Suomenkieliset blogit

Muistatko tehdä nämä verovähennykset?

Salkunrakentaja - Ke, 26/04/2017 - 18:17
Aiheuttaako veroilmoitus harmaita hiuksia? Tuntuuko että voisit hoitaa verotukseen liittyviä asioita paremmin? Veroihin ei voi suoranaisesti vaikuttaa itse, mutta verovähennykset kannattaa ottaa huomioon veroilmoitusta täytettäessä maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi. Suosittelen siis huomioimaan ainakin nämä, kun esitäytetty veroilmoitus kilahtaa postiluukusta: 1. Matkakuluvähennys Kodin ja työpaikan välisistä matkoista saa vähennyksen sen mukaan, mitä kulkuneuvoa matkoihin on halvinta käyttää. […]

Nordnet on tutkitusti houkutteleva työpaikka, mutta miksi? Kysyimme työntekijöiltämme!

Nordnetbank - Ke, 26/04/2017 - 14:20

 
Universum Global -tutkimusyhtiö selvittää vuosittain opiskelijoiden mielipiteitä eri alojen yritysten houkuttelevuudesta työnantajina.

Tuoreista tuloksista selviää, että Nordnet on tänäkin vuonna parantanut houkuttelevuuttaan kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa. Nordnet on noussut listalla kuusi sijaa, sijalle 37.
 

Nordnetin nousu houkuttelevien työnantajien listalla on jatkunut jo usean vuoden


 
Miksi Nordnetiä sitten pidetään houkuttelevana työnantajana?

Kysyimme asiasta Nordnetissä työskenteleviltä kaupallisen alan opiskelijoilta, Charlotalta, Oscarilta ja Nooalta.
 

Mikä sai sinut hakemaan Nordnetiin töihin?

Charlotta: Nordnetissä minua kiinnostivat kansainvälisyys, finanssiala sekä innovatiivisuus.

Nooa: Olin Nordnetin asiakas jo ennestään ja minulle oli muodostunut sitä kautta hyvä kuva firmasta. Nordnet oli (ja on yhä) raikas ja nuorekas tuulahdus kivijalkapankkien seassa, joten työnhaku tuntui luontevalta vaihtoehdolta.

Oscar: Hain Nordnetiin töihin, sillä halusin päästä nopeasti kasvavaan organisaatioon, jossa luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan. Nordnet on erittäin trendikäs firma, joka tekee asioita eri tavalla kuin kilpailijansa. Koen tämän erittäin mielenkiintoiseksi tekijäksi työnteossa, sillä finanssiala on itsessään hyvin hitaasti kehittyvä toimiala, joka tarvitsee uusiutumista ja modernisoitumista.
 

Miten olet viihtynyt Nordnetissä tähän asti?

Charlotta: Olen viihtynyt hyvin. Työtehtävät ovat sopivan haastavia, ja jokainen työpäivä on erilainen. Vanhanaikaista hierarkiaa ei meiltä löydy: työpäivisin voi kysyä apua vierustoverilta tai keneltä tahansa, ja apua myös saa. Lisäksi meillä panostetaan työhyvinvointiin ja keppijumppa virkistääkin työpäivien lomassa.

Nooa: Opiskelijalle Nordnet on täydellinen työnantaja joustavuutensa ansiosta. Olen saanut sovitettua koulun ja työn hyvin yhteen. Itse työ on monipuolista ja jokainen päivä tuo yleensä jotain uutta tullessaan. Saan tehdä töitä sijoittamisen ympärillä, joka on oma vapaa-ajan harrastukseni. Tämä luonnollisesti ylläpitää työn viihtyvyyttä.

Oscar: Olen viihtynyt työssä erittäin hyvin. Olen päässyt tutustumaan uusin mielenkiintoisiin kollegoihin ja oppinut tuntemaan finanssi-alan sisältäpäin.
 

Millainen Nordnet on työyhteisönä?

Charlotta: Nordnet on työyhteisönä erinomainen. Ilmapiiri on asiallisen rento. Jokainen meistä on sitoutunut tuottamaan asiakkaalle laadukasta asiakaspalvelua, ja se myös näkyy työssä. Nordnetissä arvostetaan myös kouluttautumista ja uuden oppimista – tällainen työympäristö onkin loistava nuorelle opiskelijalle. Nordnetissä on loistavat työkaverit, joiden ansiosta jaksaa tehdä pitkiäkin päiviä hymy huulilla.

Nooa: Nordnetin työyhteisö on todella timanttinen! Tittelillä ei ole mitään väliä, vaan kaikki tekevät yhdessä hommia toisia auttaen. Huumorintaju on myös kohdillaan.

Oscar: Nordnet on työyhteisönä erittäin kannustava ja motivoiva, sillä ihmiset Nordnetissä haluavat auttaa toisiaan jatkuvasti, ja ympäristön hyvinvointi on meille kaikille tärkeää.
 

Mistä olet ylpeä Nordnetiläisyydessäsi?

Charlotta: Olen ylpeä Nordnetin arvoista. Työmme tavoitteena on olla rehellisiä ja läpinäkyviä, ja panostammekin siihen kaikin tavoin. Lisäksi jokainen meistä on sitoutunut laadukkaaseen asiakaspalveluun ja arvon tuottamiseen asiakkaalle. Nordnet on moderni ja innovatiivinen pankki, siksi uteliaisuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen panostetaan päivittäin. Kouluttautuminen nähdään positiivisena ja tähän kannustetaan. Omien ideoiden jakaminen ja niistä keskusteleminen avaa uusia ovia ja mahdollisuuksia meille kaikille.

Nooa: Nordnet on ollut mullistamassa osakevälityksen hintakilpailua ja herätellyt suomalaisia sijoittamisen kuluista. Olemme tuoneet osakesijoittamisen lähemmäksi tavallista piensijoittajaa. Nordnet on Suomen suositelluin pankki, joten jotain on tehty oikein. Tästä on syytä olla ylpeä!

Oscar: Olen ylpeä siitä, että Nordetiläiset ovat hyvin energistä ja maanläheistä porukkaa, joiden kanssa on mukavaa työskennellä ja nauttia arjen riemuista. Nordetiläisinä voimme olla ylpeitä siitä, että tarjoamme asiakkaillemme laadukasta ja asiantuntevaa palvelua.
 

Muita ajatuksia?

Charlotta: Tällä hetkellä finanssialalla on yleisesti ottaen enemmän miehiä kuin naisia. Olen ylpeä, että Nordnet pyrkiikin edistämään tasa-arvoa työelämässä.

Oscar: Minua harmittaa, etten vime kesänä onnistunut voittamaan Nordnetin pingisturnausta.

Nooa: Hakekaa ihmeessä tänne töihin!
 
 
Haastatteluun osallistuivat Charlotta Lehtonen, Nooa Fagerholm ja Oscar Michelsson.

Artikkeli Nordnet on tutkitusti houkutteleva työpaikka, mutta miksi? Kysyimme työntekijöiltämme! julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Osakemarkkinat hyvässä vireessä

Salkunrakentaja - Ke, 26/04/2017 - 11:35
Pörssiyhtiöiden vahva tuloskunto ja Ranskan presidentinvaalit selittävät osakemarkkinoiden viime päivien hyvää kehitystä.

Johtokunnan jäsen Olli Rehn: Avajaispuhe Digital Finance Forum 26.4.2017

Suomen Pankki - Ke, 26/04/2017 - 09:20

Olli Rehn, Board Member of the Bank of Finland, Future Digital Finance Forum 2017, Helsinki

Where does Finland stand – and move – in digital finance?

[Slide 1]

Ladies and Gentlemen,

It is a great pleasure for me to address your conference which focuses on a very topical future issue, digital finance. I find your choice of venue particularly interesting. This building used to be a repair shop for trams. It's a beautiful place and, in a way, a cool setting for a conference about digital finance. We now live in a world where machines, such as trams, are like computers that are fixed, not by mechanical repairs, but by a reboot or a software update. The world around us is becoming digital, and run by software.

The financial industry is no different. In fact, the financial industry has all the hallmarks of becoming profoundly disrupted by digital technology. Why?

Because financial services are intangible, immaterial, and easily encoded into numbers. Finance is essentially a numbers business, and computers are made for crunching numbers.

As everyone here knows, of course, the disruption has already started and is well underway. That is why we are here today.

In this opening keynote, I want to say a few words on where Finland stands in digital finance, and where we should be moving, at least from the standpoint of Finland's central bank, the Bank of Finland.

This is a special year for us, since Finland, as an independent country, turns 100 years old.

But where does Finland stand in the world of digital finance?

[Slide 2]

Our country has long been at the forefront of digital banking. The first telephone banking service started here as early as 1982. Internet banking was launched already in 1997. Online banking has grown fast and is now used by almost 90% of the population, more than almost anywhere in the world.

[Slide 3]

We are among the digital world leaders not only in finance and banking, but in most sectors of society. The latest Digital Economy and Society Index, published by the EU, puts us in the top 2 in Europe, ahead of almost all other EU countries.

[Slide 4]

In one of the dimensions of the index, Digital Public Services or eGovernment, Finland was number one for many years in a row, but this year we were overtaken by our neighbours, Estonia. The best way to regain the top position is to learn from them, so we have started to work together on something called X-Road, which is a central data exchange platform for all eGovernment services.

[Slide 5]

Another example of innovative eGovernment in Finland is the National Income Register, which is under development, and which will go live in 2019. It's something unique in the whole world, a real time database of all wages and salaries in the country, with restricted access of course. This kind of database makes public services such as benefits and taxation much easier, and it opens up new possibilities for financial services.

[Slide 6]

So when it comes to digital readiness, innovation, and skills, we have every reason to believe the people in this country can create some of the best digital products and services for the financial industry.

We also have a long tradition in banking and finance. The first savings banks started operating in the 1820's and the first insurance companies in the 1870's. The Helsinki Stock Exchange was founded in 1912.The Finnish markka was issued in 1860 and was used until the turn of the millennium, when Finland joined the euro as a founding member.

[Slide 7]

But the oldest financial institution in Finland is the Bank of Finland, established in 1811. It is the fourth oldest central bank in the world.

A central bank is perhaps not always seen as an innovator, but there are actually grounds to say that a central bank also plays an important part in the world of FinTech and digital finance.

The traditional responsibilities of a central bank are monetary policy and the issuance of currency. Moreover, the central bank also plays an important role as part of the banking system.

First, we are a bank for banks and an operator of market infrastructure. As such, we are constantly participating in the development of faster and better systems that enable the settlement of payments and securities trades across Europe.

Second, we act as a catalyst for technological development in the financial industry. We work closely with all players in the industry to facilitate innovation, and support the development of new technologies and services.

Third, we are overseers. We have to make sure security requirements adapt to a changing industry, so that the financial market continues to operate reliably and efficiently, not least from the customers' point of view.

Fourth, we do macroeconomic research on the impact of digitalization on productivity. And we analyze what kind of new business models are brewing in the banking and financial industry.

What about innovations of our own?

[Slide 8]

The central bank has one consumer product: cash. We issue banknotes, which is still the only legal tender and the most familiar and most trusted form of money to many people. But the use of cash in Finland has been decreasing during the last 15 years.

Cash is the only remaining form of money today that is not digital, so many people are now asking: will cash become digital, too?

This is something that we at the Bank of Finland, along with many other central banks around the world, are now exploring. Physical cash will probably not completely disappear, but there may be a case for a new form of money, some kind of digital version of legal tender and cash. This question is far from simple, and for now, largely a theoretical one. But it is also a fascinating question, and we are always happy to hear your thoughts and ideas on it.

Cooperation is key also in financial and technological innovation. We think the best way to create state-of-the-art financial services is to bring together all players in the industry, as well as new startups, regulators and academics. Policymakers' task is to provide a level playing field and sound platform for fin-tech development.

[Slide 9]

One example of closer cooperation is the Innovation Help Desk by the Financial Supervisory Authority, Finanssivalvonta. Hopefully it will help small companies better understand regulation and to get started with their business. Don't hesitate to use it!

Ladies and Gentlemen, Dear Friends,

This conference is another great example and an excellent opportunity to share ideas and experiences. Many thanks to Hub13 for organizing this event.

Hopefully there will be more such occasions in the future. Perhaps there could even be room for a more permanent setting, maybe some type of FinTech centre, or digital finance institute, in Finland, who knows?

Let's keep the discussion going and the ideas flowing. Thank you!

Ongelmana automatisaation hitaus

Roger Wessman - Ke, 26/04/2017 - 08:19

Länsimaiden viime vuosien talouslukujen valossa huolet siitä, että robotit nyt korvaavat työntekijöitä hurjaa vauhtia tuntuvat oudolta. Tuottavuuden kasvu ei suinkaan ole räjähdysmäisesti kiihtynyt, kuten olisi syytä olettaa, jos työntekijöitä reipasta vauhtia nyt korvattaisiin koneilla. Päinvastoin tuottavuuden kasvu on useimmissa maissa hiipunut hitaimpaan vauhtiin vuosikymmeniin. Toistaiseksi näen siten enemmän syytä huoleen siitä, että poikkeuksellisen heikko tuottavuuden kasvu vaimentaa elintason nousua kuin että koneet korvaisivat ihmistyövoimaa ennenäkemätöntä vauhtia.

Jos automatisaation myötä samaa tuotantoa voidaan tehdä pienemmällä työntekijöiden määrällä tämän pitäisi näkyä kasvavana työvoiman tuottavuutena. Mitattu tuottavuuden kasvu heiluu rajusti vuodesta toiseen. Yleisesti länsimaissa viime vuosina tuotanto työtuntia kohden on noussut yhä hitaammin. [1]

On tietysti mahdollista, että itseään ajavat autot ja muut työtä korvaavat mullistukset kohta tulevat kiihdyttämään tuottavuuskasvua jyrkästi. Toistaiseksi tämä on kuitenkin vain ennuste, ja kaikkien ennusteiden tapaan epävarma.

En epäile visioita siitä, että esimerkiksi itseään ajavat autot ja rekat tulevat ennen pitkää valtaamaan maanteitä. Paljon vaikeampaa on sanoa, kuinka ripeä kehitys tulee olemaan. Siirtymä vaatii merkittäviä investointeja autokannan uudistamiseen, ja kuljetuksiin liittyvien prosessien muuttamista. Auto ehkä kohta pystyy ajamaan itseään, mutta jonkun täytyy toistaiseksi edelleen esimerkiksi huoltaa ja siivota sitä sekä purkaa kuormaa. Kaikki nämä ovat tehtäviä jotka nykyään osittainn ovat kuljettajien vastuulla. Tuottavuuskasvun kannalta on suuri ero, korvataanko kuljettajat ripeästi 5 vuodessa vaan asteittain 30 vuoden aikana.

On helppoa yliarvioida muutoksen nopeutta fokusoimalla joihinkin yksittäisiin työtehtäviin, joiden kohdalla automatisaatio etenee juuri nyt ripeästi. Kokonaiskuvan saamiseksi täytyy myös ottaa huomioon, että esimerkiksi parturin työpäivä ei ole muuttunut mihinkään. Koko taloutta kuvastavat tilastot antavat tasapainoisen kokonaiskuvan kehityksestä.

On myös helppo unohtaa miten ripeästi koneilla historiallisesti on korvattu työvoimaa. Suomessa teollisuustyöpaikkoja hävisi jo 80-luvulla nettomääräisesti samaa vauhtia kuin 2000-luvulla. Samaan aikaan maataloudessa työllisyyden pudotus oli vielä ripeämpi. 90-luvulla tietokoneiden tulo vähensi työllisyyttä rahoitusalalla kolmanneksella. Koska rahoitusalalla työskenteli alle kolme prosenttia työvoimasta, tämän vaikutus koko talouden tuottavuteen jäi kuitenkin rajoitetuksi.

On syytä uskoa, että viime vuosien heikko tuottavuuskasvu on osittain suhdanneluonteinen. Finanssikriisin jälkeen esimerkiksi yritysten investoinnit ovat pysyneet varovaisina, mikä on hidastanut tuottavuuden kasvua. Toivottavasti talouden toipumisen myötä tuottavuuden kasvu alkaa piristyä. Joka tapauksessa en näe tässä tilanteessa mitään syytä jarruttaa investointeja esimerkiksi robotteihin kohdistuvalla verolla.

[1]Työpaikkojen katoa ilman tuottavuuskasvua?

Toki tuottavuuden kasvun ja automatisaation suhde ei ole aivan suoraviivainen. The economistin kolumnisti Ryan Avent on esimerkiksi maalannut skenaarion, jossa samalla teknologinen kehitys etenee ripeätä vauhtia ja tuottavuuden kasvu on hidasta.

Tuottavuuden kasvu voi pysyä hitaana, vaikka automatisaatio ripeästi tuhoaa työpaikkoja, jos työpaikkansa menettäneet työllistyvät alhaisen tuottavuuden töissä. Tämä vetää keskimääräistä tuottavuutta alaspäin. Jos esimerkiksi automatisaatiolla voidaan korvata prosentti työvoimasta ja näitä työllistetään uudelleen täissä, joiden tuottavuus on puolet talouden keskimääräisestä, tuottavuuden kasvu jää vain puoleen prosenttiin.

On helppo uskoa, että tämä voi olla osaselitys viime vuosien heikkoon tuottavuuden kasvun. On kuitenkin vaikea rakentaa realistista skenaariota, jolla todellakin työpaikkoja korvataan poikkeuksellista vauhtia, ja silti tuottavuuden kasvu olisi niin hidasta kuin se on ollut viime vuosina. Vaikka edellisen kappaleen laskuesimerkin mukaisesti tämä vaikutus puolittaisi tuottavuuden kasvua, murros ei silti olisi poikkeuksellisen ripeätä. Laskuesimerkin oletukset ovat jo äärimmilleen vietyjä; kaikki työnsä menettäneet työllistyvät työssä jonka tuottavuus on aivan pohjatasolla. Laskuesimerkissä ei huomioida, että tyypillisesti raju tuottavuuden kasvu johtaa myös tuotannon vahvaan kasvuun kyseisellä alalla kun sen alan tuottamat tuotteet tai palvelut halpenevat. Jos taksikyydit merkittävästi halpenisivat kun taksit ajavat itsensä, voidaan olettaa, että taksikyytien määrä myös rajusti kasvaisi – mikä nostaisi mitattua tuottavuuden kasvua.

Aventin argumentti onkin monimutkaisempi: Vahva tuottavuuden kasvu tietyillä toimialoilla hidastaa tuottavuuden kasvua toisilla toimialoilla. Vapautunut työvoima pitää palkkojen nousua aisoissa, ja vähentää kannustimia tuotannon tehostamiseen. Teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia korvata työvoimaa koneilla ei siten hyödynnetä ja tuottavuuden kasvu jää siksi vaisuksi. Eli siltä osin kuin Aventin visio pitää paikkansa, ratkaisuna ei todellakaan ole verotuksella lannistaa investointeja.

 


Päivähoitomaksujen alentaminen purkaa kannustinluokkuja

Salkunrakentaja - Ke, 26/04/2017 - 07:10
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hallituksen päätös alentaa päivähoitomaksuja on ensimmäinen askel kannustinloukkujen purkamistyössä.

Hallitus säästää

Laimea Silli - Ti, 25/04/2017 - 21:26

Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 asti ja tätä aikana valtion velka on kasvanut 54 miljardista eurosta viime vuoden lopun 102 miljardiin euroon. Juha Sipilän hallitus aloitti vuonna 2015 ja sillä oli kaksi päätavoitetta: lopettaa velkaantuminen hallituskauden aikana sekä pitää huoli että kokonaisverotus ei nouse.

Sipilän hallitus aloitti siis vuonna 2015 ja valtion menot olivat silloin vuositasolla 53.7 miljardia euroa (alijäämää 4.4 miljardia euroa). Eilen hallitus julkaisi taloussuunnitelmansa vuosille 2017-2020. Tämän mukaan vuonna 2020 valtion menot olisivat 55.7 miljardia euroa. Mitä ihmettä? Hallitus on puhunut ja toistanut 4 miljardin säästöohjelmastaan ja mm. eilen Iltalehti otsikoi näin: “Pääministeri Sipilä tyytyväisenä: Neljän miljardin säästöt pitävät“.

Mitkä ihmeen säästöt? Fakta on se että valtion menot kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2020 peräti kaksi miljardia euroa ja tämä siitä huolimatta että hallitus on budjetoinut tulojensa kasvavan 3.4 miljardilla eurolla 49.0 miljardista eurosta 52.4 miljardiin euroon. Näinköhän tuo tulojen kasvu saadaan aikaiseksi kiristämättä kokonaisverotusta?

Minua ihmetyttää tässä monikin asia. Miksi media ei ole tuonut esiin sitä että todellisuudessa mitään säästöjä ei ole? Suomi velkaantuu entisestään siitä huolimatta että verotuloihin on budjetoitu merkittävää kasvua. Miksi oppositio ei vaadi hallitusta merkittäviin lisämenoleikkauksiin ja siten saamaan julkisen talouden velkaantumista kuriin? Minusta näyttää siltä että oppistio Ville Niinistön johdolla vain itkee “merkittäviä” leikkauksia kuukausikaupalla mediassa. Ja luonnollisesti myös tuloerojen kasvusta. Maassa jossa on maailman pienimmät tuloerot, etenkin kun lasketaan nettona ja erilaiset tulonsiirrot ja tuet huomioituina.

Tilanne alkaa olla katastrofaalinen ja seuraavalla hallituksella, jossa aika todennäköisesti on joko Vihreät tai SDP tai kenties jopa molemmat, alkaa olla todella vähän liikkumatilaa. Infa on sitäpaitsi rapistumassa ja menoissa on merkittäviä paineita ja suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja maahan tulevat pakolaisetkin rasittavat taloutta hallituksen mukaan näin: “Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa“. Varmaankin tämä on yksi suuri syy miksi menot ovat nousussa. “Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä.”.

Itse näen suurimmaksi ongelmaksi ihan nämä omat lähinnä keskiluokan maksamat ja keskiluokan ja alemman luokan “nauttimat” tulonsiirrot, mm. asumistuet joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tuolla ongelmalle pitää tehdä jotain. Joko jäädyttää tuet nykytasoilleen, tai leikata niitä tai poistaa pidemmällä aikavälillä kokonaan? Tuet valuvat vain asuntojen hintoihin ja kiristävät veroja. Tulonsiirrot muodostavat ison kannustinloukkuongelman, jossa työtä ei kannata tehdä eikä teettää kun erilaisina tukina tienaa vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin töitä tekemällä.

Valtion talous ei ole ainoa julkisen talouden ongelmapesäke. Myös kunnat ovat velkaantumassa.

Ei hyvältä näytä.

 


Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Vahva alku tuloskaudelle – osakkeiden näkymät vahvistuvat

Sijoittaja.fi - Ti, 25/04/2017 - 21:25

Hetki sitten osakemarkkinoiden näkymät olivat epävarmat. Nyt ääni kellossa on muuttunut.

Tämä kirjoitus Vahva alku tuloskaudelle – osakkeiden näkymät vahvistuvat julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Netflix laajentaa Kiinaan

Salkunrakentaja - Ti, 25/04/2017 - 19:56
Kiinan on erittäin merkittävän kokoinen markkina, mutta sääntely on estänyt Netflixiä laajenemasta Kiinaan. Nyt ongelmaa saadaan kierrettyä lisensoinnin kautta.

Metsolta erinomainen 1Q 2017

Laimea Silli - Ti, 25/04/2017 - 19:21

Metso julkaisi tänään erinomaisen 1Q tuloksen ja kurssi nousi 5.69%. Taidanpa tuplata omistukseni seuraavassa sopivassa ostopaikassa. Pääkohdat tulokset:

  • Markkina-aktiviteetti lisääntyi etenkin palveluliiketoiminnoissa
  • Saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia 733 miljoonaan euroon (663 milj. e). Palveluliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 15 prosenttia 496 miljoonaan euroon (433 milj. e)
  • Tilauskanta 1.4 miljardia euroa (1.3 miljardia euroa). Kasvua 7%
  • Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia 648 miljoonaan euroon (601 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia 423 miljoonaan euroon (409 milj. e)
  • Oikaistu EBITA kasvoi 66,4 miljoonaan euroon ja oli 10,2 prosenttia liikevaihdosta (55,7 milj. e ja 9,3 %).
  • Vapaa kassavirta oli 39 miljoonaa euroa (62 milj. e)
  • Metson tase pysyi vahvana, nettovelkaantuneisuusaste oli -4,7 prosenttia (-1,8 % vuoden 2016 lopussa)

Lisäksi yhtiö antoi lievän posarin koskien koko vuotta. Liiketoimintaympäristö paranee (aiempi ennuste oli “hieman parempi”). Erityisen hyvin tänä vuonna kehittyy kaivosteollisuuden palvelut kun laitemyynti vielä laahaa. Flow Control – segmentissä tuotteiden ja palveluiden kysyntä paranee hyvälle tasolle.


Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Työeläkeyhtiön sijoitusjohtaja yllättyi euroalueen talouskehityksestä

Salkunrakentaja - Ti, 25/04/2017 - 16:34
Talouskasvu on nopeutunut alkuvuonna ja positiivisen kehityksen taustalla on useita tekijöitä, arvioi työeläkeyhtiö Elo.

Ponsse yllätti erinomaisella ensimmäisen kvartaalin tuloksella

Salkunrakentaja - Ti, 25/04/2017 - 09:58
Metsäkonevalmistaja Ponsse aloitti kuluvan vuoden räväkästi.

Oksaharju: Laadukkaat osinkoyhtiöt ovat sijoittajan paras turva osakkeiden karhumarkkinoilla

Salkunrakentaja - Ti, 25/04/2017 - 07:03
Laatuyhtiöiden osingot tarjoavat tuottoa kurssiliikkeistä huolimatta, painottaa sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.

Ei oikotietä onneen – 7 vinkkiä aloittelijalle

Salkunrakentaja - Ma, 24/04/2017 - 17:40
Vastaan tulee jatkuvasti tarinoita, kuinka joku on menestynyt asuntosijoittajana erilaisilla tyyleillä.

Pari sanaa osinkosalkun kasaamisesta

Nordnetbank - Ma, 24/04/2017 - 13:06

Niille sijoittajille, jotka katsoivat eilen El Clasicon espanjalaisen jalkapalloilun huipulta, ei pitäisi olla epäselvää, millainen merkitys on ratkaisupelaajalla illasta toiseen. Muuan Leo Messi on tottunut pöllyttämään maaliverkkoja Barcelonan paidassa. Hän näyttää tietävän kentällä liikkuessaan miltei silmät kiinnikin, missä maalitolpat sijaitsevat. Samaa ei kuitenkaan voi aina sanoa sijoitusammattilaisesta, joka pohtii tämän päivän poikkeuksellisen matalien korkojen maailmassa seuraavaa järkevää peliliikettä.

Korkoa ei nyt juurikaan makseta ja kellot kilisevät pörssien olevan jo tapissa. Trumpin vaalivoiton jälkeen Yhdysvalloissa Dow Jones -indeksi on takonut ensi kertaa historiassaan rikki 20 000 pisteen rajapyykin.

Oljenkortena kurssikäyrän tulevaa suuntaa pelkääville voi sanoa, että laatuyhtiöiden osingot tarjoavat yhä tuoton kurssiliikkeistä riippumatta. Osinkotuottohan ei ole koskaan negatiivinen. Mahdolliset pääomatappiot tulee tietenkin huomioida kokonaistuotossa, mutta kolikon kääntöpuolella on aina vaihtoehtoiskustannus: osinkotuotot tuntuvat olevan selvällä marginaalilla houkuttelevampia kuin korot.

Järkisijoittaja voi luoda osakesalkun, joka ajan mittaan takoo riittävän suuruisen passiivisen tulovirran arkielämän kustantamiseen. Tämän strategian valitsemalla yhtiövalinnoissa tulee lähtökohtaisesti keskittyä analyysiin liiketoiminnan laadusta eli tulevasta osingonmaksukyvystä. Se on uskoakseni tehokkain laskuvarjo, jos ja kun yleisindeksi aikanaan avaa luukut (vapaaseen) pudotukseen.

Todellisiksi omistajan varallisuutta kartuttaviksi osinkoyhtiöiksi voi laskea ainakin ne, jotka ovat korottaneet osinkoaan vähintään viimeiset viisi vuotta, jotka maksavat tuloksestaan korkeintaan 70 prosenttia ulos jättäen voittovaroja myös liiketoiminnan kasvuun ja jotka hinnoitellaan mielellään alle 20 p/e-luvulla.

Osinkosijoittaja tyytyy 3–4 prosentin osinkoon sijoitushetkellä, jos hän saa vainun tulevasta kasvusta. Korkeampi lähtöosinko ei lämmitä, jos kasvunäkymä on nolla, mikä sallii inflaation nakertaa ostovoimaa.

Osinkostrategia on helppo vain paperilla. Sijoittaja voi jähmettyä seuraamaan osakkeen hinnan kehitystä, unohtaen suhteuttaa sen arvon eli liiketoiminnan ansainta- ja osinkopotentiaalin kehitykseen.

Usein kurssinousun vuoksi myydyt osakkeet ovat niitä, jotka olisivat tuottaneet ripeimmän osinkokasvun. Parhaissa sijoituskohteissa keskihankintahinta kasvaa joka ostoksella.

Kurssilaskuissa panikointi on usein turhaa, jos liiketoiminnan osingonmaksukyky säilyy vakaana, tarjoten ajan kanssa option tason nostoon. Laskeva hintakäyrä tarjoaa itse asiassa edun sijoittaa osingot uudelleen tuottavasti.

Toinen surmanloukku on rakkaus yhtiöön. Tällöin sijoittajalla ei ole strategiaa luopumisesta. Lähtökohtaisesti hän odottaa vakaasti kasvavaa osinkoa. Jos tästä poiketaan ilman kristallinkirkasta yhtiön ulkoista syytä, kannattaa osakkeet työntää myyntilaitaan yhdeksällä kerralla kymmenestä.

Kolmas perisynti on liian kapea hajautus. Yksittäinen heikko yhtiövalinta ei saa romauttaa koko salkkua kerralla, mutta onnistumisten tulee näkyä kokonaisuudessa. Warren Buffettin 15 suurinta pörssiomistusta edustavat jopa 90 prosenttia salkusta. Alle kymmenen yhtiön salkussa osinkovirta altistuu liikaa yhtiö-, maa- ja toimialakohtaisille riskeille.

Neljäs erhe on aktiivisuus. Laatuyhtiöitä kannattaa omistaa, ei treidata. Lisätuottoja rullataan verottajalle korvamerkityillä pääomilla. Toisin sanoen sillä osalla kurssinousua, joka on realisoimatta myyntivoiton verona.

Messi ei ole pitkä mies, mutta hän alkoi pelata heti, kun jalat ylettyivät maahan. Sijoittamisessakin ripeä alku kannattaa. Korkoa korolle -tekijän myötä pystyyn kääntyvän tuottokäyrän luonti vie aikansa.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: kafeole via Foter.com / CC BY-NC

Artikkeli Pari sanaa osinkosalkun kasaamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetblogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Blogi: Kuusi maata Yhdysvaltojen tarkkailulistalla

Euro ja talous - Ma, 24/04/2017 - 11:30
Yhdysvaltojen tärkeimpien kauppakumppanien valuuttapolitiikasta tehdyssä arviossa määritetään maat, joiden nähdään manipuloivan valuuttaansa Yhdysvaltojen dollaria vastaan saadakseen viennilleen keinotekoisen kilpailuedun.

Eurooppa huokaisi helpotuksesta – Ranskan vaalien riskimittarit laskussa

Salkunrakentaja - Ma, 24/04/2017 - 11:01
Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen lopputulos oli odotusten ja gallup-tulosten mukainen.

Yritystuet kansanedustajan hampaissa – ”valtaosa maksamistamme yritystuista on huonoja, turhia tai jopa haitallisia”

Salkunrakentaja - Ma, 24/04/2017 - 07:44
Yritystuet herättävät kummastusta. Kansanedustaja Antero Vartia kritisoi voimakkaasti valtion yritystukipolitiikkaa.

Ensi viikon mielenkiintoisimmat tulosjulkistajat – mitä Nokialta odotetaan?

Sijoittaja.fi - Su, 23/04/2017 - 16:40

Tuloskausi on lähtenyt käyntiin positiivisesti. Ensi viikolla ensimmäisen kvartaalin tuloksensa julkaisee valtaosa Helsingin pörssin yhtiöistä. Torstaina katseet ovat Nokiassa.

Tämä kirjoitus Ensi viikon mielenkiintoisimmat tulosjulkistajat – mitä Nokialta odotetaan? julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Inderes ennustaa Reveniolle hurjaa tuloskasvua

Salkunrakentaja - Su, 23/04/2017 - 15:56
Inderes uskoo Revenion sijoitustarinaan. Osakkeen arvostus on kuitenkin haastava.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset blogit