Hyppää pääsisältöön

Poliitiikan uutiset

Palestiinan valtion tunnustaminen ei edistä rauhaa - Hamas edelleen terroristijärjestö

Kristilliset - 33 min 36 s sitten
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU:n Lähi-idän politiikasta. Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona Palestiinan valtion tunnustamista koskevasta päätöslauselmasta, jota on julkisuudessa uutisoitu varsin kapeasti ja yksiselitteisenä tukena Palestiinan...
Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Packalén: Talvirenkaisiin jääpitomerkinnät

Perussuomalaiset - 1 tunti 56 min sitten

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén jätti tänään liikenne- ja viestintäministerille kirjallisen kysymyksen Suomen markkinoille tuotavien talvirenkaiden merkinnöistä.

- Suomalaisille kuluttajille myytävissä talvirenkaissa tulee tällä hetkellä olla merkinnät siitä, kuinka hyvin rengas pitää märällä tai lumisella tienpinnalla, mutta merkintöjä jääpidosta ei tarvitse löytyä, Packalén ihmettelee.

Kuluttajalla oltava tarvittava tieto

Packalénin mukaan tämä heikentää suomalaista liikenneturvallisuutta.

- Harva kuluttaja on tietoinen siitä, että rengas, joka pitää hyvin märällä tienpinnalla, pitää jäisellä tienpinnalla huonosti. Ostopäätöstä tehdessä tulisi kuluttajalla olla käytettävissään kaikki tarvittava informaatio.

- Suomen olosuhteissa tieto siitä, kuinka hyvin talvirengas pitää jäällä, on olennainen ja suoraan talviliikenneturvallisuuteen vaikuttava seikka, kansanedustaja muistuttaa.

 

The post Packalén: Talvirenkaisiin jääpitomerkinnät appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Arto Satonen: Maalaisjärjellä jätevedet kuntoon!

Kokoomus - 3 tuntia 22 min sitten

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kiittää ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta jätevesiasetuksen virheisiin puuttumisesta.

”Harva kansanedustaja on saanut työssään yhtä paljon palautetta muusta asiasta kuin jätevesiasetuksesta. Vaikka asetukseen tehtiin muutoksia vuonna 2011, monet suomalaiset kokevat sen vaatimukset edelleen kohtuuttomina ja maalaisjärjen vastaisina. Hyvä, että edeltäjistään poiketen uusi ympäristöministeri ottaa kansalaisten palautteet tosissaan”, painottaa Satonen.

Satosen mukaan on vähintään kohtuullista ja perusteltua, että asetuksen siirtymäaikaa pidennetään vuoteen 2018 asti.

”Jätevesiasetuksen vaatimukset ovat voineet kuulostaa paperilla perustelluilta, mutta todellisuudessa valmistelussa on unohtunut tyystin terve maalaisjärki. Asetuksen siirtymäaika tehtiin jo alun perin liian tiukaksi, minkä vuoksi edelleen yli 120 000 kiinteistön osalta toimet ovat tekemättä. Olisi erittäin kehnoa hallintoa jättää asetus voimaan tällaisenaan, koska sen vaatimukset ja aikataulu on aiemmin säädetty kohtuuttomiksi”, painottaa Satonen.

Satonen tukee ympäristöministerin esitystä lievennysten valmistelemisesta erottamalla ympäristönsuojelun kannalta tärkeät kohteet ja kuivan maan kiinteistöt toisistaan.

”On selvää, että ympäristön ja pohjavesien suojelemiseksi vesistöjen lähellä olevien kiinteistöjen pitää laittaa jätevesiasiansa kuntoon asetuksen mukaisesti. Miksi kuitenkin sadat tuhannet kuivan maan kotitaloudet velvoitettaisiin samaan tapaan tekemään tuhansien eurojen muutostyöt jätevesien käsittelyyn, vaikka niiden vaikutus ympäristön kannalta on vähäinen? Tällaiset perusteettomat vaatimukset on muutettava”, painottaa Satonen.

”Huonosti valmisteltu lainsäädäntö ei edistä ympäristön suojelua vaan päinvastoin herättää ihmisissä turhautumista. Monen mutkan jälkeen jätevesiasetusta viedään nyt oikeaan suuntaan. Jospa maalaisjärki voittaisi viimein?” tuumaa Satonen.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Mattila ja Saarakkala: Päätöksenteko lähemmäs kansalaisia

Perussuomalaiset - 3 tuntia 36 min sitten

Perussuomalaisten kansanedustajat Pirkko Mattila ja Vesa-Matti Saarakkala pohtivat tulevaisuuden palvelu- ja hallintorakennetta. Saarakkala on perustuslakivaliokunnan jäsen ja Mattila kunta-asioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Saarakkala toimii myös kuntalain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenenä.

Kahden köyhän liitto ei toimi

Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti sote-järjestämislakiin perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Uudistusta on kuitenkin vietävä eteenpäin, jotta voidaan turvata laadukkaat palvelut koko maassa. Tällä viikolla EVA esitti piirikuntamallia, jossa väliportaan hallintoa lisäämällä voitaisiin turvata alueelliset palvelut. Juuri päättyneessä Tulevaisuuden kunta -hankkeessa todetaan, että tulevaisuuden kunta voi olla ns. ”kevytkunta”, jolta tietyt järjestämisvastuut on siirretty ylikunnalliselle toimijalle.

- Mikäli kuntayhtymä osoittautuu liian raskaaksi ja demokratian kannalta läpinäkymättömäksi hallintomalliksi, tulisi harkita valtion väliportaan hallintoa Suomeen. Tällä voitaisiin valtion hallintoa keventää, kuntien hartioita leventää ja tuoda päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia, Mattila ja Saarakkala toteavat.

- Suomessa on alueita, joissa vahvaa peruskuntaa ei saada keskuskaupungin puuttumisen tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Kahden köyhän liitoksesta ei rikasta tule. Myös vastikään eduskunnassa käsittelyssä ollut ns. kuntakokeilulaki tuonee tietoa palvelujen järjestämisestä alueellisesti. Tämä voisi olla alku kokeilla väliportaan hallintoa, jossa suorilla vaaleilla valittu valtuusto käyttää valtaa, kuten Kainuun maakunnan hallintokokeilussa.

Hallitus epäonnistui kuntauudistuksessa

Myös Kuntaliitto on esittänyt piirikuntamallia vaihtoehdoksi vuonna 2011 Sitran selvityksessä. Kuntauudistus ei ole edennyt poliittisten paineitten vuoksi.

- Hallitus epäonnistui ”historiallisessa kuntauudistuksessa”. Tilastotietoa kuntakentältä on varmasti saatu lukuisten selvitysten myötä. Hyviä käytäntöjä ja toimivia rakenteita ei pidä purkaa, kaksikko toteaa.

The post Mattila ja Saarakkala: Päätöksenteko lähemmäs kansalaisia appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Halla-aho: Ei hallitukseen apupuolueeksi

Perussuomalaiset - 3 tuntia 52 min sitten

Perussuomalaiset saattaa saada kovan vahvistuksen eduskuntavaaleihin, jos europarlamentaarikko Jussi Halla-aho päättää lähteä ehdokkaaksi. Halla-aho kertoi Lännen Medialle pitävänsä aiheesta tiedotustilaisuuden 16. tammikuuta.

- Olen ratkaisuni tehnyt. Jos toimii politiikassa, on ajateltava olevansa lähtökohtaisesti tarpeellinen jollain tavalla. Sitten pitää miettiä, kummassa paikassa on tarpeellisempi, Halla-aho sanoo.

Kannatus ja hallitusneuvotteluiden vipuvarsi

Halla-ahon mielestä ei olisi järkevää lähteä hallitukseen 10-15 prosentin kannatuksella apupuolueeksi, vaikka perussuomalaisille on povattu hallituspaikkaa.

- Siinä on se ongelma, että jos meillä ei ole riittävän kannatuksen tuomaa vipuvartta hallitusneuvotteluissa, emme saa mitään keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan, minkä jälkeen me olemme sidottuja kannattamaan koko vaalikauden ajan jonkun muun hallitusohjelmaa myös meille itsellemme tärkeissä kysymyksissä. Se olisi poliittinen itsemurha tälle puolueelle, Halla-aho toteaa.

Vähintäänkin toiseksi suurin puolue

Halla-ahon mielestä perussuomalaisten pitää olla vähintäänkin toiseksi suurin puolue, jotta hallitukseen lähteminen olisi järkevää. Muuten puolueella ei olisi kovinkaan paljon sanomista hallitusohjelmaan.

- Ei pidä tässä vaiheessa lyödä lukkoon, että menemme kaikissa tilanteissa hallitukseen, koska sen jälkeen siitä on aika vaikea perääntyä.

Perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Sampo Terho on jo kertonut pyrkivänsä eduskuntaan. Jos Terho pääsee Arkadianmäelle, europarlamenttiin nousee kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Jos Halla-aho lähtee vaaleihin ja menee läpi, parlamenttipaikka aukeaa ex-ministeri Toimi Kankaanniemelle.Kolmannella varasijalla on kansanedustaja Juho Eerola.

The post Halla-aho: Ei hallitukseen apupuolueeksi appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Myllykoski vaatii suuryritysten verokikkailua kuriin

Vasemmistoliitto - 3 tuntia 54 min sitten

Kansanedustaja Jari Myllykosken tiedote 18.12.2014 

 Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski vaatii suuryritysten verokikkailua kuriin. Myllykoski kirjoittaa blogissaan, että esimerkiksi Fortum on saanut verosuunnittelun avulla 400 miljoonan euron hyödyt itselleen. Jos tuo summa olisi ollut valtion verotulona, olisi valtion ensi vuoden talousarvio paremmissa kantimissa.

– Eduskunta tuskailee tällä viikolla valtion tulevan vuoden talousarvion parissa. Jos nyt laitettaisiin maksuun Fortumin vuodesta 2008 saama 400 miljoonan ”verosuunnittelulla” saatu hyöty, voitaisiin sillä perua lapsilisäleikkaus, kansaneläkeindeksin jäädytys ja liikennemäärärahojen leikkaus vuodeksi, kirjoittaa Myllykoski.

Fortum ei ole ainoa suuryritys, joka luistelee verojen maksusta veroparatiisien avulla. Periaatteessa verotuksen välttely on laissa kielletty. Lakia ei kuitenkaan ole sovellettu kansainvälisten konsernien rahoituskikkailuihin.

– Verohallinnon uskottavuus asian selvittäjänä on olematon, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsoi verottajan rikkoneen lakia sen tutkittua leväperäisesti ja hitaasti Suomen suurimmassa veroparatiisikäryssä, jossa yhteensä 50-60 miljoonaa euroa sijoitettiin verojen välttämiseksi liechtensteinilaiseen pankkiin, sanoo Myllykoski blogissaan.

Veroparatiisien käytön estäminen edellyttää EU-tasoista lainsäädäntöä. Tätä Suomen tulee Myllykosken mielestä vaatia.

Aiheesta lisää Jari Myllykosken blogissa sekä Satakunnan työssä 18.12.2014. http://jarimyllykoski.com/blogi/421-joku-raja-suuryritysten-verokikkailulle

Lisätietoja: Kansanedustaja Jari Myllykoski, puh. (09) 432 3119, jari.myllykoski@eduskunta.fi

 

The post Myllykoski vaatii suuryritysten verokikkailua kuriin appeared first on Vasemmisto.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Riikka Pakarinen Metsäteollisuus ry:n palvelukseen

Keskusta - 5 tuntia 36 min sitten
Keskustan entinen europarlamentaarikko ja entinen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen siirtyy Metsäteollisuus ry:hyn.
Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Kreikan tilanne entistä pahempaan solmuun – hallituksen presidenttisuosikki ei saanut riittävää tukea

Perussuomalaiset - 6 tuntia 29 min sitten

Kreikan parlamentti äänesti keskiviikkoiltana ensimmäisessä äänestyksessä maan uudesta presidentistä, mutta hallituksen ehdokas Stavros Dimas ei saanut riittävää 200 äänen kannatusta. Toinen äänestys suoritetaan maanantaina 22.12., ja tarvittaessa kolmas 29. päivä. Toisessakin äänestyksessä Dimas tarvitsee 200 ääntä, mutta kolmannessa enää vain 180.

Mikäli mikään näistä äänestyksistä ei tue hallituksen presidenttiehdokasta, on Kreikassa edessä parlamenttivaalit. Ensimmäisen äänestyksen tulos oli 160 puolesta, 135 vastaan. Poissa oli viisi kansanedustajaa. Dimasta kannattavien äänimäärä näyttää niin pieneltä, että Kreikan on vaikeaa välttää uusia parlamenttivaaleja.

Suurimman oppositiopuolueen Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsipras ei peitellyt tyytyväisyyttään äänestystuloksen jälkeen.

– Viime päivien pelottelu veti vesiperän. Pelon strategia romahti. Huomenna on uusi, optimistisempi päivä, sillä demokratiaa ei voida pakottaa, hän sanoi.

The post Kreikan tilanne entistä pahempaan solmuun – hallituksen presidenttisuosikki ei saanut riittävää tukea appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Joulukalenterin 18. luukku

Perussuomalaiset - 10 tuntia 50 min sitten

Kaikki tähän mennessä avatut luukut täältä >

The post Joulukalenterin 18. luukku appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Kolme uutta eduskuntavaaliehdokasta lisää Pirkanmaalla!

Kristilliset - Ke, 17/12/2014 - 15:18
Kristillisdemokraattien Pirkanmaan piiri on asettanut lisää ehdokkaita ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdokkaiksi lähtevät erityisnuorisotyönohjaaja Jorma"Jommu"Jussila Kangasalta, erikoislääkäri Sari Tanus Tampereelta sekä opiskelija Repe Mäensivu Sastamalasta

Jorma Jussila on mukana Ka...
Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Bioetanolitehtaan energiatuki on joululahja Kouvolalle

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 12:42

Perussuomalaiset kansanedustajat Kaj Turunen ja Jari Lindström sanovat Kouvolan kaupungin saaneen joululahjan, kun TEM päätti pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen myöntää 30 miljoonan euron energiatuen Myllykoskelle sijoitettavalle bioetanolitehtaalle.

- Savonlinnalainen yrittäjä Aate Laukkanen on tehnyt vuosia töitä bioetanolitehtaan ja Suomen Bioetanoli Oy:n eteen. Tänään tästä työstä tulee ensimmäinen palkinto energia-avustuksen myöntämisen kautta, Turunen iloitsee.

Päätös luo uskoa tulevaisuuteen

Tehdasprojekti on vasta alussa ja konkreettiset työt edessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindström huomauttaakin, että Kouvolasta löytyy osaamista, niin kehitysyhtiö Kinnon, kaupungin muun organisaation kuin kaupungin yrittäjienkin puolelta.

- Työvoimaa teolliseen toimintaan löytyy myös alueeltamme sekä valmiutta alan koulutukseen, Lindström toteaa.

Turunen ja Lindström kiittävät määrätietoisesta työstä elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta, TEM:n virkamiehiä ja kaikkia niitä tahoja, jotka ovat omalla panoksellaan vaikuttaneet tämän tärkeän hankkeen etenemiseen. 

- Päätös on merkittävä piristysruiske teollisen rakennemuutoksen alueelle ja tuo uskoa tulevaisuuteen.

The post Bioetanolitehtaan energiatuki on joululahja Kouvolalle appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Poliisin määrärahoista tiukkaa vääntöä

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 10:53

Eduskunta keskusteli tiistaina poliisin määrärahoista budjetin palautekeskustelun yhteydessä. Asia kiinnosti etenkin perussuomalaisten poliisikansanedustajia, kuten Ismo Soukolaa, jota vertaus nöyriin rajamiehiin ärsytti.

- Minua jollain tavalla ärsyttää tämä maininta siitä, että rajavartiolaitos ei ole porannut resurssiensa perään. No, eiväthän sotilaat poraakaan resurssiensa perään!

- Jos poliisi olisi tehnyt samanlaisia liikkeitä kuin rajavartiolaitos, niin Oulussa ei paljon ”polliisia” näkyisi, ehkä joku peltipolliisi siellä Rotuaarilla ja kaikki muut olisivat täällä jossain muualla, Soukola letkautti.

Hän viittasi Rajavartiolaitoksen tiukkoihin karsintoihin ja uudelleenorganisointiin, jossa on siirretty runsaasti vartijoita hiljaisilta pohjois- ja länsirajoilta kaakkoisrajan vilkkaimpiin painopisteisiin.

Tuottavuusohjelma aiheutti poliisipulan

Soukola kutsui valtion tuottavuusohjelmaa irtisanomisohjelmaksi. Ohjelman myötä eläköityvien poliisien virkoja ei ole enää täytetty rahapulan vuoksi.

- Eli poliisipula on ollut jo pitkään jatkuva kehitys, Soukola muistutti.

Entä Pyhäjoen ekoterroristit?

Poliisien määrään puuttui myös perussuomalaisten Ari Jalonen, joka kaipasi tukea mahdollisia ekoterroristeja vastaan.

- Pyhäjoella ei ole poliisiautoja näkynyt muuten kuin lasten piirustuksissa, mutta kohta siellä on ydinvoimala. Siellä ovat resurssit kohtalaisen pienet, ja nykypäivän terroristimaailmassa on odotettavissa, että poliisi joutuu hippasille ekoterroristien kanssa. Ovatko poliisin ja pelastustoimen resurssit riittävät tähän muuttuneeseen tilanteeseen, ja miten ne aiotaan korjata? Jalonen kysyi.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vastasi, että talousarvioesityksen panostuksilla poliisien määrän arvioidaan hivenen kasvavan ensi vuonna, noin 50 poliisimiehellä.  Edelleenkin tavoitteena on siis se, että poliisiresurssit kohdentuisivat tehokkaalla tavalla.

The post Poliisin määrärahoista tiukkaa vääntöä appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Pekonen kysyi lapsilisäleikkausten vaikuttavuusarvioinnista

Vasemmistoliitto - Ke, 17/12/2014 - 10:20

Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen tiedote 17.12.2014.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerille lapsilisäleikkausten seurauksista. Siinä Pekonen kysyy, onko selvitetty, kuinka paljon säästöjä todellisuudessa syntyi vuonna 1995 lapsiperheisiin kohdistuneista leikkauksista ja mitkä olivat niiden kerrannaisvaikutukset. Pekonen kysyy myös, onko tehty vaikuttavuusarviota siitä, kuinka nämä nyt tehtävät leikkaukset vaikuttavat tulonjakoon ja eri tuloryhmiin kuuluvien perheiden toimeentuloon.

Lapsilisää leikattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, eikä sitä sen jälkeen korotettu takaisin sille tasolle, missä se oli, kun sitä leikattiin. Syksyllä 2014 päätettiin jäädyttää lapsilisän indeksi. Se oli niin ikään tapa leikata lapsilisää, tekemättä sitä kuitenkaan konkreettista leikkausta. Ja kun inflaatio on vaikuttanut lapsilisän reaaliarvoon, on lapsilisän ostovoima vaihdellut suuresti ilman näkyviä leikkauksiakin. Esimerkiksi vuosien 1994 ja 2013 välillä yhdestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo laski tutkimusten mukaan 21 prosenttia.

Pekonen on huolissaan kaikkein pienituloisimmista perheistä.

– He kärsivät lapsilisäleikkauksesta, mutta eivät hyödy hallituksen luomasta lapsivähennysmallista. Jos ei ole tuloja, ei voi saada verovähennystäkään. Lapsivähennysjärjestelmä hyödyttää siis vain matala- ja keskituloisia lapsiperheitä, Pekonen kritisoi.

Hallituksen uusin päätös leikata lapsilisiä oli kaiken kaikkiaan järjetön ja kohtuuton. Talouden sopeutus olisi voitu tehdä niin, ettei lapsilisiin olisi tarvinnut koskea lainkaan. Hallituksesta ei kuitenkaan löytynyt tahtoa siihen. Nyt hallitus luo päätöksillään uutta hyvinvointivelkaa, jota koko yhteiskunta maksaa pitkään.

Lisätietoja: Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, 050 512 0119

 

The post Pekonen kysyi lapsilisäleikkausten vaikuttavuusarvioinnista appeared first on Vasemmisto.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Poliisille kaivataan lisää videokuulemisia

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 10:08

Poliisin pitäisi voida kuulla todistajia entistä enemmän videoyhteyden välillä. Tämä helpottaisi todistajan taakkaa ja helpottaisi asioiden etenemistä.

Asia nousi esille tiistaina eduskunnassa budjetin palautekeskustelussa, jossa käsiteltiin oikeusministeriön hallinnonalaa. Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Reijo Hongisto kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) todistajan asemasta rikosprosessissa. Hallinnonuudistusten myötä poliisin kuulustelupaikkoja on vähennetty.

- Tästä seuraa se, että matkat näille kuulustelupaikoille ovat entistä pidempiä. Ne saattavat pohjoisessa olla jopa satoja kilometrejä, mutta useita kymmeniä kilometrejä täällä etelämmässäkin, Hongisto pohjusti.

- Todistaja joutuu tulemaan omalla kustannuksellaan kuulusteluun ja hän saattaa joutua olemaan jopa poissa töistä, jolloin hän ei saa palkkaa. Hänelle tulee ansionmenetyksiä ja matkakuluja. Jos käy niin, että tämä juttu ei etene syyttäjälle, niin tällä todistajalla ei ole mitään mahdollisuutta saada korvauksia näistä kärsimistään menetyksistä.

Poliisi maksamaan kulukorvauksia?

Hongisto kysyi, onko ministeriössä pohdittu mahdollisuutta, että esitutkinnassa korvattaisiin todistajalle aiheutuneita kuluja poliisin kehyksestä. Henriksson ei puuttunut vastauksessaan korvauksiin, mutta esitti keinoksi videokuulemisien lisäämistä.

- Meidän pitäisi myös tulevaisuudessa saada aikaiseksi enemmän videokuulemisia. Tähän liittyy se edustaja Hongiston näkökulma siihen, että todistajat joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja. Jos me pääsemme sellaiseen systeemin, että me pystymme kuulemaan todistajia ja asianomistajia ehkä myös enemmän videoinnin välityksellä, niin me pystymme myös lisäämään tehokkuutta, Henriksson arveli.

- Ja tässä vaiheessahan on asetettu työryhmä, joka miettii sen tulevan käräjäoikeusverkoston laajuutta. Toki meidän täytyy lähteä siitä, että meillä pitää olla niin kattava käräjäoikeusverkosto, että jokainen suomalainen tuntee, että myös minulla on jossain oma käräjäoikeus. Mutta myös tässä voidaan hyödyntää uutta tekniikkaa ja videojärjestelmiä tulevaisuudessa, Henriksson selitti ja sanoi toivovansa hartaasti, että työryhmä, joka nyt työstää tätä, miettii kaikkia näitä näkökohtia.

The post Poliisille kaivataan lisää videokuulemisia appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Packalén: Lentäminen ja asuminen voidaan yhdistää Helsingin Malmilla

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 09:32

Lentäminen ja asuminen voidaan yhdistää Malmin lentokentällä Helsingissä. Lentokentän alueelle voidaan rakentaa asunnot jopa 12 000 ihmiselle ja lentäminen voi jatkua siitä huolimatta, sanoo Helsingin kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén.

Packalén jätti asiaa koskevan muutosesityksen Malmin lentokenttäalueen yleiskaavasta kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Hän pyrki saamaan lautakunnassa läpi päätöksen siitä, että käynnistetään selvitys, kuinka lentokenttätoiminnot voitaisiin asuntorakentamisen ohella säilyttää Malmilla.

- Tähän asti Malmin lentokenttäalueesta keskusteltaessa on lentotoiminta ja asuntorakentaminen nähty toisensa poissulkevina vaihtoehtoina, mutta näin ei tarvitse olla, Packalén huomauttaa.

- Viime viikolla julkaistiin asianmukaiseen taustatutkimukseen perustunut ennakkosuunnitelma Malmin lentokenttäalueen valjastamisesta ilmailu- ja liiketoiminnan sekä asuntorakentamisen yhteiskäyttöön. Ennakkosuunnitelman karkean arvion mukaan lentokenttätoimintojen säilyttämisen ohella voitaisiin alueelle sijoittaa yli 12 000 asukasta.

Packalénin mukaan lentokentällä on suuri merkitys Suomen ilmailulle, eikä sitä pidä väheksyä. Vaikka kaupunkisuunnittelulautakunta ei innostunut esityksestä, Packalén uskoo, että uusi hallitus voi vielä muuttaa istuvan hallituksen tekemän päätöksen luopua lentokentän toiminnasta.

The post Packalén: Lentäminen ja asuminen voidaan yhdistää Helsingin Malmilla appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Soini Ykkösaamussa: Venäjän tilanne on arvaamaton

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 09:22

Venäjän tilanne ruplan syöksykierteen kurimuksessa huolettaa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia, joka on myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

- Kun se liittyy myös pakotepolitiikkaan ja tähän kokonaisuuteen, niin se on vaarallinen, eikä ennakointi ole helppoa, Soini sanoi keskiviikkoaamuna Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Venäjän rupla heikkeni maanantaina rajusti, minkä jälkeen Venäjä nosti ohjauskorkonsa 17 prosenttiin. Se rauhoitti tilannetta tiistaina vain hetkeksi, kunnes iltapäivällä ruplan kurssi puhkaisi ajoittain jopa 100 ruplan rajan, kun ruplalla ostettiin euroja. Tänä aamuna ruplan myyntikurssi oli Nordean mukaan 98,40 ruplaa yhtä euroa kohti, ostokurssi 82 ruplaa yhdellä eurolla.

Soini arvelee, että Venäjällä hamstrataan nyt kaikkea, mikä säilyttää arvonsa paremmin kuin rupla. Levottomuuksia Soini ei vielä Venäjällä pelkää.

- Venäjän johto on aika lailla saanut selitetyksi nämä vaikeudet muista johtuviksi, Soini sanoi, muttei näe tilannetta kovin valoisana.

Todelliset neuvottelut käyntiin

Soinilta kysyttiin, millaisia päätöksiä presidentti Vladimir Putinin nyt kannattaisi tehdä. Tässä asiassa talous ja politiikka liittyvät vahvasti yhteen.

- Kaikkein paras päätös olisi, että saataisiin todellinen rauhanprosessi ja neuvottelut käyntiin, jotka laukaisisivat tätä tilannetta, Soini kehotti.

- Jos neuvotteluihin ei päästä ja talous jatkaa alamäkeään, tilanne on arvaamaton.

Ei pelasteta taas Euroopan pankkeja

Soinilta kysyttiin Taloussanomien Jan Hurrin arviosta, jonka mukaan euromaiden pankeilla on vielä suuremmat saatavat Venäjältä kuin Kreikasta silloin, kun Kreikan talous romahti. Pelkääkö Soini, että euromaiden pitäisi pelastaa taas pankkejaan liemestä, nyt Venäjän takia?

- Jan Hurri on ainoita lisäkseni, joka on ymmärtänyt, mistä Euroopan talouskriisissä on ollut kysymys. Siinähän on niin Kreikan kuin Portugalinkin kohdalla ollut kyse saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamisesta, Soini arvioi.

- Tämä on erittäin huolestuttava näkymä. Minä en ymmärrä, miksi ihmisten pitää maksaa pankkien ylläpidosta. Tämä asia on hoidettu toisella tavalla esimerkiksi Islannissa.

The post Soini Ykkösaamussa: Venäjän tilanne on arvaamaton appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Joulukalenterin 17. luukku

Perussuomalaiset - Ke, 17/12/2014 - 06:30

Kaikki tähän mennessä avatut luukut täältä >

The post Joulukalenterin 17. luukku appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Joulukalenterin 16. luukku

Perussuomalaiset - Ti, 16/12/2014 - 21:50

Kaikki tähän mennessä avatut luukut täältä >

The post Joulukalenterin 16. luukku appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Stubb: Vastakkain on uusi ja vanha

Kokoomus - Ti, 16/12/2014 - 15:50
Mitä mahtaisi J.V. Snellman ajatella Suomesta nyt? Isänmaamme satavuotisjuhlien lähestyessä.

Uskon, että Snellman olisi varmasti ihmeissään Suomen talouden räjähdysmäisestä noususta maailman kärkeen. Snellmanin aikaan Suomi oli kurjaa takamaata. Kehitys on ollut lähes käsittämätöntä.

Kärsimme Snellmanin elämäntyön päättyessä niin nälästä kuin eri taudeistakin. Kamppailimme samoista ongelmista kuin tällä hetkellä kamppailee karkeasti puolet maailman kansakunnasta.

Ja mihin tilanteeseen Suomi on tullut: Lukutaidottomuutta ei käytännössä ole. Lapsikuolleisuus on pienin koko maailmassa. Kukaan ei kuole nälkään. Kulkutaudit on nujerrettu. Ani harva joutuu tekemään sellaisia töitä, joissa henki olisi päivittäin vaarassa.

Snellman olisi tästä varmasti erittäin ylpeä. Ja syystä olisikin.

Toisaalta Snellmania ihmetyttäisi tulevaisuudenuskon puute, vision puute, pysähtyneisyys, joka vaivaa maailman rikkaimpiin valtioihin kuuluvaa Suomea. Snellman itse kuului porukkaan, joka katsoi rohkeasti eteenpäin. Snellman ja 1800-luvun muut suuret suomalaiset kehittivät täysin hullun vision Suomesta edistyksen kärjessä.

Haluan tänään pohtia kanssanne sitä, miltä Suomi näyttää tulevaisuudessa. Jotta tilannetta voidaan arvioida, taudinkuva täytyy tuntea. Tehdä arvio, missä menemme.

Toiseksi haluan arvioida sitä, mikä on puolueiden rooli yhteiskunnan kehityksessä. Ja hiukan myös sitä, mikä on Kokoomuksen paikka puoluekentässä ja Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.

————–

Pohditaan hiukan, mitä yhteistä on J.V. Snellmanilla, J.K. Paasikivella ja Risto Rytillä.

Vastaus: He kaikki ymmärsivät, että pienen Suomen asema määräytyy kansainvälisen politiikan kokonaisuutta vasten. Samalla he olivat patriootteja, isänmaallisia suomalaisia, jotka käyttivät koko elämänsä tämän maan palvelemiseen.

Isänmaallisuus ja kansainvälisyys eivät ole olleet koskaan Suomen historiassa vastakohtia, ne ovat olleet toistensa ehtoja!

Esimerkiksi Snellmanin roolia Suomen kulttuurihistoriassa on analysoitu viime vuosina. Heli Rantala teki vuonna 2013 Turun yliopistolle kulttuurihistorian väitöstutkimuksen Snellmanista. Tutkimuksen mukaan Snellmania pidetään kansallisfilosofina ja fennomaanina, joka ajoi suomenmielisyyden asiaa aggressiiviseen tyyliin.

Rantala huomauttaa suoraan, että Suomi-kiihkoilijan leima ei Snellmanille kuitenkaan sovi. Snellman oli nationalistinen ajattelija, muttei mikään nurkkapatriootti.

Kansallismielisyys on vaarallinen sana. Se antaa mahdollisuuden käyttää sitä myös järjenvastaisesti. Perusteluna sille, että Suomen pitäisi sulkeutua. Tuijottaa omaa napaansa.

Tällä hetkellä kuulemme Suomessa paljon ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta puhetta, joka haikailee menneeseen.

Osa puolueista haikailee EU:n yhteisestä linjasta irrottautumisen perään. On heitä, joiden mielestä Suomen pitää irtautua yhteisestä linjasta ja peruuttaa takaisin YYA-vuosien harmaalle vyöhykkeelle. Jättää Suomi isojen pelaajien palloteltavaksi.

Sellaista, hyvät ystävät, Kokoomus ei salli.

Kansainvälisyys on myös isänmaallisuutta. Miksi esimerkiksi itse haluan olla mukana pääministerinä ja Kokoomuksen puheenjohtajana?

Haluan viedä tätä maailmankolkkaa eteenpäin, Suomea eteenpäin. Kansainvälistä Suomea, jossa on hyvä elää.

Myönnän, että tässä on pateettinenkin sävy. Mutta on aivan turha pelätä kyynisyyttä sellaisen asian kanssa, mihin uskoo.

Suomalaisena minulla on vahva usko suomalaisuuteen: Piru vie, olemme kansainvälisiä ja katsokaa, mistä lähdimme lähes sata vuotta sitten. Ollaan noustu, ollaan rakennettu Suomesta yksi maailman parhaimmista maista. Ollaan luotu Suomeen vahva liberaali demokratia, ollaan omaleimaisia, ollaan kansainvälisiä. Tällaisen kehityksen vuoksi haluan olla mukana viemässä Suomea eteenpäin. Nyt on aika jälleen näyttää itsellemme ja muille!

————————–

Suomalaiset ovat parhaimmillaan, kun ajat ovat vaikeat.

Suomen sodat, niiden jälkeiset taloudelliset ponnistukset ja 90-luvun lamasta nouseminen ovat esimerkkejä suurista kansallisista ponnistuksista. Sisulla Suomi on aina selvinnyt vaikeistakin paikoista.

Siteeraan Sisu-tutkija Emilia Lahtea: “Sisun ydin ei useimpien ihmisten mielestä ole niinkään pitkäjänteisyydessä, vaan se on paremminkin voimien reservi, jonka voi ottaa käyttöön mahdottomassa tilanteessa.”

Suomi on jälleen vaikeassa tilanteessa. Suomi kärsii kansainvälisestä tilanteesta. Finanssikriisi on jatkunut velkakriisinä ja nyt eurooppalaisena kasvukriisinä. Ehkä jatkeena vielä Ukrainan-tilanteen mukanaan tuoma epävarmuus.

Suomella on myös omia ongelmia: väestö ikääntyy, valtio velkaantuu, julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, Suomelle tärkeät teollisuudenalat ovat rakennemuutoksen kourissa, kilpailukykymme on heikentynyt.

Nyt tarvitsisimme sisua. Nyt meidän olisi ammennettava tuosta voimien reservistä. Kun olisi pitänyt löytää turbo-vaihde, olemme valitettavasti menneet kitkuttaen eteenpäin.

Suomi on tällä hetkellä pysähtynyt.

Totta kai oikeitakin asioita tapahtuu, mutta yleistunnelmassa etenemme kuin käsijarru päällä. Tämä ei koske vain politiikkaa. Vaan myös perinteisiä yrityksiämme, palkansaajajärjestöjä, Etelärantaa.

Olemme politiikassa epäonnistuneet kääntämään Suomen suuntaa. Siitä tätä hallitusta voi puolustaa, että se on aloittanut rakenteelliset uudistukset. Uudistukset, jotka olisi pitänyt käynnistää jo edellisen keskustajohtoisen tai sitä edeltävän punamultahallituksen aikana.

Näiden uudistusten toteutuksessa olemme kuitenkin jääneet jähnäämään. Tällä vaalikaudella on saatu aikaan monia hyviä ratkaisuja. Esimerkkeinä vaikkapa sote-uudistus, eläkeuudistus, yhteisöverouudistus, kilpailukykyä palauttavat palkkaratkaisut. Silti tämä hallitus ole ollut niin jämäkkä muutoksentekijä kuin Suomi tässä tilanteessa olisi tarvinnut.

Ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

Mistä tämä johtuu?

Se johtuu siitä, että hallituspuolueilla ei ole ollut yhteistä tilannekuvaa. Muistellaanpa vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluita. Silloin riideltiin siitä, onko valtiovarainministeriön maalaama tilannekuva liian pessimistinen. Että onko VM:n arvio kestävyysvajeesta liioiteltu. Että tarvitaanko velkaantumisen taittamiseksi sen suurempaa sopeutusta.

No nyt tiedämme, ettei kasvu tule velkaelvytyksellä tai itsestään ja korjaa ongelmiamme.

Vieläkin suurempi syy on se, että päätöksiä on yritetty tehdä laajalla yhteisymmärryksellä – konsensuksella. Talouden ongelmiin on etsitty lääkkeitä, joista löytyy yhteisymmärrys sekä poliittisen oikeiston että poliittisen vasemmiston välillä. Työmarkkinauudistuksissa on jääty odottelemaan kaikkien eturyhmien yksimielisiä esityksiä.

Suomen vahvuus on ketteryys. Olemme aina löytäneet uusia tapoja olla Suomi. Kokoomus on vierastanut etujärjestöajattelua, sillä sellainen helposti estää uusien toimintatapojen löytymisen. Nyt tämä etujärjestöajattelu sementoi Suomen rapistuvia rakenteita. Omista saavutetuista eduista ei olla valmiita luopumaan.

Konsensuksella on Suomessa saatu aikaan hienoja tuloksia Korpilammen hengestä lähtien. Nyt tämä alimman yhteisen nimittäjän politiikka uhkaa kuitenkin halvaannuttaa Suomen.

Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka jakaa yhteisen tilannekuvan maamme asioista. Yhtenäisemmän tilannekuvan kuin mitä tämän hallituskauden alussa oli tarjolla.

Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka on valmis vaikeisiin päätöksiin silloinkin, kun seminaareissa ja yhteisessä pöydässä istuminen ei tuota tulosta. Eli hallituksen, joka ei tyydy alimman yhteisen nimittäjän politiikkaan.

Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka saa liikettä aikaan.

Tulevalla vaalikaudella liike on laajaa yhteisymmärrystä eli konsensusta tärkeämpää. Niin vaikeassa tilanteessa olemme nyt.

Yksittäinen poliitikko, yksittäinen puolue tai edes hallitus ei voi olla hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaja. Olosuhteita ja edellytyksiä esimerkiksi kasvulle ja työllisyydelle voimme toki luoda. Ja toki perustamme on laadukkaissa julkisissa palveluissa sekä lukuisissa julkisen palvelun työntekijöissä.

Hyvinvointimalli ei ole kuitenkaan pysähtymistä vanhaan, vaan jatkuvaa liikettä.

Suomen saavat kuitenkin liikkeelle vain suomalaiset itse. Tämän me osaamme kyllä, kun tahto on kohdallaan. Esimerkiksi Lastensairaalan hyväksi järjestetty keräys on esimerkki, kuinka ihmiset saavat itse asioita aikaan. Toinen aivan erinomainen esimerkki on eri kaupungeissa leviävät Hätäkahvit-ryhmät, joissa tarjotaan levähdyspaikka vanhemmille arjen kiireiden ja jatkuvan väsymyksen keskellä. Tämä on hieno tarina, jossa tartutaan varsin vaikeaan asiaan. Kolmantena esimerkkinä on Tanskassa asuvan Heidi Miettisen Facebookiin perustama Jouluapua-yhteisö, jossa välitetään lahjatoiveita ja apua. Hieno juttu tämäkin.

Yhteistä tässä on se, että nyt asioita tapahtuu alhaalta ylöspäin. Ihmisten vetäminä – ei vain politiikassa tai perinteisissä ”vallan linnakkeissa”. Näitä tekoja tekevät kaikki suomalaiset, eivät vain poliitikot.

——————

Suomi on ollut monesti jakautunut eri kysymysten ympärille. Jakolinjat ovat kulkeneet suhtautumisessa kansainvälisyyteen, kielikysymykseen, Euroopan unioniin ja vaikka oikeiston sekä vasemmiston eroihin.

Itsenäisyyspäivänä olemme nähneet, että vaarallinen vastakkainasettelu on lisääntymässä. Puheet esimerkiksi luokkasodasta ovat herättäviä. Ja vaarallisia.

Käsitys siitä, että suomalaiset pystyvät aina sopimaan kaikesta rauhallisesti ja sivistyneesti, voi olla jopa hieman vääristynyt mielikuva. Itse asiassa varsin usein, kun mielipiteet alkavat vähänkin erota, siitä nousee meillä iso meteli.

Väitän, että jos pystymme asettamaan jakolinjat asialliseen keskusteluun, se voi vähentää vaarallista – jopa väkivaltaan taipuvaa vastakkainasettelua.

Politiikassa on edelleen jakolinjoja. Hyvä niin. Minulle ne ovat näkemyseroja, eivät riitelyä. Tulevissa eduskuntavaaleissa tärkein politiikan jakolinja kulkee uuden ja vanhan välissä.

Ei toki ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa ajatella. Edessämme on tienhaara, kaksi erilaista näkyä Suomesta: Toinen on tulevaisuuteen katsova, tulevaisuudenuskoinen, haasteisiin tarttuva, avoin, yhteistyöhakuinen Suomi. Toinen on sisäänpäinkääntynyt, pelokas, sulkeutunut, luovuttava Suomi.

Mitä tämä jakolinja tarkoittaa käytännössä?

Kokoomus julkistaa omat vaaliteesinsä ensi vuoden puolella, mutta haluan konkretisoida tätä jakolinjaa uuden ja vanhan välillä joillakin esimerkeillä.

Vastakkain on uusi ja vanha ulkopolitiikka.

Vanha ulkopolitiikka on Suomen ajamista harmaalle vyöhykkeelle ja irtautumista EU:n linjasta.

Uusi ulkopolitiikka tarkoittaa avoimempaa, kansainvälisempää ja Euroopan unioniin sitoutunutta Suomea.

Me uskomme siihen, että Suomen paikka on osana läntistä arvoyhteisöä. Suomen on oltava aktiivinen ja rakentava Euroopan unionin ja euroalueen jäsen. Kokoomuksen mielestä Suomen jäsenyys Natossa vahvistaisi maamme turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Kokoomus haluaa tarttua kansainvälisyyden mahdollisuuksiin. Kannatamme työperäisen maahanmuuton edistämistä. Haluamme Suomeen enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Uskomme vapaaseen kansainväliseen kauppaan. Haluamme auttaa suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Kaikki edellä mainitut ovat asioita, jotka helposti torpataan vanhoja etupiirejä suojelevassa ajattelussa. Mutta uusi tapa on ajatella kokonaisuutta, hyväksyä myös uudistusten mukana tulevat vaikeammat sivujuonteet.

Vastakkain on uusi ja vanha talouspolitiikka.

Vanha talouspolitiikka on valtiokapitalismia. Se on rahan laittamista yritysten taskuihin. Vanhalla tavalla luodaan näyttäviä rakennelmia, jotta politiikka näyttäisi kaikkivoipaiselta. Vanha talouspolitiikka on kasvun tekohengittämistä julkisella velalla, elinkeinorakenteen uusiutumista jarruttavia yritystukia, uusia valtionyhtiöitä ja saavutettujen etujen suojelemista.

Uusi talouspolitiikka tarkoittaa puolestaan työn asettamista etusijalle. Se luottaa suomalaisiin työntekijöihin ja suomalaisiin yrityksiin ja iloitsee suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä. Se pohjaa sosiaaliseen markkinatalouteen. Se tunnustaa, että julkinen valta ei luo kasvua, mutta se voi rakentaa kasvua edistävät puitteet. Se pyrkii yrityksille kilpailukykyisempään toimintaympäristöön, ei valtion kainalosauvoihin.

Kokoomus katsoo, että julkisen velan hallitsematon kasvu on kyettävä pysäyttämään. Suu on laitettava säkkiä myöten. Kokonaisveroaste ei saa enää nousta nykyisestä.

Kokoomus uskoo, että kaikki lähtee suomalaisesta työstä. Haluamme tehdä työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa. Työn verotusta täytyy keventää. Työn on oltava kaikissa tilanteissa joutenoloa kannattavampaa. Työvoiman tarjonnan lisääminen tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä. Työntekijöille ja työnantajille on annettava enemmän vapauksia sopia palkkauksesta ja työehdoista yritystasolla.

Uutta työtä ei synny ilman investointeja. Suomesta on tehtävä houkuttelevampi maa yksityisille investoinneille. Myös julkisia investointeja esimerkiksi osaamiseen sekä kasvun ja työllisyyden kannalta tärkeään infrastruktuuriin tarvitaan.

Yrittäjyys on talouskasvun moottori. Sen kuristaminen sääntelyllä, byrokratialla ja reilua kilpailua rajoittamalla tarkoittaa pienempää talouskasvua. Yrittäjyyttä ei pidä kutistaa rooliin, jossa valtio isällisesti valitsee ne yritykset, joita tuetaan. Ei ole myöskään mitään syytä rajata entistä suurempaa osaa markkinoista vain valtiolle itselleen, esimerkiksi haikailemalla yhä uusien valtionyhtiöiden perään tai varaamalla tietyt julkiset palvelut vain omalla tuotannolla toteutettavaksi. Markkinoita avaamalla ja lisäämällä kilpailua vapautamme yrittäjyyden valtavan luovan voiman, johon on sisäänrakennettuna pyrkimys tehdä asiat fiksummin.

Vastakkain on uusi ja vanha koulutuspolitiikka.

Vanha koulutuspolitiikka on kaikkien oppilaiden puskemista samaan muottiin, keskusjohtoisuutta, kaavamaisia ratkaisuja, kouluverkon käyttämistä aluepolitiikan keppihevosena ja liitutauluasennetta.

Uusi koulutuspolitiikka auttaa jokaista oppilasta löytämään omat vahvuutensa, antaa erityistä tukea heikommassa asemassa oleville, tukee lahjakkuuksien kehittymistä ja antaa opettajille enemmän mahdollisuuksia kehittää ja ideoida. Se uskoo kansainvälisyyteen ja kielten oppimisen merkitykseen. Se haluaa tarttua teknologian kehittymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kokoomukselle sivistys on tärkeä arvo. Uskomme vahvaan osaamiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Menestymme korkealla osaamistasolla ja kyvyllä kehittää koulutusta ja osaamista vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tarpeita.

Kokoomus uskoo, että parempi koulutus vaatii niin perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen omien vahvuuksien korostamista, rohkeutta uudistaa rakenteita ja intoa tehdä asioita uudella tavalla. Haluamme lisätä julkisia investointeja osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen.

Vastakkain on uusi ja vanha hyvinvointipolitiikka.

Vanha hyvinvointipolitiikka on holhoamista, sääntelyä, järjestelmäuskoa, ongelmien ratkaisemista aina uusilla laeilla ja lisäämällä julkisia menoja sekä palveluiden uudistamista hallintorakenteiden ehdoilla.

Uusi hyvinvointipolitiikka on palveluita ihmisten ehdoilla. Se on valinnanvapautta julkisissa palveluissa ja myös yksilönvastuuta.

Kokoomus uskoo siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan vastuu on turvata toimeentulo ja huolenpitoa kaikille, jotka eivät itse siihen kykene. Esimerkiksi työttömyys, sairaus tai työkyvyttömyys voi kohdata meistä jokaista. Vanhana meille jokaiselle on tärkeää turvallisuuden tunne siitä, että kun tarvitsemme apua, se on oikeasti lähellä. Useimmat meistä tarvitsevat jossain vaiheessa elämää hoivaa ja huolenpitoa, mutta haluamme sitä omilla ehdoillamme, ei yhteiskunnan. Laadukkaat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat jokaiselle suomalaiselle.

Kuitenkin liian pitkään hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on tarkoittanut vain julkisten menojen lisäämistä, uusia kuntien velvoitteita ja tiukempaa normitusta. Väestön ikääntyessä julkiset tulot vähenevät ja menot kasvavat. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa on kestävyysvaje. Tällä tiellä ei voida jatkaa.

Suomalaisten hyvinvointi edellyttää laadukkaita palveluita. Siksi uskomme, että tulevaisuudessa suomalaisten on itse saatava valita terveyspalvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Julkisen rahan on seurattava potilasta, ei päinvastoin.

Hyvinvointia ei rakenneta yksin terveyskeskuksessa, sairaalassa tai vanhainkodissa. Sitä rakennetaan joka ilta omissa perheissä ja kodeissa tai lukemattomien vapaaehtoistyötä ja järjestötyötä tekevien suomalaisten toimesta. Sitä rakentavat läheisestään huolta pitävät omaishoitajat. Sitä rakennetaan lasten iltapäiväkerhoissa. Sitä rakennetaan urheiluseuroissa, partiossa ja seurakunnissa.

Uusi tapa on myös sitä, ettemme vain puhu ratkaisuvaihtoehdoista ja yhtenäisestä tilannekuvasta. Uusi tapa on sitä, että tuomme ja myös hyväksymme uusia käytäntöjä.

On mielestäni selvää, että tulevalla hallituskaudella on paljon vaikeita asioita ratkaistavana. Mielestäni rahamääräisesti suurimmat ratkaisut – kuten sopeutuksen määrä sekä isoimmat kasvupanostusten kohteet on päätettävä heti hallituskauden alussa. Myös vahvaa rakenteiden uudistamista on jatkettava niin työmarkkinoiden kuin palveluidenkin osalta.

Yhtenäinen tilannekuva ja tahto näiden olennaisten asioiden hoitamiseen ratkaisevat sen, saako tuleva hallitus liikettä aikaan.

Arvio siitä, miten luomme parhaiten työllisyyttä ja turvallista ilmapiiriä Suomeen. Ja uskallamme tehdä päätökset velkataakan katkaisemiseksi ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kyse on asioista, joita ei voi katsoa sivusta, vaan ne on tehtävä heti.

—————
Yhteiskunnan elinehto on kuitenkin dialogi ja kuuntelu – emme tuomitse toisin ajattelevaa pahaksi ihmiseksi tai hölmöksi, vaan ymmärrämme että myös hänen ajattelunsa nousee jostakin. Vaikka olisimmekin eri mieltä.
Tässä yhteydessä haluan palauttaa mieleen tarinan kokoomuslaisesta patriootista Väinö Havaksesta, joka kaatui jatkosodassa vapaaehtoisena. Hänen kuvansa muuten roikkuu Kokoomuksen eduskuntaryhmän huoneen seinällä.
Havas oli ollut myös sisällissodassa. Vuonna 1939 Havas piti eduskunnassa puheen, jossa hän vaati sisällissodassa vuonna 1918 haavoittuneiden punaisten invalidien aseman parantamista valtiovallan toimin. Siis vaikka hän itse oli itse taistellut valkoisten joukossa.
Eduskunnan pöytäkirjaan merkittiin seuraavat sanat: “Heidän joukossaan oli varmasti ihanteellisia, herkästi innostuvia nuorukaisia, jotka seisoivat paikallaan vakaumuksellisista syistä ja hyvässä uskossa. Jo silloin katselimme asiaa yhteisenä onnettomuutena. Ymmärsimme punaisen tulilinjan miehet kärsimyskumppaneiksemme. Minulla on se vakaumus, että tulilinjojen kauhut kestävät, siellä haavoittuvat ja kaatuvat etupäässä ne miehet, jotka taistelevat omantuntonsa ja velvollisuudentuntonsa pakosta aatteensa puolesta, olipa tämä aate sitten osoittautuva oikeaksi tai erheelliseksi. Juuri näitä miehiä kansamme tarvitsee nykyisessä yhteisessä rintamassaan ja kaikkien oikeaksi tunnustamassa olemassaolonsa taistelussa.”
“Juuri näitä miehiä kansamme tarvitsee”, puhui Havas ihmisistä, jotka olivat suunnanneet kiväärinpiippunsa häntä kohti pari vuosikymmentä aikaisemmin.
Kokoomustakin on yritetty tunkea jakolinjoissa eri suuntaan. Välillä oikeaan nurkkaan, välillä kovaan maastoon, välillä liberaaliin suuntaan. On kysytty, missä Kokoomus oikein menee. Tänä päivänä harva ihminen löytää kuitenkaan itseään tällaisen asettelun kautta. Nurkka-asettelu perustuu vanhaan pelin politiikkaan. On silti harhaa kuvitella, etteikö jakolinjoja olisi. Kyllä on, monellakin saralla. Myös politiikassa, jossa jakolinja kulkee uudistumisen ja pysähtymisen välissä.
Jakolinja uuden ja vanhan välillä ei minullekaan riipu puolueesta. Eikä uudistaminen ole itseisarvo. Se on tapa tehdä asioita paremmin. Se on tapa vastata haasteisiin, kun meillä ei ole jakovarapolitiikan kulta-aikaa käsissämme.
Mutta uusi tapa ei ole sitä, että vanha olisi jotenkin pahasta. Usein jos et ole muutoksen kannalla, sinut leimataan konservatiiviksi. Mielestäni tulkinta on epärehellinen.
Konservatiivisuus ei ole minulle EI-liike. Sen sijaan se on minulle perinteitä, kulttuuriperimäämme tukeva suuntaus. Se on Väinö Havaksen kaltaista ajattelua, jossa maltillisesti analysoimme tapahtuneet ja käännämme sen perusteella katsetta eteenpäin. Minä kunnioitan syvästi esimerkiksi veteraanejamme. Pitäisin loukkauksena, jos tämänkaltaista kulttuuriperimää ja suomalaisen yhteiskunnan rakentamista ei kunnioitettaisi uudistamisen taustalla.
Eteenpäin päästään vain keskinäisen arvostuksen tietä.
————-

Kokoomus haluaa tuoda liikettä Suomeen. Mutta miten paikkamme tässä politiikan kentässä määräytyy?
Kokoomus on puolue, jolla ei ole käsissään mitään kirjoitettua Totuutta. Filosofit Hegelistä Marxiin ja Keynesistä Hayekiin näkivät historian jonkinlaisena ennakkoon kirjoitettuna tarinana.
Emme usko, että historiaa on kirjoitettu etukäteen mihinkään oppaaseen. Meillä ei ole omaa poliittista Katekismusta tai Pääomaa.
Koska Kokoomuksella ei ole käsissään vain yhtä totuutta, yhteistä ajatusta, olemme välillä myös eri mieltä asioista. Kokoomuksessa saa olla eri mieltä asioista. Kokoomuksessa pitää olla eri mieltä asioista, sillä yhteiskunta kehittyy vain punnitun keskustelun kautta.
Kokoomuksen ajama yhteiskunta on suvaitsevainen, moniarvoinen, avoin, kansainvälinen, moderni ja uudistuva.

Kokoomus on alusta saakka ollut puolue, joka on tuonut yhteen Suomeen uskovia ihmisiä eri ammattiryhmistä. Kokoomus kunnioittaa juuriaan ja ottaa aiemmasta opiksi.

Me olemme olleet opettajien puolue. Me olemme olleet kauppiaiden puolue. Meitä kutsuttiin joskus myös pappien puolueeksi, mutta luulenpa, että pappien määrä kalpenee nykyään vertailussa opiskelijoiden, yrittäjien, sairaanhoitajien, palomiesten ja palkanlaskijoiden määrään.

En sano tätä siksi, että kauppiaissa tai papeissa olisi mitään pahaa. Vaan siksi, että kokoomuksen jäsenkunta elää ajassa. Se on poikkileikkaus kaikista suomalaisista.

Ja miksi ei olisi? Nimi kokoomus keksittiin aikoinaan siksi, että yhteen kokoontuivat hyvin erilaiset ihmiset. Hyvin erilaisista lähtökohdista. Joukossa oli vanhasuomalaisia ja nuorsuomalaisia. Monarkisteja ja tasavaltalaisia. Professoreita ja maanviljelijöitä. Naisia ja miehiä.

Viime vuosina monet suomalaiset ovat sanoneet että uskovat kokoomuksen arvoihin, toiset taas kokoomuksen pragmaattiseen toimintatapaan. Yhdistävä tekijä on kuitenkin rakkaus isänmaahan. Usko siihen, että työskentely Suomen puolesta on arvokasta, ja että se kannattaa.

Se, että Suomi on olemassa vauraana maana ja kiistatta yhtenä 1900-luvun menestystarinoista, ei ole mihinkään kirjoihin kirjoitettu. Kyse on siitä, että päättäjämme ovat osanneet toimia kylmäpäisesti ja rohkeasti vaikeana aikana. Esimerkiksi 90-luvun alun laman aikana valtionvarainministeri Iiro Viinanen tai nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö eivät katselleet suosiolukuja, vaan keskittyivät Suomen saamiseen takaisin oikealle uralle.

————

Lopuksi on syytä pohtia, mihin tällä kaikella pyritään. Mikä on visio Suomesta? Mitä haemme jakolinjalla uuden ja vanhan välillä?

Minulle politiikassa läheinen visio, päämäärä, on ollut ihmisten onnellisuus. Tai onnellinen Suomi. Mutta onko sekään oikeastaan mikään visio?

Moni voi perustellusti sanoa, että minun onnellisuudestani päättäminen ei ole poliitikkojen tehtävä. Tämä on varsin hyvä argumentti. En minäkään ehkä haluaisi.

Mutta sen sijaan haluan, että edes muutamilla valinnoilla, joilla voimme kannustaa ihmisiä töihin tai pystymme auttamaan arjen valinnoissa, se tekisi Suomesta edes hiukan paremman tai onnellisemman paikan.

Politiikassa yhteisen päämäärän maalaaminen on taitolaji. Urheilussa tavoitteena on useasti voitto. Yrityselämässäkin voi olla monia tavoitteita. Lopulta kuitenkin se, mitä viivan alle jää, määrittää koko yrityksen olemassaolon.

Suomi ei ole yritys. Siksi sitä ei pidä edes yrittää johtaa kuin yritystä. Meillä yrittäjät hoitavat yrittämisen. Se ei ole politiikan tehtävä, vaikka tällaiset ajatukset tuntuvat ajoittain yleistyvän.

Politiikassa tuota yhteistä tavoitetta lähestytään montaa eri kautta. Ei ole olemassa mitään yrityksen kaltaista viivaa, yhdenmukaista visiota Suomesta, jonka eteen taistellaan ja sitten hiukan keinoista välillä kiistellään.

Tätä varten eri puolueilla on arvoja, joiden varaan toimintaa voidaan rakentaa. Kokoomuksessa keskeisimmät arvot ovat: Vapaus ja vastuu, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, välittäminen, suvaitsevaisuus, kannustavuus ja kansainvälisyys.

———-

Menestystarina ei synny käsijarru päällä, eikä tukeutumalla vanhaan. Tarvitaan oppia aiemmista onnistumisista ja epäonnistumisista. Tarvitaan rohkeutta. Mutta ennen kaikkea tarvitaan liikettä. Tarvitaan eteenpäin katsovaa asennetta.

Meillä on suuri vastuu ja tehtävä: se että jo Snellmanin ajoista rakentunut menestystarina kansainvälisestä, modernista, rohkeasta ja avoimesta Suomesta saa jatkoa. Mitä 208-vuotias J.V.Snellman antaisi meille, huonojen uutisten ja ristiriitojen riipomille nykysuomalaisille, elämän evääksi?

Syvän historian tajun omaava ja paljon elämää nähnyt Snellman kiteytti kokemuksensa sanoihin: “Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät. Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.”

Suomi on selättänyt monta pahaa päivää ja noussut valoisampaan tulevaisuuteen. Niin me selätämme tämänkin, ja näytämme jälleen itsellemme ja maailmalle. Ryhdytään siis töihin. Kiitos.

 

Pääministeri Alexander Stubbin puhe Snellman-säätiön talviseminaarissa 16.12.2014

Kategoriat: Poliitiikan uutiset

Niinistö: Pitääkö Suomen olla EU:n mallioppilas?

Perussuomalaiset - Ti, 16/12/2014 - 13:19

Pitääkö Suomen olla EU:n mallioppilas myös aseviennissä? Näin kysyi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö eduskunnassa budjetin palautekeskustelussa, jossa vuorossa olivat puolustushallinnon määrärahat.

Keskustelussa nousi esille, että Suomen aseteollisuuden vientimahdollisuudet voivat siirtyä ulkomaille, kun vientikauppoihin ei saada lupia. Suomessa sijaitsee italialaisen Berettan omistama Sakon asetehdas, joka kävisi mielellään kauppaa niin koti- kuin ulkomaihin. Tähän liittyy toinenkin direktiivi; hankintasäännöt.

- Esimerkiksi tämä PUTU-direktiivin toteutus: Suomi on siinäkin EU:n mallioppilas, kun isot maat, kuten Ranska, viis veisaavat siitä, vaikka hankinnat pitäisi kilpailuttaa. Miten Suomi varmistaa, että kaikki EU-maat toimivat samoilla periaatteilla? Niinistö kysyi.

PUTU-direktiivi määrittelee jäsenvaltioille puolustus- ja turvallisuussektorin erityispiirteisiin soveltuvat hankintasäännöt.

Puolustusministeri Carl Haglund myönsi, että vientilupiin on liittynyt ongelmia: Italia on ollut valmis myymään, mutta Suomen puolustusministeriö ei ole puoltanut vientikauppoja.

- Kyllä EU:lla pitäisi olla yhteinen vientipolitiikka. Sen pitäisi olla tavoite, Haglund myönsi.

Nouseeko vapaaehtoisen
maanpuolustuksen tuki?

Eduskuntaa huolettivat myös kertausharjoitukset ja siinä yhteydessä vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat. Maanpuolustusjärjestöjen koulutusyhdistys MPK on hoitanut myös korvaavia kertausharjoituksia kustannustehokkaasti, kun armeija ei ole pystynyt entiseen tapaan harjoituksia järjestämään.

Asiasta kysyi perussuomalaisten Reijo Hongisto. Hän muistutti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuen laskeneen alle kahden miljoonan euron vuonna 2012. Nyt tuki jää alle 1,5 miljoonan euron ja ensi vuonna suunta säilyy samana.

- Onko meillä varaa nostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat toivotulle viiden miljoonan euron tasolle? Sillä olisi koulutuksessa suuria synergiaetuja, Hongisto huomautti.

Haglund vastasi, että kertauksissa lähtökohtana tulee olla, että armeija järjestää ne ensisijaisesti. Rahoitus on prioriteettikysymys ja nyt tehtiin näin.

Koneet takaisin Pirkkalaan?

Perussuomalaisten Ari Jalonen kysyi, voitaisiinko päätöstä Pirkkalan lennoston purkamisesta harkita uudelleen ja peruuttaa, kun lentokoneita tarvitaan nyt jatkuvasti tunnistuslentoihin eteläisille merialueille.

- Ja voitaisiinko aluelennonjohto palauttaa myös tekemään yhteistyötä, kun on ilmennyt tarve havaita pimeitä lentokoneita?

Haglund vastasi, että ilmavoimien mukaan heillä ei ole tarvetta palata Pirkkalaan, vaan nykyisillä järjestelyillä pärjätään.

- Koneet voivat tulla tarvittaessa Pirkkalan tai Vantaan kentille, kuten on tehty.

Virka-apu juhlapuheiden tasolla

Jalonen kysyi myös, kuinka armeija turvaa viranomaisyhteistyön paikkakunnilla, joilla se on sitä perinteisesti antanut, mutta lopettaa varuskunnan, kuten Kauhavalla, josta Ilmasotakoulu lähtee. Myös Hongisto kysyi samasta asiasta mainiten myös räjähdekoulutetut raivaajat.

- Miten puolustusvoimat aikoo turvata virka-apunsa, vai onko se vain juhlapuheiden tasolla? Hongisto kysyi.

Haglundin mukaan armeija pyrkii tekemään viranomaisyhteistyötä koko maassa ja etsimään siihen sopivat keinot.

The post Niinistö: Pitääkö Suomen olla EU:n mallioppilas? appeared first on Suomen Uutiset.

Kategoriat: Poliitiikan uutiset
Julkaise syötteitä