Suomenkieliset blogit

Nokia patenttisopimukseen Applen kanssa

Laimea Silli - 2 tuntia 42 min sitten

Nokia tiedotti tänään päässeensä patenttisopimukseen Applen kanssa. Osakekurssi nousi 6.4% 5.88 euroon. Patenttisopimus on monivuotinen ja tuo Nokialle kertakorvauksen ja jatkuvia patenttituloja sekä avaa oven myös yhtiöiden väliselle yhteistyölle. 2Q tuloksessa tämä sopimus näkynee isosti kun Apple maksaa patenttituloja takautuvasti.

Ilmeisesti tuota massia on tulossa Applelta ihan kunnon määrä kun Nokian tiedotteessa lukee näin: “Applelta saatavan ennakkomaksun vuoksi Nokia aikoo antaa kattavan päivityksen pääomarakenteen optimointiohjelmastaan vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksensa yhteydessä”. Tuleekohan lisäosinkoa?


Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Remedyn anti ylimerkittiin 9-kertaisesti

Laimea Silli - 2 tuntia 53 min sitten

Taisi olla melko turha homma osallistua Remedyn antiin. Se oli ennakolta hyvin selvää että ylimerkintä tulee ja melko turhaa on merkitä juuri minimiä enempää, mutta ylimerkintä oli peräti 9-kertainen ja 150 osakkeen minimin merkinneet saavat vain 57 osaketta. Hohhoijaa.

Eiköhän nousua tule ekana päivä joitakin kymmeniä prosentteja mutta jos rahaa on kiinni kolmesataa euroa niin aika turhaa on. Pitää katsoa että josko avauksessa saisi jollain järkevällä hinnalla tankattua lisää niin voisi saada paremman tuoton.


Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Inderes nosti Huhtamäen suositusta

Salkunrakentaja - 3 tuntia 1 min sitten
Kuluttajapakkauksia valmistavalla Huhtamäellä on kasvun eväät repussa.

Aika on systemaattisen sijoittajan ystävä

Salkunrakentaja - 8 tuntia 33 min sitten
Vastaus ajoitusta koskevaan ongelmaan löytyy ajallisesta hajauttamisesta.

Macron ja euroalueen kohtalo

Roger Wessman - 8 tuntia 34 min sitten

Le Penin murskatappiosta huolimatta huolet Ranskasta uhkana EU:lle ja euroalueelle eivät ole täysin haihtuneet. Korkoero Saksaan on yhä korkeampi kuin ennen presidenttivaalien aiheuttamaa nousua. Macronia nähdään nyt EU:n viimeisenä toiveena, jonka täytyy onnistua oman maan ja EU:n valtavien ongelmien ratkaisemisessa. Näen kuitenkin Ranskan tilanteessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Mitään vääjäämätöntä katastrofia ei ole näkyvissä, vaikka Macron ei saisi paljoakaan aikaan. Parhaimmillaan hän voi pidentää Ranskan ja euroalueen alkanutta nousukautta.

Le Pen 2022?

Macron itsekin on lietsonut epävarmuutta varoittelemalla mm siitä, että jos EU ei muutu Kansallinen rintama voitta viiden vuoden kuluttua. Tämän uhkakuvan maalaaminen tietysti hyvin sopii presidentille, joka halua koota rivit hänen ehdottamien uudistusten taakse ja saada muita EU-maita taipumaan syvempään integraatioon

Selvää on, että monet ranskalaiset ovat tyytymättömiä merkittävältä osin johtuen talouden ongelmista. EU-komission kyselyssä ranskalaisten ilmaisema epäluottamus sekä omaan hallitukseen että Euroopan unioniin on kärjistynyt sitä myötä, kun työttömyys on noussut. Tilastojen mukaan tyytymättömyys ei tosin kohdistuu erityisesti EU:hun. Epäluottamus maan omaan hallitukseen on vielä korkeampi.

Talousongelmat eivät tosin ole ainoa syy epäluottamukseen. Huomionarvioista on, että epäluottamus EU:hun vahvistui jyrkästi 2015 loppupuoliskolla vaikka työttömyys laski. Luonnollinen selitys tälle oli räjähdysmäinen turvapaikkahakijoiden määrän kasvu.

On tuskin kovin rohkea arvaus, että ranskalaiset pysyvät tyytymättöminä ja haluavat jälleen muutosta vuoden 2022 vaaleissa, jos työttömyys pysyy nykytasoilla. Aivan toinen kysymys on ovatko ranskalaiset silloinkaan valmiita antamaan vallan Le Penille.

Valtaenemmistön negatiivinen käsitys Le Penistä on viime vuosina pikemmin lujittunut. Äärioikeistoon positiivisesti suhtautuneiden osuus ei viimeiseen viiteen vuoteen ole kasvanut. Molemmilla perinteisillä pääpuolueilla on surkeasta presidenttivaalituloksesta huolimatta tässä edelleen etumatka. Sosialisteilla ja republikaaneilla on nyt viisi vuotta aikaa palautua Hollanden presidenttikauden, Fillonin skandaalien ja Macronin aiheuttamasta hajaannuksesta.

Uudistukset ja talouden nousu

Uhkakuvat näyttävät myös liioitellulta ottaen huomioon, että Ranskan talous on jo muutaman vuoden ollut maltillisessa kasvussa ja työllisyys on lievästi parantunut. Toki paraneminen on toistaiseksi ollut varsin hidasta, mutta luottamuskyselyt ennakoivat käänteen voimistuvan.

Julkista alijäämää on jo viime vuosina supistettu. OECD:n arvion mukaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on jo nolla: jos talous saavuttaisi täystyöllisyyden julkinen alijäämä tasapainottuisi itsestään. Macronilla ei siten ole suurta tarvetta kiristää valtiontalouden nyörejä julkisen talouden tasapainottamiseksi, mikä jarruttaisi talouden kasvua.

Maan ongelma ei missään vaiheessa ole ollut ulkomainen velkaantuminen. Vaihtotase on jatkuvasti ollut kohtuullisen hyvässä tasapainossa. Siten Ranskalla on varaa kasvattaa kotimaista kysyntää samaa vauhtia kuin vienti kasvaa.

Mitään erityistä syytä huoleen ei siten ole siitä, että Ranska vajoaisi euroalueen kriisimaiden kaltaiseen deflaatiokierteeseen (kuten esimerkiksi Kreikan entinen valtiovarainministeri Varoufakis on varoittanut).

Ranskan taloudessa toki on paljon parantamisen varaa. Verotaakkaa on korkea, työmarkkinoiden joustavuus on puutteellinen ja verrattain suuri osa työikäisistä on työmarkkinoiden ulkopuolella. Macron on luvannut tältä osin uudistuksia, mitkä nostaisivat talouden kasvupotentiaalia. Itse asiassa viime vuosina jo osallistumisaste on noussut, mikä osittain on nostanut työttömyyslukemia.

Edellytykset uudistusten läpiviemiseksi ovat kohtuullisen hyvät. Kaksivaiheinen enemmistövaalijärjestelmä antaa Macronin En Marche-liikkeelle hyvän mahdollisuuden saada tukevan enemmistön parlamentissa, ja marginalisoi ääriliikkeiden edustusta. Pääoppositiopuolueeksi näyttää nousevan republikaanit, jotka vaativat vielä rajumpia uudistuksia. Vastustus tulee todennäköisesti siten pikemmin parlamentin ulkopuolelta.

Koko EU:n muuttaminen on suurempi haaste. Itselläni on kuitenkin vaikea nähdä miten Macronin ehdotukset esimerkiksi yhteisestä valtiovarainministeristä ratkaisisi Ranskan tai euroalueen ongelmia.

Siltä osin, kun Macron onnistuu viemään läpi rakenteellisia uudistuksia jotka kasattavat tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa tällä voi olla merkittävä positiivinen vaikutus koko euroalueelle. Riski siitä, että talouden nousu kasvattaisi palkka- ja hintapaineita siirtyisi yhä kauemmas tulevaisuuteen. Tämän myötä myös EKP:llä olisi syytä tukea talouskasvua alhaisilla koroilla yhä pitempään.


Nokia sopi patenttiriidan Applen kanssa – lisäosinko tulossa

Sijoittaja.fi - 8 tuntia 35 min sitten

Nokia julkisti yhtiökokouspäivänä positiivisia uutisia patenttikiistasta Applen kanssa. Yhtiöt ovat sopineet patenttiriitansa ja jatkavat yhteistyökumppaneina.

Tämä kirjoitus Nokia sopi patenttiriidan Applen kanssa – lisäosinko tulossa julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Suomen Pankki esittelee itsenäisyyden ajan setelihistoriaa Tampereen näyttelyssä ja verkkosivustollaan

Suomen Pankki - 9 tuntia 57 min sitten

Suomen Pankki esittelee itsenäisyyden ajan seteleitä ja niiden luonnoksia kansainvälisessä postimerkkinäyttelyssä Finlandia 2017. Samalla Suomen Pankin verkkosivustolla julkaistaan sähköinen versio teoksesta ”Sodan ja rauhan rahat”.

Finlandia 2017 ‑postimerkkinäyttely on avoinna Tampere-talossa 24.–28.5.2017 osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien ohjelmaa. Itsenäisyyden ajan markkasetelihistoriaa kuvaava Suomen Pankin näyttelyosuus alkaa Eliel Saarisen vuonna 1909 suunnittelemasta kansallisromanttisesta setelityypistä, joka oli käytössä itsenäisyyden alkuvuosina, ja päättyy vuodesta 1986 lähtien liikkeeseen laskettuun viimeiseen markkasetelisarjaan. Viime mainitun aiheena olivat Suomen historian ajanjaksot Ruotsin vallan ajasta itsenäiseen Suomeen, ja seteleitä koristivat kutakin aikakautta edustavien suomalaisten kulttuurihenkilöiden muotokuvat.

Varsinaisten seteleiden ohella näyttelyssä esitellään useita seteleiden luonnoksia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet esillä näin laajasti. Suomalaista setelitaidetta on ollut luomassa maamme taiteilijoiden kärkikaarti: mm. Eliel Saarinen, Akseli Gallen-Kallela, Signe Hammarsten-Jansson, Tapio Wirkkala ja Erik Bruun.

Teoksen ”Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945” on kirjoittanut Euroopan keskuspankin entinen setelijohtaja Antti Heinonen. Finlandia 2017 ‑näyttelyn yhteydessä Heinonen esitelmöi teoksestaan, joka kuvaa Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa seteleiden näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisioloissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa tilanteissa. Niinpä itsenäisyyden ajan setelihistoriassa on joukko erikoisia tapahtumia, jotka kytkeytyvät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin.

Yhdessä Antti Heinosen kahden aikaisemman teoksen kanssa kirja kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensimmäisenä julkaistussa teoksessa ”Viimeiset markat” tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa jatkosodan jälkeen. Toisena ilmestyneessä kirjassa ”Ensimmäiset eurot” tarkasteltiin puolestaan euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä. Kaikki kolme kirjaa on nyt julkaistu myös Suomen Pankin verkkosivustolla.

Autolaina – muista nämä asiat hakiessasi kulutusluottoa

Salkunrakentaja - 10 tuntia 26 min sitten
Autolaina on yksi merkittävimpiä kulutusluottoja. Kannattaako tarjoukseen tarttua vai kartoittaa muutkin vaihtoehdot?

Evli: Raisio on nyt kilpailijoihinsa nähden alehinnoissa

Salkunrakentaja - 13 tuntia 36 min sitten
Raision osakkeen arvostustaso on valahtanut selvästi alle verrokkiryhmänsä.

”Paljon melua Trumpista” – Nordea suosittaa jenkkiosakkeille alipainoa

Salkunrakentaja - 14 tuntia 48 min sitten
Presidentti Donald Trumpin Venäjä-kytkökset voi lisätä markkinoilla heiluntaa markkinoilla, mikäli USA:n poliittinen tilanne alkaa kiristymään.

F-Secure ampaisemassa korkeuksiin

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 16:47
SalkunRakentajan kurssirakettikisassa veikataan ja perustellaan toukokuun eniten noussut osake. Kolmen viikon aikana, on eroa jo alkanut syntymään ja kärjen järjestys ehtinyt muuttumaan.

Minifutuurit sekä Bull- ja Bear-sertifikaatit – mitä ne ovat?

Nordnetbank - Ma, 22/05/2017 - 15:47
Minifutuurit ja sertifikaatit – mitä ne ovat ja miten ne toimivat?

Pörssilistattujen tuotteiden suosio on kasvanut merkittävästi sitten 2000-luvun alun, jolloin niitä lanseerattiin markkinoille ensimmäisen kerran. Englanniksi tuotteista puhutaan termillä Exchange Traded Products, eli ETP:t.

Pörssilistatut tuotteet saattavat vaikuttaa monimutkaisilta, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat kuitenkin varsin yksinkertaiset.
 

Uusia sijoitusmahdollisuuksia

Pörssilistattujen tuotteiden arvo seuraa aina tiettyä kohde-etuutta, joka voi olla tietty osake, osakeindeksi, raaka-aine tai valuutta. Pörssilistattujen tuotteiden avulla on siis mahdollista sijoittaa erittäin monipuolisesti kohteisiin, joihin muutoin olisi hankalaa sijoittaa suoraan.

Lisäksi näiden tuotteiden avulla on mahdollista vivuttaa sijoituksensa, eli käyttää velkarahaa arvonmuutoksen moninkertaistamiseksi. Tällöin tuottopotentiaali (ja myös suurien tappioiden mahdollisuus) on suurempi. Lisää vipuvaikutuksesta tuonnempana.
 

Bull- ja Bear-sertifikaatit

Bull- ja Bear-sertifikaattien avulla sijoittaja voi hyötyä niin lasku- kuin nousumarkkinasta. Jos ostat Bull-sertifikaattia, hyödyt kun kohde-etuuden arvo nousee. Jos ostat Bear-sertifikaattia, hyödyt jos kohde-etuuden arvo laskee.

Bull- ja Bear-sertifikaateilla voi käydä kauppaa vipuvaikutuksella tai ilman sitä. Jos päätät sijoittaa vipukertoimelliseen sertifikaattiin, vipuvaikutus moninkertaistaa kohde-etuuden arvonmuutoksen.

On tärkeää ymmärtää, että Bull- ja Bear-sertifikaattien vipuvaikutus lasketaan päiväkohtaisesti. Esimerkiksi kuukauden ajanjaksolla sertifikaattien arvon kehitys ei siis vastaa kohde-etuuden kyseisen ajanjakson arvon kehitystä kerrottuna tietyllä vipukertoimella, vaan arvo muodostuu päivittäisten arvonmuutosten summana.

Päiväkohtaisen vipuvaikutuksen vuoksi Bull- ja Bear-sertifikaatit sopivat parhaiten lyhyen aikavälin kaupankäyntiin, esimerkiksi päivänsisäiseen treidaukseen tai muutaman päivän mittaiseen näkemyksen ottamiseen. Jos haluat sijoittaa pidemmällä tähtäimellä, minifutuurit ovat siihen parempi vaihtoehto.

Bull- ja Bear-sertifikaateilla käydään kauppaa samaan tapaan kuin osakkeilla. Ennen kaupankäynnin aloittamista on tärkeää tutustua kyseisen tuotteen lopullisiin ehtoihin ja ohjelmatietoesitteeseen.
 

Esimerkki: BULL NOKIA X10 NORDNET
  • BULL: sertifikaatin arvo nousee, jos Nokian osakkeen arvo nousee.
  • NOKIA: sertifikaatin kohde-etuus on Nokia, eli sertifikaatin arvo seuraa Nokian osakkeen arvon kehitystä.
  • X10: kertoo vipuvaikutuksen, joka tässä tapauksessa on 10. Jos Nokian arvo nousee 1 %, Bull-sertifikaatin arvo nousee 10 %. Vipuvaikutus toimii myös toiseen suuntaan, eli jos Nokian arvo laskee 1 %, sertifikaatin arvo laskee 10%.
  • NORDNET: tunnus kertoo, että sertifikaatti on osa Nordnet Markets -tuotetarjontaa, jolla voit Nordnetin asiakkaana käydä kauppaa ilman välityspalkkioita.


 

Minifutuurit

Minifutuurien toimintaperiaatetta voi verrata asuntolainaan: ne koostuvat velkaosuudesta eli rahoitusosuudesta sekä sijoittajan itse sijoittamasta omasta pääomasta. Minifutuurin rahoitusosuus luo sijoitukseen vipuvaikutuksen.

Toisin kuin sertifikaateissa, joissa vipuvaikutus on päiväkohtainen, minifutuurien rahoitusosuus pysyy vakiona koko sen ajan, kun sijoittaja pitää minifutuuria salkussaan. Minifutuurin vipuvaikutus sen sijaan muuttuu sitä mukaa, kun kohde-etuuden arvo muuttuu.

Jos ostat esimerkiksi minifutuurin, jonka arvo on 10 € ja jonka rahoitusosuus on 90 €, niin koko position arvo on tällöin 100 €. Sijoittamasi pääoma on tällöin vivutettu kertoimella X10. Jos kohde-etuuden arvo nousee 10 % eli 110 euroon, niin sijoittamasi pääoma nousee 20 euroon, eli tuotto on 100 %. Kohde-etuuden arvon noustua sijoittamasi oma pääoma on 20 euroa ja rahoitusosuus on edelleen 90 euroa. Vipuvaikutus on tällöin muuttunut: se on nyt (90 + 20) / 20 = 5,5.

Minifutuureissa on ns. Stop Loss -taso. Jos minifutuurin arvo laskee Stop Loss -tasolle asti, minifutuuri erääntyy arvottomana. Stop Loss -tason ansiosta et voi koskaan menettää enempää kuin sijoittamasi pääoman.

Mitä korkeampi vipuvaikutus minifutuurissa on, sitä lähempänä markkinahintaa Stop Loss -taso on. Mitä korkeampi vikuvaikutus minifutuurissa on, sitä todennäköisemmin se siis saavuttaa Stop Loss -tasonsa.

Minifutuureilla käydään kauppaa samaan tapaan kuin osakkeilla. Ennen kaupankäynnin aloittamista on tärkeää tutustua kyseisen tuotteen lopullisiin ehtoihin ja ohjelmatietoesitteeseen.
 

Esimerkki: Mini S OMX NORDNET 01
  • Mini S: minifutuurin arvo nousee, jos OMXS30-indeksin arvo laskee. Jos uskoisit OMXS30-indeksin nousevan, Mini L olisi sinulle oikea valinta.
  • OMX: Tunnus kertoo, että minifutuurin kohde-etuus on Tukholman pörssin osakkeita seuraava OMXS30-indeksi.
  • NORDNET: tunnus kertoo, että sertifikaatti on osa Nordnet Markets -tuotetarjontaa, jolla voit Nordnetin asiakkaana käydä kauppaa ilman välityspalkkioita.
  • 01: Sarjanumero, jonka avulla voi erottaa samaa kohde-etuutta seuraavat minifutuurit toisistaan


 
Nordnet Marketsissa sijoittaja voi käydä ilman välityspalkkioita kauppaa mm. tutuilla Suomi-osakkeilla, kuten Nokia ja Outokumpu, suosituilla indekseillä, kuten DAX ja OMXH25, sekä raaka-aineilla, kuten öljy ja kulta.

Tutustu Nordnet Marketsiin

Lue myös muut kirjoitukset pörssilistatuista tuotteista:

 
Välityspalkkiottomuus koskee yli 100 € toimeksiantoja Nordnet Markets -tuotteilla. Kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

 

Artikkeli Minifutuurit sekä Bull- ja Bear-sertifikaatit – mitä ne ovat? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Salkunhoitajan katsaus – Suomi Laatuosake

Sijoittaja.fi - Ma, 22/05/2017 - 15:08

Oikealla rahalla perustettu suomalaisiin laatuosakkeisiin sijoittava salkku. Salkkua voi seurata livenä Sharevillessä ja Sijoittaja.fi:ssä. Salkunhoitajan katsaus salkun kehitykseen.

Tämä kirjoitus Salkunhoitajan katsaus – Suomi Laatuosake julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

”Läpimurto” – Biohit julkaisi tutkimustuloksia tupakkatabletista, osakekurssi kiidossa

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 15:03
Biohitin kehittämä imeskelytabletti on osoittautumassa tehokkaaksi avuksi tupakoinnin lopettamisessa.

Talous & Yhteiskunta -lehden numero 2/2017 on ilmestynyt

PT - Ma, 22/05/2017 - 14:47
Tämän teemanumeron kaikki artikkelit, kolumnit ja haastattelu liittyvät Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaan WIP-konsortioon – ”Work, Inequality, and Public Policy” eli ”Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka” (www.stn-wip.fi). Konsortiota johtaa Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala, ja Palkansaajien tutkimuslaitos osallistuu siihen usean tutkijan voimin.

10 kovapalkkaisinta teknologian toimitusjohtajaa

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 12:07
Ketkä ovat tämän ajan kovapalkkaisimmat toimitusjohtajat ja onko sijoittaminen heidän johtamiinsa yrityksiin hyvä ajatus.

Johtokunnan jäsen Olli Rehn: kirja-arvostelu ​–  Paul De Grauwe, The Limits of the Market

Suomen Pankki - Ma, 22/05/2017 - 11:57

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Kirja-arvostelu Helsingin Sanomissa
Paul De Grauwe, The Limits of the Market. The Pendulum between Government and Market. Oxford University Press, 2017. 192 s.
21.5.2017

 

Vanhan sanonnan mukana vallankumous syö omat lapsensa. Eturivin eurooppalainen taloustieteilijä Paul De Grauwe puolestaan väittää, että markkinatalous syö itse itsensä, ellei valtio eli julkinen valta aseta sille rajoja. Mutta myös liian sinisilmäinen usko valtion talouspoliittiseen kykyyn voi lyödä yli ja johtaa rekyyliin markkinoiden suuntaan, kuten kävi 1980-luvun alussa. Heiluriliike markkinoiden ja valtion välillä on seurausta tästä jännitteestä.

Nykyisin Lontoon taloustieteellisessä korkeakoulussa LSE:ssa vaikuttava belgialainen De Grauwe käsittelee tätä markkinoiden ja valtion välistä heiluriliikettä pienessä mutta painavassa kirjassaan. Hänen kirjansa on sekatalouden selkeä puolustus, tasapainon talousoppi.

De Grauwe erottelee talouden pitkien kaarien osalta kaksi selitysmallia, lineaarisen ja syklisen. Lineaaristen tulkintojen joukkoon hän laskee mm. Karl Marxin, Vladimir Leninin , Karl Polanyin ja Joseph Schumpeterin teoriat kapitalismin kehityksestä ja siirtymästä toiseen yhteiskuntamuotoon.

Niiden vastapainoksi De Grauwe esittää syklisen tulkinnan, jossa talouden johtavat aatteet vuorottelevat. Kriittinen käänne tapahtuu hänen mukaansa aina, kun joko markkinoiden tai valtion asema on vahvistunut niin ylivertaiseksi, ettei sille enää ole vastavoimaa ja talouteen syntyy epätervettä hegemoniaa.

De Grauwen mukaan viimeiset 200 vuotta ovat olleet suurta heiluriliikettä markkinoiden ja julkisen vallan hallitseman tilan välillä. Hän kysyy, jatkuuko tämä heiluriliike. Jos näin käy, markkinoiden tilan laajentuminen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana johtaisi väistämättä valtion hegemonian paluuseen talouden kehitystä ohjaavana toimijana.

De Grauwe vertaa toisiinsa 1930-luvun suurta lamaa ja vuoden 2008 jälkeistä suurta taantumaa. Kumpikin johti markkinoiden roolin suitsimiseen ja julkisen vallan aseman vahvistumiseen talouden ohjaamisessa. Mutta maailmantalouden kasvu ja työllisyys elpyivät selvästi nopeammin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Tästä De Grauwe kiittää ennen muuta taloustieteen panosta: finanssikriisin iskettyä diagnoosi oli pääosin kohdallaan ja kansainvälisellä yhteistyöllä käynnistetty raha- ja finanssipoliittinen elvytys auttoi estämään deflaatiokierteen ja palauttaman kokonaiskysynnän. Hänen havaintonsa on terve muistutus taloustieteen merkityksestä ja siitä, miksi taloustiedettä yhä tarvitaan, onhan sitä viime vuosina jo tarpeeksi arvosteltu kyvyttömyydestä ennustaa finanssikriisiä.

Teesiään markkinoiden rajoista De Grauwe tukee useilla esimerkeillä. Liian epätasa-arvoinen tulonjako voi murentaa markkinatalouden hyväksynnän. Rahoitusmarkkinoiden taipumus laumakäyttäytymiseen aiheuttaa epävakautta. Ilmastonmuutos on seurausta talouden ulkoisvaikutusten unohtamisesta.

Euroalueen velkakriisille on kirjassa omistettu oma lukunsa. Se on päivitetty versio De Grauwen eurokriisin synkimpään aikaan vuonna 2011 julkaisemasta tärkeästä artikkelista, jota voidaan jo nyt pitää taloustieteen modernina klassikkona. Siinä hän perustelee, miksi vaikeuksiin joutuneiden euromaiden valtionlainojen korot nousivat moneen kertaan luonnottoman korkealle. Pohjimmiltaan kyse oli epäluottamuksesta EKP:n kykyyn rauhoittaa markkinapaniikkia.

Hän pitää tätä euroalueen arkkitehtuuriin perimmäisenä valuvikana.

Lääkkeeksi tähän euron perisyntiin EKP:n tulee De Grauwen mielestä toimia viime käden lainoittajana, vaikka sitä ei suoraan ole perussopimukseen kirjattu. Mutta vakauden varmistamiseksi ja kasvun ja työllisyyden nimissä tämä tehtävä vain on rahaliitossakin hoidettava. De Grauwen artikkeli vastasi monen talouspolitiikan tekijän perusnäkemystä ja oli esitetty analyyttisesti vastaansanomattomalla tavalla. Pääjohtaja Mario Draghin kesällä 2012 tekemä linjaus, jonka mukaan EKP tekee ”mitä tahansa tarvitaan euron säilyttämiseksi ja – uskokaa – se tulee riittämään”, merkitsi käytännössä sitä, että EKP poisti euron hajoamisriskin pois päiväjärjestyksestä ja korot alkoivat laskea.

Välillä De Grauwe vetää argumenttinsa pitkäksi. Näin käy, kun hän ylistää pohjoismaiden saavutuksia. Aivan oikein hän korostaa korkean tuottavuuden merkitystä reaalisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ensisijaisena lähteenä. Tämä toki pätee, jos talouspolitiikka on muutoin kunnossa ja talouteen ei kohdistu epäsymmetrisiä shokkeja. Mutta De Grauwe aliarvioi kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Sen menettäminen on mahdollista myös korkean tuottavuuden maalle, mistä Suomen rakenteellinen taantuma vuosina 2011–2015 on osoituksena.

Kilpailukykysopimus auttaa korjaamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä ja ottamaan kiinni sen menetyksestä johtunutta takamatkaa. Suomi onkin esimerkki pragmaattisesta sekataloudesta, jossa heiluriliike on lopulta ollut vuosikymmenten mittaan maltillisempaa kuin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa. Tämä on ollut meille enemmän etu kuin haitta.

Puutteistaan huolimatta De Grauwen tulkinta markkinoiden ja politiikan heiluriliikkeestä – tai vuorovedosta – on viimeisen sadan vuoden empiiristen kokemusten valossa todentuntuisempi kuin monet lineaariseen ajatteluun kallistuvat selitysmallit. Lääkkeeksi talouden ongelmiin hän kaipaa parempaa kansainvälistä yhteistyötä, joka ei kaikkialla ole kovin korkeassa kurssissa näinä aikoina.

Niin tai näin, mutta ainakin heiluriliikkeen syiden ja syklien keston selittämisessä taloustieteellä riittää tekemistä vielä pitkäksi aikaa.

Hallitus kaavailee parannuksia sijoittajasuojaan – ”vaikuttavat suuresti sijoituspalveluyrityksiin”

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 10:15
Juha Sipilän hallitus aikoo tehdä ison remontin sijoituspalveluiden toimintaan.

Kevytyrittäjät maksavat turhia maksuja

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 07:47
Kevytyrittäjillä on ollut epäselvyyttä siitä, mitä maksuja heidän tulee maksaa. Kevytyrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalveluiden kautta, ilman omaa yritystä. Laskutuspalveluista  käyttäjämääriltään suurimpia ovat Eezy, Ukko.fi ja Odeal. Työoikeuden näkökulmasta kevytyrittäjä on silti yrittäjä, ei palkansaaja. Hän myy työtään useille eri toimeksiantajille. Kaikki kevytyrittäjät eivät tiedä millaisia maksuja heidän tulee maksaa ja mihin niitä maksetaan. […]

Vuokra nousi, mutta tuotto laski – mistä kyse?

Salkunrakentaja - Ma, 22/05/2017 - 06:59
Keravalta ostamiemme asuntojen vuokratuotto jäi 4,9 prosenttiin. Miksi näin?

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset blogit