term headline inflation was expected to remain around current levels, although slightly lower than previously expected, mainly owing to recent developments in oil prices and exchange rates.

Inflation expectations had remained broadly unchanged since the previous monetary policy meeting. This was the case for both longer-term market-based measures and survey-based measures. Reference was made to the SPF measure of longer-term inflation expectations five years ahead, which continued to stand at 1.8%. Overall, recent developments indicated that inflation expectations remained broadly anchored, notwithstanding renewed weakness in spot energy prices.

Turning to measures of underlying inflation pressures, convincing evidence of a sustained convergence towards levels compatible with the ECB's inflation aim was still seen to be lacking. HICP inflation excluding food and energy had remained low. Wage developments had remained subdued, with annual growth in compensation per employee declining from 1.4% in the fourth quarter of 2016 to 1.2% in the first quarter of 2017. At the same time, a number of measures of underlying inflation had increased slightly compared with the second half of 2016. This pointed to tentative signs of reflationary forces slowly taking hold as the economic expansion gathered pace.

Several comments were made on the continued discrepancy between strengthening economic activity and subdued inflation dynamics, which was not unique to the euro area but observed also in other major economies. Reference was made to the speech by the President at the ECB Forum on Central Banking in Sintra, in which he outlined a number of explanatory factors, such as external price shocks, more slack in the labour market, and lags in the process of wage and price formation. Looking ahead, it was considered important to monitor the extent to which such factors would be transient or more permanent. A number of factors were likely to be of a more structural nature. These included changes in labour markets, work contracts and wage-setting processes, benefiting from the reforms introduced in previous years, which could imply a structural break in the Phillips curve. At the same time, labour market slack was still considerable when assessed on the basis of broader unemployment measures, and a large supply of low-skilled labour could continue to dampen wage dynamics in the near term. The reaction of wages to improving economic conditions could also come with some delay, owing to the backward-looking component of wage and price formation and staggered wage-setting. In goods and services markets, digitisation might put downward pressure on prices over a protracted period. Finally, the relatively slow pace of deleveraging in the euro area could contribute to a delayed adjustment in prices.

Various arguments nevertheless suggested that cost pressures could gradually increase as the economic expansion continued. While labour market slack was still significant, it was following a clear downward path, which should ultimately translate into higher wage growth, and firms were signalling an emerging labour shortage in a number of skill categories. Furthermore, non-wage components of labour costs could increase owing to a shift in focus in wage negotiations in a number of countries.

Overall, while members considered that the ongoing economic expansion gave reason for confidence that inflation dynamics would strengthen over time, they emphasised that patience, persistence and prudence were needed, as this process was expected to take time and remained contingent on a very substantial degree of monetary policy accommodation.

With regard to the monetary analysis, members concurred with the assessment presented by Mr Praet in his introduction. Broad money (M3) had continued to expand at a robust pace. As in previous months, annual growth in M3 had reflected growth mainly in its most liquid components, while the gradual recovery in loan growth to the private sector, visible since the start of 2014, was proceeding.

Market financing and bank borrowing costs for firms and households had remained very favourable and supportive of euro area credit flows, and credit conditions had loosened further. Reference was made to the latest bank lending survey, which indicated that banks' access to retail and wholesale funding had improved in the second quarter of 2017. Moreover, loan growth had continued to be supported by increased demand across all categories and by easing credit standards on loans to enterprises and loans to households for house purchase. Looking ahead, banks were expecting a further net easing of credit standards for all loan categories in the third quarter of 2017. All of this suggested that the pass-through of the policy measures was continuing, including from the targeted longer-term refinancing operations, which banks continued to report as contributing to an easing of credit terms and conditions.

Overall, credit conditions continued to be assessed as being favourable and supporting the economic expansion, thereby contributing to the return of inflation to the Governing Council's medium-term inflation aim. Nonetheless, as on previous occasions, the observation was made that despite the recovery in credit to the private sector, credit dynamics remained modest overall. In this regard, it was noted that M3 growth continued to depend to a considerable extent on the ECB's monetary policy measures, although monetary dynamics were becoming more self-sustaining over time, with the contribution of credit to the private sector gradually increasing.

Monetary policy stance and policy considerations

With regard to the monetary policy stance, members widely shared the assessment provided by Mr Praet in his introduction that the growth outlook had become more favourable, increasing confidence that inflation would gradually converge to levels in line with the Governing Council's inflation aim. The ECB's monetary policy measures had substantially reduced financing costs to historically low levels across the euro area. The pass-through of the measures was continuing and a prolonged period of growth above potential implied a progressive closing of the output gap and the reabsorption of labour market slack, supporting a gradual rise in inflation over time. The Governing Council could thus be confident in the continued effectiveness of the monetary policy measures. While positive supply shocks or the legacy of the financial crisis could delay the transmission of the ECB's monetary policy to prices, these factors were ultimately of a temporary nature.

At the same time, it was cautioned that inflation dynamics remained subdued and that there continued to be considerable uncertainty about the inflation outlook and the speed with which inflation was converging towards the Governing Council's inflation aim. Measures of underlying inflation, while showing some tentative signs of a pick-up, still needed to show conclusive evidence of a sustained upward trend. Therefore, a very substantial degree of monetary accommodation was still needed for underlying inflation pressures to build up gradually and support headline inflation developments in the medium term. Patience was still warranted for reflationary forces to translate into stronger inflation dynamics. At the same time, it was noted that the recent volatility in euro area HICP inflation, which had been largely due to energy price developments, underlined the need to look through changes in headline inflation that were transient and carried no implication for the outlook for price stability over the medium term. To this end, it was important to ensure that inflation expectations remained well anchored.

There was also broad agreement with the assessment provided by Mr Praet that euro area financial conditions had, despite a repricing across financial markets, remained broadly supportive of the continued economic expansion. Despite the flattening of the yield curve in the United States, financial conditions had tightened since the Governing Council's previous monetary policy meeting in early June, mainly owing to an appreciation of the euro and an upward shift in bond market yields, which had also been reflected in a rise in real interest rates.

The point was made that the prevailing financial conditions mostly reflected the improved macroeconomic conditions and fundamentals in the euro area. Moreover, it was underlined that the broader financing conditions relevant for households and firms, including bank lending rates and credit conditions, remained very favourable across the euro area. In addition, sovereign and corporate bond spreads had been notably resilient to the repricing of the risk-free curve and had in fact tightened somewhat, which also suggested that the repricing had been largely related to positive macroeconomic news.

At the same time, concerns were expressed about a possible overshooting in the repricing by financial markets, notably the foreign exchange markets, in the future. It was underlined that the still favourable financing conditions could not be taken for granted and relied to a considerable extent on a continued high degree of monetary policy accommodation. Such favourable financing conditions were providing significant support to the upturn in the euro area economy and continued to be seen as necessary for inflation to rise towards the Governing Council's inflation aim.

Taking all these considerations into account, members generally agreed that, from the present perspective, the available evidence continued to indicate that convincing progress on a durable and self-sustaining convergence of inflation to the Governing Council's medium-term inflation aim had still to be secured. Although inflation was gradually moving towards this aim and confidence in this movement was increasing overall, convincing signs of a more dynamic pick-up in measures of underlying inflation were yet to appear. Moreover, the baseline scenario for inflation remained crucially conditional on the very easy financing conditions that largely depended on the current accommodative monetary policy stance.

Against this background, there was broad agreement among members that there was presently a continuing need for steady-handed and persistent monetary policy. The current monetary policy stance remained appropriate. This included keeping in place all elements of the Governing Council's forward guidance on its key interest rates and the intended pace of monthly net asset purchases.

More generally, the point was again made that the overall degree of accommodation was determined by the combination of all the monetary policy measures implemented by the ECB and that the Governing Council's assessment of progress regarding a sustained adjustment in the path of inflation should apply to the overall design and direction of the ECB's monetary policy stance as a whole, and not with reference to any particular instrument in isolation, such as the duration and pace of APP asset purchases. At the same time, it was underscored that the asset purchase programme would continue to be a key instrument if the Governing Council assessed the sustained adjustment of inflation to be at risk, while the use of other instruments, within the ECB's mandate, could not be ruled out. In this context, it was also suggested that the stock versus flow effects of asset purchases be considered.

The case was made for proceeding gradually and prudently when approaching adjustments in the monetary policy stance and communication in line with the Governing Council's evolving assessment. Caution was expressed that, in the present financial market environment, markets were particularly sensitive to incoming information. On the one hand, the improving economic environment could be expected to have an impact on forward-looking financial variables. On the other hand, there was a risk that financial conditions could tighten to a degree that was not warranted by the improvement in economic conditions and the outlook for inflation. In this context, the point was made that, looking ahead, the Governing Council needed to gain more policy space and flexibility to adjust policy and the degree of monetary policy accommodation, if and when needed, in either direction.

A suggestion was made that some consideration be given to an incremental adjustment in the language on forward guidance, because postponing an adjustment for too long could give rise to a misalignment between the Governing Council's communication and its assessment of the state of the economy, which could trigger more pronounced volatility in financial markets when communication eventually had to shift. However, it was generally judged paramount at this stage to avoid sending signals that could be prone to over-interpretation and might prove premature. Accordingly, there was agreement among all members to retain all elements of forward guidance, as proposed by Mr Praet.

The Governing Council would, in the autumn, consider the future course of its monetary policy and, in particular, its strategy for asset purchases beyond the currently communicated horizon.

Monetary policy decisions and communication

As regards communication, all members agreed with the proposals put forward by Mr Praet in his introduction. It was thus seen as important to stress that the economic expansion had strengthened and that risks to the growth outlook were broadly balanced. Moreover, it was seen as appropriate to emphasise that the Governing Council's confidence that inflation would gradually converge towards its aim had been strengthened by the ongoing economic expansion. However, while reflationary forces, which referred to the recovery of inflation from levels below its long-term trend, had replaced risks of deflation, the economic expansion had yet to translate into stronger inflation dynamics.

In the light of the heightened sensitivity of financial markets to news, a steady approach to communication was seen as key. The Governing Council needed to strike a fine balance between, on the one hand, expressing justified confidence in the economic expansion and, on the other hand, underlining the need for monetary policy to remain persistent and patient. It was thus important to stress that a very substantial degree of monetary accommodation was still needed for underlying inflation pressures to build up gradually, supporting headline inflation in the medium term, and for inflation dynamics to become more durable and self-sustaining. Against this background, the Governing Council should also reiterate its continued readiness to adjust the size and/or duration of the asset purchases, if necessary. The view was widely shared that prudence was warranted with regard to the Governing Council's communication on the possible timing of its deliberations on the future course of its monetary policy. Overall, members agreed that communication on the timing of the decision should refer to the autumn.

Taking into account the foregoing discussion among the members, on a proposal from the President, the Governing Council decided to keep the interest rates on the Eurosystem's main refinancing operations, the marginal lending facility and the deposit facility unchanged at 0.00%, 0.25% and 0.40% respectively. The Governing Council expected the key ECB interest rates to remain at their present levels for an extended period of time, and well past the horizon of the net asset purchases. With regard to non-standard monetary policy measures, the Governing Council confirmed that the net asset purchases, at the current monthly pace of €60 billion, were intended to run until the end of December 2017, or beyond, if necessary, and in any case until the Governing Council saw a sustained adjustment in the path of inflation consistent with its inflation aim. The net purchases would be made alongside reinvestments of the principal payments from maturing securities purchased under the asset purchase programme. If the outlook became less favourable, or if financial conditions became inconsistent with further progress towards a sustained adjustment in the path of inflation, the Governing Council stood ready to increase the programme in terms of size and/or duration.

The members of the Governing Council subsequently finalised the introductory statement, which the President and the Vice-President would, as usual, deliver at the press conference following the end of the current Governing Council meeting.

Introductory statement
http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2017/html/ecb.is170720.en.html 

Press release
http://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2017/html/ecb.mp170720.en.html

Meeting of the ECB's Governing Council, 19-20 July 2017

Members
Mr Draghi, President
Mr Constâncio, Vice-President
Mr Cœuré
Mr Costa
Ms Georghadji*
Mr Hansson
Mr Jazbec
Mr Knot
Mr Lane
Ms Lautenschläger
Mr Liikanen
Mr Linde*
Mr Makúch
Mr Mersch
Mr Nowotny
Mr Praet
Mr Reinesch
Mr Rimšēvičs*
Mr Smets
Mr Stournaras*
Mr Vasiliauskas
Mr Vella
Mr Villeroy de Galhau
Mr Visco
Mr Weidmann

(*) Members not holding a voting right in July 2017 under Article 10.2 of the ESCB Statute.

Other attendees
Mr Dombrovskis, Commission Vice-President**
Mr Teixeira, Secretary, Director General Secretariat
Mr Smets, Secretary for monetary policy, Director General Economics
Mr Winkler, Deputy Secretary for monetary policy, Senior Adviser, DG Economics

(**) In accordance with Article 284 of the Treaty on the Functioning of the European Union.

Accompanying persons
Mr Aucremanne
Mr Bradeško
Ms Buch
Mr Demarco
Ms Donnery
Mr Gaiotti
Mr Hernández de Cos
Mr Kaasik
Mr Kuodis
Ms Le Lorier
Mr Mooslechner
Mr Mrva
Mr Pattipeilohy
Ms Rosalino
Mr Rutkaste
Mr Schoder
Mr Stavrou
Mr Tavlas
Mr Välimäki

Other ECB staff
Ms Graeff, Director General Communications
Mr Straub, Counsellor to the President
Mr Bindseil, Director General Market Operations
Mr Klöckers, Director General Economic Developments, DG Economics
Mr Rostagno, Director General Monetary Policy, DG Economics

Release of the next monetary policy account foreseen on Thursday, 5 October 2017.

 

European Central Bank
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Reproduction is permitted provided that the source is acknowledged.

Johtokunnan jäsen Olli Rehn: Euroalue selätti kriisin – nyt on aika uudistua. Artikkeli Kanava-lehdessä.

Suomen Pankki - To, 17/08/2017 - 14:00

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Artikkeli Kanava-lehdessä 5/2017

Euroalue selätti kriisin – nyt on aika uudistua

Kun Euroopan unionin uudistaminen alkaa, Suomen ei kannata ryhtyä siilipuolustukseen vaan toimia aloitteellisesti euroalueen vahvistamiseksi.

Viimeinen vuosikymmen on ollut Euroopan unionille todellinen stressitesti. Näitä finanssikriisin vuonna 2007–2008 tapahtuneen laukeamisen jälkeisiä vuosia ovat leimanneet lukuisat kriisit. Isoistakin vastuksista huolimatta niistä on jotenkuten selviydytty englanninkielinen termi muddling through kiteyttää tämän osuvasti, kääntyen suomeksi parhaiten "rämpien eteenpäin". Mitenkään aliarvioimatta jäljellä olevia haasteita, Euroopalla on nyt kovaa maata jalkojen alla, mikä antaa unionille pohjaa uudistua ja siten hoitaa paremmin leiviskänsä.

Mutta samalla edessä on uusia haasteita. Maanosamme poliittista ja taloudellista maisemaa hallitsevat tällä hetkellä useat, osin ristikkäisetkin kehityskulut.

Geopolitiikka on tehnyt paluun etenkin vuoden 2014 jälkeen, ellei jo vuodesta 2008. Venäjän voimapolitiikka ja aiheelliset epäilyt presidentti Donald Trumpin sitoutumisesta Eurooppaan korostavat, miten tärkeää on edetä eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Eurooppalaiset ovat turvallisuuspolitiikassa tänään enemmän omillaan kuin aiemmin.

Brexit on iso riesa, etenkin Britannian kannalta. Toisin kuin pelättiin, EU on onnistunut pysymään yhtenäisenä ja kapseloimaan saarivaltakunnan sisäisen brexit-myllytyksen erilleen muusta eurooppalaisesta päätöksenteosta. Toisaalta brexit voi avata mahdollisuuksia syventää Euroopan integraatiota turvallisuuden, maahanmuuton ja ulkorajan valvonnan kaltaisissa isoissa kysymyksissä.

Taloudellisessa mielessä euroalue on selättänyt kriisin. Keväällä 2013 käynnistyi euroalueen alkuun hauras mutta sittemmin kestäväksi osoittautunut elpyminen, ja kasvu jatkuu parhaillaan jo viidettä vuotta.

Työpaikkojen määrä on nyt ylittänyt vuoden 2008 huipputason, ja työttömyys vähenee edelleen. Tämäkin antaa lisää liikkumatilaa euroalueen uudistamiselle.

Lähiaikojen painopiste on syytä pitää pankkiunionin viimeistelyssä

Taantuman jälkeinen taakka merkitsee sitä, että euroalueella on vielä paljon tehtävää. Sanotaan, että kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan. Ehkä niin, mutta euroalueen velkakriisistä on saatu paljon yleispäteviä opetuksia, joita ei nousukauden huumassakaan pidä unohtaa. Nousuhuumassa kun sorrutaan usein ajattelemaan, että "tällä kertaa on toisin". Mutta useimmat talouden lainalaisuudet pätevät myös uuden talouden, digitalisaation ja neljännen teollisen vallankumouksen aikakautena, vai mikä liekään nykyinen muotitermi.

Mikä sitten on kriisin kaikkein olennaisin opetus? Se on rahoitusjärjestelmän vakauden merkitys kokonaistalouden kannalta – siis kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta. Tämä aliarvioitiin raskaasti talous- ja rahaliittoa rakennettaessa ja ylipäänsä ennen finanssikriisiä, mistä on maksettu karvaasti kaksoistaantumana 2008–2012 ja sen kärjistämänä korkeana työttömyytenä.

Kuten eturivin eurooppalainen ekonomisti Daniel Gros on todennut, rahoitusvakaus jäi Maastrichtin sopimuksessa lapsipuoleksi – ja sillä kertaa lapsipuoli jätettiin pahasti heitteille. Tätä euroalueen valuvikaa korjataan parhaillaan pankkiunionilla, jota on rakennettu vuodesta 2012 lähtien. Se tarkoittaa yhteistä pankkivalvontaa, yhteistä pankkikriisien hoitomekanismia ja yhteistä talletussuojaa. Näin luodaan edellytykset myös maksukyvyttömien jäsenvaltioiden "no bailout" -säännön uskottavalle toteuttamiselle, kun suvereenin valtion ajautuessa vakaviin velkaongelmiin velkajärjestelyjen esteenä ei enää olisi koko rahoitusjärjestelmän sulaminen ja sen mukanaan tuoma reaalitalouden romahdus ja syvä lama.

Toinen ja myös rahoitusvakauteen liittyvä oppi on se, että ns. iso sinko eli keskuspankin ja/ tai erillisen vakausrahaston mahdollisuus tulla kriiseissä hätiin omilla toimillaan on välttämätön markkinapaniikkien hillitsemiseksi. Isoa sinkoa tarvitaan ennakoivasti ja pysyvästi, jotta se auttaa ennalta ehkäisemään markkinapaniikkia tulevaisuudessa.

Tämä on itse asiassa hyvin keynesiläinen opetus, eikä sen olisi pitänyt olla yllätys kenellekään – osin samasta syystä perustettiin aikoinaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Miksi sitä tarvitaan? Koska rahoitusmarkkinoille on tyypillistä laumakäyttäytyminen, joka on usein itseään ruokkivaa ja toisinaan jopa paniikkimielialaa lietsovaa.

Euroalueella markkinamyrskyn iskiessä rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseen tarvittavan singon muodostavat nykyisin Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) yhdessä. Järjestelyyn liittyy määritelmän mukaan melkoisesti yhteistä taakanjakoa. Yhteistä taakankantoa vastustavien ei kannata unohtaa, että ilman tätä isoa sinkoa ei rahoitusvakautta olisi saatu ylläpidettyä ja euroalue olisi voinut hajota, mikä puolestaan olisi johtanut suureen lamaan ja massatyöttömyyteen. Euroalue natisi liitoksissaan etenkin syksystä 2011 kesään 2012, kun markkinamyrskyn vastavalkeita ei saatu käyntiin, eikä dramaattisempi toinen vaihtoehto ollut tuohon aikaan pois laskuista. Markkinavyöry rauhoittui vasta EKP:n pääjohtajan ilmoitukseen tehdä "mitä tahansa euroalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi" ja EKP:n päätöksiin rahapoliittisista toimista ja pankkiunionin rakentamisesta.

Yhteisvastuun käytäntö ja teoria eivät ole aivan mustavalkoisia. Valtioiden välisessä taloudenpidossa huoli ns. moraalikadosta on perusteltu, koska kontrolloimaton, rajaamaton yhteisvastuu johtaisi siihen. Myöskään pankkisektorilla emme voi enää elää sellaisessa moraalikadon maailmassa, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan valtion vastuulle – ja kuten tiedämme, "valtion vastuulle" tarkoittaa samaa kuin "veronmaksajien piikkiin".

Toisaalta vastuullisten päättäjien on kannettava huolta myös rahoitusvakaudesta. Esimerkiksi EKP päätti toteuttaa rahapolitiikan määrällisen keventämisen valtaosaltaan (yli 80 %) kansallisen jyvityksen mukaisesti. Toinen osa kompromissia oli, että euroalueen keskuspankit ostavat omien valtioidensa lainapapereita. Näin ollen yhteisvastuuseen sisältyy runsaasti omaa vastuuta. Kyse on paremminkin siitä, millä pelisäännöillä toteutetaan vakauden vaatima, riittävään omavastuuseen kytketty yhteisvastuu isojen kriisien varalta.

Vakuutustyyppinen yhteisvastuu ei myöskään ole lainkaan sama asia kuin pysyvien tulonsiirtojen unioni, joka olisi resepti pysyvään moraalikatoon. Tätäkin taustaa vasten euroalueen uudistamisen painopiste on lähiaikoina syytä pitää pankkiunionin viimeistelyssä. Suomi tukee vahvaa, sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Sijoittajavastuu tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan pankin kaatuessa tappiot tulevat yksityisen sektorin tai sijoittajien kannettaviksi ennen veronmaksajien kukkarolle menoa.

Sijoittajavastuu on yhdistettävä – ja viisaasti toimien se on myös yhdistettävissä – rahoitusvakauteen ja hyvin pääomitettuihin pankkeihin. Periytyviä kansallisia pankkiongelmia ei pidä sälyttää euroalueen yhteiselle vastuulle, vaan kukin maa ratkokoon ne itse. Tähän viime aikojen ratkaisut pankkien kriisinhoidossa ovat tähdänneet, vaihtelevalla menestyksellä, joskin paremmalla kuin talouslehtien palstoilta tai sosiaalisen median kommenttisivuilta voisi päätellä.

Espanjassa toimittiin kesäkuussa pitkälti oppikirjan mukaan. Muutoinkin Espanjassa on euroalueen vakausrahaston tuella vuodesta 2012 lähtien siivottu pankkien taseita ja ongelmaluottoja niin, että ongelmaluottojen osuus on noin kolmannes Italiaan verrattuna, ja yritysten lainoitus toimii nykyisin melko hyvin. Espanjan talous onkin yltänyt viime vuosina nopeaan kasvuun.

Vastaavasti Italian pankkien tilanne on ollut hyvin vaikea ja monimutkainen. Vaakakupissa on ollut yhtäältä sijoittajavastuun maksimaalinen toteuttaminen (moraalikadon välttämiseksi) ja toisaalta huoli rahoitus- ja pankkijärjestelmän kyvystä lainoittaa etenkin pk-yrityksiä (talouden kasvun ja työllisyyden tähden).

Monet kommentaattorit ovat pitäneet Italian ratkaisumallia kuoliniskuna pankkiunionin uskottavuudelle. Tämä on hätiköity kanta.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, Italian ratkaisussa myös sijoittajavastuun osuus on merkittävä. Esimerkiksi kahden venetolaispankin osakkeenomistajat menettävät sijoituksensa: osakkeenomistajille ja alisteisten velkojen omistajille kertyy tappiota yli viisi miljardia euroa. Syntynyt ratkaisu ei ole ideaali, mutta se auttaa purkamaan Italian pankkien taakkana ollutta ongelmaluottojen massaa, joka on jarruttanut lainoitusta, investointeja ja kasvua niitä kipeästi tarvitsevassa maassa. Suo siellä, vetelä täällä.

Kovin tavattomana tätä ei sinänsä ole aihetta pitää – pankkiunionissakin on kyse oppimisprosessista, jossa valuviat korjataan. Myös Yhdysvalloissa täysi pankkiunioni syntyi useammankin finanssikriisin karvaiden kokemusten myötä pitkän kaavan mukaan, yli 145 vuoden kuluessa (1789–1934).

Monet EMU:n syventämistä koskevat ehdotukset vaativat laajaa keskustelua

Ranskan vaalitulosten ja presidentti Emmanuel Macronin eurooppalaisen perusasenteen ansiosta Euroopan poliittinen ilmapiiri on muuttunut aiempaa suopeammaksi talous- ja rahaliiton (EMU) uudistamiseen tähtääviä aloitteita kohtaan. Myös Saksan poliittinen asetelma näyttää vahvistavan tätä näkymää.

Tämän tiedostaen Euroopan komissio julkisti toukokuun lopussa EMU:n syventämistä koskevan "tiekartan", jonka mukaan rahoitus- ja talousunioni rakennettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2017–2019 ja 2020–2025. Siihen sisältyy myös ehdotus valtionlainojen osittaiseksi paketoinniksi yhdeksi velkakirjaksi, joka jaettaisiin pienempiin, riskeiltään erilaisiin siivuihin.

Komission tiekartta on keskustelua selkeyttävä pohjaesitys EMU:n uudistamiseksi, mutta tuskin viimeinen sana. Voi ennustaa, että etenkin eurooppalaiset velkakirjat saavat osakseen vastarintaa, vaikka kyseessä ei olisikaan siirtyminen yhteisvastuullisuuteen. Keskustelua ei kuitenkaan kannattaisi tappaa hirttäytymällä yhteen (keskeneräiseen) elementtiin, vaan viedä sitä eteenpäin tarkastelemalla myös koko euroalueen toimintakykyä.

Näkemyserot EMU:n kehittämisestä periytyvät kaukaa historiasta ja kumpuavat erilaisista talousfilosofioista. Saksa ajaa kevyttä mutta tiukkaa vakausunionia, Ranska laajaa ja raskasta taloushallitusta. Maiden perinteisesti eriävät näkökulmat saattavat nyt kuitenkin olla lähentymässä. Kummankin suunnalta voidaan varautua aloitteisiin – joko omiin tai yhteisiksi hiottuihin.

Euroalueen jäseninä meidän pitää huolehtia sen terveestä rakenteesta

Näin ollen Suomessakin on syytä valmistautua siihen, että EU:n uudistaminen lähtee liikkeelle lähivuosina. Suunta on ilmeinen eli euroalueen osalta kohti syvenevää yhteistyötä – mutta millaista, se on yhä auki.

Tässä keskustelussa meidän suomalaisten ei kannata ryhtyä siilipuolustukseen tai jäädä sivustakatsojiksi, vaan pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan työ Euroopan uudistamiseksi johtaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Suomalaisesta näkökulmasta näen keskeisinä seuraavat asiat:

1. Kun kerran olemme euron jäseniä ja siinä pysymme, on parempi että euroalue toimii kaikin puolin hyvin. Toisin sanoen euroalueen jäseninä meillä on kaikki syyt huolehtia sen terveestä ja vakaasta rakenteesta, kestää vastatuulet ja tukea vahvistuvaa kasvua. Ei ole kummempaa hyötyä katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä 1990-luvun hengessä, tyyliin "pitäisikö jäädä vai lähteä". Taaksepäin katsomisen sijasta kannattaa katsoa eteenpäin ja tehdä työtä sen puolesta, että euroalue on pitkälläkin sihdillä rakenteeltaan vakaa ja kykenee tukemaan jäsenmaidensa talouksien kestävää, työllistävää kasvua.

2. Velkakriisistä on otettava opiksi, oikealla tavalla, älyllisesti rehelliseen analyysiin perustuen. Tosiasia on, että kriisin pohja osui samaan aikaan kuin kovin markkinoiden myllerrys, jota ei saatu hallintaan ennen kuin Euroopan vakausmekanismi oli luotu ja Euroopan keskuspankki oli aloittanut epätavanomaiset rahapolitiikkatoimensa, viime käden lainanantajan roolin mukaisesti. Keskuspankit ovat korostaneet, että EKP on pankki- ja rahoitusjärjestelmän – ei jäsenvaltioiden – viime käden lainoittaja markkinapaniikin uhatessa. Moraalikatoa koskeva kysymys on tärkeä, mutta jos keskitytään vain ja ainoastaan siihen, euroalue on yhä liian hauras kun seuraava kriisi iskee.

Oppi on sekin, että euroalueen velkakriisi ei johtunut pelkästään yksittäisten jäsenmaiden kuten Kreikan synneistä, vaan eurojärjestelmään liittyvistä puutteista, erityisesti pankki- ja rahoitussektorilla. Esimerkiksi Espanjan ja Irlannin julkinen velka oli vain alle 30 prosenttia BKT:n arvosta siihen asti, kunnes kriisi iski täydellä voimalla vuosina 2008–2009. Suurin syypää kriisiin oli halpaan lainarahaan perustunut yksityisen sektorin nopea velkaantuminen, erityisesti rakennustuotannon liian nopea kasvattaminen lainarahalla.

Tämä kalliiksi käynyt analyyttinen virhearvio tehtiin sekä poliittisten päättäjien että taloustieteilijöiden keskuudessa. Epätasapainoista ei juuri keskusteltu EMU:a rakennettaessa. Vasta kun rahoitusjärjestelmän remontti oli saatu kunnolla käyntiin, euroalue alkoi jälleen kasvaa vuonna 2013.

3. Liian usein, ja usein propagandasyistä, esitetty vastakkainasettelu "joko liittovaltio tai kuolema" on väärä eikä perustu tosiasioihin. Euroalueesta ei tule liittovaltiota eikä tulonsiirtounionia, mutta se ei myöskään hajoa vain sen takia, ettei siitä tule sellaista. Tarvitaan sekä realismia että määrätietoisuutta.

Realistiseksi päämääräksi kannattaisi asettaa sellaisen lujalla pohjalla toimivan vakausunionin rakentaminen, jossa kaikkien osapuolten oma vastuu korostuu ja on ehto yhteisten toimien lisäämiselle. Toisin sanoen rahoitusvakauteen liittyvien riskien vähentäminen edelleen on edellytys riskien tasaamiselle.

Tämä ennakkoehto sopii hyvin myös pankkiunionin puuttuvien elementtien pystyttämiseen. Jotta pankkikriisejä voidaan estää ennakolta ja tarvittaessa ratkaista tehokkaasti, kriisinhoidon selkänojaksi tarvittaisiin jäsenvaltioiden takaamaa varautumisjärjestelyä. Yhteisen talletussuojan osalta kompromissiksi on esitetty kansallisten rahastojen takausrahastoa. Se tarkoittaisi kansallisten talletussuojarahastojen yhteisvastuullista jälleenvakuuttamista, omavastuun ylittävältä osaltaan, kuten tohtori Vesa Vihriälä tavoitetta on kuvannut.

Euroalue kaipaa siis vahvempaa perustaa. Siinä kannattaa keskittyä rahoitusvakauteen: jos se kyetään pankkiunionilla varmistamaan, voidaan valtioiden mahdollisia velkakriisejä hoitaa sujuvammin ilman jatkuvaa pelkoa koko rahoitusjärjestelmän saastumisesta.

Olisiko liikaa ajatella, että seuraavan kriisin varalta euroalueen yhteisen suoriutumisen rima asetettaisiin korkeammalle kuin vain "jotenkuten selviytymisen" tasolle? Rämpiminen kun ei osoita kovin korkeaa kunnianhimoa, eikä itseluottamusta.

Reaalitalous ratkaisee, eivätkä vain instituutiot

Loppujen lopuksi jäsenmaiden vastuu omasta talouspolitiikastaan – kestävästä kasvusta ja työllisyydestä – on avainasemassa. Pohjimmiltaan reaalitalous ratkaisee, eivätkä vain instituutiot. Koska näköpiirissä ei ole federaatiota, jäsenvaltioiden omat, kestävää kasvua tukevat uudistukset ovat keskeisiä.

Jatkossakin Euroopan menestyminen on Suomen kannalta kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia. Silloin kun Euroopassa on sodittu ja talous on taantunut, Suomella on mennyt huonosti. Silloin kun Euroopassa on vallinnut rauha ja talous on kasvanut, Suomella on mennyt hyvin. Sen vuoksi on mitä perusteellisemmin Suomen ja suomalaisten omankin edun mukaista varmistaa, että euroalue toimii hyvin ja täyttää tehtävänsä kestävän kasvun tukena.

Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi – Metsä Groupin biotuotetehdas käynnistyi

Salkunrakentaja - To, 17/08/2017 - 12:20
Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehdas on käynnistetty suunnitelman mukaisesti Äänekoskella tiistai-aamuna.

Blogi: Pikamaksu on heti perillä

Euro ja talous - To, 17/08/2017 - 11:15
Maksun saaja ei suinkaan aina saa odottamiaan rahoja välittömästi tilille. Tähän on nyt tulossa muutos.

Onko pörssiyhtiöiden johdon palkkioissa valuvika? – Oksaharju: kontrolli siirtymässä omistajilta välikäsille

Salkunrakentaja - To, 17/08/2017 - 09:57
Nykypäivän ongelmana on palkkioiden sitominen osakekurssin lyhyen aikavälin kehitykseen, väittää sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.

Mitkä ovat Stockmannin mahdollisuudet onnistua?

Sijoittaja.fi - To, 17/08/2017 - 09:53

Stockmann julkisti toisen kvartaalin tuloksensa. Tulos oli kaksijakoinen. Yhtiöllä on edelleen haasteita ja strategiset vaihtoehdot ovat vähissä. Mitkä ovat Stockmannin mahdollisuudet onnistua?

Tämä kirjoitus Mitkä ovat Stockmannin mahdollisuudet onnistua? julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Kiinan velkataakka saattaa laukaista seuraavan finanssikriisin

Salkunrakentaja - To, 17/08/2017 - 07:36
Kiinan pitkään jatkunut kova talouskasvu osoittaa hiipumisen merkkejä.

Työtön voi opiskella menettämättä työttömyyskorvausta

Salkunrakentaja - To, 17/08/2017 - 06:35
Työttömän ei tarvitse pyöritellä toimettomana kotona sormiaan. Työtön voi tiettyjen ehtojen toteutuessa opiskella menettämättä työttömyysetuutta.

USA:n ja Pohjois-Korean kiristyneet välit eivät ole nostaneet osakemarkkinoiden riskejä

Sijoittaja.fi - Ke, 16/08/2017 - 19:08

Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean väliset jännitteet nousivat äkisti viime viikolla, mikä kasvatti osakemarkkinoiden hermostuneisuutta. Moni sijoittaja siirsi varojaan turvallisempiin sijoituskohteisiin. Miltä osakemarkkinan riskit näyttävät nyt?

Tämä kirjoitus USA:n ja Pohjois-Korean kiristyneet välit eivät ole nostaneet osakemarkkinoiden riskejä julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Rahan lainaaminen ystävälle tai perheenjäsenelle

Salkunrakentaja - Ke, 16/08/2017 - 16:33
Moni meistä on ollut tilanteessa, jossa hyvä ystävä tai perheenjäsen pyytää rahaa lainaksi. Läheisten pyynnöille on usein vaikea sanoa ei.

Mitkä ovat Helsingin pörssin laatuyhtiöitä?

Nordnetbank - Ke, 16/08/2017 - 15:50

 
Laatuguru – näin valitset voittajaosakkeet -kirjan julkistustilaisuus pidettiin 15.8.2017 Nordnetin tiloissa. Tilaisuutta varten kirjan kirjoittajat Jukka Oksaharju, Karo Hämäläinen ja Random Walker koostivat taulukon Helsingin pörssin osakkeista niiden jakamien osinkojen määrän ja laadun perusteella.

Videolla Random Walker esittelee taulukon logiikan:
 

 
Taulukon löydät myös täältä.

Artikkeli Mitkä ovat Helsingin pörssin laatuyhtiöitä? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Remedy kasvatti liikevaihtoa – Inderes: ”luvut reippaasti yli odotustemme”

Salkunrakentaja - Ke, 16/08/2017 - 13:34
Toukokuussa First North -listalle listautunut Pelikehittäjä Remedy kasvatti liikevaihtoaan tammi-kesäkuussa reippaasti, mutta tulos tippui selvästi.

Naisten tuntipalkat keskimäärin 18 prosenttia miehiä alhaisemmat – tässä syyt

Salkunrakentaja - Ke, 16/08/2017 - 09:36
Miesten ja naisten keskituntipalkkojen ero on keskimäärin kolme euroa, kertoo Tilastokeskus.

Stockmannin tulos ja liikevaihto laskee edelleen

Salkunrakentaja - Ke, 16/08/2017 - 08:49
Kauppakonsernin liikevaihto oli toisella vuosineljänneksellä 281 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli yli 320 miljoonaa. Vertailukelpoisen liiketoiminnan liikevaihto laski 4,0 prosenttia. Liiketulos jäi 14,6 miljoonaan euroon, kun viime vuonna liiketulos oli 17,5 miljooonaa. Tulos jäi selvästi odotuksista, sillä Factsetin tietokannan mukainen konsensuennuste oli 21 miljoonan euron liikevoittoa. Koko vuoden näkymiin kauppaketju ei tehnyt muutoksia. […]

Wärtsilä hyötyy vihreästä vallankumouksesta – pankilta ostosuositus konepajayhtiölle

Salkunrakentaja - Ke, 16/08/2017 - 07:39
Handelsbankenin mukaan Wärtsilä on hyvissä asemissa vihreän vallankumouksen hyödyntämiseen. Handelsbanken nosti Wärtsilän osakkeen tavoitehintaa.

Näin kasvatat lapsestasi osakesäästäjän

Salkunrakentaja - Ti, 15/08/2017 - 19:04
Lapsen on hyvä oppia, että raha on muutakin kuin tuhlaamista varten. 

Ruotsalainen sädehoitoyhtiö Elekta Nordean mallisalkkuun

Salkunrakentaja - Ti, 15/08/2017 - 16:10
Kurssilaskun myötä osakkeen risk-tuotto -suhde on jälleen houkutteleva, Nordea arvioi.

Uusi kaupankäyntisovellus aktiivisille kaupankävijöille

Nordnetbank - Ti, 15/08/2017 - 14:15

Nordnet julkisti tänään yhteistyösopimuksen Infrontin kanssa. Sopimuksen myötä aktiivisimmille sijoittajille tarjotaan uusi Infront Web Trader -kaupankäyntisovellus. Nordnet on ensimmäinen toimija, joka tarjoaa Web Traderin näin laajalle joukolle suomalaisia sijoittajia. Sovelluksen lanseeraus tapahtuu kaikissa maissa, joissa Nordnet toimii: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Web Traderin käyttöönoton yhteydessä Nordnetin oma WinTrade-sovellus poistuu käytöstä. Siirtymävaihe uuteen sovellukseen alkaa syyskuussa ja sen on määrä päättyä lokakuussa.

Nordnet pyrkii tarjoamaan asiakkailleen maailmanluokan käyttökokemuksen ja teknisesti edistyneimmät työkalut säästämiseen ja sijoittamiseen. Usein kehitämme itse tarjontaamme, mutta joskus käytämme myös markkinoiden johtavien toimijoiden kehittämiä ratkaisuja. Infront Web Traderin avulla voimme tarjota ratkaisun, joka on suunniteltu nykypäivän aktiivisille kaupankävijöille.

Nykyisin asiakkaiden käytössä oleva WinTrade on Nordnetin kehittämä kaupankäyntisovellus, joka lanseerattiin vuonna 2001. Sovellus oli tuolloin ensimmäinen Windows-pohjainen, reaaliaikainen osakekaupankäyntisovellus Ruotsin markkinoilla. Tänä päivänä WinTradella on noin 4 000 käyttäjää. Sovellusta voi käyttää vain PC:llä ja se vaatii erillisen ohjelmiston asentamista. Tämä kaupankäyntisovellus on nyt tullut tiensä päähän. Sen ylläpito ja kehittäminen ei ole enää järkevää.

Infront Web Traderia sen sijaan voi käyttää Nordnetin palvelun kautta verkkoselaimessa, ilman että mitään tarvitsee asentaa laitteelle. Sovellus toimii sekä PC:llä että Macilla. Web Traderin etuja ovat mm. parannetut graafit ja teknisen analyysin työkalut.

Ilmoittaudu mukaan testaamaan uutta sovellusta

Syksyn aikana WinTrade-käyttäjät pääsevät testaamaan Web Traderia maksutta. Jos haluat olla mukana testiryhmässä, niin ilmoittaudu mukaan tästä.

Web Traderin lisäksi kehitämme tällä hetkellä mobiilisovellusta ja todennäköisesti vuoden lopussa käyttöönotettavaa uutta verkkopalvelua. Kaikki Nordnetin työkalut elävät siis muutoksen aikaa.

Artikkeli Uusi kaupankäyntisovellus aktiivisille kaupankävijöille julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Elina Lepomäki: ”Keskustelu solidaarisuusverosta täyttää kaikki populismin tunnusmerkit”

Salkunrakentaja - Ti, 15/08/2017 - 10:39
Eniten tuloja ansaitsevat maksavat jo nyt leijonan osan valtion tuloveroista.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset blogit