Uutiset

Espooseen kaavaillaan pääkaupunkiseudun ensimmäistä tuulivoimalaa

Talouselämä - Ma, 12/03/2018 - 12:18
Espoon Ämmässuolle suunnitellaan tuulivoimalaa.

Så dansar du dig igenom en arbetsdag

Dagens industri - 1 tunti 17 min sitten
Olof Röhlander är mental tränare och populär inspiratör. Här kommer hans bästa tips för hur du sätter guldkant på vardagen och lär dig njuta av nuet.

Nedåt i Hongkong

Dagens industri - 1 tunti 21 min sitten
Hongkong-börsen föll på torsdagen i spåren av nedgången på Wall Street dagen före. Hang Seng-index backade 0,4 procent. Singaporebörsen föll med 0,6 procent.

Martin Blomgren: Rapportperioden inget glädjepiller

Dagens industri - 1 tunti 22 min sitten
Lejonparten av storbolagen har rapporterat och utfallet sprider inte mycket ljus.Trots neddragna förväntningar är det förhållandevis få positiva överraskningar och vinstutsikterna för de vägvisande branscherna är oinspirerande.

"Osa ei ymmärrä, mitä kopteri voi aiheuttaa" - HS: Lennättäjiä vaaditaan käytöskouluun

Talouselämä - 1 tunti 23 min sitten
Pienoiskopterien suosio on kasvanut kahdessa vuodessa erittäin nopeasti Nyt niiden lennättäjät halutaan käytöskouluun, kertoo Helsingin Sanomat.

Puolustusministeri Niinistö: Suomi päättää Nato-jäsenyydestään itse

Verkkouutiset - 1 tunti 24 min sitten

Mahdollinen päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta on Suomen oma asia. Kiitos veteraanien, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi helatorstaina rintamaveteraanien juhlassa.

– Kuten arvata saattoi, selvityksen Nato-valmistuminen nosti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden otsikoihin ja yleiseen keskusteluun. Selvitys ei kuitenkaan ole askel kohti Nato-jäsenyyttä, Jussi Niinistö totesi Uudenmaan rintamaveteraanien kirkkopyhän juhlassa Mäntsälässä.

Hän huomautti, että selvitys ei ota kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.

– Se tarjoaa eväitä Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Niin Nato-jäsenyyden vastustajat kuin sen kannattajatkin voivat selvitykseen nojautuen perustella omia näkemyksiään. Toivon mukaan Naton ympärillä käytävään keskusteluun saadaan näin lisää asiasisältöä kylmän sodan aikaisten arvo- ja tunneperäisten argumenttien rinnalle, hän sanoi.

Jussi Niinistön mukaan Nato-selvityksestä nousi hänelle kolme asiaa yli muiden.

– Ensinnäkin, mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta on Suomen oma asia. Kiitos veteraanien, Suomi on itsenäinen suvereeni valtio, joka päättää itse omista asioistaan. Myös siitä, hakeeko Naton jäsenyyttä vai ei.

– Toiseksi, selvityksestä käy hyvin ilmi Suomen ja Ruotsin läheinen yhteys. Toisen maan päätöksillä on suuri merkitys myös toiselle. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, jäisi Suomi vaikeaan asemaan Naton ja Venäjän väliin, Niinistö arvioi.

– Jos taas Suomi liittyisi Natoon Ruotsin jäädessä ulkopuolelle, päätyisimme Naton eräänlaiseksi eristyksissä olevaksi pohjoiseksi etuvartioksi. Tällöin asemamme muodostuisi suojattomaksi kaikista turvatakuista huolimatta. Johtopäätös on, että mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta tai hakematta jättämisestä on tehtävä koordinoidusti Ruotsin kanssa, katsoo Niinistö.

Kolmas havainto hänelle on se, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu on jo nykyisellään pitkälti Nato-yhteensopiva.

– Voidaksemme joskus tulevaisuudessa hakea jäsenyyttä, jos se Suomen edun mukaiseksi silloin katsotaan, ei meidän ole tarvetta muuttaa nykyisiä perusratkaisujamme. Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus ja vahva maanpuolustustahto ovat ne kivijalat, joiden varaan voimme puolustuksemme rakentaa nyt ja jatkossakin, Niinistö totesi.

Hän muistutti, että Suomen on huolehdittava puolustuksen uskottavuudesta kaikissa oloissa.

– Koko maata on voitava puolustaa − aina pohjoisinta Lappia ja eteläisintä saaren rantaa myöten. Se on mahdollista vain, jos kaikki puolustuksemme osa-alueet: maa-, meri ja ilmapuolustus ovat kunnossa. Siksi olen käynnistänyt hankkeet sekä merivoimien aluskaluston että ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä. Tällä hallituskaudella kehityksen painopiste on maavoimissa.

Niinistö varoitteli, että sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voi laskea ulkoisen avun varaan, mutta varautua voimme yhdessä kumppaniemme kanssa.

– Luonnollisia yhteistyökumppaneita meille ovat muut Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, sekä kansainvälisistä järjestöistä YK ja Euroopan unioni. Myös Nato ja Yhdysvallat ovat meille tärkeitä kumppaneita. Kumppaniemme avulla me voimme kehittää omia suorituskykyjämme, hän sanoi.

Itsemurhapommittaja pysäytettiin myrkkynuolella

Verkkouutiset - 1 tunti 35 min sitten

Räjähteitä itseensä sitonut nainen tapettiin myrkkynuolella Kamerunissa.

Pohjois-Kamerunin viranomaisten mukaan paikallinen puolustusryhmä käytti myrkkynuolta tappaakseen naisen, joka oli sitonut räjähteitä vartaloonsa, kertoo New York Post.

Länsi-Afrikassa sijaitsevan Kamerunin pohjoisen alueen kuvernööri Midjiawa Bakary kertoi keskiviikkona, että 40-vuotias nainen oli tullut Nigeriasta yhdessä 14-vuotiaan tytön kanssa.

Myös tytön ympärille oli sidottu räjähteitä, ja hän kuoli räjäytettyään ne itse.

Läheisen Moran kaupungin asukkaat kertovat, että ainakin viisi itsemurhapommittajaa on kuollut alueella viime päivinä.

Kamerunin presidentti Paul Biya on matkustanut maassa tapahtuneiden iskujen jälkeen Nigeriaan keskustelemaan täkäläisten virkaveljiensä kanssa keinoista lopettaa ääri-islamistisen terroristijärjestö Boko Haramin väkivaltaisuudet.

Boko Haram on tunnettu erityisesti Nigeriassa tekemistään naisten ja lasten sieppauksista.

Kirkkaimmat uimavedet ajoittuvat alkukesään

Verkkouutiset - 1 tunti 39 min sitten

Tuore väitöskirja osoittaa, että Saaristomerellä valon määrä vedessä vaihtelee merkittävästi sekä alueellisesti saariston eri osissa että ajallisesti kesäkauden aikana.

Valon määrällä on suuri merkitys vedenalaisluonnolle. Auringonsäteilyn saatavuus voi rajoittaa esimerkiksi yhteyttämistä ja sitä kautta perustuotantoa vedessä. Veden läpinäkyvyys vaikuttaa siihen, miten syvälle veteen valo pääsee etenemään ja sitä kautta määrittelee esimerkiksi pohjakasvillisuuden levinneisyyttä.

Hanna Luhtala tutki väitöskirjassaan kenttämittauksiin perustuen valaistusolosuhteiden alueellisia ja ajallisia vaihteluita.

Väitöskirjassaan Luhtala vahvistaa valomäärän vaihtelun yleiset trendit. Tutkimuksessa tarkasteltiin eufoottista kerrosta, eli veden valaistua pintakerrosta, jossa yhteyttäminen pääsääntöisesti tapahtuu.

Hän käytti tutkimuksessaan määritelmää, jonka mukaan eufoottinen kerros rajautuu syvyyteen, jossa valomäärä on vaimentunut pinnan läpäisevästä säteilymäärästä yhteen prosenttiin.

– Lounais-Suomen saaristossa liikkuneet huomaavat ihmissilmälläkin, että vesien kirkkaus kasvaa sisäsaaristosta kohti ulkosaaristoa, mutta tarkkaa mitattua tietoa aiheesta on ollut saatavilla hyvin rajoitetusti. Tutkimukseni on tiettävästi ensimmäinen, joka tuottaa alueelta valoprofiileihin perustuvia mittauksia ja niistä johdettuja tietoja eufoottisen syvyyden vaihteluista, Luhtala kertoo väitöstiedotteessaan.

Valaistun pintakerroksen paksuus vaihtelee

Alueellisen vaihtelun lisäksi Luhtalan tulokset paljastavat valomäärän ajallisen vaihtelevuuden.

– Koska veden läpinäkyvyyteen vaikuttavat vedessä olevat erilaiset ainekset kasviplanktonista humusaineksiin, muutokset näiden ainesten pitoisuuksissa vaikuttavat suoraan valaistun pintakerroksen paksuuteen.

Saaristomerellä eufoottisen syvyyden muutokset seurailevat kasvukauden aikana erityisesti leväkukintojen vuodenaikaiskiertoa.

– Valkolevyllä mitattuja näkösyvyyksiä on Itämerellä mitattu yli sadan vuoden ajan. Niiden perusteella Itämeren valonläpäisevyys on heikentynyt merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Omat mittaukseni paljastivat merkittäviä eroja valaistusolosuhteissa myös yhden kesäkauden aikana. Muutokset voivat olla hyvinkin nopeita, Luhtala jatkaa.

Tuhansien saarten ja luotojen muodostamassa sokkeloisessa saaristossa maa-alueet ja matalikot rajoittavat vesimassojen liikkumista ja sekoittumista tehokkaasti. Tällaisissa olosuhteissa valaistusolosuhteissa voi ilmetä suuria paikallisiakin eroja, minkä vuoksi sekä kenttämittausten suunnittelu että tulosten hyödyntäminen on Saaristomerellä haasteellista.

– Yksittäinen mittaus edustaa Saaristomeren valaistusdynamiikkaa heikosti. Tutkimuksessani vierekkäisiltä mittauspisteiltä erittäin harvoin saatiin samanlaisia mittaustuloksia. Vaihtelevissa olosuhteissa mittausten olisikin syytä olla sekä alueellisesti että ajallisesti kattavia, Luhtala pohtii.

FM Hanna Luhtalan väitöskirja Geographical studies of underwater light dynamics in the coastal archipelago of SW Finland, Baltic Sea tarkastetaan perjantaina 13. toukokuuta Turun yliopistossa,

Alibaba profits soar on mobile sales

BBC business - 1 tunti 45 min sitten
The world's biggest e-commerce company Alibaba reports a 193% jump in annual profits as sales on mobile devices jump.

Krogen flyttar ut i solen

Dagens industri - 1 tunti 50 min sitten
Törstiga gäster gläds åt att uteserveringarna öppnar.Och för krögarna innebär värmen ett klirr i kassan.

Kokoomuksen Lauslahti ja Sirén: Yliopistojen rahoituksen on oltava läpinäkyvää

Verkkouutiset - 1 tunti 52 min sitten

Uusi yliopistojen rahoitusasetus parantaa yliopistojen rahoituksen avoimuutta, kun strategisen rahoituksen perusteet määritellään ensimmäistä kertaa asetustasolla, toteavat kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Saara-Sofia Sirén.

– Pidämme erittäin tärkeänä, että sopimusneuvottelujen jälkeen julkistetaan jokaisen yliopiston saaman strategisen rahoituksen määrä ja toimenpiteet, joiden perusteella sitä on myönnetty, Sanna Lauslahti ja Saara-Sofia Sirén sanovat.

Yliopiston rahoitus jakautuu jatkossa laskennallisin perustein myönnettävään ja strategiseen rahoitukseen. Laskennallisissa perusteissa otetaan huomioon laskennallisesti mitattavia tekijöitä, kuten tuotettuja tutkintoja ja julkaisuja. Strategisella rahoitusosuudella rahoitetaan sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joiden tukeminen olisi muuten mahdotonta.

Viime viikolla valtioneuvoston hyväksymässä yliopistojen rahoitusasetuksessa vahvistettiin yliopistojen rahoitusmallin strategisen kehittämisen näkökulmaa. Rahoituksesta 12 prosenttia myönnetään strategiarahoituksena hallituksen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden toteutumiseksi entisen 10 prosenttia sijasta.

Rahoituksen perusteita ovat työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, alue- ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.

– Strategiarahoitus katsoo tulevaisuuteen. Sen avulla on mahdollisuus uusiutua ja kehittää toimintaa. Laskennalliset kriteerit liittyvät aina aikaisempien vuosien toimintaan sellaisena kuin ne näyttäytyvät tilastoissa. Strategisen rahoituksen osuuden kasvattaminen antaa näin mahdollisuuksia laajaan kehittämistyöhön. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että siirryttäisiin yliopistojen rahoituksen tekemiseen hankepohjaiseksi, kokoomusedustajat huomauttavat.

Strategisella rahoituksella tuettavia toimenpiteitä ehdottavat yliopistot, ja niistä sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toukokuun sopimusneuvotteluissa.

– Lukuja ja perusteluita saa vertailla avoimesti. Tärkeätä on myös huolehtia, että ministeriön ja yliopistojen välillä tehtävissä sopimuksissa yksilöidään riittävän konkreettisella tasolla sovitut tavoitteet, Lauslahti ja Sirén sanovat.

Bitcoin 'creator' cancels proof

BBC business - 1 tunti 54 min sitten
Craig Wright, the entrepreneur who has claimed to be the inventor of Bitcoin, reneges on a promise to provide "extraordinary proof".

Jonas Sjöstedts kritik mot regeringen

Dagens industri - 1 tunti 56 min sitten
Vänsterpartiledaren Jonas Sjöstedt kritiserar regeringen för att bara vilja administrera Sverige. "Ska något förändras, så hänger det på oss", sade han i sitt kongresstal.

Sällsynt bra chans

Dagens industri - 2 tuntia 14 s sitten
Mycket talar för att bioteknikbolaget Wilson kan bli en riktig succé på börsen.Bäst att vara med från början och teckna aktien.

Chile’s salmon sector hit by algae bloom

Financial Times: Europe - 2 tuntia 3 min sitten
Latest blow to industry paves way for fall in global supplies of up to 10% this year

Brexit-kampanjernas sämsta argument

Dagens industri - 2 tuntia 5 min sitten
Företrädare på båda sidorna av kampanjen om Storbritanniens framtid i EU slirar gärna med sanningen för att vinna väljare. Här är deras sämsta argument.

Fraudsters 'using the dead' in scam

BBC business - 2 tuntia 11 min sitten
Fraudsters are impersonating homeowners who have recently died or solicitors in order to steal money in mortgage transactions.

Turkin valtataistelu päättymässä pääministerin eroon?

Verkkouutiset - 2 tuntia 13 min sitten

Pääministeri kokee olevansa kykenemätön käyttämään valtaoikeuksiaan presidentin ohjaillessa asioita.

Turkin pääministerin Ahmet Davutoglun odotetaan jättävän tehtävänsä.

Pääministeri ja presidentti Recep Tayyip Erdogan eivät onnistuneet pääsemään keskiviikkona kriisipalaverissa yhteisymmärrykseen, kertoo Financial Times.

Kyse on siitä, että pääministeri kokee olevansa kykenemätön käyttämään valtaoikeuksiaan Erdoganin ohjaillessa asioita, vaikka presidentillä onkin paperilla vain seremoniallista valtaa.

Akateemista taustaa omaava Davutoglu edustaa ns. edistyksellisempää linjaa kuin jyräävä Erdogan. Davutoglu on ollut päävastuussa Turkin neuvoteltua pakolaissopimusta EU:n kanssa. Turkki on pärjännyt neuvotteluissa kohtuullisesti.

FT:n mukaan Davutoglu on kuitenkin kyllästynyt tilanteeseen ja aikoo kertoa valtapuolue AK:n edustajille tänään torstaina, että kutsuu koolle ylimääräisen puoluekokouksen, jossa ei asetu enää ehdolle puolueen johtoon. Erdogan on niin ikään AK:n jäsen.

Nordkorea: Kongress stärker ung diktators makt

Dagens industri - 2 tuntia 23 min sitten
När den förra partikongressen hölls var Kim Jong-Un inte ens född. I helgen samlar den unge nordkoreanska diktatorn landets elit till den första kongressen på nästan 40 år. Syftet är att befästa hans position som det slutna landets oomtvistade ledare.

Kiinan jättihankkeesta mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Verkkouutiset - 2 tuntia 36 min sitten

Kiinan presidentin Xi Jinpingin alulle laittama projekti on vähintäänkin kunnianhimoinen.

Historiallisesti Silkkitie on tarkoittanut Kiinan Tang-dynastian aikana vakiintunutta kauppareittiä Aasiasta Eurooppaan. Kiina haluaa kuitenkin herätellä vanhan reitin uuteen käyttöön One Belt One Road, eli OBOR-hankkeella.

Kiinan presidentin Xi Jinpingin alulle laittama projekti on vähintäänkin kunnianhimoinen. Sen tarkoituksena on tehdä rautatie Kiinasta Istanbulin ja Moskovan kautta Rotterdamiin. Meritien on taas suunnitelmissa kulkea Etelä-Kiinasta Indonesian ja Itä-Afrikan kautta Venetsiaan.

Valmistuessaan moderni silkkitie kattaisi yli 60 maata – noin kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta – ja yhdistäisi 4,4 miljardia ihmistä. Kiinassa onkin ryhdytty sanoista tekoihin. Monia vanhoja hankkeita on siirretty osaksi OBOR:a, ja uusia on jo aloitettu Kaakkois-Aasian maissa. Projektin rahoitusta varten on myös ehditty perustaa Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB), minkä jäsen Suomikin on.

Lista syistä hankkeen takana on hengästyttävä. Taloudellisten tekijöiden vapaan liikkuvuuden lisäksi Kiina haluaa mm. edistää korkeampien standardien syvempää taloudellista- ja poliittista koordinaatiota Silkkitien varrella olevien maiden välillä.

Kokoaan suurempi?

Onkin selvää, että tieinfastruktuurin lisäksi Kiina rakentaa itselleen systemaattisesti lisää poliittista valtaa. Tekesin innovaatiokonsulina Hongkongissa toimiva Sari Arho-Havrén kertoo Verkkouutisille, että Kiinan hiljaiset tavoitteet, kuten energiansaannin turvaaminen ja markkinan löytäminen ylituotannolle, ovat vähintään yhtä tärkeitä.

Vaikka tämän valossa olisi helppoa ajatella rakennusprojektien menevän pääasiassa kiinalaisille yrityksille, Arho-Havrénin mukaan uusi Silkkitie voi avata liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Kiinalle epäonnistuminen hankkeessa ei ole optio, joten ulkomaista osaamista tarvitaan. Olisi myös AIIB:lle noloa, jos sen jäsenet alkavat katsoa, että mukanaolosta ei ole heille hyötyä.

Suomalaiset projektit voivatkin tulla kyseeseen esimerkiksi infrastruktuurin, informaatio- ja kommunikaatioteknologian, sekä energian ja luonnonvarojen aloilla.

Miljardihankkeeseen käsiksi pääseminen edellyttää kuitenkin suomalaisen osaamisen aktiivista myymistä. OBORin alla on avoimia tarjouskilpailuja, mutta kukaan ei tule meille tarjoamaan hankkeita,.Arho Havrén toteaa, hankkeiden saaminen riippuu siitä, onko meillä osaamista ja tahtoa tehdä oikeanlainen tarjoama – pystymmekö yhdessä olemaan kokoamme suurempia?

Toimittaja: Hannamiina Tanninen, Hongkong

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä