Hyppää pääsisältöön

Uutiset

Holländare får självlysande väg

Dagens industri - 25 min 35 s sitten
En 500-metersträcka på en motorväg i Oss, Nederländerna, får självlysande trafiklinjer skriver BBC News. Det är konstnären och artisten Daan Roosegaarde som står bakom verket.

Volvolta tulee uusi pistokehybridi – 306 hevosvoimaa

Tekniikka ja talous - 57 min 57 s sitten
Volvo on esitellyt S60L-pistokehybridinsä New Yorkin automessuilla. Malli tulee myyntiin ensi vuonna.

Obama vill behålla Bieber i USA

Dagens industri - 1 tunti 3 min sitten
Över en kvarts miljon amerikaner vill kasta ut den kanadensiske popstjärnan Justin Bieber från USA. Men de får inget stöd från president Barack Obama.

Kiina kipuilee

LähiTapiola blogi - 1 tunti 8 min sitten
Kategoriat: LähiTapiola blogi

Valkoinen talo: Justin Bieberiä ei karkoteta

Verkkouutiset - 1 tunti 9 min sitten

Yhdysvaltojen hallinto on vastannut kielteisesti kanadalaisen poptähden Justin Bieberin karkotusta koskevaan anomukseen.

Valkoisen talon We the People -palveluun kirjatun anomuksen allekirjoitti yli 270 000 ihmistä. Anomuksessa vaaditaan Bieberin työluvan peruuttamista ja hänen karkottamistaan. Anomuksessa Bieberiä luonnehditaan muun muassa huonoksi roolimalliksi nuorisolle.

“Olemme pahoillamme siitä, että tuotamme pettymyksen, mutta emme vastaa tähän anomukseen”, Valkoisen talon tiedotteessa sanotaan.

Tiedotteessa vedotaan siihen, ettei anomusjärjestelmää ole tarkoitettu sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat ennemmin jonkin liittovaltion viraston tai tuomioistuinten toimivaltaan.

“Olemme kuitenkin kiitollisia kiinnostuksestanne maahanmuuttoasioihin, koska nykyinen järjestelmämme ei toimi. Liian monet työnantajat huijaavat järjestelmää ja palkkaavat paperittomia työntekijöitä. 11 miljoonaa ihmistä elää varjoissa”, tiedotteessa todetaan.

Valkoisen talon palveluun on kirjattu monia eriskummallisia aloitteita, jotka ovat saavuttaneet suurta suosiota. Vuonna 2012 Valkoinen talo vastasi muun muassa Tähtien Sota -elokuvasarjasta tutun Kuolemantähden rakentamista vaatineeseen aloitteeseen, jonka allekirjoitti liki 35 000 ihmistä.

Nykyisin aloitteen on saatava vähintään 100 000 allekirjoitusta 30 päivän aikana, jotta Valkoinen talo vastaa siihen.

Putin: Norrmannen är seriös

Dagens industri - 1 tunti 15 min sitten
Vladimir Putin välkomnar utnämningen av Norges förre statsminister Jens Stoltenberg till ny chef för militäralliansen Nato.

Obama skjuter upp Keystone-beslut

Dagens industri - 1 tunti 16 min sitten
Miljöaktivister i Nordamerika vädrar seger, medan många politiker är kritiska mot att beslutet om jätteoljeledningen Keystone XL skjuts upp på obestämd tid.

Smarta lurar dominerar USA

Dagens industri - 1 tunti 26 min sitten
"Icke-smarta" telefoner är nu i stort sett helt utkonkurrerade i USA. Från en marknadsandel på 20 procent så sent som i slutet av 2013 väljer nu bara 3 procent av mobilköparna något annat än en smartphone, enligt en enkät från Cirp (Consumer Intelligence Research Partners).

Här får du mer fritidshus för pengarna

Dagens industri - 1 tunti 37 min sitten
Fritidshusen har blivit 15 procent dyrare på fem år, men de regionala variationerna är stora. I Karlshamn och Leksand har priserna fördubblats, medan priserna rasat i Växjö och Trosa. Störst intresse för en rikspublik har Gotland och Öland.

Finlandsfärja sänkte fritidsbåt

Dagens industri - 1 tunti 38 min sitten
En Viking Line-färja på väg mot Finland körde in i en taxibåt mellan Marö och Kapellskär i Stockholms norra skärgård i dag.Tre personer, två män och en kvinna, hamnade i vattnet och räddades.

Teinitytöt lähtivät sotimaan Syyriaan - Interpol etsii

Verkkouutiset - 2 tuntia 13 min sitten

Itävaltalaiset viranomaiset uskovat kahden teinitytön lähteneen Syyriaan taistellakseen sisällissodassa kapinallisten puolella.

Daily Mail -lehden mukaan 16-vuotias Samra Kesinovic ja 15-vuotias Sabina Selimovic katosivat kodeistaan Wienistä hieman yli viikko sitten.

Tyttöjen vanhemmat ovat löytäneet sosiaalisesta mediasta useita viestejä, joiden perusteella vaikuttaa siltä, että tytöt olisivat lähteneet taistelemaan Syyrian “pyhässä sodassa” ja aikovansa naimisiin, jotta heistä voi tulla pyhiä sotureita.

Tyttöjen Facebook-sivuilla on useita kuvia, joissa he ilmeisesti poseeraavat aseiden kanssa. Kaikki kuvat eivät kuitenkaan ole aitoja, koska osa niistä on kiertänyt internetissä jo aiemmin.

Vanhemmat ovat todenneet tiedotusvälineille, etteivät tytöt ole kirjoittaneet viestejä itse. Heidän mukaansa tytöt olivat kuitenkin alkaneet hiljattain vierailla radikaalin muslimisaarnaajan Ebu Tejman moskeijassa Wienissä.

Al Arabiya -lehden mukaan tyttöjen isät ovat ulkomailla etsimässä lapsiaan, mutta eivät ole vielä tavoittaneet heitä.

Itävaltalaiset viranomaiset uskovat tyttöjen olevan todennäköisesti jo harjoitusleirillä ja naimisissa uusien aviomiestensä kanssa. Saksalaisen Focus-lehden mukaan tytöt ilmeisesti lennätettiin Turkkiin, minkä jälkeen heistä ei ole näkynyt jälkeäkään.

Yle News: 19.04.2014 15.04

YlEengl - 2 tuntia 54 min sitten
Kategoriat: Uutisvideot

Erilaistamisen myytti

Nordnetbank - 2 tuntia 58 min sitten

Kuulen usein strategiakonsulttien sanovan puolitosissaan, että liiketoiminnassa mikään ei ole niin tärkeää kuin välttää ”bulkkibisneksiä”. Ajatuksen takana on se tosiasia, että bulkkituotteiden (esim. raaka-aineiden) markkinoilla erottautuminen on mahdotonta ja tuotot jäävät sitä kautta korkeinaan keskinkertaisiksi. Strateginen ajattelu lähteekin usein liikkeelle juuri tästä: Älä hirtä itseäsi arvoketjun alkupäähän, vaan pyri tuottamaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa erilaistamalla (differoimalla) tuotteesi. Konsultit tienaavat omaisuuksia hokemalla yritysjohdolle tätä mantraa. Siispä monen yrityksen johto tekee työtä käskettyä ja ottaa erilaistamisen strategiansa kulmakiveksi. Tuotteet differoidaan vastaamaan täsmälleen asiakastarpeeseen ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Huomattavasti tyytyväisempiä kuin ostaessaan bulkkituotteita. Kaikki vaikuttaakin päällisin puolin hyvältä ja strategia näyttää toimivan. Kunnes joku muistaa kysyä miksi erilaistamisstrategia alun perin valittiin. Toinen vastaa, että tietysti siksi, jotta vältettäisiin bulkkibisneksen heikot tai maksimissaan keskinkertaiset tuotot ja päästäisiin nauttimaan erinomaisesta kannattavuudesta. Tässä kohtaa niin konsulttien, yritysjohdon kuin sokeasti yrityksen uuteen strategiaan uskoneiden sijoittajienkin hymy useimmiten hyytyy. Ongelma nimittäin on se, ettei erilaistaminen toimikaan. Se kyllä lisää asiakkaan tyytyväisyyttä, muttei yrityksen kannattavuutta. Tässä merkinnässä paljastan mistä tämä johtuu ja mitä erilaistaminen vaatii rinnalleen, jotta poikkeuksellisen hyvät tuotot ovat mahdollisia. 

Erilaistaminen pitää yrityksen poissa massamarkkinoilta ja tarjoaa keinon niche-markkinalle siirtymiseen, mutta se ei takaa kilpailijoiden pysymistä loitolla. Yritysten ongelma ei siis loppujen lopuksi ole differoinnin puute, vaan kilpailu, joka pyritään välttämään differoinnilla. Miksei tuotteen erilaistaminen kuitenkaan poista kilpailua? Lähestytään asiaa käytännön kautta ja otetaan tarkasteluun jo klassiseksi esimerkiksi muodostunut matkapuhelintoimiala. Nokian historian parhaina vuosina 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maailmassa tuskin oli montaakaan yhtä hyvin erilaistettua tuotetta kuin yhtiön matkapuhelin. Nokian kohdalla erilaistaminen liittyi niin brändiin, tuoteominaisuuksiin kuin valikoimaankin. Esimerkiksi vuonna 2001 Nokia kertoi yleiseksi tavoitteekseen ”brändin laajentamisen ja differoinnin koko tuotetarjonnassa”. Eikä kukaan voi kieltää ettei Nokia olisi tuolloin tavoitteissaan onnistunut. Nokian tuote oli markkinoilla ylivoimainen ja yhtiön brändi komeili Forbesin TOP10-listalla useana vuonna peräjälkeen. Toimialan poikkeuksellisen hyvä kannattavuus kuitenkin tarjosi uusille yrittäjille kannustimen tulla peliin mukaan. Kun peli on avoin kaikille, alkavat ongelmat.

Prosessi, jonka aikana korkeat tuotot pikkuhiljaa katoavat, on suoraviivainen. Matkapuhelintoimialalla prosessi käynnistyi ensin alasegmentin puhelimissa (peruspuhelimissa) vuoden 2007 aikana, kun aasialaiset valmistajat (kiinalaisen ZTE:n johdolla) aloittivat markkinoiden valloituksensa. Vielä vuonna 2006 viiden suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus oli peräti 86 %, mutta vuoteen 2010 mennessä se oli laskenut 63 prosenttiin. Alasegmentissä differoinnin aste oli matalampi, mutta ei mennyt kauaakaan, kun kilpailu alkoi kiristyä myös yläsegmentissä (älypuhelimissa). Ohjelmisto- ja palvelukehitys loivat näiden alojen erikoisosaajille mahdollisuuden tulla toimialalle entistä differoidummilla tuotteillaan. Älypuhelimissa johtavien yritysten eturintama alkoi muodostua Applen, Rimin ja Googlen varaan ja Nokia putosi pian kelkasta.

Jos matkapuhelimet olisivat olleet differoimattomia ”bulkkituotteita”, uusien tulokkaiden astuminen markkinoille olisi johtanut hintojen merkittävään laskuun. Halpamalleissa näin jossain määrin tapahtuikin, mutta älypuhelimissa, joissa differointi oli vallitseva strategia kaikilla toimijoilla, kiristynyt kilpailu ei vaikuttanut hintoihin. Strategiavalinnasta johtuen uudet yritykset ylläpitivät toimialalla premium-hinnoittelua eikä vanhoilla toimijoilla ollut tarvetta hintakilpailuun. Mutta koska kuluttajilla oli nyt entistä enemmän vaihtoehtoja tarjolla, Nokian ja muiden vanhojen yhtiöiden markkinaosuudet romahtivat. Koska Nokian erilaistamisstrategiasta johtuvat suuret kiinteät kustannukset (tuotekehitys, myynti ja markkinointi, jakeluverkon ylläpito) eivät joustaneet myyntivolyymien ja liikevaihdon laskiessa, puhelinten valmistuksen yksikkökustannukset ponnahtivat tasolle, jolla ”ylisuurista” tuotoista ei enää näkynyt jälkeäkään.

Tämä prosessi, jossa hinnat pysyvät ennallaan samaan aikaan kun myynti laskee ja kiinteät yksikkökustannukset nousevat, eroaa prosessista, joka on tyypillistä hintaherkillä bulkkitoimialoilla. Mutta lopullinen vaikutus yhtiöiden kannattavuuteen on täsmälleen sama. Ei siis riitä, että yhtiö saa erilaistamisen ansiosta asiakkaansa maksamaan tuotteistaan enemmän. Hetkelliset ”ylituotot” katoavat nopeasti, ellei erilaistamiseen liity jotain sellaista, mikä pitää uusien tulokkaiden ja korvaavien tuotteiden uhkan poissa. Kuka tahansa kykenee esimerkiksi brändäämään tuotteensa, kunhan on riittävästi pääomaa markkinointiin. Myös kuka tahansa voi panostaa tuotekehitykseen yhtä paljon kuin kilpailijansa, jos rahoitusta on saatavilla. Ja sitähän on, kun toimialan tuotto-odotukset ovat korkeat. Erilaistaminen (ja siihen liittyvä pääoman hankinta) ei siis ole ongelma ja kaikki kykenevät siihen. Kun kaikilla on mahdollisuus tehdä samalla tavalla, kilpailu kiristyy ja ylituotot katoavat ennemmin tai myöhemmin.  

Yllä kuvattuun viitaten, erilaistamisstrategia toimii vain, jos yritys onnistuu ”vangitsemaan” asiakkaansa. Tällaiset ns. vangitut asiakkaat ovat uskollisia eivätkä siirry kilpailijalle edes houkuttelevien tarjousten tai lisäetujen perässä. Asiakasuskollisuudella luonnollisesti on rajansa, mutta tämä ei poissulje uskollisuuden mukanaan tuomaa etua alalla olevan yhtiön näkökulmasta. Uusien tulokkaiden on tehtävä merkittäviä lisäpanostuksia (enemmän markkinointia, tuotekehitystä, asiakassuhteenhoitoa, jakeluverkon hallintaa), jolloin niiden kiinteiden kustannusten taso nousee suuremmaksi markkinoilla jo olevaan ja uskollisen asiakaskunnan omaavaan yritykseen nähden. Asiakkaansa ”vanginneen” yhtiön kilpailuetu on siis ilmeinen.

Mistä sijoittaja voi tunnistaa onko jollakin yhtiöllä uskollisia asiakkaita? Ehkä paras keino on selvittää aiheuttaako yhtiön tuote riippuvuutta (joko fyysistä tai henkistä) tai muodostuuko tuotteen käyttö asiakkaalle helposti tavaksi. Kuten kaikki tietävät, esimerkiksi tupakointi aiheuttaa riippuvuuden ja tietyn brändin suosiminen on tapa. Kun tuotteen ostotiheys on riittävän tiheä (tyypillisesti kertakulutushyödykkeissä), tapa alkaa muodostua addiktoiviin tuotteisiin jo melko nopeasti. Myös kolan ystävillä on omat suosikkibrändinsä. Esimerkiksi Coca-colan kilpailuetu ei loppupeleissä ole brändi, vaan asiakkaiden uskollisuus, jonka saavuttaminen on vaatinut brändi-investointien lisäksi tuotteen, jonka käytöstä voi muodostua asiakkaalle tapa. Jos tuotteen uusintaostoja tehdään harvakseltaan (kestokulutushyödykkeet), tapaa ei tyypillisesti pääse muodostumaan. Tästä syystä esimerkiksi autonvalmistajat eivät brändäyksestään huolimatta saavuta riittävää asiakaslojaaliutta eikä toimialan tuotoissa ole kehumista. Lisäksi sijoittajan on syytä huomioida, että tapa liittyy aina yhtiön yksittäiseen tuotteeseen tai yksittäiseen brändiin, ei koko tuoteportfolioon. Jos asiakkaalle on muodostunut tavaksi käyttää Unileverin Pepsodent-merkkistä hammastahnaa, se ei tarkoita, että hän suosisi yhtiön brändeistä myös Axen deodoranttia.

Asiakkaiden erilaisten tapojen tunnistaminen toimii sijoittajalle apuna asiakasuskollisuuden selvittämisessä erityisesti B2C-markkinoilla. Kun sijoittaja tutkii B2B-markkinoilla toimivia yhtiöitä, kannattaa hänen kiinnittää huomiota erityisesti tuotteen ”etsimiskustannusten” suuruuteen. Jos asiakasyritykselle on kallista ja aikaa vievää alkaa etsiä uusia toimittajia, hän tyytyy mieluiten tuttuun ja turvalliseen. Mitä monimutkaisempi tuote tai palvelu on kyseessä, sitä suuremmaksi etsimiskustannukset muodostuvat. Esimerkiksi useiden asiantuntijapalveluiden vertaileminen on vaikeaa, joten asiakkaan ollessa edes kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen palveluntarjoajaansa, hän säilyy uskollisesti asiakkaana.

Summa summarum: Tuotteen erilaistaminen (esim. brändimarkkinoinnilla tai tuotekehityksen keinoin) ei pelkästään takaa millekään yhtiölle erinomaista kannattavuutta, vaikka asiakas olisi valmis maksamaan tuotteesta selvästi enemmän kuin erilaistaminen yritykselle kustantaa. Niin kauan kun erilaistamistoimenpiteisiin vastaaminen on mahdollista kaikille muillekin, ne eivät tarjoa mitään etua niitä ensimmäisenä suorittavalle yhtiölle. Kun kaikki erilaistavat eli lisäävät kiinteitä kustannuksiaan, koko toimialan kannattavuus heikkenee, eikä kukaan hyödy, päinvastoin. Vain silloin kun erilaistamiseen liittyy asiakasuskollisuuteen perustuva asiakkaan vangitsemisefekti, yritys kykenee luomaan pitkäkestoisia ja poikkeuksellisen kannattavia asiakassuhteita.

R.W.

_______________

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokiaa.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Kuvalähde: 7pennies.wordpress.com

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

CIA:n kidutusohjelman luoja puolustaa metodejaan

Verkkouutiset - 3 tuntia 38 min sitten

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n kidutusohjelman arkkitehtina pidetty psykologi James Mitchell ei kadu tekojaan, Guardian kertoo.

Mitchell ei allekirjoita tuoretta Yhdysvaltojen senaatin tiedustelukomitean kidutusraporttia, jonka mukaan syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen epäiltyjen terroristien kuulusteluissa käytetyt metodit olisivat olleet paljon aiemmin luultua brutaalimpia. Raportin mukaan kidutuksella ei saatu käyttökelpoista tiedustelutietoa.

Salassapitovelvollisuuden vuoksi hän ei voi paljastaa kidutusohjelman yksityiskohtia. Mitchell pitää sitä kuitenkin menestyksenä.

“Minua ärsyttää se, kuinka ohjelman pahoja puolia on kaunisteltu ja joitakin hyviä puolia mustamaalattu”, Mitchell sanoo Guardianin haastattelussa.

Mitchellin mukaan on epäreilua tuomita tuolloin tehdyt toimet lehdistössä kymmenen vuotta myöhemmin.

“Kentällä toimineet tekivät parhaansa sen puitteissa, mitä he ymmärsivät silloisen lain sallivan”, Mitchell toteaa.

Mitchell muistuttaa, että kidutusohjelma kehitettiin syyskuun terrori-iskujen jälkimainingeissa.

“Suurin pelko oli jonkinlainen ydinlaite. Nyt 13 vuoden päästä on helppoa sanoa, että homman olisi voinut hoitaa paremmin, kun mitään laitetta ole ollut ja kaikki, jotka halusivat rakentaa sellaisen, ovat joko kuolleet tai jääneet kiinni”, Mitchell sanoo.

Mitchellin metodeihin kuului lehtitietojen mukaan muun muassa vesikidutusta, hankaliin asentoihin pakottamista, päivien univajeen aiheuttamista ja kuulusteltavien sulkemista pieneen laatikkoon.

Mitchellin mukaan kovien kuulustelukeinojen käytössä on kyse tuloksista.

“Työskentelin monille eri organisaatioille ja niissä todellakin välitetään tuloksista”, Mitchell sanoo.

CIA on joutunut senaatin tiedustelukomitean hampaisiin kidutusraportin vuoksi. Komiteaa johtava senaattori Dianne Feinstein on jopa syyttänyt tiedustelupalvelua henkilökuntansa tietokoneiden vakoilemisesta.

S Korea arrests ferry captain

Financial Times: Europe - 4 tuntia 29 min sitten
Ferry captain defends his decision to delay evacuation of the Sewol, saying strong currents and cold water made abandoning ship too dangerous
Julkaise syötteitä