Artikkelit aikajärjestyksessä

WWF on taas tehnyt kyseenalaisen listauksensa ekologisesta jalanjäljestä ja lehdet FT:tä myöden ovat taas syöneet kakistelematta pupun.

Mutta itse WWF:n taulukossa on paitsi luonnonvarojen kulutus myös sen vastapainona luonnonvarat. Suomen korkeahkoa sijoitusta kulutuksessa - nyt jalanjäljeltään 11. suurin - vastaa paljon suuremmat resurssit.

Eniten resursseja suhteessa kulutukseen on seuraavilla mailla:
1. Gabon, 2. Bolivia ja 3. Kongo
Suomi on tässä vertailussa sijalla 10 mm. Ruotsin (17.) edellä. Suomen biokapasiteetti on 12,2 hehtaaria henkeä kohden ja kulutus vain 6,2 hehtaaria.

Vieraileva kirjoittaja: Ninni Myllyoja

--

Ovatko miehet naisia parempia sijoittajia? Eivät ole. Silti naiset sijoittavat vähemmän ja heillä on vähemmän omaisuutta kuin miehillä. Yksi yleisin syy, jolla naiset huijaavat itseään, on sanoa, että he eivät osaa eivätkä jaksa sijoittaa. Jos on oppinut lukemaan ja laskemaan, osaa myös sijoittaa. Tärkein ihminen, johon raha-asioissa kannattaa luottaa, olet sinä itse.

”Millä tulet toimeen vanhempainvapaasi ajan?” on kysymys, jota hiekkalaatikolla istuskelevat mammat eivät toisiltaan kysele. Hiekkis-puheenaiheet saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia, mutta raha ei niihin kuulu.

”Isi tienaa, äiti tuhlaa” elää yhä yhtä vahvana yhteiskunnassamme kuin se tosiasia, että naiset tienaavat miehiä vähemmän. Kotona naiset vastaavat suurelta osin kodin hankinnoista, miehet perheen raha-asioista. On myös tutkittu juttu, että pojat saavat tyttöjä enemmän taskurahaa. Ja jo kesätöissä pojat tienaavat tyttöjä enemmän.

Miksi? Ehkä siksi, että naiset väittävät, että raha ei ole heille tärkeää.

Olemme käsitelleet jo otoksen ottamista joukosta. Meidän kauppoja, olkoon ne mitä hyvänsä, ovat vain otoksia suuremmasta joukosta eli koko pörssiavaruudesta. Siksi, vaikka käyttäisimme markkinaneutraaleja strategioita, mikään ei ole markkinoista riippumattomia, koska strategiat rakennetaan markkinoista. Tilastollisesti emme voi sanoa juuri mitään 100 % varmuudella vaan ainoastaan todennäköisyyksiä. Yhden kerran voi aina onnistua vaikka kuinka epätodennäköisessä tapahtumassa, voittaahan joku viikoittain Lotossakin. Kun keinotelijan tilanne ei ole yhtä epätoivoinen kuin lottaajan, koska hänen sattumanvarainen voittotodennäköisyys on lähellä 50%, niin meillä täytyy tulla jokaisella jaksolla useampia kauppoja jotta saamme järkeviä tuloksia. Mitä suurempi on tuottojemme tuotonheilunta ja mitä lähempänä tuotto on satunnaista tuottoa, sitä todennäköisemmin aitoa ylituottoa ei ole. Kyseessä on sama kuin jos arvioisimme Suomen sukupuolijakaumaa otoksen kautta. Ottaisimme jollakin menetelmällä yhden ihmisen ja ensimmäinen valittu ihminen olisi nainen. Voimme tehdä tästä vähintään kolme erilaista oletusta.

1.       Suomessa ei asu pelkkiä miehiä

2.       Valitsimme vain sattumalta naisen

Itse luulen, että jos Kreikka lähtee eurosta, niin varsin nopeasti  pörssikurssit nousevat huomattavasti nykyistä korkeammalle. Tämän edellytyksenä on, että EKP tulee aktiivisesti markkinoille ja painaa kriisimaiden korot alas. Jotta tämä tehdään järkevästi, meidän on annettava myös kansallista itsemääräämisoikeutta EU:lle, näin uskon myös tapahtuvan. Ilmeisesti EKP on päättänyt, että Kreikka ei kuulu Euro-joukkoon ja se saa mennä. Siksi keskuspankki  on ollut uskomattoman passiivisena.

Pörssit vihaavat kaikkein eniten jotakin tuntematonta ei itse epävarmuutta. Mikäli markkinat saavat varmuuden, että viime kädessä keskuspankki (eli kaikki euroja omistavat maat) viime kädessä hoitaa velat, niin markkinat alkavat etsimään uusia kriisejä ja tämä dramaattinen valtiovelkakriisi unohtuu.

Katsotaan nyt mitä Saksa on päättänyt, sen mukaan Suomi ainakin menee kuin kiltti koira huonon isännän perässä. 

Osakemarkkinat ovat tarjoilleet sijoittajalle mahanpuruja lähes jatkuvalla syötöllä. Tosin jos onnellisuus on osakemarkkinoiden suunnasta kiinni, silloin meillä taitaa olla ongelma, joka vaatii toisenlaista hoitoa.

Tänään potilaana vastaanotollani on ilmavaivoista kärsivä USA:n osakemarkkinaa kuvastava S&P 500. Tarkempi tutkailu potilaan sisuskaluihin NHNL indeksin kautta paljastaa, että hyvin ei ole asiat menneet viime aikoina. Markkinan sisäinen rapautuminen on ollut voimakasta, vaikka itse indeksi ei olekaan laskenut mitenkään dramaattisesti. S&P on treffaillut maaliskuun notkon pohjia, mutta ei ole jaksanut vielä läpäistä niitä. NHNL indeksit ovat pysyneet epämiellyttävän alaviistossa kertoen karua kieltä indeksin komponenttien suhteellisesta osallistumisesta karkeloihin.

Teknistä analyysiä kohtaan tunnetaan laajalti vastenmielisyyttä. Tärkein syy lienee se, että monet akateemiset kansainväliset tutkimukset torjuvat ajatuksen TA:n antamasta ylituotosta. Tutkimuksiin tutustuminen on työlästä ja tutkimuksia on niin paljon, etten lähde löytämiäni otoksia edes luettelemaan. TA-menetelmien runsaus johtaa tutustujan infoähkyyn. Asiaan paneutuneiden ja netistä hienoja käyriä kopioivien johtopäätöksetkin ovat useimmiten ristiriitaisia: ”Lyhyet indikaattorit viittaavat mahdolliseen nousuun, mutta toisaalta…”

Pääsääntöisesti tuottojen erot eivät ole olleet merkittäviä, muutenhan joistakin menetelmistä olisi tullut hetkeksi yleinen hitti, ja markkinat olisivat ajan mittaan tappaneet tällaisen rahasammon. Joel Greenblattin kehittämä Magic Formula pyrki kestohitiksi: sen käyttö on helppoa ja tuotto oli tilaston mukaan pitkälläkin aikavälillä hyvä. Ei ihme, että Suomessakin Formulaan ihastuttiin ja joku alkoi jopa markkinoida siihen perustuvaa sijoitustapaa. Viime vuosina into on hiipunut: kuvitellut ylituotot jäivät jostain syystä saamatta.

vastaan tuleva juna.

Okunin laki kuvaa työttömyyden ja bruttokansantuotteen (bkt) suhdetta. Jo vuonna 1962 Arthur Okun osoitti, että työttömyyden ja kansantalouden kasvun välillä on vahva yhteys. Kolmen prosentin kasvu bkt:ssa merkitsee työttömyyden alenemista yhdellä prosentilla.

Ja mitä merkitsee toisin työttömyyden vaikutus BKT-kasvuun, hirvittää EU:n nykyiset työttömyysluvut.

Lisäksi meillä on tuoretta näyttöä Pohjois-Afrikasta miten nuorisotyöttömyys ajaa mellakoihin ja vallankumouksiin.

Hyvä grafiikka nuorisotyöttömyydestä löytyy Hesarista.

Samaan aikaan EU:n elimissä jatkuu tyhjän puhuminen, virallissivuilta ”Tavoitteena työllistävä elpyminen - 19/04/2012”

Asuntosijoittaminen taantumassa

Ajatuksia ja ideoita kasvamiseen sijoittajana (13/13)

Katso videohaastattelu:

(pahoittelen puutteellista videon valaistusta)

Koska Kreikan tilanne on lähiajat avainkysymys niin markkinoiden kuin reaalitalouden kannalta, niin valotan tilannetta hiukan laajemmin kuin televisiouutiset. Suurin osa uudesta parlamentista haluaa Kreikalle helpommat luottoehdot. Kovinta linjaa ajaa vaalien suurvoittaja, äärivasemmistolainen Syriza. Luotottajat tyrmäävät uudet ehdot yhtä tiukasti. Etenkin saksalaiset kiehuvat kiukusta.  

Hallitus ei näy syntyvän, joten uudet vaalit häämöttävät. Ne eivät muuta avainasiaa: vaikka Kreikka saisi kaikki velkansa anteeksi, olisi sen leikattava julkisia menojaan, koska veropohja ei niitä kata. Sitä Syriza ei tunnu hyväksyvän, vaan lupailee äänestäjille, että valtiontalouden leikkaukset eivät ole välttämättömiä, ja luotottajille pannaan luu kurkkuun. Syriza haluaa pitää Kreikan eurossa, mutta se väittää euromaiden luottoehtoja bluffiksi.

Ounastelin viikko sitten, että 6500 tukitason pettäminen Daxissa voisi johtaa reippaaseen pudotukseen. 6500 alle mentiin, muttei romauttaen, vaan syvään niiaten. Syvimmillään Dax koukkasi alle 6400:n, mutta kunnon rompusta olisi voinut puhua vasta jossain 6200 tienolla, silloin kasassa olisi ollut tuhannen pisteen ja 15 % pudotus, lähtötasohan oli 7200. Jotkut kotimaiset osakkeet tosin kouhaisivat viime viikolla aika rajusti alemmas kuin edellisellä viikolla, niiden kohdalla droppi oli tuhti. Yksittäisten osakkeiden ja indeksien suhteet ovat aina individuaaliset, vaikka valtaosa osakkeista liikkuu indeksien rytmissä.

Muuan anonyymi vierailija mainitsi Matiaksen katsausta kommentoidessaan, että olisin ennustanut kurssien olevan kesäkuun alussa 6100:n tasolla. Näin en ole sanonut. Alkuperäinen  oletukseni oli, että kesä vietetään markkinahaarukassa, jonka alareuna olisi 6500-6600 nurkilla ja yläreuna 7000 korvilla. Se oli puhdas markkinakokemuksesta kumpuava skenaario. Kesäkuun alusta en ole puhunut mitään.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +9%,  alusta (27-05-2010) +20.0%, 1 vuosi -3.6% 

Yleistä:

Näen ukkosentummien pilvien keikkuvan sijoitushorisontissa:

• Kreikassa on täysi kaaos.
• Espanjassa pankkikriisi kärjistyy
• Kiinan datat viittavat investointi (lue raaka-aine) -vetoisen talouskasvun päättymiseen ja vetovastuun siirtyvän kuluttajille. Tämä tietää huonoa raaka-aine-hinnoille ja länsimaisille investointitarvikkeiden valmsitajille.

Tällä taustalla ei ole ihme että euro viimeinkin tipahti selvästi alle 1.3 USD. Viimeisin EURUSD perhos-optiojärjestelmä sulkeutui tappiollisena. Nyt samaa strategiaa ei enää kannata jatkaa. Euron alamäki on ehkä vihdoin alkanut.

Valintani myydä dax call-optiota on ollut hyvä, ja tällä on jarrutettu salkun arvon alenemista  n. 1.5% edestä. Valitettavasti Euro STOXX 50 osinkofutuurit vuodelle 2015 ovat laskeneet vielä enemmän rokottaen salkun arvoa 2.5%. Ero vuoden 2012 osinkofutuurin ja vuoden 2015 futuurin välillä on nyt venähtänyt ammottavaski kuiluksi (2102: 116 ja 2015: 81). Olen tutkinut sieluni syövereitä ja päätynyt tulokseen että futuurien pito ei johdu tappion realisoinnin välttelystä. Uskon edelleen että osinkoja maksetaan vuonna 2015 vähintään 100 pisteen edestä. On toki mahdollista että käydään sitä ennen viime vuoden tapaan jopa alle 75 pisteessä. Silloin harkitsen lisäostoja.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen on herättänyt kritiikkiä kommenteillaan. Paitsi kotihoidon kutsuminen "ihanaksi velttoiluksi", myös omistusasumisen suosimisesta puhuminen on nostattanut monia vihaisia kannanottoja (kts. Vatt-johtaja Vartiainen arvostelee omistusasumisen lellimistä). Jälkimmäisessä asiassa hänen kommenteissaan on kuitenkin perää.

Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2011 on valmistunut. Tilinpäätöskertomus nostaa esille sen mahdollisen vaihtoehdon, että joudumme osittain vastaamaan tekemistämme (noin 3400€/kansalainen) takauksista.

   Valtiovarainministeriö: Tilinpäätöskertomuksen mukaan suurin osa valtiontakauksista eli 6 503 miljoonaa, euroa johtuu Suomen osuudesta EU:n vakautusjärjestelyissä. Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin hallintatoimiin osana EU:n ja euroalueen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) yhteisiä toimenpiteitä. Suurimmat riskit liittyvät Kreikalle myönnettyyn noin yhden miljardin euron kahdenväliseen lainaan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnan takauksiin, jotka arvioitujen korkojen kanssa voivat eduskunnan päätöksillä nousta 18,2 miljardiin euroon.   

Kalifornialainen Cisco Systems perustettiin 1984 liikeidealla kehittää ja myydä pakettiverkkoteknisiä (ethernet) tuotteita. 80-luvun lähiverkkojen rakentaminen yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa loi kasvupohjan ja kansainvälisti Ciscon. Yrityksen johdossa oleva John Chambers on yksi maailman arvostetuimmista yritysjohtajista, joka on luotsannut Ciscon kasvun ohella jatkuvaan uusiutumiseen ja kaiken tämän erittäin kannattavasti! Yhtiön käyttökate on tinkimättömästi 25% ja nettotulos 20% luokkaa vuodesta toiseen.

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Säästäminen, sijoittaminen ja lainat koskettavat meitä kaikkia tavalla tai toisella. Jokainen työssäkäyvä suomalainen sijoittaa automaattisesti, ainakin palkasta pidätetyn työeläkkeensä verran. Lisäksi vähintäänkin asuntolaina tulee useimmille tutuksi jossain elämänvaiheessa. Rahan lainaaminen onkin lähes kaikille tuttua puuhaa. Velan suuren suosion johdosta julkisuuteen onkin noussut joukko ihmisiä, joita on kohdannut ylivelkaantuminen ja osalla myös luottotietojen menetys. Jos asiaa tulkitsee vain uutisoinnin valossa, niin ylivelkaantuminen, pikavipit ja maksuhäiriöt näyttävätkin olevan todellista ”koko kansan huvia”.  Kansalaisten velkaantumisella on myös tiukka sidos talouteen, sillä kuluttajien nopeassa velkaantumisessa piilee kansantaloudellinen riski, joka näkyy taantumien syvyydessä ja kestossa.

Västra Nylands Aktiesparare fyllde 10 år i år och firade detta storslaget med ett verkligt högklassigt festseminarium i Ekenäs lördagen den 5.5.2012. Som föredragshållare hade föreningen förmånen att få höra chefsekonom Reijo Heiskanen, OP-Pohjola gruppen, författare och placerare Kim Lindström tillsammans med sin son Tom, europarlamentariker Calle Haglund, samt verkställande direktörerna för Konecranes Abp, Pekka Lundmark och Aktia Abp, Jussi Laitinen. Tillsammans målade de upp en mycket verklighetstrogen bild av situationen i Europa.

Reijo Heiskanen beskrev på ett enkelt sätt marknaden som på många sätt är orolig och där det inom en nära framtid finns många saker som gör att placerarna kan få skrämselhicka. Framförallt handlade det om regleringen på finansmarknaden samt PIIGS ländernas situation. Heiskanen såg den närmaste framtiden som mycket grådaskig med inga direkta ljuspunkter på kommande, men heller ingen krasch. Mycket talande är Heiskanens bedömning att marknadsräntorna sannolikt kommer att hållas på den här nivån eller lägre ännu i två år. Då räntan återspeglar tillväxten är detta ett sådant budskap som knappast någon jublar över.

Suuret laivat kääntyvät hitaasti. USA:n osakeindeksit ovat maaliskuun alusta lähtien piirrelleet viivastolle huipunmuodostuksen merkistöjä. Tarkoittaako tämä vääjäämätöntä ja välitöntä markkinan romahdusta? Tuskinpa vain. Kyllä tässä tanssissa saatetaan ihan hyvin yrittää vielä ponnistusta kohti aikaisempia huippuja, mutta hyvin todennäköistä on, että tämä jää vain yrityksen asteelle.

Vanha tuttu ystävämme NHNL indeksi kuiskii hiljaisia viestejään indeksien lepäillessä alemmalla kanavaviivallaan (ei näy kuvassa).  Kaikkein kovimmin viestiään huutavat Nasdaq Compositen NHNL indeksit. Lyhyen aikavälin reippaasti ylimyyty tilanne 20 päivän NHNL indeksissä tuo suurella todennäköisyydellä pompun peleihin.  Liike saattaa hyvinkin silmäillä yläpuolella killuvaa 20 päivän keskiarvoa. Pomppu jäänee tilapäiseksi sillä 65 päivän NHNL on painunut tasolle, josta useimmiten seuraa keskipitkää kärsimystä. Voisin hyvin kuvitella harhaisissa ajatuksissani, että indeksit kääntyisivät nousuyrityksen jälkeen uuteen laskuun.

    Intrum Justitian Eurooppalaisen maksutapatutkimuksen mukaan yritysten luottotappiot ovat Suomessa Euroopan alhaisimmat. Yritykset lisäävät tyypillisesti luottotappioriskin perimiinsä hintoihin. Suomen pieni luottotappioriski (1,6%) näkyy suoraan kansantalouden toiminnan järjestelmällisyytenä ja kilpailukykynä. 

Taloustilanne näyttää hyvin erilaiselta eri Euroopan maissa. Euroopan markkinat näyttävät jakautuneen kahtia: Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Saksa pärjäävät talouskriisistä huolimatta kohtuullisen hyvin, kun taas Etelä- ja Itä-Euroopassa yritykset kärsivät pahoista taloudellisista ongelmista.

Ulkomaisia pääomasijoittajia palvelevan International VC Zonen mukaan suomalaiset hi-tech-yritykset keräsivät vuonna 2011 yli 127 miljoonaa euroa riskipääomaa, mikä on 39 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaisten sijoittajien osuus kasvoi huomattavasti.

Pörssitutkijat tai ainakin palstoille johtopäätöksiään kirjoittavat ihmiset käyttävät yleensä aivan liian pieniä otoskokoja eli aineistoja. Kukapa sitä viitsisi tutkia tilastotiedettä hyväksikäyttäen vaikka tuki- vastustasoja, anomalioita tai edes pörssivoittojaan. Johtopäätöksistä saattaisi tulla turhan usein turhan sattumaperustainen. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että lääketiede käyttää tilastotiedettä hyväkseen kun testataan lääkkeiden vaikutuksia se vaikuttaa ihmisten terveyteen. Systeemien testauksien laatu vaikuttaa taas varallisuuden siirtoon, mikä ei aina ole ehdottoman huono asia.

Kuitenkin lähdetään hieman yksinkertaistetusta esimerkistä. Kuvitellaan, että pörssiliike olisi täysin satunnaista ja edellisestä liikkeestä riippumatonta. Tällä liikkeellä olisi vain kuusi mahdollista arvoa (ne arvot voisivat vastata vaikka arvoja -3%-2%-1%-0%+1%+2%+3% ja nämä arvot valittaisiin arpakuutiolla. Arpakuutiota heitettäisiin 1000 kertaa. Kaikkia näitä arvoja pitäisi tulla yhtä paljon ja määrä oli 6/1000. 

Markkinat ovat todella huolestuneita ainakin talouden elpymisestä, Kreikan vaaleista, Ranskan vaaleista ja Venäjän mellakoista. Futuurimarkkinat aukesivat todella hurjaan laskuun heti aamulla. 2.5 DAXin futuuri päätti hintaan 6753 ja tänään se aukaisi peräti 6404. Kriisimaiden velkapapereiden hinnat ovat olleet viime aikoina ohjaava tekijä:

Kuvasta näemme, että ennen markkinoiden velanmaksuepäilyjä Saksan ja Italian korkotaso oli samalla tasolla. Korkoero alkoi kasvamaan vuoden 2010 loppupuolella ja saavutti huippunsa vuoden 2011 loppupuolella. Ero supistui aina tuonne maaliskuulle 2012 asti ja alkoi sitten kasvamaan. Nyt ero on jieman supistunut, mutta tämä ei vielä näey pörssien luottamuksena. Tämän hetkinen rytinä ei kuitenkaan näy koroissa joten luulen, että nyt on hyvä osto paikka. Tosin Kreikka heiluttaa pienillä voimillaan suurta markkinaa. Sen puheet ovat kuin Saddamin uhoaminen oli USAn sotavoimille. Kauhea pelko ja meteli mutta ei mitään konkretiaa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mielestä Suomesta on tehtävä työelämän kehittämisen johtava maa maailmassa.

"Maan hallitus on asettanut työelämän kehittämisstrategiassaan tavoitteeksi johtajuuden Euroopan tasolla, mutta miksi tyytyä siihen. Ykkössija maailmassa on kunnianhimoinen, mutta se on mahdollista saavuttaa, kunhan vain kääritään hihat ja ryhdytään hommiin", Maija Pihlajamäki linjasi liiton luottamusmiesseminaarissa Helsingin messukeskuksessa.

     Handelsbankenin ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna yhden prosentin. Kasvuennuste ei ole muuttunut edellisestä joulukuun 2011 ennusteesta. Ensi vuonna kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2,5 (2,4) prosenttia ja vuonna 2014 2,8 prosenttia.

   Suomi pärjää hyvin muuhun euroalueeseen nähden vuosina 2012-2014, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius arvioi. Odotamme ulkoisen kysynnän elpyvän maltillisesti viennin suotuisan suuntautumisen ansiosta, samalla kun vakaat työmarkkinat ja matalat korot tukevat kotimaista kysyntää.

Aikomukseni oli pitää muutaman viikon tauko markkinakatsauksissa, mutta viikon lopussa tullut kova pudotus sai minut toisiin aatoksiin. Alkuviikko sujui odotusten mukaan eli indeksit lähtivät vahvasti ylös, mutta viiden prosentin nousun jälkeen ne lähtivät takaisin alas. Siinä ei ole mitään kummempaa, nousuihin kuuluvat lyhyet korjaukset juuri tuollaisissa kohtaa, mutta nyt indeksit sukelsivat takaisin lähtötasoonsa, samoin monet yksittäiset osakkeet, siis tasolle josta ne viikko tai liki kuukausikin sitten aloittivat nousun. Dax palasi 6500 tuntumaan.

Kesän lähestyessä oli sinänsä odotettavaa, että suurempia nousuja ei nähdä, ja kesällä usein indeksit sahaavat kapeahkossa markkinahaarukassa. Olisi kuitenkin tuntunut luontevalta, että indeksit testaavat välihuippunsa, Dax siis noin 7000 rajan, ja vasta sen jälkeen hakeutuvat markkinahaarukkaan, jos sen ovat tehdäkseen. Dow Jones piikissään kävikin, eivätkä SP ja Nasdaq kaukana olleet ennen pudotusta.

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Tässä dokumentissa Eurexchangesta

kohdassa kolme sanotaan, että ” Underlying index Dow Jones EURO STOXX 50®Index Dividend (Dow Jones EURO STOXX 50® DVP).
Tässä dokussa dokussa stoxxin sivuilta on kerrottu kuinka lasketaan indeksi. Kappaleessa 3.1 on kerrottu miten lasketaan osingon määrä ja kappaleessa 3.2 on kerrottu miten siitä johdetaan (DVP=DA/D), missä DA osinko ja D on hintaindeksi.

Korkea osinkotuotto tarkoittaa, että markkinat eivät luota yrityksen tulevaisuuteen. Jos luottaisi niin hinnat olisi korkeammat. Tuossa liitteenä olevassa kuvassa laitoin osinkofutuurien vuosien 2012-2017 arvot. Huomataan, että tuo ero alkoi kasvamaan vuoden 2010 puolesta välistä. Jos katsotaan parhaita osingon maksajia niin http://www.stoxx.com/indices/index_information.html?symbol=SD3E niin siellä on selkeä yliedustus vakuutus- ja pankkiyrityksillä. Niiden loistavaan tulevaisuuteen ei luoteta. Huomataan, myös, että ei indeksi mene DAXin kanssa samaan tahtiin, dax nousi koko vuoden 2010, mutta osinko-odotukset aina välillä rojahtivat.

Vieraileva kirjoittaja: Mirko Hurmerinta

Istut pikaveneessä, jota tuntematon kapteeni ohjaa kauko-ohjaimen välityksellä – tietysti kohtuullista korvausta vastaan – rannalta käsin. Kapteeni on toki varoittanut mahdollisista karikoista sekä siitä, ettei historia ole tae veneen pinnalla pysymisestä. Pitkällä tähtäimellä vauhdin hurma ja idyllinen järvimaisema kuitenkin kompensoivat veneonnettomuuden riskiä.

Kuulostaako arveluttavalta? Niin minustakin. Silti hyvin suuri joukko suomalaisia piensijoittajia uskoo varansa rahastoyhtiöiden salkunhoitajien käsiin sen enempää heidän taustojaan tai sijoitusperiaatteitaan tuntematta. Uskallankin väittää, että suurimmalla osalla rahastosijoittajista ei ole hajuakaan kuka heidän varojansa hallinnoi.

Tämä on huolestuttavaa, sillä salkunhoitajan osaaminen (tuurilla höystettynä) on se, joka loppupelissä ratkaisee sijoituksen tulevan tuoton - ei TER-luvut eivätkä rahastovertailujen kouluarvosanat.

Äkkiä luulisi, että kun jokin työntekijä maksaa eläkerahoja, niin niillä maksetaan sitten tulevaisuudessa eläkkeitä. Näin on yleensä, mutta systeemistä varastetaan rahaa vähintään yhtä paljon kuin politiikassa toimii epärehellisiä ihmisiä. Systeemi on tehty mutkikkaan vuotavaksi, tarkoituksella, näiden poliitikkojen avulla. Hieman terminologiaa jotta homman sekavuus tulee paremmin ilmi.

Eläkerahastolla tarkoitetaan yleensä eläkelaitoksen vastuuvelkaa, ei varallisuutta. Tämän vuoksi rahojen riittävyydelle sen tuotto on olennainen asia (kts. Piksusta http://www.piksu.net/artikkeli/el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4-el%C3%A4k... ).
Jos rahat eivät riitä, niin systeemiin maksetaan lisää rahaa. Eikö tämä ole hieman erikoista ainakin kapitalistisessa järjestelmässä? Voimme vielä erotella vastuuvelan ja eläkevastuun. Yleensä yrityksillä on kirjapidossa varallisuutta vastaavaa puolella. Näin ei kuitenkaan ole työeläkeyhtiössä, vaan siellä on kaikki toisin. Siellä on laitettu rahat velkoihin termin osittamaton lisävakuutusvastuu alle ja omaa velkaa käytetään jännästi. Jos sijoitukset hävittävät rahaa niin ne purkavat tätä ’osittamatonta lisävakuutusvastuuta’ eli omaa velkaansa ja jos sijoitukset menevät hienosti tätä puskuria kasvatetaan. Tälle ’osittamatomalle lisävakuutusvastuulle’ ei vaadita sijoitustuottoa.

IMF ennustaa huhtikuun katsauksessaan maailmantaloudelle hieman piristyvää, noin 4% luokkaa olevaa kasvua.

Kehittyvät taloudet kasvavat IMF:n mukaan tänä vuonna noin 6% nopeudella kun kehittyneiden maiden kasvu jää 1,5...2% luokkaan. Poikkeuksen muodostaa Euroalue, jonka talouskasvu mataa Espanjan ja Italian vuoksi lähellä nollaa tai jopa miinusmerkkisenä. Euroalueen reaalitalous näyttäisi vahvistuvan vasta ensi vuonna.

Talouskasvu vuonna 2012 (Lähde: IMF World Economic Outlook)

Olen seurannut viime aikoina EUROSTOXX 50 osinkofutuurien hintoja ja ihmetellyt mikä logiikka niitä ohjaa. Kyseiset futuurit seuraavat EUROSTOXX50 yhtiöiden indeksoitua osinkosummaa. Kummallinen piirre minusta on että pidemmät futuurit ovat jatkuvasti halvempia kuin lyhemmät:

Jos kuluvalle vuodelle odotetaan indeksoitua tasoa 117 on siis markkinaodotus vuosille 2015 eteenpäin neljännestä pienempi osinkosumma? Onko tässä järkeä vai markkinaanomalia? Minusta tässä on jonkinlainen anomalia jos yrityksille toisaalta ennustetaan hitaasti nousevia tuloksia , mutta osinkojen odotetaan laskevan.