Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Sijoittajan riskit ovat LähiTapiolan mukaan Yhdysvalloissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan ja maailman talouden näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Positiivisia uutisia varjostavat kuitenkin riskit, joita on poikkeuksellisen paljon. Odottamattomin riskitekijä vuodelle 2015 on USA:n talous. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin, sanoo pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.

”Alkuvuoden talousdata Yhdysvalloista on ollut merkillepantavan heikkoa. On mahdollista, että maa ohitti suhdannehuipun viime vuoden jälkipuoliskolla. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin”, Jari Järvinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Osavuotiskatsaukset voi ladata piksun "Markkinat" tietokannasta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Piksun ylävalikon kohtaan "Markkinat" on lisätty alakohta "Osavuotiskatsaukset", jonne päivittyvät suurten ja keskisuurten yritysten:

  • osavuotiskatsaukset
  • osavuotiskatsauksiin liittyvät esitykset

 

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Indeksifutuurit ja valuuttariski

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valuuttakurssit ovat viimeisen vuoden aikan muuttuneet merkittävästi, eikä sijoittajan kannata unohtaa valuuttakurssien vaikutus sijoitustuottoon. Marginaalilla tehtävät osakeindeksifutuureilla voi mielestäni tässä olla merkittävä rooli.

Kun futuurisopimus esimerkiksi Eurostoxx 50:stä ostetaan tai myydään sitä varten ikäänkuin otetaan laina samassa valuutassa jossa sopimus tehdään. Eurexissa noteraatulle eurostoxx50-futuurille laina tulee euroissa, Chicago Mercatile Exchangessa noteeratulle SP500-futuurille taaloissa. Tällöin valuuttakurssin muutos ei vaikuta tuottoon, ainoastaan kurssi-indeksin muutos. Alla näemme esimerkinomaisesti jenkkisijoittajan näkökulman sijoituksesta Eurostoxx50:een kahdella eri tavalla: Taaloissa noteeratun ETF:n (FEZ) kautta tai Eurex-futuurikaupan kautta.

FESXc1 näyttää euroissa noteerattujen Eurostoxx50-futuurien kallistuneen vuodessa 18%. Sijoitus ei sisällä valuuttariskiä. Jos sijoittaja sensijaan osti taaloissa noteeratun FEZ ETF:n hän on samassa ajassa hävinnyt 5% taalan vahvistuessa.

Kyseisen maan valuuttakursin heiketessä on kannatavampaa sijoittaa futuurien kautta, kun taas valuuttakurssin vahvistuessa on kannattavampaa sijoittaa suoraan osakkeisiin tai ETF:ään joka on noteerattu euroissa, eli valuuttariski mukana.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön verotehokas sijoituskuori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Markkinoille on tullut sijoitustuotteita nimeltään "kapitalisaatiosopimus". Mitä on hyvä tietää näistä tuotteista?

Kapitalisatiosopimukset ovat vakuutusyhtiöiden tuotteita

Kyseessä on aina vakuutusyhtiön sijoitustuote, josta määrätään vakuutussopimuslaissa. Tämä takaa tietyn sijoittajaturvan. Tuote on laissa määritelty, sen markkinoinnista on säädökset ja lisäksi vakuutusyhtiöt ovat Finanssivalvonnan seuraamia ja valvomia. Näiltä osin asiat ovat kunnossa ja sijoittaja voi nukkua yönsä rauhassa.

Kapitalisaatiosopimus on juridisesti vakuutus, jossa ei ole vakuutettua henkilöä taikka omaisuutta.

Kapitalisaatiosopimukset tarjoavat veroedun

Lainsäätäjä tarjoaa sekä pankeille että vakuutusyhtiöille mahdollisuuden tarjota "verokuoria" joiden sisällä voi tehdä kauppaa ja nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia. Verot maksetaan vasta kun voitot nostetaan ulos kuoren sisältä. Kapitalisaatiosopimus on siis vakuutusyhtiöiden käyttämä nimitys verokuorelle.

Sopimusta solmittaessa kannattaa myös kysyä vaikutuksista perintöveroon. Lainsäätäjä on säätänyt vakuutuslainsäädäntöön erilaisia mahdollisuuksia perintöveron välttämiseen, jos asiakas käyttää vakuutusyhtiöiden tuotteita. Nämä mahdollisuudet kannattaa selvittää tuotetta myyvän henkilön kanssa etukäteen.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Taittavan toimittajan pieni riemu on talouskasvun ydintä

Posted in

Kollega ihasteli pari päivää sitten, kuinka vaivatonta ja nopeaa lehden taittamisesta on tullut. Jutun pistää lehteen kymmenessä minuutissa, ja sen voi tehdä etätyönä mistä tahansa. Tämän on mahdollistanut teknologian kehitys. Muistan ajan, jolloin lehden sivut koottiin kuin palapeli liimaamalla ne leikkeistä. Sitten palapeli oli kuvattava - ja vasta sitten se painettiin. Aikaa ja vaivaa paloi.

Talouskeskusteluissa unohtuu usein, mistä talouskasvussa on viime kädessä kyse. Siihen vaikuttavat lyhyellä aikavälillä toki monet tekijät, kuten väestönkasvu, velkaantumisen määrä, valuuttakurssin muutokset etc etc. Poliittiset ratkaisut ovat tärkeitä kaikilla aikaväleillä. Mutta kaikkien näiden tekijöiden pysyvät vaikutukset ovat merkittäviä vain siltä osin, miten ne vaikuttavat tuottavuuteen - koska siihen kaikki talouskasvu pitkässä juoksussa perustuu.

Tuottavuuden kasvu voi toteutua dramaattisina loikkina, joita ovat pääosin teknologiset mullistukset, merkittävimpänä niistä höyryvoima ja polttomoottori. Mutta valtaosin tuottavuus kasvaa pienin mutta yhtä tärkein askelin – kuten lehden taittamisen tehostumisena. Siitä ei irtoa suuria otsikkoja tai kuumia poliittisia debatteja, mutta tätä tietä talous kasvaa pikku hiljaa – vastoin pessimistien heikkoon ymmärrykseen perustuvia argumentteja.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Nollakorkoinen "uusi talous"

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Nettikuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa puhuttiin uudesta taloudesta. Vanhat lait eivät pitäneet enää paikkansa ja aivan uudenlaiset arvostuskertoimet näin ollen olivat perusteltuja. Kunnes pian eivät enää olleet, ja vanha talous palasi. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat erityisyytensä ja ne vaikuttavat kuplien syntyy ja kestoon.

Tämän vuosikymmenen (väliaikainen) uusi talous on luotu halvalle rahalle ja keskupankkijohtoisen rahapolitiikan päälle. Uuden normaalin perusominaisuus on nollakorko. Osakkeet vaihtoehtoina muuttuvat kiinnostavaksi jo pelkästään osinkotuoton valossa. Nykyinen osinkotuottotaso, ottamatta kantaa edes vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, on erittäin korkea.  Osinkotuotot ovat kutakuinkin kaksinkertaiset 90-lukuun nähden. Tällä perusteella nollakorkomaailmassa osinkotuotot voisivat olla mielestäni paljon nykyistä alemmat ja siis kääntäen kurssit korkeammat. 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Pk-yrityksen pahin nettivirhe

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

On sanottu, että pienikin yritys voi olla netissä saman arvoinen kuin suuri yritys. Teoriassa se pitänee paikkansa.

Käytännössä monet pk-yritykset hukkaavat mahdollisuuksiaan myydä ja markkinoida yhden varsin yksinkertaisen asian vuoksi.

Niillä on liian vähän sisältöä.

On yrityksiä, joiden sivut koostuvat lähes vain ranskalaisista viivoista eli bullit pointseista. Juuri muuta ei ehkä sivuilla olekaan.

Tuo on tietenkin ääripäätä, mutta yrityksen kokoa voi netissä arvioida jo pelkästään sivustolla olevan sisällön määrästä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

EVA analyysissä kiteytyvät yliopistojärjestelmän oleelliset kehitystarpeet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EVA:n julkistamassa Innovaatioiden perusta murenee -analyysissä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiteyttävät osuvasti ne toimenpiteet, jotka tarvittaessa nostaisivat Suomen yliopistojärjestelmän laadun hyvälle tasolle.

  • Yliopistojen toimintaa on tehostettava puolittamalla opetus- ja tutkimusyksiköiden määrä nykyisestä 272 yksiköstä alle 140 yksikköön.
  • Kandidaatti- ja maisteritason koulutukset on erotettava aidosti toisistaan niin, että maisterin tutkintoja annetaan vain osassa yliopistoja. Automaattinen opiskeluoikeus maisteriopintoihin asti tulisi kyseenalaistaa.
  • Yliopistojen ainevalikoiman uudistumista on nopeutettava höllentämällä oppituolijärjestelmää niin, että vapautuvan professuurin alaa voidaan joustavasti muuttaa.
  • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjako on tarkennettava. Mallia voidaan ottaa taideteolliselta alalta, jossa jotkin ammattikorkeakoulututkinnot antavat hyvän pohjan maisteriopintoihin.
  • Koulutuksen yhteyttä työelämään on parannettava tuomalla yliopistojen rahanjakomalliin kannustin työllistyneistä tutkinnon suorittajista.
  • Yliopistojen tutkimuksen laatua on nostettava lisäämällä rahanjakomalliin tarkempia huippujulkaisujen viittausindeksejä ja alakohtaisia asiantuntija-arviointeja.
  • Yliopistojen koulutuksessa ja tutkimuksessa on kansallisesti valittava avoimesti ne strategiset alat, joilla jotka ovat tärkeitä 10–15 vuoden kuluttua. Opetusministeriön rahanjakomallissa strategisen rahoituksen tuloksia pitää pystyä myös mittaamaan.
Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Hyvä pörssiralli huonosta syystä?

Posted in

Mario Draghi tuli, elvytti ja voitti – ainakin hän on itse tätä mieltä jo tässä vaiheessa. Mutta markkinat ovat täsmälleen samaa mieltä, mitä ei toki voi pitää yllätyksenä ottaen huomioon keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelman mittakaavan. Europörssien ralli on kuitenkin nostanut kovasti vastalauseita, huvittavaa tavallaan etenkin talouslehdissä. Valittajat huutavat pörssikuplaa, jonka romahtaminen tulee potkaisemaan liikkeelle uuden kriisin. Ajatus on, että rahavirta osakkeisiin ei nojaa reaalitaloudellisiin muutoksiin, joita pörssit heijastavat yleensä aika tehokkaasti. Arvostelijoiden mukaan setelielvytys ei siirry reaalitalouteen vaan pelkästään finanssimarkkinoille.

On tietysti totta, että keskuspankin rahapumppaus kiskoo korkotuotot nollaan ja allekin, ja poistaa hetkellisesti sijoittamiseen liittyviä riskejä, koska rahaa saa olemattomaan hintaan. Kun velkapaperit eivät tuota, ja varsinkaan valtionvelat, raha hakeutuu edes jonkinlaista tuottoa takaaviin kohteisiin. Etenkin hyvien osinko-osakkeiden hinnat karkaavat pilviin. Tällaisen markkinalogiikan oloissa kurssien nousu ei siis kerro välttämättä kohentuvasta reaalitaloudesta vaan sijoittajien riskihalukkuuden kasvusta. Yritysten tuloksista maksetaan osakemarkkinoilla vain aiempaa enemmän, koska muita mielekkäitä sijoituskohteita ei ole.

Keskiarvo: 3.7 (10 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Kahdeksan askelta asuntopolitiikan uudistamiseksi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asumiseen liittyvää verotusta ja muuta asuntopolitiikkaa on käsitelty viime viikkoina mm. ympäristöministeriön työryhmän ehdotuksissa sekä kaupungin vuokra-asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Tässä asuntopolitiikan uusimiseksi oma 8-kohtainen ehdotukseni, joka jakautuu verotuksen, sosiaalisen asuntotuotannon sekä rakentamisen sääntelyn teemoihin:

 

 

1. Varainsiirtovero pois

Varainsiirtovero rankaisee muuttamisesta omistusasuntojen välillä, mikä tekee siitä monella tapaa haitallisen veron. Vero nostaa työn perässä muuttamisen kynnystä, saa ihmiset asumaan liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa veron välttämiseksi, aiheuttaa ylimääräistä taloudellista rasitusta muutenkin taloudellisesti vaikeissa elämän murrostilanteissa kuten eron sattuessa, sekä aiheuttaa tarpeeonta kikkailua mm. asuntojen omistussuhteiden määrittämisessä. Veron fiskaalinen merkitys ei myöskään ole niin suuri (puolen miljardin luokkaa vuodessa), etteikö se olisi korvattavissa muilla veroilla.

Keskiarvo: 4.2 (12 arviota)

Danske Bank: Maailmantalous kasvussa ja Euroalueellakin valoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Ilman Venäjän kaupan hyytymistä Suomen talous olisi kasvanut jo 2014.

- Maailmantalouden positiivinen vire alkaa kuitenkin heijastua vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä tänä vuonna, ja nettovienti nostaa bruttokansantuotetta. Venäjän kaupan vaikutus vähenee vuonna 2016, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Osakeindeksien kehityksessä on pitkiä maanosakohtaisia trendejä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Trendit ovat pitkiä, jopa yli 5 vuoden mittaisia, kun tarkastellaan osakkeiden kehittymistä eri mantereilla. Oheisessa kuvassa 5 vuoden ja 6 kuukauden pörssi-indeksien kehitys eri mantereilla. Amerikkalaiset osakkeet ovat olleet kaikilla mittareilla ja kaikilla aikajaksoilla ylivoimaisia ja trendi jatkuu.  

Pörssi-indeksien 5 v ja 6 kk kehitys eri mantereilla (Lähde: Yahoo, hinnat dollareina)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Helsingin Yliopisto on noussut maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Helsingin yliopisto on noussut sijoille yliopistojen mainekyselyssä maailman sadan parhaan yliopiston listalle. Se pääsi sijoille 81–90. Mainearvio perustuu arvostetun Times Higher Education -lehden enlanninkielisille asiantuntijoille tekemään mielipidekyselyyn. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään maailman parhaat yliopistot opetuksen ja tutkimuksen aloilta.

Rehtori Jukka Kola on erittäin tyytyväinen.
–Muiden kuin englanninkielisten yliopistojen on vaikea päästä tälle listalle. Sijoittuminen sadan parhaan joukkoon on tärkeää tulevankin menestyksen kannalta, sillä maineeltaan arvostettuihin yliopistoihin hakeutuu parhaita tutkijoita ja opiskelijoita.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

EU-armeija on tarpeen jo taloudellisista syistä

Posted in

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus EU:n armeijasta on tervetullut avaus, jonka tekee ajankohtaiseksi Venäjän seikkailupolitiikka. Olen kirjoittanut aiheesta Piksuun – ja sitä ennen muualle - jo yli kaksi vuotta sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/kustannustehokkuus-ajaa-kohti-yhteist%C3%A4-eu-armeijaa

Minulla ei ole argumentteihini oleellista lisättävää, mutta muutamia detaljeja haluan tarkentaa ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta näin talouslehdessä.

Kun kuuntelee EU-maiden johtajia ja keskustelua saa vaikutelman, että Eurooppa ei talouskurimuksensa keskellä voi kuin seurata alistuneesti Venäjän paluuta aggressiiviseksi suurvallaksi, jonka sotakoneiston edessä on kiskaistava hattu kouraan ja pillit pussiin. Suomessakin monien asenne on, että ainoa poliittinen ratkaisu tilanteessa on kaivaa Kekkonen haudasta ja palata urakalla suomettumiseen.

Ainakin EU:n tasolla tuhkassa rypeminen on järjetöntä. Jäsenmaat suttaavat asevoimiinsa reilusti päälle kaksi sataa miljardia vuodessa. Aktiivisotilaita löytyy puolitoista miljoonaa. Venäjän molemmat luvut jäävät reilusti alle puoleen, joskin EU-maat tuhlaavat resursseja päällekkäisiin järjestelmiin.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

LähiTapiola: Globaali suhdannenäkymä on prantunut

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

”Euroopan talouden näkymät ovat nyt lupaavammat kuin pitkään aikaan. Markkinoilla on orastavia merkkejä siitä, että keskuspankin massiivinen elvytys alkaa vihdoinkin purra.  Öljyn hinnan laskun ja Euroopan tilanteen paranemisen johdosta myös globaali suhdannenäkymä on nyt parempi kuin vielä puoli vuotta sitten”, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Metsäkauppa käy vilkkaana selviää maanmittauslaitoksen v 2014 kauppahintatilastosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteistökaupoissa käytettiin viime vuonna 8,1 miljardia euroa, mikä hipoo 2000-luvun huippuvuotta 2009 selviää maanmittauslaitoksen julkaisemasta vuoden 2914 kauppahintarekisteristä.

Metsämaan kauppa on käynyt selvästi aiempaa vilkkaampana. Viime vuosina myynnissä on myös ollut kooltaan hyvin suuria metsätiloja.

”Kainuussa metsätalousmaan kauppoihin käytetty rahamäärä on noin seitsemänkertainen viiden vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Suomen talous kasvaa jo ensi vuonna, jos maahan saadaan toimiva hallitus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous lähtee kuluvana vuonna nousuun, jos maahan saadaan rohkeisiin uudistuksiin pystyvä hallitus, lupaavat Nordean ekonomistit. Kilpailukykyä parantavat uudistukset palauttavat yritysten ja kotitalouksien luottamuksen sekä vauhdittavat vientiä, investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Taustatukea antavat Euroopan elpyminen sekä öljyn väliaikainen halpeneminen tänä vuonna.

Talouden alamäki on takana – nousu vaatii toimintakykyisen hallituksen
Nordean ekonomistit ovat nostaneet Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille. Vaikka kasvu käynnistyy kuluvana vuonna, kokonaistuotanto jää heikon lähtötason vuoksi viime vuoden tasolle. Vielä kuluvana vuonna heikko kotimainen kysyntä painaa talouskasvua saman verran kuin ulkomaankauppa ja halvempi öljy sitä vauhdittavat.

Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,5 prosenttiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että uusi hallitus aloittaa määrätietoiset talouden uudistukset. Jos niitä ei pian saada aikaan, luottamuksen puute siirtää investointeja ja talouskasvu jää ensi vuonnakin syntymättä. Lisäksi on pakko pienentää julkista alijäämää, joka ylittää EU:n alijäämäkriteerin (3 %) ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Sijoitusstrategiat: Paheet vai Hyveet?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nathaniel Currier:The drunkards progress

Onko "paheyhtiöihin" sijoittajalla yhtä huono loppu kuin juopolla ylläolevassa opettavaisessa litografiassa?

Tästäkin antaa tietoa Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2015. Mikä ensinnäkin on paheyhtiö? Yksi tunnettu määritelmä on: "Booze, Betting, Bombs and Butts". Eli Viina, vedonlyönti, aseet ja seksi. 

Yksinkertainen näkökanta on että eettiset sijoittajat välttävät sijoittamista paheyhtiöihin joiden kurssi siis on muita alhaisempi. Koska yhtiön muut omistajat ja johto välittävät pörssikurssista, tuntuuhan  se suoraan kukkarossa, painostetaan yhtiötä parantamaan tapansa. Ironista kylläkin tämä voi tehdä paheyhtiösijoituksesta erityisen tuottoisan. Jos arvostustaso on muita yhtiöitä alempi on kysessä nimittäin arvoyhtiö.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Mihin puskuri asuntosijoittaja?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Rahoituspuskureiden merkitystä eli oman talouden joustovaraa, ei voi vähätellä.

Asuntosijoittajan puskurin tulisi kasvaa ja elää asuntosalkun mukana.

Rahoituspuskuri

 

Puskurin koko olisi syytä olla noin 6-24 kuukauden kaikkia kuluja vastaava määrä. Riippuen tietysti asuntosalkun koosta,  kokonaiskassavirrasta ja velkavivusta.

Valistunut kehäkettu allekirjoittaa yllä olevan.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että varsinkin aloittelevilla asuntosijoittajilla puskuri voi olla mitätön.

Puskuri antaa mielenrauhaa ja ennen kaikkea aikaa toimia, jos kauhuskenaario sattuu kohdalle: oma työpaikka irtisanotaan, vuokralainen täytyy häätää tai vuokralainen tuhoaa huoneiston syystä tai toisesta.

Tällä hetkellä, hankalassa taloustilanteessa, useat sijoittajat painiskelevat sen saman ongelman kanssa, että minne puskurivaroja kannattaisi sitoa?

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Kesädroppi on keskimäärin 4% suuruinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajapiireissä puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltään kesädroppi - kurssien kesälomien aikana tapahtuva lasku. Mutta onko asiassa mitään perää ja onko kesädroppi vain mielikuvituksen tuotetta vai onko kysymyksessä vuodesta toiseen toistuva aito ilmiö?

Tutkin asiaa Suomen pörssin osalta. Kyllä kesädroppi on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut toistuva ilmiö ja kyllä sillä todellakin on merkitystä. Kurssit ovat keskimäärin korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja laskevat kesä-heinäkuuhun mennessä keskimäärin 4% noustakseen taas loppuvuodesta lähes kymmenen prosenttia. Kesädroppi vaikuttaisi aidolta ilmiöltä eikä se luultavasi ole pelkkää mielikuvaa. 

Pörssikurssien kehitys vuoden aikana; keskiarvo on punaisella (Lähde: Suomen pankki)

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Keskiarvo: 2.2 (11 arviota)

Tekes keskittyy tukemaan pk- yritysten tuotekehitystä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, jonka kautta kanavoituu merkittävä osa yritystuista. Tekes rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen kehitysprojekteja. Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa (noin 1% Suomen valtion budjetista), josta kaksi kolmasosaa käytetään yritysten tuotekehityksen tukemiseen. 

Innovatiiviset ratkaisut tuovat apua maailmanlaajuisiin ongelmiin ja parantavat ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Suomen talouden moottori ovat kilpailukyiset tuotteet ja palvelut, joilla on kysyntää maailmalla.

Tekesin ja Team Finlandin tavoitteena on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten vienti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

(Team Finlandin muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot).

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Eläkevakuutusyhtiöt ja laitokset hallinnoivat merkittävintä omaisuuttamme

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkevaroja on lähes 173 miljardia selviää Tela:n kokoamista tilastoista.

Työeläkevarojen kehitys (Lähde: Tela:n sijoitustilastot)

Suomalaisten työeläkevarojen määrä kasvoi viime vuoden aikana yli 10 miljardilla eurolla. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa (Suomen pörssin markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 167 miljardia). Koko työeläkealan sijoitusten keskituotto oli 7,4 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

EU tuskailee vielä Putinin faniklubin kanssa

Posted in

Venäjän yhä synkempi lähihistoria sai loogista jatkoa, kun Vladimir Putinin kärkevä arvostelija, edellisen presidentin Boris Jeltsinin luottomies Boris Nemtsov murhattiin Kremlin edessä. Olivat murhaajat motiiveineen ketä tahansa, teloituksesta ei ole vaikea löytää syvää symboliikkaa: hallituksen vastustajat lahdataan liki rituaalisesti vallan portilla kansan edessä. Pelote on varmasti tehokas.

Venäjällä poliittiset murhat selviävät harvoin, joten teloittajat tuskin löytyvät. Tutkintatekniseltä kannalta se on järjenvastaista, koska Nemtsov oli turvallisuuselinten jatkuvassa valvonnassa. Silti viranomaiset eivät voi kuin esittää hurjia teorioita murhaajista.

Yhtä erikoinen sattuma on, että kaikki Kremlin ympäristön valvontakamerat olivat huollossa murhan aikaan. Moisen toimenpiteen kuvittelisi tehtävän vaiheittain, kun kyse on äärimmäisen tarkasti vartioidusta alueesta.

Samaan sarjaan kuuluu Putinin ilmoitus, että hän ottaa johtoonsa murhan tutkimukset. Oikeusvaltiossa rikostutkinta ei todellakaan ole yhdenkään poliitikon työsarkaa, varsinkaan heidän kärkkäiden arvostelijoidensa murhan. Ilmoituksella Putin painottaa asemaansa itsevaltiaana, jolla on kyky puuttua kaikkeen.

Keskiarvo: 4.7 (12 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä