Olisin niin mielelläni jo päässyt hehkuttamaan Timon listan mallisalkun 100% voitosta OMXH25-indeksiin verrattuna, mutta ei ihan pysty: johto on nyt 99.75% äskeisen päivityksen jälkeen (salkun arvo 125.51, indeksi 62.83 pistettä). Pienestä on kiinni, mutta tämän lajin lähitulevaisuus on ns. vaikeasti ennustettavissa, joten täytyy vain kärsivällisesti odottaa ja hehkuttaa sitten, kun on sen aika.

Kiitän saamastani huomiosta kuukauden Piksulaisen valinnassa ja mukavaa on sekin, että meidän listamme on noteerattu myös Piksun ulkopuolella Pörssisäätiön sivuilla, jotka tosin nyt juuri näyttävät olevan alhaalla. Onkohan niin valtava suosio, että serveri on kaatunut?

Arvon mekin alitamme

Arvon mekin alitamme,

jos vain vallan valitamme.

Heinäkuussa helteet liikkuu,

indeksit ne sakkaa, kiikkuu.

Tolkku tähän tarvitaan,

stabiloituu varvi maan.

Mikä mättää maailmalla?

Eurokorko paineen alla.

Trendi hukkuu kohinahan,

tuotto turhaan tohinahan.

Stop-loss voisi paikallaan

avun tuoda tullessaan.

Hoo yks on jo ohitettu,

kohteet hyvät lohitettu.

Turskat jäivät mereen uimaan,

'putticallet' nousuun huimaan.

Öljyfutut ruletti.

Voitot meille kuletti.

Treidattua elämätä,

khattausta, onhan tätä.

Kukat kukkii, linnut lentää,

keskikesä parhain entää.

Flaksi ei käy loputta,

- koeta elää hoputta.

- Skiller

Vaihtotase kertoo paljonko koko kansantalous velkaantuu tai rikastuu suhteessa muihin ja oheinen kuva kertoo IMF:n (Kansainvälinen valuuttarhasto) ennusteen vuoden 2010 vaihtotaseista. 

Positiivinen vaihtotase on eräs perustekijä luomassa:

• elvytysvaraa kriisin varalle
• kansalaisille ja kulttuurille toimintamahdollisuuksia yli rajojen
• yrityksille ulkomaisia tytäryhtiöitä ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia

Positiivinen vaihtotase on kuitenkin vasta perustekijä; pitää olla myös kyky ja tahto käyttää avautuvia mahdollisuuksia. Hyvä vaihtotase on osittain menetetty mahdollisuus, jos se käytetään ulkomaisiin kasvottomiin finanssisijoituksiin, mutta se on hyvässä käytössä, jos se hyödynnetään ulkomaisten tytäryhtiöiden ja suorien vaikutusmahdollisuuksien syntymiseen - kulttuurivientiin ja johtajuusvientiin. Rahalliset resurssit kannattaa hyödyntää aktiiviseen, tulokselliseen toimintaan globaalissa yhteisöissä ja tuloksellisuuden tärkeä mitta on rahallinen menestys. 

Esimerkkejä huonosti hyödynnetyistä mahdollisuudesta ovat öljynviejävaltioiden kasvottomina sijoituksina länsimaihin valuvat investoinnit. Niistä ei ole syntynyt nostetta ja kunnioitusta viejämaiden kulttuurille ja tavalle toimia. Öljytulot eivät ole auttaneet kyseisten maiden teollisuutta kukoistukseen ja löytämään paikkansa globaalissa työnjaossa. Myös Japanin ylivahva vaihtotase on osittain realisoitumaton mahdollisuus ja parempi olisi varmaan ollut, jos vientitulot olisi käytetty omaan kulutukseen ja oman kulttuurin kehittämiseen. Nyt Japanista on tullut amerikkalaisen kulttuurin, elämäntavan ja johtamistavan gloorian merkittävin yksittäinen rahoittaja.

Suomen positiivinen vaihtotase on ollut suhteellisen oikein mitoitettu suhteessa niihin resursseihin, joita meillä on käytettävissä kansainvälisiin projekteihin ja kulttuurivientiin. Eräs ehkä kuvaavin onnistumisen mittari on suomalaisten yritysten tytäryhtiöiden ja kansainvälisen toiminnan tuotto. Ilmiselvästikin tämä on ollut hyvää - muuten eivät suomalaiset yritykset olisi niin palavalla innolla laajentaneet toimintaansa muihin baltian maihin, itä-Eurooppaan ja kaukoitään.

Mutta kuka sitten päättää tästä  tärkeästä tekijästä - kansantalouden velkaantumisesta/vaurastumisesta? Aikoinaan Suomen Pankki pystyi markan ulkoista vaihtosuhteen avulla säätämään vientiteollisuuden kilpalukykyä ja Suomen Pankki pystyi myös tehokkaasti vaikuttamaan lainakorkojen tasoon ja sitä kautta velanottohalukkuuteen. Nyt tilanne on aivan erilainen. Velkaantumisesta päättää jokainen taloudellinen toimija keskuudessaan. Velka/omaisuus syntyy pienistä puroista, eikä kokonaisuus ole kenenkään kontrollissa. Kysymyksessä on siis Suomen kannalta kulttuurillinen tekijä - vastuu on kansalaisilla, yrityksillä, kunnilla ja valtiovallalla kaikilla erikseen - kaikilla jotka päättävät menoistaan ja tuloistaan. Vastuu meidän yhteisestä tulevaisuudestamme on siis meidän kaikkien itsemme käsissä - valta ja vastuu yhteisestä menestyksestä on kullakin erikseen.

Lähde: IMF/ www.imf.org/external/datamapper/index.php

Päivitysvaikeudet senkun kasvaa, nyt vakiotietokoneeni on huollossa ja joudun käyttämään vanhaa salkkumikroa mm. ilman Investime ohjelman salkku-palvelua.

Aikaisemmassa blogimerkinnässä ”Koska karhumarkkinoiden pohjat löytyy” lainattiin ajatuksia Russell Napierin kirjasta "Anatomy of the Bear". Kirja esittää merkittäviksi toipumista indikoiviksi aloiksi hyödykkeistä kuparin hinnan ja teollisuudenaloista autoteollisuuden.

arvioi Pohjola Pankki.

Pohjola Pankki näkee nykyisen taloustilanteen dualistisena. IMF:n mukaan USA:n finanssisektorin tappioista on realisoitunut kolmannes ja euroalueella vain 15 %. Euroalueella tilannetta parantaa vähäisempi kotitalouksien velkaantuneisuus. EKP on myös selvinnyt pelkällä liikepankkien toimintakyvyn tukemisella, kun FED on joutunut jopa ohittamaan perinteisen pankkijärjestelmän.

Toisaalta positiivisena asiana pidetään sitä, että yleistä kysynnän romahdusta ei tapahtunut, vaan kriisi on toistaiseksi huipentunut pankkien luottamuspulaan joka sekin on lieventynyt keväästä.

Talouden suurimpana uhkana Pohjola Pankki pitää sitä, että jos talouden velkavetoinen kasvu palautuu nopeasti, riskinä on rakenteellisten ongelmien siirtyminen tulevaisuuteen. Kyseessä olisi siis sama asia, mikä tapahtui viimeksi 2002.

USA:n stressitestit tehtiin luottotappiosuhteella 9,1 %, mikä on kovempi luku kuin 1930-luvulla. Laskelmien mukaan pankit kestävät suuriakin luottotappioita. Ongelmana on se, että stressitestissä työttömyydeksi oletettiin taso, joka on jo toteutunut ja tulee todennäköisesti jatkossa vain pahenemaan. Asialla on suuri merkitys, koska 70 % luottotappioista arvellaan syntyvän kotitalouksissa. Hyvä ei ole tosin kaikkien yritystenkään asema, Euroopan velkamarkkinoilla hinnoitellaan viiden vuoden maksamatta jättämisen todennäköisyydeksi high yield -lainoille 47 %.

Osakkeet pysyvät Pohjolalla alipainossa. Huomiota kiinnitetään mm. liikearvon suhteeseen omasta pääomasta, joka on suurin Tiedolla, Cargotecilla, Elisalla ja Sanomalla. Vaikka Sanomalla luku on huolestuttavan suuri (121 %), sillä toisaalta on vahvoja brändejä toisin kuin Elisalla, jolla vastaava luku on 89 %.

Yksittäisistä yrityksistä Pohjola kiinnittää huomiota UPM:n edulliseen PB-lukuun, vaikka PE-lukuna UPM kuuluukin IP:n ja Stora Enson kanssa heikoimpaan joukkoon (PE/2010 on yli 25), kun SCA Sv Cellulosalla PE-luku on 12. Metalliteollisuuden osalta Pohjola arvioi kurssinousun menneen liioittelun puolelle, koska aiemmin täysien tilauskirjojen ohentumisen arvioidaan tuntuvan vasta tästä vuodesta alkaen. Rakennusala saa pelkkiä vähennä / myy -suosituksia.

Pohjola mainitsee mielenkiintoisen detaljin. Mediayhtiö Ilkan tasetta painaa velka, jolloin yrityksen halu luopua Alma Median osakkeista voi kasvaa. Siten epävarmuus siitä, kellä on määräysvalta Almassa, jatkuisi edelleen.

Vanhan sijoittaviisauden mukaan Suomi on reuna-alue, jonka mukaan ulkomaiset sijoittajat aina taantuman tullessa myyvät hyviä suomalaisia osakkeita pois.

hmm... Mahtaakohan pitää paikaansa? Pitelen kädessäni viimeisintä Arvopaperin numeroa (6-7/2007: s. 50-51), jossa on kv-vertailu eri maiden osakemarkkinoiden arvostuksista (P/E-luvut vuoden 2009 ennusteilla). Suomen P/E-luku on 18.5, joka vertailun Euroopan osakemarkkinoista korkein. Lähimmäksi Euroopan maista pääse Ruotsi, jonka P/E luku on 18.4. S&P 500 indeksin P/E lukukin (16.2) on huomattavasti pienempi Suomen.

Jotenkin epäilen tuota vanhaa sijoittajaviisautta. Jos oikeasti ulkomaiset sijoittajat ovat myyneet tyhmyyttänsä tai pakon sanelemana suomalaisia osakkeita, miksi Suomen P/E luku olisi näin korkea?? Suomalaisten osakkeiden arvostus näytä ainakaan miltään "kerran elämässä tilausuudelta sijoittaa Suomeen."

Mistä sitten löytyisi parempia reuna-alueita.Turkin P/E luku samaisessa vertailussa on mm. 9.5 (eli siis lähet puolet Suomen P/E luvusta) ja Argentiinan P/E luku on 11.4, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin muodissa olevien Kiinan ja Intian P/E luvut, jotka ovat 16.8 ja 16.1.

Epämuodikkailta ja kaukaisilta kehittyviltä markkinoilta voisi saada ehkäpä parempaa tuottopotentiaalia kuin Suomesta ja tunnetuilta kehittyviltä markkinoilta. Reuna-alueille sijoittamien on itseasiassa yllättävän helppoa ja helposti hajautettavissa rauna-alueiden ETF-rahastoilla (englanniksi frontier ETFs).

PowerShares Mena Frontier Countries ETF tarjoaa esim. P/E- ja P/B luvuille luvut 8.69 ja 1 (kts. täältä).

Muita reuna-alueiden ETF-rahastoja:

- Market Vectors Africa Index (linkki)

- Market Vectors Gulf-States Index (linkki)

- WisdomTree Middle East Dividend Fund (linkki)

- Claymore Frontier Markets (linkki)

-dp x-trackers S&P Select Frontier (linkki)

Kesäkuun aikana muutoksia on tapahtunut listalla hyvin vähän. Ainoa muutos taitaa olla, että Ilkka on menettänyt yhden pisteen ja Vacon on noussut uutena listalle.

Hoptiopuolella hiljaiselo jatkuu ja vaihtoehdot vähenevät.

TkT Timo Narumo on vuoden 2006 loppupuolelta lähtien pitänyt ns. Timon listaa, joka muodostetaan ottamalla huomioon OMXH-firmojen perustunnuslukuja, pörssikurssi ja OMXH25-indeksin kehitys.

Lista soveltuu parhaiten osakesäästäjälle, jonka sijoitushorisontti on vähintään muutaman vuoden mittainen.

Tutustumalla dataan näkee Timon listasta muodostetun mallisalkun kehittyneen huomattavasti vertailuindeksiä OMXH25:a paremmin. http://www.piksu.net/blogit/timo

Parhaat onnittelut Timolle!

Makrotalouskatsaus heinäkuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalouden kehitys on taas ennustettavaa - yllättävät koko maailmantaloutta järkyttävät uutiset näyttävät olevan tältä erää ohi. Suhdannelaitokset näkevät tilanteen parempana ja makrotalousluvuissakin näkyy jo paikoitellen pientä piristymistä. Voimme taas, vuoden tauon jälkeen, luottaa kansainvälisten ja kansallisten makrotaloudellisten mekanismien ja instituutioiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikki suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät odotuksissa kuukaudesta toiseen tapahtuvaa vähittäistä paranemista. OECD on edelleen huolissaan USA:n, Venäjän  ja Brasilian tilanteista, mutta muuten suhdannelaitokset ovat yksimielisiä.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on sekin piristynyt vaikka onkin pohjalukemissa. Työttömyys kasvaa nopeasti sekä USA:ssa että Euroopassa.

Korkomarkkinat

Korkokäyrä indikoi vuoden kuluttua orastavaa talouden tai inflaation kasvua. Tämä yleismaailmallinen, useita maailmanvaluuttoja koskeva näkemys on entisestäänkin vahvistunut. Korot asettuvat pitkällä aikavälillä tasolle, joka on suurin piirtein inflaatio+BKT:n kasvu. Korkokäyrästä on kuitenkin mahdotonta sanoa missä suhteessa markkinat ennakoivat inflaatiota ja BKT:n kasvua. Tämä suhde on arvioitava muista seikoista. Nyt on perusteet epäillä että korkomarkkinat ennakoivat kuluttajahintainflaation sijasta taloudellista kasvua ja sijoitusinstrumenttien hintainflaatiota:

• tuotteiden ja tavaroiden inflaatio ei ryöstäydy käsistä; edullista teollista kapasiteettia on joutuilaana, valmiina vastaamaan kysyntään
• palveluiden hintoja painavat monet palvelualan työpaikoista kilpailevat työttömät
• sijoitusinstrumenttien ja jopa kiinteistöjen inflaatio (hinnannousu) voi käynnistyä - ja on osakesjoitusten osalta jo täydessä vauhdissa
• ja vuoden kuluttua voimme odottaa orastavaa BKT:n kasvua

Reaalitalous

Kauko-idän kehittyvissä maissa näkyy jo käänne kohti parempaa - teollisuustuotannon jyrkin lasku on takana. USA, Eurooppa ja Venäjä kyntävät syvällä, mutta niissäkin teollisuustuotannon laskun jyrkkyys, siis niin sanottu toinen derivaatta, on kääntynyt. Merkit paremmasta ovat viime kuukautta selvempiä. 

On hämmästyttävää, että mikään suhdannelaitos ei kyennyt ennustamaan viime syksyn maailmantalouden pysähdystä. Epätasapainoon ajautunut maailmantalous käyttäytyi kuin ensimmäisen tulvan koettelema pato; kukaan ei kykene ennustamaan varmasti kestääkö pato tulvan nousua ja laskua. Pienikin vuotokohta laajenee nopeasti vuokseksi, joka sortaa vallin. Joskus pato kestää, joskus sortuu - mutta ensimmäisen tulvan rasittaman padon käyttäytymistä voi olla mahdoton varmuudella ennustaa. Tilanne on ennustettavissa niin kauan kuin patoallas (maailmantalouden epätasapaino) täyttyy ja jos tulva saadaan hallitusti tulvaluukkujen kautta puretuksi - mutta nyt ei käynyt niin. Padossa oli pienehkö reikä (holtittomasti jaetut subprime luotot USA:ssa) eikä vikaa huomattu ajoissa, ja niin koko maailmankaupan epätasapaino lähti holtittomaan tasoittumisprosessiin. Nyt USA:n kulutus laskee 10% vuosivauhdilla - ja hyvä niin - epätasapainon oli korjauduttava. Mutta pienemmillä vaurioilla olisi päästy, jos epätasapaino olisi saatu puretuksi ilman liian nopeaa korjausliikettä.

Nyt maailmantaloutta seuraavan IMF:n ennusteet ovat taas alkaneet pitää paikkaansa - niihin ei enää tehdä kuukausittaisia hätäkorjauksia. Maailmantalous on taas ennustettavaa.

Sijoitusmarkkinat

Osakkeiden P/E arvot ovat suurin piirtein normaalilla 10-16 tasolla. Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, että vaihtoehtoisista instrumenteista: koroista ja kiinteistöistä saatava tuotto on vaatimatonta. Osakkeet ovat siis tilanteeseen nähden järkevästi arvostettuja.

Heinäkuun aikana julkistettavien osavuotiskatsausten tulokset ovat edelleen vaatimattomia - yleinen talouden tila ei voi olla heijastumatta yrityksiin. Tulosten voi odottaa paranevan loppusyksyllä,  kun kustannusleikkaukset, supistukset sekä halvempi rahan ja raaka-aineiden hinta alkavat toden teolla purra. Liikevaihdon kasvu alkaa ensi vuonna - sitten kun kulutus ja BKT piristyvät. 

Nyt ei ole kyseessä sikainfluenssa, vaikka otsikosta voisi niin päätellä.

90-luvun aikana moni valtio, mukaan lukien Suomi, joutuivat devalvoimaan valuuttavansa talousongelmien vuoksi. Muita valuuttadevalvaatioita tekivät mm. Meksiko (v. 1994), Thaimaa (v. 1997), Indonesia (v. 1997), ja Venäjä (v. 1998).

Näihin devalvaatioihin liittyy ainakin kaksi olennaista asiaa.

(1) Yhteistä näille kaikille devalvoinneille oli mahdollisen devalvaation kieltäminen ennen sen tapahtumista.

(2) Devalvoinnit ovat olleet läheisessä yhteydessä kriisseihin, joko niiden aiheuttajana, tehostajana tai vaikutuksena.(kts. Meksiko 1994, Aasia 1997, Venäjä 1998)

Nyt kun on ollut vähän aikaa hilljaisempaa devalvaatioiden puolella onkin kiintoisaa miettiä, että tuleeko niitä?

Viimeisen viikon aikana piksussa tehdyssä mielipidekyselyssä 85 % uskoi Latvian valuutan devalvaatioon vuoden 2009 aikana kun taas 15 % ei usko siihen. Aika näyttää kumpi puoli on oikeassa, mutta odotukset ovat paljolti devalvaation puolella.

***

Tällä hetkellä sijoittajia taas varmasti kiinnostaa mahdollisen devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoille. Tämän blogimerkinnän otsikkona oli "Tartuntavaa," koska devalvaatio ei tarkoita vain devalvaatiota, mutta se lesiintyy niin usein kriisien yhteydessä. Latvian tapauksessa ei ole vaikea uskoa, että Latvian naapurit Viro ja Liettua joutuvat myös mahdollisesti devalvoimaan ja itseasiassa tilannetta voi pitää pokkeuksellisen herkkänä. Pohjoismaalaiset pankit vaakuuttelevat valmistautuneensa Latvian valuutan devalvaatioon, mutta itse kuitenkin haluaisin tietää kuinka suuren kriisin pankit ovat tarvittaessa varautuneet. Mahdollinen baltian maiden ketjudevalvaatio tulisi todennäköisesti lisäämään myös Suomenkin talousahdinkoa (esim. rahoitussektorin tai Suomen viennin kilpailukyvyn heikkenemisen kautta).

Varautuminen vain Latvian devalvaation saattaakin olla väärä vastaus. Jos otamme huomioon markkinoiden optimistisen tunnelman ja mahdollisen Latvian valuutan devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilaan laajemmalti, riskejä on  tällöin aliarvioitu. Oikeampi vastaus pankkien riskienhallinalle voisi olla varautuminen kriisiin eikä vain devalvaatioon. Hienommin sanottuna uskon, että huonomman skenaarion (Latvian valuutan devalvaatio) on tulema on arvioitu liian positiiviseksi.

On myös toki myös mahdollista, että sijoittajat (esim. minä itse) yliarvioivat devalvaation todennäköisyyden. Puhutaanhan tässäkin vain riskeistä ja mahdollisuuksista...

näyttää vasta nyt herättäneen sijoitusmaailman mielenkiinnon. Tai nyt liikkeelle ovat lähteneet vastavirrankulkijat kuten esim.
www.debtdeflation.com/
www.safehaven.com/
www.investorsinsight.com/
www.covertress.blogspot.com/
www.contrarianprofits.com/

 

 

Jenkkien älypuhelinajutuissa ei juuri Nokiaa noterata. Rapakon tuolla puolen jylläävät Apple 3GS , Blackberry Tour, Palm pre ja jopa Google Ion ... ai niin onhan tuolla Nokiallakin jokin uutuus ... N97 .... skipataan äkkiä kiinnostavampiin.

Applellä ja Blackberryllä on omat nichensä ja niihin sopivat integroidut palvelut.

Nokian palvelutarjonta taas ... äh. Ehkä ongelma on juuri siinä että alan suurimman yrityksen pitää olla kaikkea kaikille. Mutta kysymys herää pitäisikö Nokian ulkoistaa palvelut pienemmälle ja ketterämmälle  yritykselle?

Esimerkki: Käytin itse tyytyväisenä vanhaa Widsets palvelua N95 kapulani kanssa. Suosikkiwidgettejäni olivat YTV:n reittipalvelu ja Helsinki-Vantaan saapuvat lennot. Ei mitään rakettitiedettä, samat tiedot löytyvät webistäkin, mutta ei kännikälle sopivassa formaatissa. No, eräänä päivänä palvelua avtessani tulee ruudulle ilmoitus että Widsets on nyt Nokia Ovi Store (linkki). Linkin käyttö ei tietenkään onnistu. Puolen tunnin sähläämisen jälkeen jossa oli pakko ottaa PC avuksi tilanne selvisi:

• Vanhat widsets-tilit on hävitetty
• Pakko luoda uusi tunnus ovi-storeen. Rekisteröinti varsin monivaiheinen.
• Kun uusi putki on vihdoin avattu huomaan että vanhoja suosikkejani ei enää löydy... eivät varmaankaan olleet tarpeeksi kansainvälisiä.
• Tarkemmin katsottuani tarjontaa läpi huomaan että eipä juuri löydy mitään kiinnostavaa. Ja latauskin tuntuu kovin hankalalta.

Sijoittaja-näkökulmasta olisi suotavaa että Nokia vihdoinkin saisi aikaan jotakin vakavasti otettavaa palvelupuolella.

Onko osake silti hintansa väärtti? Jos vertaa omenoita noksuihin:

On totta että Applen myynti on kasvannut nopeammin kuin Nokian. Siitä huolimatta näillä luvuilla Homo Economicus ei omppua haukkaa vaan tyytyy tylsiin nokioihin. Osta Iphone jos siltä tuntuu, mutta omppuosakkeisiin on minusta hinnoiteltu liikaa kasvua.

(ps. vastuu sijoituspätöksistä on lukijalla!)

http://www.kauppalehti.fi/5/i/mobiili/kl_mobiili/uutinen.jsp?oid=2009/06/23482&ext=rss

Joskus aikaa sitten Helge pohti KL:n blogissaan metsäteollisuudelle uusia toimintamalleja. En tiennyt mitään kyseisestä innovaatiosta, kun sen heitin kommenttina. Uutisesta oli ilahduttavaa lukea, että kyse on toimivasta ideasta. Näköjään toteuttamiskelpoisesta ja riittävän edullisesta myös.

Oli myös mielenkiintoista lukea miten lego-nystyröiden sijaan oli tehty pohjaan ura ja siihen puulevy. Olisin kyllä itse toteuttanut hieman toisella lailla. Parempi tapa on olemassa jo valmiina tukimuureissa. Niissä on reikä johon työnnetään putki tarvittavalta pituudelta. Ratkaisu tekee liitoksesta paremman pysty- ja sivusuunnassa. Puurakentamisessa voisi tietty käyttää puutappeja tai seipäitä.

Yhtäkaikki. Pointti oli silloin tehdä kevyt, nopeasti koottava ja muunneltavissa oleva vapaa-ajan asunto. Saas nähdä kuinka haipakkaa ruotsin päässä homma lähtee toden teolla pyörimään. Kyllähän tuohon suomalainenkin ratkaisu mahtuisi. Voisi tehdä parannetun version.

                                                                                                                                    juni2009

      Bästa läsare.

     Det är visst nödvändigt att jag skall skriva någonting klokt och förnuftigt om ekonomi, värdepappermarknader, global regression , räntor och bostadspriser. Jag kan inte varaentydig, målmedveten eller något annat som har någon betydelse; såfort det ljusnar i någotland eller på något område så stockas ännu mörkare moln på de övriga. För tillfället känner jag mig som en sömmerska  vars symaskin har hakat op sig på enbart siksaksöm; så kanske maskinolja hjälper men kanske det behövs tid och tålamod förrän man ser något resultat. Hur kan man förstå något som inte håller samma kurs två dagar i streck? Skall man egentligen förstå eller bara titta,kontolera och konstatera att så gick det idag. Det är lätt att vara efterklok så varför skall man fudera på alla saker på förhand.Nu är det sommar och fåglarna sjunger ,vinden susar i träden och vågorna skvalpar vid stranden så vilket är värdefullare; de vakra stunderna eller de världsomfattande ekonomiska fiaskot?
         Trevlig och  varm sommar.              
                                                                                     Hälsn. Anne

Piksun kilpailija teki erikoisen jutun pienestä sijoitustoimintaa harjoittavasta yrityksestä. Virheitä oli runsaasti, mutta itse asia jätettiin sanomatta.

Saisin itse lainaa pankista korolla, joka kai olisi reilusti alle 4 %. Jos joku yritys hakee lainaa 8 - 20 % korolla per annum, kyseessä tuskin on hyväntekeväisyys, vaan se, että yritys ei saa lainaa pankista niillä "vakuuksilla" mitä yleisölle tarjotaan.

Pohjolan sijoitusstrategiapäivitys/ kesäk. 2009 (s. 3) ilmoittaa: “Euroopan velkamarkkinoilla hinnoitellaan viiden vuoden maksamatta jättämisen todennäköisyydeksi high yield -lainoille 47 %.” Riski arvioidaan siis yleisellä tasolla suureksi, minkä rinnalla 8 - 20 %:n tuotto saattaa näyttääkin pieneltä.

Talousmedian tehtävä on varmaankin pukea talouselämän numeroita tarinoiksi, joita ihmisten on helpompi sisäistää. Varmasti merkittävin esimerkki tästä tarinoiden tekemisestä on, kun taloustoimittajat katsovat ennen USA:n pörssien aukeamista niiden futuurien arvoja. Jos futuurit ovat plussalla verrattuna edellisen päivän päätösarvoon verrattuna, toimittaja kirjoittaa: "USAn pörssit avannee nousuun."Jos taas nämä futuurit ovat miinuksella, toimittajat kirjoittavat, että "USAn pörssit avannee laskuun." Tästä tarinan kertomista sitten, jopa saatetaan pyytää laskua maksullisten markkinauutisten muodossa.

Kuka tarinoita kertoo ja kuinka paljon niissä on konkreettista tietoa? Luin kesäkuun alussa Kauppalehden uutisen "ruotsalaispankit pitivät pintansa stressitestissä."

Otsikko onkin tosi kiva ja kansantajuinen juttu...

Kysymys kuitenkin herää, että miten ne pitivät pintansa stressitestissä? Kruunun arvo oli stressitestien jälkeen laskussa ja muualla mediassa johtopäätökset olivat erilaisia. Esim. Yahoon sivuilla uutisoitiin: "Swedish c.bank says banks face surging loan losses."  Tämän lisäksi Yahoon jutussa kerrotaan esim. kuinka ruotsalaispankkien osakkeet heikkenivät edelleen ("Swedish bank shares fell in the wake of the news...").

Itse luen enimmäkseen muualta maailmasta tulevia talousuutisia ja ihmettelen sitä miksi Suomessa usein jätetään olennainen informaatio uutisesta pois (esim. miten markkinat ovat reagoineet uutiseen, joka luultavasti kertoo enemmän kuin toimittajan mielipide!!) ja annetaan painoarvoa kansantajuiselle ja raflaavalle uutisotsikolle? Kukaan ei tietenkään voi väittää, etteikö ruotsalaispankit olisi selvinneet stressitestistä, koska tämä riippuu ennemminkin siitä mikä on toteutuneiden tulosten vertailupiste/odotus ja se on aina kirjoittajasta itsestä kiinni. Tässä tilanteessa toimittajan näkemys oli toinen kuin markkinareaktio.

Nämä uutiset yllä kuitenkin edustavat mielestäni hyvin kv-median ja suomalaisen median eroja; suomalaisessa uutisessa toimittaja heti jutun aluksi viestii miten asia on, kun taas toinen uutinen kertoo kattavasti mitä on tapahtunut, mitä analyytikot ovat mieltä ja miten markkinat ovat reagoineet, ja loppupäätös jää lukijalle itselleen.

***

Mennäänpä sitten vähän ajankohtaisempaan asiaan. Monet ovat varmaankin huomanneet Kauppalehden uutisen ”Muhiiko tässä Suomen Madoff-huijaus?” Asko Keränen ottaa asiaan kantaa Piksun sivuilla. Itse en olisi valitettavasti ollut samassa tilanteessa yhtä ymmärtäväinen.

Tärkeä kysymys kuitenkin on, että oliko tämä tuoreempi uutinen vain normaali toimittajan erehdys? Asiasta voi olla montaa mieltä… Väitän, että mielestäni näissä yllämainituissa suomalaisissa uutisoinneissa on kuitenkin yhtäläisyys; molemmat uutisoinnit ovat tilanteita, joissa subjektiivista asiaa (mielipiteeseen perustuva) esitetään/kysytään objektiivisen kaltaisena (faktaan perustuva) tai itse asian subjektiivisuutta ei tuoda riittävästi esille. Ensimmäisessä tapauksessa ruotsalaispankkien osakkeisen arvot tippuivat stressitestin jälkeen prosenttikaupalla, mutta toimittajan mielestä pankit pitivät pintansa. Nähdäkseni toimittajalla ei ollut tässä jälkimmäisessäkään tapauksessa mitään painavia perusteita yhdistää Sharemanin toimintaa Madoffiin.

Toivon edelleenkin syvästi, että suomalaisessa talousjournalismissa saataisiin pyrkimys objektiivisuuteen ja lukijalle pyrittäisiin tuomaan esille etenkin uutista koskevat faktat. Mielipide olisi hyvä jättää lukijalle itselleen. Jos toimittajan on pakko sanoa mielipiteensä, se olisi hyvä erottaa itse uutisesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talousuutisissa uutista koskeva kommentti on usein esitetty erikseen, joka on mielestäni reilua lukijaa ja uutisoinnin kohteena olevia kohtaan. Jos uutisointi perustuu toimittajien mielipiteisiin ja intuitioihin, vain taivas saattaa olla rajana!!

Muuta aiheeseen liittyvää:

Sijoituksissa tyriminen

Markkinakommentointi

Mitä voi päätellä siitä että VM:n arvio Suomen BKT-kehityksestä on pessimistisempi kuin OECD:n? Yllensähän VM on "virallinen optimisti".

Homo Economicus epäilee että taustalla saattaa olla poliittisia tarkoitusperiä. Nyt pitää kansaan valaa riittävän vahva kriisitietoisuus jotta valtio voi ryhtyä ikäviin toimenpiteisiin.

Mitä nämä toimepiteet voisivat olla ja vaikuttavatko ne jollakin tavoin sijoittajan strategiaan?

Todennäköisimmät toimenpiteet liittynevät eläke-etuihin. Eläköitymsiikää pitää hilata yylös hinnalla millä hyvänsä. Etuuksia ja niiden kertymistä tiukennetaan. Nyt on siihen otollinen hetki. Ketkä siitä höytyvät?

• Erilaiset kuntoutuspalvelut erikoisesti
• Terveydenhoitoala yleensä

Toinen mahdollinen toimenpide on ALV:n korotus. Tämä iskee pahimiin vähittäiskauppaan kun kuluttajan ostovoima hiipuu. Eli ehkä kannattaa silti jättää Kesko ja Stocka väliin - ainakaan ei kannata kotimaan myynnin kasvun varaan laskea.

Teknologiset, tuotantotaloudelliset tai yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kulutuskäyttäytymiseen ja koko taloudellisen ekosysteemin rakenteeseen. Joukko sijoittajia on keskittynyt etsimään muutosprosesseja ja pyrkii tekemään voittoa sijoittamalla uusille merkittäville kasvualoille.

Mutta mitä ovat nuo uudet merkittävät innovaatiot, jotka valtaavat alaa, ja nostavat niitä tuottavat yritykset menestykseen ja kukoistukseen.

Tässä muutamia esimerkkejä:

• LCD näyttöjen teknologia korvaa tällä hetkellä hienopaperin tuotantoa, informaatiota luetaan yhä vähemmän paperilta ja yhä enemmän näyttöpäätteeltä. Voittajia ovat uusien esitysalustojen valmistajat: Samsung; LG,....
• Autoissa siirrytään kohti vähemmän polttoainetta kuluttavia teknologioita. Voittajia ovat akkuteknologian yritykset sekä pieniä vähän kuluttavia malleja rakentavat autotehtaat.
• Ydinvoimasta on tulossa entistä uskottavampi vaihtoehto sähköntuotantoon ja aurinkoenergian ja tuulienergian tutkimuksessa liikkuu julkista rahaa ja tukea. Voittajia ovat ydinvoimalaitosten toimittajat ja uusien energian lähteiden subventioita hyödyntämään kykenevät yritykset.
• Raaka-aineiden ja alkutuotannon osuus BKT:stä pienentyy.  Korkeampaa jalostusastetta tuottavat yritykset ovat keskimäärin parempia sijoituskohteita.
• Media-ala:n kasvu on keskittynyt internet sisältöön ja jossain määrin televisioon ja PC peleihin. Musiikki ja elokuvabusiness rämpivät pysähtyneisyydessä. Voittajia ovat internet palveluita ja siältöä hallitsevat yritykset.
• Ihmiset matkustavat yhä useammin kaukomaille ja niinpä lentoliikenne on kasvanut keskimäärin melkein kaksi kertaa BKT:tä nopeammin. Lentoliikenne ja lentokoneteollisuus ovat tästä näkökulmasta katsoen hyviä sijoituksia.
• Kaikista vihreistä unelmista huolimatta yhteiskunta autoistuu ja suuret, moottoriteiden varteen rakennetut kauppakeskukset vetävät asiakkaita. Yhteiskuntarakenne siis "amerikkalaistuu". Voittajia ovat kauppaketjut, jotka vähitellen syrjäyttävät paikallisia toimijoita. 
• Pankkitoiminta keskittyy - pienet paikallispankit eivät kykene tarjoamaan yrityksille ja sijoitussektorille riittäviä palveluita ja niinpä asiakkaiden virta käy kohti suurempia yksiköitä.

Kannattaako sijoittajan yrittää seurata näitä trendejä ? Varmasti kannattaa jos aikaa riittää. Sijoittajan on kuitenkin mahdollisuus pärjätä monella muullakin menetelmällä. Menestyksellistä sijoitustoiminta voi harjoittaa monella tavalla:

• seuraamalla ammattimaisella tarkkuudella yritysten tunnuslukuja (fundamenttianalyysi)
• perustamalla sijoituspäätökset arvioon johdon tai salkunhoitajan pätevyydestä ja ammattitaidosta
• etsimällä trendejä ja muita positiivisia merkkejä kurssikäyristä (tekninen analyysi)
• seuraamalla makrotaloutta ja tekemällä sijoitukset suhdanteeseen nähden sopivalle sektoreille tai kasvavalle maantieteellisille alueelle

Minusta sijoittajan kannattaa valita itselleen paras menetelmä tai menetelmien yhdistelmä, hankkia sen puitteissa hyvä ammattitaito ja tulla sinuiksi oman tyylinsä kanssa. Kannattaa aina luottaa itseensä ja omaan linjaansa - jokaisella tyylillä on arvoa. Sijoituskohteen arviointi on taidetta, jossa hyvin monenlaisilla seikoilla on merkitystä. Ja jokainen meistä on jossakin hyvä. Yllä esitetty sijoituskohteen arviointi sen perusteella onko yritys menestyvällä toimialalla on eräs toimivista menetelmistä.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/06/23140

Mahdollista pääkaupunkiseudulla? Miksei, kun katselee joidenkin lähiöiden hintapyyntöjä. Varsinkin, kun useissa -60 - 70 luvulla tehdyissä kohteissa ovat remontit vasta valmisteilla ja harkinnassa.

Olin yhtiökokouksessa jossa eräs vanhempi asukas totesi. - Mitä niitä korjaamaan. Ei niitä putkia hautaan voi viedä kuitenkaan. Ja tuolla korjaussummalla rahoittaisi vesivahinkokorvauksia kymmeniä vuosia.

Voiko tuohon oikein sanoa mitään. Totta on, että remontti maksaa noin puolet tämän hetkisestä myyntineliöhinnasta.

Kun KL:n jutussa mainittiin, että maakunnan remppa voi olla kalliimpi kuin asunnon hinta niin onko järkeä. Hyvä kysymys. Autojakin korjataan myyntiarvoa korkeammilla summilla koska niillä saattaa olla käyttöarvo.

Korjausavustuksia on kuulemma jaettu sellaista tahtia, että rahat on kohta loppu. Syksyllä tarjotaan ehkä eioota.

Pitäisikö asunto-osakkeita tarkastella siinä kuin muitakin osakkeita? Olisiko tuo yleishyödyke jonka hankkii moni sellainenkin joka ei edes kuse osakkeiden suuntaan asetettava samalle viivalle muun sijoittamisen kanssa

USA:n talouden toipuminen tulee olemaan tuskaisen hidasta kahdesta merkittävästä syystä: Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on ennätyksellisen matala ja kulutuskysyntä jo valmiiksi supistunut ilman kohoavan työttömyyden vaikutusta.

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Eurostat on tehnyt mielenkiintoisen graafisen esityksen keräämistään tilastotiedoista. Siinä esitetään makrotalouden lukuja suhdanteiden kiertoa kuvaavan kellon muodossa Business Cycle Clock.

 

 

Hyvää ja onnellista keskikesän taikaa - juhannus on rakkauden aikaa!!!!!   toivoo Piksu