Hyppää pääsisältöön

Uutiset

Espooseen kaavaillaan pääkaupunkiseudun ensimmäistä tuulivoimalaa

Talouselämä - Ma, 12/03/2018 - 12:18
Espoon Ämmässuolle suunnitellaan tuulivoimalaa.

Entä jos Venäjä pidättäisi 12 virolaista rajavartijaa? – Naton pääsihteeri vastaa

Verkkouutiset - 23 min 44 s sitten

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Georgia on polulla, joka vie kohti Nato-jäsenyyttä. Ukrainan jäsenyyttä arvioidaan, kun sen aika on kypsä.

Venäläisviranomaiset pidättivät syksyllä virolaisen Eston Kohverin. Virolaisten mukaan maan turvallisuuspalvelussa työskennellyt Kohver kaapattiin Viron puolelta. Venäläisten mukaan Kohver oli taas tullut luvatta Venäjän puolelle rajaa ja sekaantunut laittomuuksiin. Hän on edelleen pidätettynä Venäjällä.

Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergilta kysyttiin kanadalaisen Maclean’s -lehden haastattelussa, soveltaisiko Nato Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklaa, jos Venäjä pidättäisikin yhden virolaisen viranomaisen sijasta tusinan.

Naton 5. artikla koskee turvatakuita. Sen nojalla hyökkäystä yhtä jäsenvaltiota vastaan käsitellään hyökkäyksenä kaikkia jäseniä vastaan.

”Emme ole koskaan sanoneet, että ’jos he ryhtyvät toimeen x, ryhdymme toimeen y’. Viestimme on, että puolustamme kaikkia liittolaisiamme kaikkia uhkia vastaan. Laajennamme paraikaa kykyämme vahvistaa ja toimittaa joukkoja hyvin lyhyellä varoitusajalla”, Stoltenberg vastasi.

”Meillä on vastineena enemmän joukkoja kentällä, enemmän koneita ilmassa ja enemmän laivoja merellä. Meillä on uusia komentoyksikköjä, joita perustetaan kaikkiin itäisiin liittolaismaihin. Kaikki tämä lisää valmiuttamme ja kykyämme toimittaa vahvistuksia, ryhtyä vastatoimiin ja olla paikalla, mikäli sille on tarvetta”, Stoltenberg jatkoi.

Naton ovet ovat auki

Stoltenberg otti haastattelussa kantaa myös Venäjän suuresti kritisoimaan Naton laajentumiseen Itä-Euroopassa. Hänen mukaansa Naton avoimien ovien politiikka, joka tarkoittaa, että kuka tahansa voi hakea sen jäsenyyttä, on ollut menestys Euroopan rauhan kannalta.

”Teemme huomattavaa yhteistyötä Georgian kanssa. Perustamme koulutuskeskusta ja työskentelemme Georgian kanssa viedäksemme heitä eteenpäin polulla kohti jäsenyyttä”, Stoltenberg totesi Georgian mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Stoltenberg ei ollut halukas spekuloimaan sillä, kuinka todennäköinen Ukrainan Nato-jäsenyys on.

”He hakivat jäsenyyttä joitakin vuosia sitten. Kunnioitan sitä. Sitten he päättivät olla liittoutumattomia. Nyt he ovat aloittaneet uudistusprosessin, jolla tähdätään jäsenyyteen myöhemmin. Arvioimme hakemuksen, jos ja kun he sellaisen esittävät”, Stoltenberg sanoi.

Jaana Pelkonen: Työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä

Verkkouutiset - 47 min 15 s sitten

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan työllisyysasteen nosto on tulevan hallituksen tärkein tehtävä.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) ei ole tyytyväinen Suomen nykyiseen työllisyystilanteeseen. Hänen mukaansa työllisyysaste ei ole lähellekään riittävä. Kilpailukyvyn parantamiseksi kaikkiin tuloluokkiin tarvitaan ansioverotuksen kevennystä, mutta myös säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia.

"Työllisyysasteen nosto on tulevan hallituksen tärkein tehtävä. Jokaisen työkykyisen on päästävä työelämään", Pelkonen kirjoittaa blogissaan.

Jaana Pelkosen mukaan kokoomuksen esittämien säästöjen tavoite on vuoden 2019 tasolla. Tilannekuva niiden kokonaismäärästä on kuitenkin sama kuin valtiovarainministeriöllä ja Suomen Pankilla. Myös sote-uudistus tulisi saattaa loppuun ja esimerkiksi Indeksiin sidottujen etuuksien korotukset laitettaisiin jäihin.

"Etuuksien tasoa ei leikata, mutta ne eivät voi nousta ensi vaalikaudella nopeammin kuin palkat."

Vivendi responds to activist investor

Financial Times: Europe - 1 tunti 15 min sitten
Hedge fund accuses Vincent Bolloré’s media group of intimidation

Kuittaako Kiina pakotetappiot? – ”Kiinalaiset haluavat suomalaista ruokaa”

Verkkouutiset - 1 tunti 26 min sitten

Venäjä katkaisi maidon viennin itänaapuriin. Ruoantuottajille hyvä uutinen on, että Kiinan-markkinat avautuvat.

– Se ei ole ministeri eikä mikään, joka ei ole Kiinassa käynyt, lohkaisee maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.).

Hän kävi Kiinassa viime syksynä. Hänen edeltäjänsä Jari Koskinen (kok.) ehti käydä kaksi kertaa.

Huvimatkoja he eivät tehneet. Suomi yrittää "murtaa Kiinan muurin" ja avata ruoan vientiä tälle 1,3 miljardin ihmisen markkina-alueelle.

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Suomi on seitsemäntenä maailman maana sopinut elintarvikkeiden vientilupien digitaalisesta tietojenvaihdosta. Se kuulostaa byrokraattiselta, mutta merkitys on suuri, Orpo vakuuttaa.

– Se osoittaa, että kiinalaiset haluavat suomalaista ruokaa.

Suomalaisten etu on, että ruokamme on puhdasta. Kiinassa on ollut useita ruokaskandaaleja, jotka ovat saaneet kuluttajat epäilemään omankin maan tuotteita. Orpo uskoo, että puhtaus on Suomelle valtti, joka hyödyttää enemmän kuin korkea hinta haittaa.

Tarkat kiinalaiset

Työtä on tehty vuosia, koska kiinalaiset ovat ruoantuonnin avaamisessa tarkkoja. Viime elokuussa Kiinan viranomaiset tekivät suomalaistiloilla viimeiset tarkastukset, minkä jälkeen Orpo matkusti Pekingiin tapaamaan kollegaansa. Ministerit sinetöivät kauppasopimukset, kuten kulttuuriin kuuluu.

Kunhan Kiina antaa viimeisen vahvistuksen, Atria ja HK Scan voivat pakata kylmäkontit täyteen possua ja lähettää tuotteensa uudelle markkina-alueelle.

Nykyisin Suomesta viedään Kiinaan hera- ja maitojauhetta 45 miljoonan euron edestä ja vähän pakastemustikoita. Elintarviketeollisuus on arvioinut, että suomalaiset voisivat viedä Kiinaan ruokaa muutaman vuoden kuluttua 300 miljoonan euron edestä; sianlihan lisäksi menekkiä saattaa löytyä viljalle, marjoille, riistalle, porolle, kalalle sekä luomutuotteille.

Ne olisivat tervetulleita euroja. Suomi vie ruokaa tällä hetkellä 1,7 miljardin euron edestä. Esimerkiksi Tanskan vienti on 20 miljardia euroa.

Suomessa ruoan tuottaminen on kalliimpaa kuin Juutinrauman lämpimämmällä puolella, mutta silti Orpon mielestä kasvun mahdollisuuksia on.

– Tavoitteet pitää asettaa tarpeeksi korkealle eikä olla turhan vaatimaton. Kiinassa, kuten Japanissa ja Koreassakin, myytävät määrät ovat valtavia.

Voiko näin tehdä?

Samaan aikaan, kun Orpo valmisteli kiinalaisten kanssa 300 miljoonan euron vientimarkkinoiden avaamista, Venäjä sulki rajansa länsimaiselta ruoantuonnilta. Menetykset ovat samaa luokkaa kuin Kiinan tarjoamat mahdollisuudet.

Tuoreena ministerinä Orpo ja ministeriön virkamiehet alkoivat valmistella tukipaketteja maidontuottajille, jotka olivat suurimmat kärsijät. Syntyi ajatus hakea tukea EU:lta, koska Venäjä sulki rajansa vastatoimena EU:n asettamille pakotteille. Mukaan pyydettiin Baltian maat, jotka myös menettivät maitomarkkinansa.

– Baltit ihmettelivät, voiko näin tehdä. Kokeillaan, me vastasimme.

Alkoivat neuvottelut, jossa Orpo taivutteli ministereitä ja virkamiehiä ehdotuksen taakse. Tapaamisia oli kymmeniä ja taas kymmeniä.

– En ole eläessäni tehnyt minkään asian vuoksi niin paljon töitä, en ikinä, Orpo sanoo.

Työ kannatti. EU myöntyi ja ensimmäistä kertaa koskaan se maksoi ylimääräistä tukea vain osalle jäsenmaista.

Mutta: Suomi ei saanut tukea. Maidon hinta ei ollut pudonnut tarpeeksi.

Suomen piti vielä osoittaa, että hinta putoaa, mutta se kestää kauemmin kuin Baltiassa. Meillä osuuskunnat ottavat tappiot niskaansa heti ja maitotilalliset vasta vähän myöhemmin.

Suomi toimitti EU-komissioon laskelmia ja hintatilastoja, jotka osoittivat osuuskuntamallin erikoisuudet.

Joulukuun kymmenentenä Orpo matkusti Turusta Helsinkiin. Hän järjesti matkan aikana puhelinneuvottelun EU:n maatalouskomissaari Phil Hoganin kanssa.

Virka-auto pysähtyi Kivihovin Teboilille ja Orpo esti kahvilasta syrjäisen pöydän. Puhelun aikana Hogan taipui. Hän lupasi, että Suomi saa tukea 5–6 miljoonaa euroa.

Orpo sanoi, että se ei riitä. Suomalaiset pitäisivät tukea liian pienenä ja syyttäisivät EU:ta yhden jäsenmaan unohtamisesta. Se voisi ilmetä haluttomuutena tukea EU:n pakotteita.

Hogan taipui uudelleen. Hän lupasi suomalaisille 10,7 miljoonaa euroa, mikä oli kohtuullista.

– Lopetin puhelun, ja taisin vähän kiljaista, Orpo sanoo.

Hän korostaa, että summa ei ratkaise maidontuottajien ongelmia. Silti tuen symbolinen merkitys on suuri.

Jihadistit pakottavat kristityt “kuoleman uinnille” hyytävällä videolla

Verkkouutiset - 1 tunti 40 min sitten

Somalialainen Al Shabaab -jihadistiryhmä on julkaissut uuden teloitusvideon.

Videolla järjestön soturit komentavat aseella uhaten joukon siviilejä mereen. Siviilien kerrotaan olevan kristittyjä.

Sen jälkeen kun uhrit on ajettu mereen alkavat taistelijat tulittaa heitä silmittömästi konetuliaseilla. Sen jälkeen videolla näytetään rannalle ajautuneita ruumiita.

Video on ilmeisesti kuvattu jossakin Somalian rannikolla. Sen on julkaissut järjestön mediasiipi al-Kataib.

Muun muassa AhlulBayt -uutissivusto on tutustunut videoon ja julkaissut sivuillaan siitä otettuja kuvakaappauksia.

Sivusto kuvailee videon tapahtumia ”kuoleman uinniksi”.

Samalla videolla jihadistit myös taluttavat vankejaan rannalle ja teloittavat heitä ampumalla.

”Vakava riski Suomen maineelle” – Ville Niinistö tyrmää Kollajan allashankkeen

Verkkouutiset - 1 tunti 58 min sitten

Pudasjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman Kollajan altaan rakentamisesta viime viikolla yhden äänen enemmistöllä. Hanke herättää tunteita puolesta ja vastaan.

Verkkouutiset kysyi näkemyksiä hankkeesta sen rakennuttajan PVO-Vesivoiman toimitusjohtajalta Pertti Pietiseltä sekä hankkeen ehkä tunnetuimmalta vastustajalta, vihreiden puheenjohtajalta Ville Niinistöltä.

Minkälaisia vaikutuksia hankkeella olisi luonnon kannalta?

Ville Niinistö: Kollajan tekoallas on kaikkiaan hyvin vanhakantaista rakentamista. Nykyaikana länsimaissa ei enää käytännössä tehdä tekoaltaita ja Yhdysvalloissa jopa puretaan pienempiä patoja. Tässä hankkeessa on monia hyvin vakavia riskejä luonnolle, ihmisille ja Suomen kansainväliselle maineelle.

PVO-Vesivoiman tekemät muutokset suunnitelmaan ovat marginaalisia ja minusta PVO:n uuskieli on törkeää propagandaa. En ole löytänyt yhtään biologia tai ympäristöasiantuntijaa, joka olisi sitä mieltä, että hanke olisi tehtävissä niin, että se ei aiheuttaisi kalojen kutupaikoille tuhoja eikä aiheuttaisi uhanalaisten lajien pesimäpaikkojen tuhoutumista. Siinä ohjataan 80 prosenttia veden virtaamasta väärään suuntaan puolet vuodesta pois joesta.

Pertti Pietinen: Tämä on täysin eri hanke kuin 1980-luvulla ollut Kollaja -hanke. Luontoarvot ovat hyvin vahvasti ohjanneet meidän suunnittelua tässä hankkeessa. 1980-luvun suunnitelmaan verrattuna läheskään kaikkea vesimäärää, mikä voitaisiin hyödyntää, ei hyödynnetä voimalaitoksessa.

Luonnonuomassa virtaisi kesäaikaan 80 prosenttia siitä vesimäärästä, mikä siellä virtaa tänä päivänäkin. Se tarkoittaa, että kosket säilyvät koskina ja koskiluonto pysyy lähes sellaisena kuin se on tänä päivänä luonnonuoman alueella. Natura-alueella olevat luontotyypit kokevat luonnon vaihtelun niin kuin normaalistikin eli siellä tulee tulva silloin, kun tulvan pitää tulla. Minusta tästä on selvä näyttö, kun ELY-keskus antoi myönteisen lausunnon vuoden 2014 alussa tästä hankkeesta.

Mitä hanke tarkoittaa kaloille ja kalastukselle?

VN: Minusta on aika härskiä, että PVO aikoo ensiksi tuhota kalojen kutupaikat ja sitten sanotaan, että tehdään niille kuitenkin kalaportaat. Kosket ja niiden luonnontilainen ympäristö ovat myös kalastuspaikkoja, mihin ihmiset tulevat kalastamaan. Puhdas erämaaluonto on syy, miksi kalastajat niihin paikkoihin menevät.

Kalateitä pitäisi edellyttää 5-10 vuoden siirtymäajalla kaikkiin voimaloihin. Se on mahdollisuus luoda kalastusmatkailusta tuloja, mutta se ei onnistu tuhoamalla viimeisiä vapaana virtaavia koskia. Tiedän, että insinöörit laskevat yhtä sun toista, mutta puhupa biologien tai ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Kysymys ei ole vain parista Natura-alueesta, vaan kokonaisesta luonnonkulttuurin tuhoamisesta.

PP: Kun otetaan huomioon, kuinka paljon vesimäärä normaalistikin vuosien välillä vaihtelee, niin väitän, että henkilö, joka asuu joen varrella, ei tiedä, onko Kollajaa rakennettu vai ei. Se, että siellä virtaa kesäisin 80 prosenttia vesimäärästä, ei kuivata jokea eikä koskia eikä heikennä kalastusmahdollisuuksia. Talvivirtaamat ovat pienemmät kuin tänä päivänä. On selvitetty Luonnonvarakeskuksen matemaattisten mallien ja laskelmien avulla, mikä sen vaikutus on kalojen elinolosuhteisiin. Niiden mallinnusten mukaan kaloilla on riittävästi vettä ja virtausta myös talviaikaan.

Suhtaudumme myötämielisesti vaelluskalojen palauttamishankkeeseen ja haluamme olla siinä vahvasti mukana. Kalatiet ovat yksi keino, mutta ylisiirrot ja tuki-istutukset tarvitaan sen lisäksi. Olemme valmiita satsaamaan sekä suunnitteluun että toteuttamiseen. Olemme valmiit osallistumaan vaelluskalojen palauttamisen rahoittamiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin tiiviissä yhteistyössä muiden hankkeeseen liittyvien tahojen kanssa. Mielestämme Iijoki soveltuu erinomaisesti vaelluskalojen palauttamisen kärkihankkeeksi. Kollaja -hanke on luvattu toteuttaa niin, että hanke ei tule estämään vaelluskalojen palauttamista. Kollaja -hanke vaikuttaisi kalojen nousuun Livojoelle, mutta olemme sitoutuneet ottamaan sen hankkeen suunnittelussa huomioon ja ratkaisemaan.

Minkälaisia seurauksia hankkeen edellyttämillä lakimuutoksilla olisi?

VN: Hanke edellyttäisi koskiensuojelulain purkamista. Lisäksi hanke on käytännössä hyvin todennäköisesti ympäristö- ja vesioikeuden vastainen. Todennäköisesti koskiensuojelulaki pitäisi muuttaa kahdessa eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Alkaisi kymmenen vuoden koskisota ja lopputulos todennäköisesti olisi se, että vaikka poliitikot perustuslain säätämisjärjestyksessä tuhoaisivat meidän luonnonsuojelun suurimman saavutuksen eli koskensuojelulain, niin todennäköisesti Suomen ja EU:n ympäristö- ja vesioikeus kieltäisi kuitenkin intressivertailun ja uhanalaisten lajien suojelun takia tämän tekoaltaan rakentamisen, koska siitä aiheutuu luonnolle ja paikallisille ihmisille niin paljon merkittävää haittaa.

Minusta on suoraan sanottuna käsittämätöntä, että vastuulliset kansainväliset isot yritykset PVO:n taustalla ovat valmiita laittamaan koko maineensa kansainvälisten asiakkaiden silmissä peliin ajamalla koko Suomen lainsäädännön kumoamista tällaisella hankkeella. En usko, että Stora Enso ja UPM Kymmene ovat oikein ymmärtäneet, mihin he joutuvat, jos PVO tätä vie eteenpäin. Luulen, että jos tätä väkisin viedään eteenpäin, niin saksalaiset eivät enää osta näiden yhtiöiden tuotteita 5-10 vuoden päästä.

PP: Kun koskiensuojelulain päivitys tehdään niin huolellisesti, että siihen sisältyy tiukat kriteerit, mitä ja miten saa rakentaa, siihen ei pitäisi liittyä pelkoja, että menetettäisiin kontrolli kokonaan. Rakentaminen pitäisi olla mahdollista silloin, kun se voidaan tehdä luontoarvoja kunnioittaen, koskien ominaispiirteet ja kalojen elinolosuhteet säilyttäen. On muistettava, että lupaprosessi on oma kokonaisuutensa. Sillä varmistetaan, että hankkeet eivät vaaranna luontoarvoja.

Tarvitaanko vesivoimaa Suomessa lisää säätövoimaksi?

VN: Minun mielestäni pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin, että meillä on säätövoimaa aika hyvin.

Mitä monipuolisempi energiapaletti meillä on, mitä enemmän meillä on aurinkosähköä, tuulivoimaa, maalämpöä, geotermistä lämpöä, pientuotantoa, silloin tuotanto on kokonaisuudessaan eri puolella maata tasaisempaa. Kun on älykkäitä sähköverkkoja ja hyvät siirtoyhteydet, niin kysyntäjoustot ovat se suuri mahdollisuus, joka on Suomessa käyttämättä. Jos pystytään kysyntäjoustoja ottamaan hinnoittelussa käyttöön ja ohjaamaan ei-välttämätöntä kulutusta halvemman hintaisiin tunteihin, niin kysyntäjoustojen säätövoimavaikutus on 10–20-kertainen kuin mikään massiivinen tekoallashanke.

PP: Vesivoima on kiistatta hyvää säätövoimaa. Se on hyvin nopeaa. Sekunneissa voidaan säätää tuotantoa kulutuksen mukaan ylös- tai alaspäin. Vesivoima on hyvin toimintavarmaa. Suomen kannalta toinen ratkaisu on, että säätövoimaa tuodaan Ruotsista tai Norjasta, mutta sekin on vesivoimaa. Norjan säätövoiman varaan laskee moni muukin. Jos sitä ovat kaikki käyttämässä, siitä tulee niukkuustekijä.

Me tarvitsemme kaikkia keinoja: tarvitaan vesivoimaa, tarvitaan kulutusjoustoja ja varmasti tarvitaan tuontisähköäkin sillä tavalla, että se osallistuu säätöön ja varmasti lauhdetuotantoakin käytetään säätöön jatkossa.

Mikael Jungner: Haittaisiko tuloerojen kasvu, jos verotulot nousisivat?

Verkkouutiset - 2 tuntia 14 min sitten

Mikael Jungner pohtii olisiko tuloerojen kasvu epätoivottavaa kun samalla tuloverojen määrä kasvaisi reippaasti.

Politiikasta luopumassa oleva SDP:n kansanedustaja ja entinen puoluesihteeri Mikael Jungner pohtii yhteisöpalvelu Facebookissa tuloverojen ja tuloerojen suhdetta.

"Vaalikysymys. Jos yli 100 000 euroa tienaavien määrä Suomessa nyt yhtäkkiä kaksinkertaistuisi, kasvaisi valtion tuloverojen tuotto 29 prosenttia. Samalla toisaalta tuloerot kasvaisivat. Olisiko tuo toivottava vai epätoivottava tapahtuma", Jungner kysyy.

Useimmat asiaa kommentoineet pitivät tilannetta toivottavana, osan mielestä tosin vain jos se ei olisi keneltäkään pois. Jotkut eivät pitäneet tuloeroja merkittävänä asiana lainkaan, kunhan rahaa jää matalapalkkaisillakin elämiseen riittävästi. Verotulojen katsottiin mahdollistavan myös heikommista huolenpitämisen.

Apple-pomo kritisoi uutta homolakia

Talouselämä - 2 tuntia 29 min sitten
Applen toimitusjohtaja Tim Cook on liittynyt Yhdysvaltain Indianan osavaltion uuden homojen vastaisen lain kritisoijiin, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Puola noussut Itämeren kasvuveturiksi

EK - 2 tuntia 42 min sitten

Tasavallan presidentti suuntaa valtiovierailulle Puolaan 30.3.–1.4. Team Finland -hengessä mukaan lähtee EK:n ja Finpron kokoama yritysjohtajien valtuuskunta. Puolasta haetaan markkinoita mm. Suomen energia- ja infraosaamiselle.

Puola on suuruudeltaan Euroopan 9:ksi suurin, 40 miljoonan asukkaan talous, jossa kasvutrendi on ollut vahva jo 25 vuoden ajan. Maa on suomalaisyritysten kasvava kohdemarkkina niin viennissä kuin investoinneissakin.

  • Viime vuonna sekä vienti että tuonti olivat 1,5 mrd euron tuntumassa ja tasaisessa kasvussa. Potentiaalia on kuitenkin paljon enempään.
  • Suomalaisyritykset ovat investoineet Puolaan kaiken kaikkiaan selvästi yli 2 mrd. euroa. Yhteensä suomalaiset työllistävät Puolassa jo noin 30 000 työntekijää Puolassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee valtiovierailun Puolaan 30.3.–1.4.2015. Seurueeseen kuuluvat ministerit Jan Vapaavuori ja Petteri Orpo sekä EK:n ja Finpron yhteistyössä ko-koama yritysjohtajien valtuuskunta. Siihen kuuluvat Rettig Group, BMH Technology, Cargotec, Fortum, Kemira, Martela, Neste Oil, Patria, Promeco ja Tieto.

Isot mahdollisuudet cleantechissä ja infrahankkeissa

Valtiovierailuun osallistuvat yritykset näkevät Puolassa monipuolista potentiaalia:
• puhtaat teknologiat
• energia- ja raaka-ainetehokkuuden parantaminen
• yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotanto sekä kaukolämpö
• bioenergian ja jätteiden hyödyntäminen
• vedenkäsittely
• logistiikka
• valmistava teollisuus
• talotekniikka
• digitalisaatio ja IT-palvelut
• puolustusteollisuus.

Valtuuskunnan ohjelmaan kuuluu Suomen ja Puolan taloussuhteita käsittelevä seminaari Varsovassa. Gdanskissa keskustellaan erityisesti Itämeren alueen yhteistyön ja kestävien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisestä.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Venäjä nostaa informaatiosodan uuteen ulottuvuuteen

Talouselämä - 2 tuntia 45 min sitten
Venäjä yrittää viestittää, että ulkomaankauppa Yhdysvaltain kanssa toimii, vaikka Yhdysvaltain kauppatilastot osoittavat aivan toista.

Timo Soini Ylellä: Voi tulla mieleen muutakin, kuin Sipilän persoona

Verkkouutiset - 2 tuntia 50 min sitten

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan keskusta on hyötynyt kahden rattaan politiikastaan, mutta gallupit eivät välttämättä anna todellista kuvaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini ei luota viimeisimpiin Ylen galluplaskelmiin puolueiden paikkamääristä vaaleissa. Soinin mukaan gallupit ovat gallupeja. Hän arvioi Ylen ykkösaamussa tilanteen olevan aivan toisennäköinen, jos virhettä on perussuomalaisten osalta saman verran kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

– Paikat ratkaisee. Voi käydä jopa niin, että joku saa puoli prosenttia enemmän mutta vähemmän paikkoja, Soini arvioi.

Viimeisten paikkojen marginaalit voivat hänen mukaansa olla kymmenissä tai sadoissa äänissä. Myös kansalaisille voi Soinin mukaan tulla mieleen muutakin, kuin Juha Sipilän (kesk.) miellyttävä persoona, esimerkiksi hänen taustallaan toimivat vanhat keskustapoliitikot.

Puhelimitse haastattelua kommentoinut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen paheksui lähetyksessä arvostettujen edustajien nimeämistä vahakabinetiksi. Hänen mukaansa perussuomalaiset ja keskusta jakavat kuitenkin saman talouden tilannekuvan. Yhteiseen hallitukseen hän ei ottanut kantaa.

– Kyllä varmasti erojakin löytyy.

Yhdysvallat lähettää huippuhävittäjiään Itä-Eurooppaan

Verkkouutiset - 3 tuntia 1 min sitten

12 Yhdysvaltojen ilmavoimien F-15C-hävittäjää saapuu pian Hollantiin ja Bulgariaan.

Koneet osallistuvat Aviationistin mukaan ensin harjoituksiin Hollannissa ja siirtyvät sitten väliaikaisesti Bulgariaan.

Ilmailumaailmaa seuraavan Foxtrot Alpha -blogin mukaan floridalaiseen lento-osastoon kuuluvat koneet ovat maailman edistyneimpiä hävittäjäkoneita. Ne on päivitetty hiljattain yhdellä maailman tehokkaimmista tutkajärjestelmistä. Lisäksi osasto on ensimmäinen F-15C-yksikkö, joka on saanut käyttöönsä uuden infrapunakohdennusjärjestelmän, joka on suunniteltu erityisesti häiveteknologiaa hyödyntävien koneiden havaitsemiseen.

Koneet siirretään Eurooppaan osana Naton Atlantic Resolve -operaatiota, jossa puolustusliitto lisää joukkojaan ja kiihdyttää harjoitustoimintaansa Baltiassa ja Itä-Euroopassa.

BoE:n johdossa erimielisyys seuraavasta korkoliikkeestä - "Olemme yhä tilanteessa..."

Talouselämä - 3 tuntia 5 min sitten
Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney uskoo, että keskuspankin seuraava korkoliike on ohjauskoron nostaminen huolimatta ennätysalhaisesta inflaatiosta. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Kiinan on pakko kasvaa

Jouko Marttila - 3 tuntia 6 min sitten

Kiinan kasvu hidastuu. Maan johto jarruttaa vauhtia tietoisesti, jotta talous ei ylikuumene. Alle seitsemän prosentin kasvusta puhutaan nyt uutena normaalina.

Käydessäni Shanghaissa viimeksi parikymmentä vuotta sitten keskustaan vasta rakennettiin ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä.

Kiinan osakemarkkinat heräsivät pitkän tasaisen jakson jälkeen viime vuonna hurjaan nousuun. Shanghain pörssi nousi eniten maailman suurista pörsseistä, liki 50 prosenttia. Pörssikuplan pelko, Kiinan velkaantunut varjopankkijärjestelmä ja asuntorakentamisen ylikuumeneminen herättävät huolta enemmän lännessä kuin Kiinassa. Tapasimme Hongkongiin ja Shanghaihin suuntautuneella matkalla hiljattain useita sijoitusalan ammattilaisia ja kiinalaisia yrittäjiä, joilla kaikilla tuntui olevan vahva luottamus Kiinan talouteen. Pörssissä ehkä kuplii, mutta kaikki osakkeet eivät suinkaan ole ylihinnoiteltuja. Paikallistason velkaongelmia Kiinan johto helpottaa laina-aikoja pidentämällä samaan tapaan kuin Kreikassa. Asuntomarkkinoiden ongelmat ovat paikallisia ja väliaikaisia, koska kaupungistuminen jatkuu kiivaana, kuten Helsingin Sanomat kertoo. Elintason nousu ehkäisee levottomuuksia Lehden mukaan Shanghaissa on 20 miljoonaa asukasta, mutta kiinaiset itse kertovat alueen väkiluvuksi jo 30 miljoonaa. Joka tapauksessa muutos on nopeaa ja kasvu jatkuu. Sen on pakko jatkua, jotta kansa saa työtä ja pysyy tyytyväisenä. Elintason nousu on paras keino ehkäistä levottomuuksia. Talouskasvun hillitsemisellä hallitus haluaa estää ylikuumenemisen mukanaan tuomia ongelmia, joista asuntojen kallistuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen aiheuttavat eniten huolta. Vaurastuneet kiinalaiset ostavat sijoitusasuntoja, joita pidetään tyhjillään, vaikka miljoonat työläiset ovat vailla asuntoa. Käyttämättömän sijoitusasunnon arvo nousee kiinalaisten mielestä paremmin kuin käytetyn. Eriarvoisuuteen presidentti Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang ovat puuttuneet kovalla korruption vastaisella ohjelmalla. Kansa on kyllästynyt lahjonnalla rikastuneisiin viranhaltijoihin. Vakauden säilyttämiseksi lahjonnasta kiinnijääneitä uhkaa pahimmillaan kuolemantuomio. Tutkivalle journalismille on annettu erivapauksia väärinkäytösten paljastamiseksi. Demokratian puute ei haittaa kasvua Lännessä ongelmana pidetyt ihmisoikeusloukkaukset ja demokratian puute eivät kiinalaisia tunnu häiritsevän. Facebookin ja Twitterin sensurointia on helppo kiertää, eikä sananvapauden rajoittaminen tunnu tavallista kiinalaista juuri häiritsevän. Kiinan johto ei pelkää arvostelua, vaan sitä, että kansa lähtisi kaduille. Niin kauan kuin elintaso nousee, siitä tuskin on pelkoa. Yksi ratkaisematon ongelma Kiinassa on ympäristön saastuminen. Meillä kävi hyvä tuuri, kun satuimme Shanghaihin harvinaisen kirkkaalla säällä. Yleensä kaupunki on saastepilven peittämä. Puhtaan ilman ja juomaveden puute voisi tulevaisuudessa saada kansan kaduille. Siksi hallitus pyrkii vähentämään likaisen kivihiilen käyttöä energiantuotannossa ja korvaamaan sitä ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä. Kiinan tarvitsemasta energiasta tuotetaan kivihiilellä 75 prosenttia, eikä siitä voida luopua, jos talouskasvu halutaan pitää lähellä seitsemää prosenttia. Energiamuutoksen uskotaan kestävän vähintään 20 vuotta, mikä on Kiinan nykyiseen muutosvauhtiin verrattuna pitkä aika. Toisaalta maata rakennetaan vähintään sadan vuoden kehitystä silmällä pitäen. Kiinalle oma reservivaluutta Kiina on ohittamassa Yhdysvallat maailman talousmahtina. Sillä on vakaa aikomus tehdä kansan rahasta eli renminbistä, toiselta nimeltään juanista, kansainvälinen varantovaluutta ja haastaa Yhdysvaltain dollarin asema. Kiina ei halua enää alistua amerikkalaisten saneluun esimerkiksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Maailmanpankissa. Kiina on jo vuosia suunnitellut niille aasialaista vaihtoehtoa, joka on nyt toteutumassa Aasian investointipankkina. AIIB on saanut Yhdysvaltain harmiksi jäseniä sekä Euroopasta että Etelä-Amerikasta. Ongelmistaan huolimatta Kiinan talous näyttää vakiintuvan ja kasvun jatkuvan uuden normaalin edellyttämällä tasolla. Pitkällä aikavälillä Kiinan osakemarkkinat vaikuttavat edelleen houkuttelevilta.


 

 

Julkaise syötteitä