Tavoitteena vahva ja demokraattinen EU
Eduskunta aloitti tänään EU-selonteon käsittelyn. Hallituksen esitys viitoittaa hyvin Suomen EU-politiikkaa: EU nähdään siinä lähtökohtaisesti myönteisenä ja hyödyllisenä yhteisönä, ei peikkona. Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on todellakin Suomen ja suomalaisten etu yhä globalisoituvassa maailmassa.
Syvempi EU-yhteistyö edellyttää kuitenkin entistä parempaa avoimuutta ja kansalaisten oikeutusta. Siksi olisinkin toivonut, että Suomi sitoutuisi vieläkin vahvemmin EU:n demokraattisuuden kehittämiseen ja erityisesti Euroopan parlamentin vallan vahvistamiseen. Nyt selonteossa perussopimusmuutoksia – eli toimielinten roolien muuttamista – ei nähdä ajankohtaiseksi. Keskustelua voidaan kuitenkin jatkaa: mielestäni esimerkiksi siitä, että kansan valitsemalle Euroopan parlamentille tulee antaa lainsäädännöllinen aloiteoikeus ja tehdä siitä tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston rinnalle.
Selonteossa on hyvin esillä se, että EU on arvoyhteisö. Suomi on aktiivisesti ajanut viime aikoina EU:ssa esimerkiksi sitä, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen takaamiseksi pitää luoda järjestelmä. Juuri tällaista Suomen EU-vaikuttamisen pitää olla.
Ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen – vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina – ovat myös asioita joissa EU:n tulee näkyä ja kuulua maailmalla. Nykyisin EU:n ulkopolitiikka ontuu, koska ensiksi komissio puhuu ihmisoikeuksien noudattamisen valtion X kanssa, minkä jälkeen jokin jäsenmaa käy saman maan kanssa omat keskustelunsa, joissa se jättää nämä kysymykset taka-alalle. Jotta EU:sta tulisi vahva arvoihinsa nojaava ulkopoliittinen vaikuttaja, tulee unionin puhua yhdellä äänellä.
Myös pankkikriisin ratkaisujen tulee perustua selkeisiin yhteisiin sääntöihin. On hyvä, että hallituksen kantana on se, että rahoituksen tulee perustua ensisijaisesti pankkitoimialalta kerättäviin ennakollisiin ja tarpeen mukaan jälkikäteisiin maksuihin. Veronmaksajien varojen käytön tulee aina olla vasta viimeinen vaihtoehto. Samalla on pidettävä nykyistä tiukemmin huolta siitä, ettemme anna verotulojen valua pääomapaon muodossa pois EU:sta. Nyt rahaa hukataan veronkierron takia biljoonan euron verran vuodessa. Hallituksen sitoutumiselle veronkierron vastaiseen työhön EU-tasolla on todella tarvetta!
Näiden suurten linjojen lisäksi haluan nostaa selonteosta esiin yhden yksityiskohdan. Entisenä europarlamentaarikkona kannatan lämpimästi sitä hallituksen linjaa, että Euroopan parlamentin hyväksyttävyyttä edistäisi myös kokoontuminen täysistuntoihin vain yhdessä paikassa. Reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä rasittaa paitsi ympäristöä ja matkustajia myös käsitystä parlamentin toiminnan tehokkuudesta.
Taas uusi mahalasku perussuomaisille
Turvetuotannon vesistöpäästöt aisoihin
Suomalaiset arvostavat vesien hyvää tilaa. Sisävetemme ja rannikkomme ovat matkailun, kalastuksen, vapaa-ajan virkistyskäytön ja arvokkaan kansallisen luontomme tyyssijoja. Vesien pilaantuminen aiheuttaa haittaa niin ihmisille kuin luonnollekin. Itse vietän kesäni Turun saaristossa, ja vesien hyvä tila on minulle keskeinen tavoite ympäristöministerinä. Tänään otimme merkittävän askeleen parempaan vesiensuojeluun, kun ympäristöministeriö julkaisi uuden turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen. Se vastaa sisävesiemme rantojen vesistöpäästöistä huolestuneiden asukkaiden, mökkiläisten, matkailuyrittäjien ja kalastajien toiveisiin.
Yksi keskeisistä tavoitteistani tällä hallituskaudella on ollut parantaa ympäristönsuojelun tilaa turvetuotannossa. Hallitus on linjannut turvetuotannon energiakäytön vähentämisestä kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä merkittävien ympäristöhaittojen ja erityisesti ilmastopäästöjen takia. Hallituksen periaatepäätöksen linjausten mukaisesti turvetuotanto on ohjattava jo ojitetuille ja luonnonarvonsa menettäneille soille. Se ei kuitenkaan riitä, vaan niin kauan kuin Suomessa on turvetuotantoa, on vähennettävä myös sen vesistöpäästöjä. Lukuisat kansalaisliikkeet eri puolilla Suomea ovat olleet vahva viesti ihmisten huolesta vesistöjen puolesta.
Uusi ympäristönsuojeluohje puuttuu turvetuotannon merkittävimpiin vesistöpäästöjä aiheuttaneisiin ongelmiin. Monissa vanhan mallin tuotantoalueissa vesiensuojelurakenteet eivät ole riittäneet kaatosateiden ja tulvien aikana, vaan päästöt ovat tällöin moninkertaistuneet. Lisäksi fosforipäästöjen lisäksi turvetuotantoalueilta tulee paikoin mittavia humus- ja kiintoainepäästöjä, jotka ovat heikentäneet monien sisävesiemme veden laatua ja vaikuttaneet esimerkiksi kalakantoihin.
Uudessa ympäristönsuojeluohjeessa edellytetään sellaisia teknisiä ratkaisuja, joilla vesistöpäästöt pysyvät aisoissa myös tulvaolosuhteissa. Sillä myös rajoitetaan kiintoaine- ja humuspäästöjä sekä edellytetään niiden aiempaa säännöllisempää tarkkailua.
Myös ilmastonmuutos lisää sateita, minkä vuoksi turvetuotantoalueiden vesistöpäästöihin on varauduttava nykyistä tehokkaammin. Vesiensuojelussa tärkeää virtaaman hallintaa voidaan toteuttaa muun muassa suurentamalla laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien pinta-alaa sekä tasaamalla virtaamia virtaamansäätöpadoilla, ylivuotokentillä ja pumpuilla.
Turvetuotannon ympäristöohje on keskeinen työkalu vesiensuojelun parantamiseksi. Viranomaiset käyttävät sitä yleisenä ohjeena turvetuotannon ympäristölupien valvonnassa. Ohje antaa myös luvittajille ja alan toimijoille tietoa parhaista käytännöistä. Tapauskohtainen oikeusharkinta on viranomaisten omassa päätösvallassa.
Tänään myös turvetuotantoala julkaisi omat ympäristölupauksensa. Ympäristönsuojeluohje asettaa riman korkealla, jotta kaikki turvetuotantoalueet täyttävät riittävän korkeat vesiensuojelun vaatimukset. On kuitenkin hyvä, että ala tämän lisäksi hakee omilla lupauksillaan hyväksyntää toimialalleen. Koska turvetuotanto on mittavasti ympäristöä muokkaava toimiala, on selvää, että sen on ponnisteltava saadakseen yleisen asukkaiden hyväksynnän toiminnalleen.
Turvetuotannon energiakäytön tarve ja taloudellinen kannattavuus vähenevät ilmastonmuutoksen vastaisen työn ja ilmastopäästöjen vähentämisen edetessä. Sitä ennen muut haitat on minimoitava. Hallituksen toimilla turvetuotantoa ohjataan välittömästi kestävämmälle pohjalle niin luontoarvojen kuin vesiensuojelun kannalta.
Toivon suomalaisten nauttivan kesästä rakkaiden vesistöjemme rannoilla. Itselleni hetket veden äärellä - kalassa, luontoa havainnoimassa tai vain rentoutumassa - ovat elämän arvokkaimpia. Niitä hetkiä, joina suomalaisuus ja yhteinen perintömme saavat täyden merkityksensä. Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on varmistaa, että kansallisen luontomme rikkaus ja kestävästä luontosuhteesta saadut mittavat hyödyt korostuvat maamme vahvuuksina myös tuleville sukupolville.
Inkoon voimalaitoksen sulkeminen olisi hätiköityä
Kansanedustaja Kari Uotilan tiedote Inkoon voimalaitoksen sulkemisuhasta. 19.6.2013.
Fortumin kaavailut sulkea Inkoon voimalaitos tulisi yhtiössä harkita osana energiamarkkinoiden murrosta. USA:n liuskekaasun hyödyntäminen, säätövoiman lisääntyvä tarve sekä huoltovarmuuskysymykset edellyttävät harkintaa.
Työttömyyttä torjuttava Euroopassa laajalla investointiohjelmalla
Tiedote Vasemmiston eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ryhmäpuheesta valtioneuvoston selonteosta EU-politiikasta. 19.6.2013.
Nyt olisi unionissa tilaa ja tarvetta yhteisille mittaville investointiohjelmille. Sitä kaipaa Suomi, sitä kaipaa Eurooppa, sitä kaipaavat ongelmamaiden hätää kärsivät asukkaat.
Äänestys turkistarhauksesta eduskunnassa
Kaikki vihreät kansanedustajat äänestivät tänä aamuna eduskunnassa turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta.
Miksi?
Emme halua, että eläimille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.
Meidän mielestämme eläinten pidossa eettiset rajat kulkevat tässä: emme pidä oikeana sitä, että petoeläimiä pidetään pienissä häkeissä turkkien ja turkissomisteiden takia.
Me haluamme, että taloudelle asetetaan eettiset rajat. Aina on ollut sääntöjä, lakeja ja sopimuksia, jotka rajoittavat mahdollisuuksia tehdä rahaa. Se, mikä on tänään sallittua, ei välttämättä ole sitä tulevaisuudessa. Ihmisten näkemykset siitä, miten eläimiä voi kohdella, ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan.
Vihreiden mielestä Suomen pitää liittyä niiden eurooppalaisten maiden joukkoon jotka luopuvat turkistarhauksesta. Esimerkiksi maailman kolmanneksi suurin turkisten tuottajamaa Hollanti päätti lakkauttaa turkistarhauksen kymmenen vuoden siirtymäajalla.
Jos se on mahdollista Hollannissa, se on mahdollista myös Suomessa.
Kosmetiikan eläinkokeet on kielletty kaikissa Euroopan unionin maissa. Tämäkin osoittaa, että päätöksiä eläinten paremman kohtelun puolesta osataan tehdä.
Vihreät kannattavat turkistarhauksesta luopumista siirtymäajan jälkeen, jotta tarhauskiellosta ei aiheudu kohtuuttomia seurauksia niille ihmisille, jotka harjoittavat tätä elinkeinoa.
Olemme iloisia siitä, että 70 000 suomalaista on omalla nimellään ollut tekemässä historiaa – kautta aikojen ensimmäistä kansalaisaloitetta – ja esittänyt vaatimuksen eläinten puolesta.
Kansanedustajista 36 tuki kansalaisaloitetta tarhauksesta luopumiseksi. Se ei ole vielä enemmistö, mutta mielestäni se on aika iso joukko kansanedustajia, jotka uskaltavat olla sitä mieltä, että jostakin elinkeinosta voidaan luopua kokonaan eettisistä syistä.
Pidän tärkeänä myös sitä, että perustuslakivaliokunta näki eettisin perustein säädetyn tarhauskiellon perustuslain näkökulmasta mahdollisena.
Minä uskon, että tämä oli askel kohti turkistarhatonta Suomea vuonna 2025.
Mitä ministeri Kiuru aikoo tehdä saamenkielen hyväksi?
Lintilä: Yhteiskuntasopimuksella alkaa olla kiire
Alatalo: ”Kiitos” Lotto-instituution romuttamisesta kuuluu Kokoomukselle
Pekkarinen: Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen
Toivoa Iranin vaalien jälkeen
Viikonloppuna Iranissa käytiin presidentinvaalit. Käytännössä kansa sai äänestää joko hyvin konservatiivisten tai vähemmän konservatiivisten ehdokkaiden välillä. Ehdokkailla nähtiin lähinnä sävyeroja. Suurta toivoa muutokseen maassa ei siis ollut, sillä uudistajamieliset oli karsittu hyväksyttyjen ehdokkaiden joukosta. Yli kuudestasadasta presidenttiehdokkaaksi havitelleesta henkilöstä virallisiksi ehdokkaiksi kelpuutettiin lopulta kuusi. Esimerkiksi kaikki kolmisenkymmentä ehdokkaaksi pyrkinyttä naista karsittiin listalta ennakkoon.
Tätä taustaa vasten vaalitulosta voidaankin pitää positiivisena yllätyksenä. Vaalit voittanut Rohani pitää laskea konservatiivien ryhmään, mutta hän on kuitenkin kuudesta ehdokkaasta uudistushenkisin. Samoin hän suhtautuu länsimaihin maltillisemmin kuin muut ehdokkaat ja selvästi maltillisemmin kuin alunperin gallupeissa korkealla ollut ydinneuvottelija. Jos joltakulta ehdokkaista voi odottaa avautumista ja muutosta, on se varmasti juuri Rohani. Hänen oli lähes koko kampanjan ajan gallupeissa melko matalalla, eikä hän saanut kansainvälisessäkään mediassa juurikaan tilaa. Hän raportoi useaan kertaan, että esimerkiksi hänen vaalisivujaan häirittiin. Viimeisellä viikolla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyi merkkejä Rohanin aseman nousussa, mutta silti voitto ensimmäisellä kierroksella oli yllätys.
Ennen vaaleja puhuttiin paljon siitä, että vaalituloksella ole juurikaan merkitystä, koska valta säilyy kuitenkin ylimmällä johtajalla Ali Khameneilla. Näin pitkälti on, mutta tulkinta yksinkertaistaa liikaa. Vaikka ylimmällä johtajalla on lopullinen päätösvalta, hän ei puutu presidentin jokaiseen päätökseen. Lisäksi presidentillä on merkittävä rooli esimerkiksi juuri ulkosuhteiden hoidossa.
Tuskin kukaan väittää, että väistyvä presidentti Ahmedinejad ei olisi jättänyt Iranin politiikkaan jälkeään hallintokaudellaan. Hänen aikanaan esimerkiksi Iranin ihmisoikeustilanne on heikentynyt selvästi. Tämä on yksi niistä asioista, joihin toivon Rohanin vaikuttavan ja joissa toivon hänen kääntävän Iranin suuntaa. Ensimmäinen selkeä askel tätä tavoitetta kohti olisi poliittisten vankien vapauttaminen. Euroopan parlamentissa odotamme erityisesti Saharov-sananvapauspalkittujen Nasrin Sotoudehin ja Jafar Panahin tuomioiden ja matkustuskieltojen kumoamista.
Lehtomäki: Eurooppa on enemmän kuin euro
Haapiainen: Suomi tarvitsee keskitien keskustalaista EU-politiikkaa
Tasa-arvoa perhevapaisiin ja niiden kustannuksiin
Kun lapseni olivat pieniä, vietin molempien kanssa muutaman kuukauden kotona perhevapaalla. Se on aikaa, jota en vaihtaisi pois. Lapset ovat pieniä vain kerran, ja oli antoisaa ehtiä todella viettämään aikaa heidän kanssaan.
Minun ikäisistäni ja nuoremmista isistä yhä useampi jakaa lasten hoitovastuun puolisonsa kanssa, mutta siitä huolimatta isät käyttävät yhä vain pienen osan hoitovapaista. Vanhemmuuden kustannukset kasautuvat pääasiassa naisten työnantajille, ja sen vuoksi naiset ja miehet ovat työmarkkinoilla eriarvoisessa asemassa. Naisille kertyy pätkätöitä, kun työnantajat pelkäävät kustannuksia, jotka voivat nousta tuhansiin euroihin.
Parhaillaan kerätään nimiä Yrittäjänaisten organisoimaan kansalaisaloitteeseen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Aloitetta kannattamaan on ilmoittautunut myös enemmistö kansanedustajista.
Aloite on erinomainen ja kannatettava. Me voisimme ottaa mallia Ruotsista, missä vanhemmuuden kustannukset kustannetaan verovaroin.
Sen lisäksi perhevapaita pitäisi pystyä jakamaan tasaisemmin. Vihreät kannattaa 6+6+6-mallia, jossa vapaista 6 kuukautta on korvamerkitty äidille, 6 kuukautta isälle tai puolisolle ja jäljelle jäävät 6 kuukautta vanhemmat voivat jakaa kuten haluavat. Olisi tärkeää, että hallitus tekisi kauden loppupuoliskolla päätöksiä, jotka edistävät tasa-arvoa kotona ja työelämässä.
Muissa Pohjoismaissa on huomattu, että isäkiintiö edistää huomattavasti isien intoa käyttää vanhempainvapaata. Se puolestaan lisää perheen hyvinvointia ja pienentää avioeroriskiä.
Tämä hallitus on jo ottanut askeleita kohti työn ja perhe-elämän helpompaa yhteensovittamista. Ensi vuonna käyttöön tulee joustava hoitoraha, ja perhe joutuu maksamaan päivähoidosta vain niiden tuntien mukaan, jotka lapsi on hoitopaikassa viettänyt. Tämä helpottaa lyhennetyn työajan tekemistä pienten lasten vanhemmille.
Juha Sipilä: Kultaranta-keskustelut, Suomen paikka muuttuvassa maailmassa
Kesätapahtumia 2013, joissa Keskusta mukana
Lapsen äänen pitää kuulua!
Lapsen äänen pitää kuulua!
Maailma vuonna 2030
YK:n pääsihteerin asettama korkean tason paneeli viitoittaa tietä globaalille kehitykselle vuoteen 2030 asti: millaiset kehitystavoitteet maailma tarvitsee ratkaistakseen köyhyyden, eriarvoistumisen, konfliktien ja vakavien elinympäristömuutosten haasteet. Paneelin vastikään valmistunut raportti on hyvä pohja jatkokeskusteluille.
Vastatakseen kysymykseen ryhmä on koonnut satojentuhansien ihmisten näkemyksiä eri puolilta maailmaa. Kansalaisten viestit rauhasta ja ihmisoikeuksista on kuultu. On hienoa, että vaikeat kysymykset, kuten naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet ovat mukana. Tässä saatoin luottaa paneelin jäsenen, Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlssonin aktiivisuuteen.
Uuden painon saavat konfliktit, väkivalta ja luonnonkatastrofit. Myös kestävän kehityksen agenda on vahva.
Raportissa nousee selkeästi esiin se, miten ratkaisevasti maailma on muuttunut sitten vuoden 2000, jolloin YK:n jäsenvaltiot sopivat vuosituhattavoitteista. Hyvin monille maailma on nyt epävakaampi ja turvattomampi paikka kuin aiemmin. Puolet maailman köyhimmistä elää jo nyt konfliktialueilla ja hyvin monet muut kärsivät luonnonkatastrofien vaikutuksista. Ja muutos jatkuu.
Vuonna 2030 ihmiset tulevat olemaan nykyistä keskiluokkaisempia, vanhempia ja kaupungistuneempia. Samalla maailma muuttuu koko ajan keskinäisriippuvaisemmaksi ja haavoittuvammaksi, kun kilpailu resursseista kiihtyy.
Tällaisessa maailmassa vastuita ja velvollisuuksia riittää niin kehittyville kuin kehittyneillekin maille. Ryhmän ajatuksissa on viisi "muutosagendaa" eli olennaista rakenteellista muutosta. Näihin on onnistuttu taitavasti upottamaan kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen - sekä näitä kolmea täydentävä rauha ja turvallisuus.
Näistä ensimmäinen, "ketään ei jätetä", vastaa haluun todella parantaa myös kaikista heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneimpien ryhmien elämää. Tätä kautta on mahdollista pureutua myös alati kasvavaan eriarvoistumiseen.
Toinen korostaa kestävän kehityksen nostamista keskiöön. Kestävän kulutuksen ja tuotannon saavuttaminen korostaa kehittyneiden maiden roolia; myös meidän on muutettava kulutustapojamme. On selvää, että ilman ratkaisua ilmastonmuutokseen vaarannamme kaikki muut kehitystavoitteemme.
Kolmanneksi ryhmä painottaa taloudellisten mahdollisuuksien parantamista kaikille, erityisesti nuorille. Vihreän osallistavan talouden edistäminen jää vielä valitettavan vähäiseksi. Monissa ensikommenteissa onkin moitittu sitä, että raportissa ei kyseenalaisteta perinteistä taloudelliseen kasvuun pohjaavaa ajattelua.
Neljäs aihepiiri on "vaikeiden asioiden" rypäs: rauhan, konfliktien ehkäisyn, turvallisuuden, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion edistäminen. Tämä on uutuus, jota Suomikin on edistänyt vastaamalla paneelia varten pidetyssä teemakonsultaatioiden sarjassa turvallisuuden ja kehityksen kysymyksistä. Meillä on syytä tyytyväisyyteen.
Lopuksi paneeli suosittaa uudenlaisen kumppanuuden luomista. Siinä keskeisiä ovat solidaarisuus, yhteistyö ja yhteisvastuullisuus. Vuosituhattavoitteiden kumppanuus ei toteutunut toivotulla tavalla, joten uuteen kumppanuuteen kutsutaan mukaan kaikkia: hallitusten lisäksi kansalaisyhteiskuntaa, yksityissektoria, avunantajajärjestöjä, vähemmistöryhmiä. Raportin tämä osuus kertoo myös rahoituskeskustelujen vaikeudesta - ankaria vääntöjä on varmasti vielä edessä. Ääneen on jo ehditty lausua pelko, että kuilu keskitulotason maiden ja vähiten kehittyneiden maiden välillä kasvaa tästäkin syystä.
Raportin liitteenä on myös alustava ehdotus tarkemmiksi tavoitteiksi, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. 12 kohdan lista on vasta pohja jatkokeskusteluille, joka jatkuu muun muassa YK:n yleiskokouksessa syyskuussa.
Mukana on monta Suomenkin kehityspoliittisiin painotuksiin sopivaa tavoitetta. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on listalla kakkosena, heti köyhyyden poistamisen jälkeen. Tätä täydentää terveystavoitteeseen liittyvä maininta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.
Hyvä hallinto ja toimivat instituutiot ovat saaneet oman tavoitteensa, niiden merkitystä kestävälle kehitykselle ei voi liikaa painottaa. Suomelle keskeinen tavoite on luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö sekä niistä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen, myös muistutuksena yritysten olennaisesta roolista ja vastuusta kehityksessä.
Paneelin työ tuo monella tavalla kehitysajattelua nykymaailmaan. Köyhyyden poistaminen vuoteen ja muiden maailmaa ravistelevien ongelmien ratkaiseminen 2030 on mahdollista, mutta keinojakin pitää uudistaa. Kehitysapu ei riitä vaan tarvitaan myös uutta rahoitusta. On päästävä irti siiloista, joissa kehitysponnistelut on eristetty muista, nyt toiseen suuntaan vetävistä toimista. Maatalous-, kauppa- ja maahanmuuttopolitiikka ovat niistä esimerkkejä. Isojen "muutosagendojen" toteuttamiseksi on saatava kaikki mukaan, valtiot, yritykset ja kansalaisyhteiskunta.
Ett enat Österbotten är ett starkt Österbotten
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »









