Suomenkieliset blogit

Bitcoin ylitti 6000 dollarin rajapyykin – syy kurssinousuun löytyy yllättävältä taholta

Salkunrakentaja - 4 tuntia 34 min sitten
Yksi syy viimeaikaiseen kryptovaluutan arvonnousuun löytyy Nigeriasta.

Mikä voisi laukaista seuraavan kurssiromahduksen? Näin sijoittajat vastaavat

Salkunrakentaja - 5 tuntia 59 min sitten
Sijoittajaverkosto Sharevillen keskustelijat kertoivat näkemyksiään seuraavan kurssiromahduksen laukaisevista tekijöistä.

Cleantech Invest keskittyy maapallon tilan parantamiseen

Sijoittaja.fi - Pe, 20/10/2017 - 22:38

Ilmastonmuutos ja ekosysteemien tuhoutuminen ihmisen toiminnan johdosta ovat sukupolvemme suurimpia ongelmia. Cleantech Invest on ainutlaatuinen pörssiyhtiö, joka pyrkii ratkaisemaan näitä ongelmia kasvattamalla liiketoimintoja, jotka ratkaisevat globaaleja ympäristöhaasteita.

Tämä kirjoitus Cleantech Invest keskittyy maapallon tilan parantamiseen julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

VSS Biopowerin sijoituskierros päättyy 31.10.2017 – kierros lähes täynnä

Sijoittaja.fi - Pe, 20/10/2017 - 21:00

VSS Biopowerin sijoituskierros päättyy 31.10.2017. Yhtiö on kerännyt 1 200 000 €:n tavoitteesta 1 059 000 euroa. Artikkelia päivitetty 20.10.2017.

Tämä kirjoitus VSS Biopowerin sijoituskierros päättyy 31.10.2017 – kierros lähes täynnä julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Valmennusyhtiö Trainers’ House tulosvaroittaa – osakekurssi laski lähes 7 prosenttia

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 15:01
Ennakoitua heikomman myynnin vuoksi Trainers’ House muuttaa ohjeistustaan vuodelle 2017.

Learning Intelligence Group antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyödyntää koulutusteknologian massiivista markkinaa

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 12:28
Nordic Intelligence Group valitsee, rahoittaa ja kasvattaa koulutusteknologian pohjoismaisista innovaatioista kannattavia globaaleja brändejä. 

Metsolta Q3-raportti, uudet tilaukset voimakkaassa kasvussa

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 10:16
Metso kertoi perjantaiaamuna sen kolmannen kvartaalin kehityksestä.

Hallitus esittää työttömille aktiivisuusmallia – passiivinen työtön menettää yli 4,6% päivässä

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 09:03
Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää jatkossa riittävän määrän työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Onko alhainen volatiliteetti riski?

Salkunrakentaja - Pe, 20/10/2017 - 08:01
Osakemarkkinoiden riskiä kuvaava VIX-indeksi on historiansa pohjalukemissa. Ovatko markkinat menettäneet terveen varovaisuuden ja pitäisikö sijoittajan siksi olla huolissaan?

Sijoittaja.fi:n laaja analyysi osakesektoreiden eroista – mihin kannattaa sijoittaa?

Sijoittaja.fi - To, 19/10/2017 - 22:48

Käymme laajassa analyysissamme läpi eri osakesektoreita, niiden ominaisuuksia ja tuottopotentiaalia. Miten sektoreita kannattaa vertailla ja mitkä tarjoavat parhaimman tuoton?

Tämä kirjoitus Sijoittaja.fi:n laaja analyysi osakesektoreiden eroista – mihin kannattaa sijoittaa? julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Robit varoittaa ja osake syöksyy

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 14:19
Kaivostelollisuudelle kulutusosia myyvä Robit tiedoittaa ohjeistuksen muutoksesta. Kannattavuus jää merkittävästi vuoden 2016 tasosta.  

Elisa huolestuttaa sijoittajia

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 14:11
Elisan osake laski eilen peräti 5,4 prosenttia tulosjulkistuksensa jälkeen.

Globaali talous kiihdyttää kasvua

Sijoittaja.fi - To, 19/10/2017 - 12:31

Globaali talouskasvu on kiihtynyt. Tämä tietää hyvää myös osakemarkkinoille.

Tämä kirjoitus Globaali talous kiihdyttää kasvua julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Johtokunnan jäsen Olli Rehn: Rahoitusvakaus euroalueen uudistamisen painopisteenä. Valtiovarainvaliokunnan ja Suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Helsinki, 19.10.2017.

Suomen Pankki - To, 19/10/2017 - 12:30

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Valtiovarainvaliokunnan ja suuren valiokunnan yhteinen julkinen kuuleminen Talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä
Helsinki, 19.10.2017

Rahoitusvakaus euroalueen uudistamisen painopisteenä

Kiitän kutsusta tähän valtiovarain- ja suuren valiokunnan yhteiseen julkiseen kuulemiseen. Tilaisuus on kovin ajankohtainen, sillä EU:n talous- ja rahaliiton uudistamisen seuraava vaihe on käynnistymässä. Suomi voi aloitteellisella otteella vaikuttaa ratkaisun suuntaan, etenkin kun monilla keskeisillä toimijoilla – komissiolla ja muilla jäsenvaltioilla – ei ole EMU:n kehittämisen suunnasta vielä yhteistä näkemystä.

Uudistustyölle luo pohjaa toisaalta se, että euroalueen talouden perustekijät ovat nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Elpyminen käynnistyi keväällä 2013 ja kasvu on nyt entistä laaja-alaisempaa. Kriisimaissakin budjetti- ja vaihtotasealijäämät on saatu hallintaan ja työllisyys euroalueella on parantunut merkittävästi.

Toipuminen ei tarkoita paluuta kriisiä edeltävään menoon. Vuosina 2010–12 tehtiin vaikeita päätöksiä, joilla kriisi saatiin nujerrettua ja talous vakautettua. Tuolloin luotu vakausmekanismi ja tehdyt sääntöuudistukset vahvistivat euroalueen kykyä kestää vastuksia ja siirtyä kestävän kasvun uralle, mille loi pohjaa EKP:n päätös osto-ohjelmista elo- ja syyskuussa 2012.

Vakaa kasvu ja työllisyys vaativat sitä, että kriisin paljastamat talous- ja rahaliiton yhä hauraat kohdat on korjattava. Kun Suomi on euroalueen jäsen, on luonnollisesti myös meidän etumme mukaista, että talous- ja rahaliitto toimii vakaasti ja tukee kestävää kasvua ja työllisyyttä. Siksi suomalaisen talous- ja rahaliittoa koskevan keskustelun olisi siirryttävä kriisinhallinnan asetelmista vakaan järjestelmän suunnittelun vaiheeseen.

Kriisin tärkein opetus on se, miten suuri merkitys rahoitusjärjestelmän vakaudella on kansantalouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle. Tärkeä osa tässä työssä on pankkiunioni, jolla vahvistetaan rahoitusjärjestelmän vakautta ja rakennetaan parempia rahoitusolosuhteita kaikenkokoisille yrityksille – ja siten kestävää kasvua ja työtä kansalaisille.

Pankkiunionin osalta on saavutettu huomattavaa edistystä yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisumekanismin luomisen kautta. Kriisinratkaisussa sijoittajien vastuuta on lisätty. Samalla euroalueen rahoitusvakaus on parantunut. Yhtä kaikki muiden keskuspankkien tavoin Suomen Pankki katsoo, että työtä euroalueen rahoitusjärjestelmän perustan vahvistamiseksi on syytä jatkaa.

Mihin jatkotyössä tulisi mielestämme erityisesti keskittyä?

1. Ensinnäkin yhteisen talletussuojajärjestelmän tulee olla riittävän vahva ylläpitämään luottamusta huonoinakin aikoina. Pelkät kansalliset talletussuojajärjestelmät eivät ole riittäviä tallettajien luottamuksen ylläpitämiseksi vakavien kriisien kohdatessa.

Yhteisen talletussuojan rakentaminen voitaisiin hyvin käynnistää jälleenvakuutuksen periaatteella, missä lähtökohtana voisi pitää komission viime viikolla antamaa uutta esitystä. Eteneminen yhteisen talletussuojan saralla on hyvin tärkeää varsinkin Suomen kaltaisille pienille maille, joissa pankkijärjestelmä on keskittynyt ja joissa toimii maan kokoon nähden suuria pankkeja.

2. Pankkiunionin viimeistely vaatii kuitenkin sitä, että pankkiunionia edeltävältä ajalta periytyviin ongelmiin, kuten hoitamattomien luottojen suureen määrään, on löydetty ratkaisu, joka varmistaa riskien vähentämisen samaan aikaan kun yhteisiä rakenteita vahvistetaan.

Riskien vähentämiseen liittyy myös kysymys pankkien hallussa olevan valtionvelan käsittelystä pankkisääntelyssä. Monilla euroalueen pankeilla on taseessaan paljon niiden kotivaltioiden velkapapereita, mikä ruokkii haitallista kohtalonyhteyttä valtiontalouksien ja kansallisten pankkijärjestelmien välillä. Tähän on syytä etsiä ratkaisua niin, että pankkisääntelyssä pitkällä aikavälillä otetaan huomioon valtionlainojen riskit. Tämä olisi kuitenkin tehtävä huolella niin, että siirtymävaiheen kielteiset markkinavaikutukset kyetään ehkäisemään.

3. Myös yhteistä kriisinratkaisurahastoa on syytä vahvistaa. Se kaipaisi tuekseen varautumisjärjestelyä, josta sovittiin jäsenvaltioiden kesken jo neljä vuotta sitten (2013), mutta jota ei ole vielä pantu täytäntöön. Varautumisjärjestely toimisi viimeisenä työkaluna, joka aktivoitaisiin, jos – vasta sijoittajavastuun toteuttamisen jälkeen käyttövuorossa olevan – Euroopan kriisinratkaisurahaston voimavarat osoittautuisivat riittämättömiksi päätettyjen pääomittamisten hoitamiseen.

Euroopan komissio totesi perustellusti viime viikolla, että tällainen varautumisjärjestely pitäisi saada aikaiseksi niin pian kuin mahdollista. Komission mielestä Euroopan vakausmekanismi (EVM) voisi toimia tällaisena järjestelynä, mihin se tarvitsisi tätä tarkoitusta varten luodun luototusvaltuuden. Tämä voisi myös olla keskeinen osa Euroopan valuuttarahaston kaavailtua mandaattia, jos sellainen perustettaisiin.

Rahoitusvakautta tukevalla kriisinratkaisulla ja talletussuojalla on keskeinen merkitys rahaliiton toiminnan kannalta. Niiden uskottavuus jo sinänsä vähentää todennäköisyyttä, että niitä tarvitsisi käyttää.

4. EMU:n kehittämisen suhteen Suomen olisi syytä olla aloitteellinen ja aktiivinen. Nyt siihen on hyvä ajankohta, kun eri maat ja komissio ovat tehneet ehdotuksia. Miksei tavoiteltaisi eräänlaista eurooppalaista synteesiä eri osapuolten näkemyksistä.

Yksi mielenkiintoinen ehdotus on esimerkiksi 15 saksalaisen ja ranskalaisen ekonomistin syyskuussa julkaisema vetoomus peräänkuuluttaa tällaista rakentavaa yhteistyötä, ja toivottavasti saa vastakaikua. Siinä yhdistyy saksalaisen talousajattelun mukainen vakausunionin rakentaminen ranskalaisen ajattelun investointeja ja kasvua korostavaan painotukseen.

Talouspolitiikan koordinaatio on esimerkki alueesta, jossa tällaista synteesiä kaivataan. Sen saralla on nähty jännitettä yhtäältä sääntöihin ja vakausmekanismeihin perustuvan ja toisaalta markkinakuriin perustuvan strategian välillä.

Tämä vastakkainasettelu on liioiteltu. Sekä sääntöjä että markkinakuria tarvitaan: sääntöjen olisi pystyttävä normaalioloissa pitämään euroalueen maiden taloudenpito niin terveellä kannalla, että markkinakurin ja velkajärjestelyjen rooliksi jäisi toimia sinänsä hyödyllisenä pelotteena, johon ei tarvitsisi usein turvautua.

Valiokunta pyysi näkemystä yhteistyön etenemisestä joko hallitustenvälisesti tai komission asemaa vahvistamalla. Suomen kannalta on mielestäni syytä pitää huolta yhteisömenetelmän tulevaisuudesta, sillä se on sekä päätöksenteon legitimiteetin että tehokkuuden kannalta toimivin menetelmä – toisin sanoen se luo määräenemmistöllä edellytykset päätösten syntymiselle ja pitää kaikki jäsenvaltiot, myös pienemmät, mukana vaikuttamassa päätöksiin

5. Hyvä vaihtoehto on vahvistaa sellaista talous- ja rahaliittoa, jossa jäsenvaltioiden oma vastuu talouden kestävästä kasvusta ja työllisyydestä sekä talouspolitiikan yhteinen koordinaatio ovat tasapainossa sen vakuutusturvan kanssa, mitä yhteiset rakenteet tarjoavat riskien hallintaan. Kun euroalueen uudistaminen nyt on lähdössä liikkeelle, Suomi voi aktiivisella otteella vaikuttaa lopputulokseen tämän kaltaisen vakausunionin suuntaan.

Suomen Pankki ja sen asiantuntijat ovat niin hallituksen kuin eduskunnankin käytettävissä myös tässä yhteydessä, kun Suomen kannanottoja rahaliiton kehittämiseksi valmistellaan.

#rahapodi jakso 91 – Parempien eläkkeiden metsästys, osa 2

Nordnetbank - To, 19/10/2017 - 12:20
Parempien eläkkeiden metsästys, osa 2

Eläkekeskustelu käy jälleen kuumana ja tällä kertaa #rahapodin studioon astuu Työeläkevakuuttajien eli TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa. Onko Suomen eläkejärjestelmässä valuvikoja? Mitä sanoo eläkeasiantuntija?

Jakson aiheet:

  • Suomen eläkejärjestelmä pähkinänkuoressa (2:10)
  • Miksi eläkemaksut ovat niin korkeat? Palkansaajan bruttotuloista noin neljännes menee eläkkeisiin (4:10)
  • Onko järjestelmä toimiva? Onko Suomen järjestelmä hyvä verrattuna muihin maihin? (7:10)
  • Voisiko nykyisen eläkejärjestelmän korvata tehokkaammalla? (15:50)
  • Osakepaino eläkesijoituksissa – Eläkesäästäjän valinnanvapaus ja omat toiveet (25:00)
  • Kuinka paljon eläkettä eri ikäryhmät käytännössä saavat ja voisiko tätä määrää kasvattaa? (30:00)
  • Suomen, Ruotsin ja Englannin eläkejärjestelmät vertailussa (35:50)
  • Miten työeläkeyhtiöt sijoittavat? (37:40)
  • Työeläkesijoittamisen kulut (42:00)
  • Miksi eläkeyhtiöitä ei voi yhdistää? (43:50)
  • Tyoelake.fi – Kuinka paljon eläkettä sinulle on kertynyt? (53:52)
  • Parannusehdotuksia nykyiseen järjestelmään (57:00)

Jakso julkaistu 19.10.2017

Voit katsoa jakson myös videona YouTubessa!

Selvitä kuinka paljon eläkettä tulet saamaan www.työeläke.fi

Kuuntele myös Jakso 85 – Parempien eläkkeiden metsästys, osa 1

Nordnetin #rahapodi on podcast, jossa puhumme taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

Haluatko uusimmat #rahapodi-jaksot suoraan puhelimeesi?
Lataa sovellus ja seuraa #rahapodia:

iTunesissa

SoundCloudissa

Artikkeli #rahapodi jakso 91 – Parempien eläkkeiden metsästys, osa 2 julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Saksan DAX ja USA:n Dow Jones ennätystasolle, Katalonian armonaika umpeutumassa

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 10:27
Osakkeet kallistuivat Euroopassa keskiviikkona, kun keskeisistä osakeindekseistä Stoxx Europe 600 kohosi 0,29 % ja Euro Stoxx 50 sulkeutui 0,33 % plussalle. Osakekursseja tuki euron ja punnan heikentyminen suhteessa dollariin. Dollaria tukivat maan yhtiöiden vahvat tulosjulkistukset ja odotukset joulukuun koronnostosta.

Velka on asuntosijoittajan hyödyllinen vipuvarsi

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 10:17
Velkapääoman vipuvarsi on oleellinen työkalu asuntosijoittajan työkalupakissa.

Tuloskausi alkanut positiivisilla yllätyksillä rapakon takana

Salkunrakentaja - To, 19/10/2017 - 07:49
Huomattavan suuri osa amerikkalaisyrityksistä on ylittänyt tulosodotukset nyt kolmannella vuosineljänneksellä, kertoo Handelsbanken.

Vaisala nousi Inderesin TOP3-osakelistalle

Salkunrakentaja - Ke, 18/10/2017 - 17:02
Vaisalassa on kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather and Environment ja Industrial Measurements.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset blogit