Artikkelit aikajärjestyksessä

Markkinakatsaus: Taite tuli ajallaan, nousu jatkuu

Markkinat kiskovat joskus maton analyytikon alta, mutta silti – väitän - ne koostuvat enemmän säännönmukaisuuksista kuin yllätyksistä. Nämä pörssi- ja valuuttatrendit olivat jo sitä tavanomaista lajia, ja aika hyvin arvioni mielestäni kutinsa pitivät. Sanoin viikko sitten, että jenkkimarkkinan keskipitkä pohja on ennen vappua kurkattu, ja mahdollisesti sitä oli jo tuossa kohtaa. Suurin epävarmuustekijä oli Ranskan vaali, mutta Macron voitti ja valkeus tuli – eli seurasi helpotusralli kuten odotin.

Ja niinpä saimme myös keskipitkän trendin saman tien taitettua reippaaseen nousuun. Jenkki-indeksit tekivät tai ainakin raapaisivat ennätyksiään viikon riehassa. SP 500 kulki samaa tahtia muiden kanssa tavalliseen tapaan.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa3)

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

4. RAHOITUS ON KULMAKIVI

Tarkoituksenmukainen rahoitus on asuntosijoittamisen kulmakivi. Jos tarkoituksena on määrätietoisesti kasvattaa asuntosalkun kokoa, on rahoitus säädettävä kokonaisuus huomioiden oikein.

Jos strategiaasi kuuluu esimerkiksi ostaa yksiö hintahaarukkaan 100 000–130 000 euroa, hae lainalupaus pankista etukäteen 130 000 eurolle. Valmis lainalupaus antaa kilpailuedun niihin asunnon ostajiin nähden, joilla lainalupausta ei vielä ole.

Tuoton kannalta on tärkeää neuvotella mahdollisimman hyvä diili pankin kanssa. On myös tärkeää löytää asuntosijoittamisen perusidean ymmärtävä neuvottelukumppani; rahoituspäällikkö tai pankinjohtaja.

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Lisää hanaa – Suomi 100 v

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

OP Pohjolan Reijo Karhinen sen sanoi: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Pankaa päivämäärä, 27.4.2017, mieleen.

Maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Karhinen on koko ajan ollut aikaansa edellä, mutta nyt kyynisimmätkin talousviisaat joutuvat tunnustamaan, että Suomen talous kasvaa. Varoituksen sormi on tietenkin pystyssä; hentoa on, ja haurasta. Ettei vaan kävisi huonosti! Tuhkanripottelijan silmissä kiiltävät asunto-, pörssi- ynnä muut kuplat, joilla spekuloimista media on aina rakastanut.

Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kootut selitykset

Tokmannin kesämallistoa?

Aika ajoin yritysjohdon pitää antaa koottuja selityksiä siitä, miksi tulos oli sellainen kuin oli. Tässä puuhassa korostuu liikesalaisuuksien merkitys sekä selittelyn tarve ja omat virheet unohtuvat tai ne ainakin halutaan lakaista maton alle.

Tokmannin tulos ei ollut hyvä ja mikä olennaisempaa, se oli odotuksia huonompi. Lisää spekulaatiota tuo tj:n vaihtuminen.

Kuitenkin tulosjulkistuksen selitys lämpimästä talvesta naurattaisi, jos tässä vain tarkenisi nauraa. Kevään juhlaa odotellessa ainakaan minä en muista, että talvi olisi ollut Etelä-Suomessa sen lämpimämpi kuin mitä ne nyt yleensä ovat viime aikoina olleet. Linkin ylin kartta osoittaa, että terminen talvi alkoi Oulu - Kajaani - Kuhmo -linjan eteläpuolella aiemmin kuin 30 viimevuoden keskiarvon mukaan.

Käyttäjän Lainanvälittäjä.fi kuva

Suomen kalleimmat lainat ja lainojen kilpailuttaminen

Vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä moni varmasti luuli, että pääsemme eroon mahdottoman kalliista lainoista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Lakiuudistuksessa määriteltiin pienlainoille todellisen vuosikoron korkokatoksi, viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä (1.1.–30.6.2017 viitekorko on 0,0 %) eli korkokatto on tällä hetkellä 50%. Laki koskee kuitenkin vain alle 2000€ lainoja.

Nyt monet rahoitusyhtiöt kiertävät lakia tarjoamalla vähintään 2000€ luottotilin tai luottolimiitin. Näiltäkin luottotileiltä on kuitenkin nostettavissa pienempiä summia ja todella usein korot ylittävät pienlainoille asetetun korkokaton.

Sitten itse asiaan – Onko nämä Suomen kalleimmat lainat?

Vivus

Lainasumma: 2010€

Laina-aika: 1kk

Todellinen vuosikorko: 446,2%


Extraluotto

Lainasumma: 800€

Laina-aika: 12kk

Todellinen vuosikorko: 238,71%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on tehnyt hyvä työn, alamme odottaa vaaleja ja uutta kabinettia

Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

  • Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
  • Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
  • Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
  • Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
  • Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
  • EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Koruton kertomus

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yleisesti analyysin tekemisestä

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on suuri työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksyt kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Benjamin Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointiala pitää maailmantalouden riskejä pieninä

Mikä indikaattori kuvaa parhaiten investointialan arviota maailmantalouden riskeistä? Eräs parhaimmista on korkospreadi. Korkospreadi mittaa korkeatuottoisten yrityslainojen ylituottoa suhteessa valtionlainoihin. Yrityslainoihin sijoittava vaatii parempaa, konkurssiriskin tasoista korkopreemiota (= korkospreadia) silloin, kun riskit taantumasta ja konkurssiaallosta ovat suuret. Silloin myös pörssikurssit laskevat.

Oheisessa kuvassa on DJIA pörissi-indeksi (punainen, asteikko vasemmalla) sekä korkospreadi (sininen, asteikko oikealla). Kuvasta nähdään, että korkospreadi on tällä hetkellä historiallisen pieni. Korkomarkkinat arvioivat että yritysten konkurssiriski on tyypillisen yrityslainan juoksuaikana (5 vuotta) noin 1,5%/vuosi tuntumassa. Tämä on erittäin pieni riski ja investointiala pitääkin USA:n kansantalouden ja maailmantalouden riskejä erittäin pieninä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkotaso pysyy maltillisena

Nordean markkinakatsaus keskittyy korkotasoon. Maailmantalouden kehitys on vahvistunut viime syksystä lähtien. Marraskuiset Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Trumpin valinta nostivat talouden kasvuodotuksia. Tämä oli merkki inflaation kiihtymisestä ja korkotaso kääntyi nopeaan nousuun, joka on kuitenkin pysähtynyt ja korkotaso on jopa laskenut. Missä syy?

Trumpin elvytystoimet eivät ole konkretisoituneet. Veronalennukset ja infrastruktuuri-investoinnit ovat edelleen toteutumatta. Tämä painaa USA:n talousodotuksia ja inflaatio-odotuksia alaspäin ja korot seuraavat perässä.

Euroalueen poliittisen tilanteen epävarmuus ennen Ranskan vaaleja pitää yllä epävarmuutta ja rahat hakeutuvat turvasatamiin, korkoinstrumentteihin. Tämäkin pitää osaltaan korkoinstrumenttien hintoja edullisina.

Korkotaso pysyy Nordea / Juha Kettinen, sijoitustrategi mukaan jatkossakin maltillisena.

Markkinakatsaus: Vappuun mennessä USA:n kp-pohja kurkattu

Loivasti nousevan jenkkiviikon jälkeen kysymys kuuluu, oliko kp-pohja jo siinä vai vieläkö kerran kiskaistaan alas. Vappuun mennessä pohja on mielestäni kurkattu, ellei ollut jo. Indikaattorit alkavat olla ylimyydyn sektorilla ja osa jo matkalla sieltä pois, joten taitteen huulilla ollaan ilman ihmettä. Mutta yksi kiskaisu alas vielä mahtuisi – mahdollisesti se reippain, perinteen mukaan.

Myös VIX siihen viittaa. Arvion pari viikkoa sitten sen ottavan vielä yhden kiskaisun ylös, jonka se teki. Viikko sitten arvioin taitteen olevan käsissä ja volatiliteetin laskevan, ja näinkin tapahtui. Nyt on sitten vielä kohtuullisen todennäköistä, että yksi ryntäys ylös on edessä. Sen perusteella pörssitkin vielä niiaavat kunnolla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteisöveron pieni alennus tekisi Suomesta yritysten paratiisin

EVA kiinnittää viimeisimmässä analyysissään huomiota siihen, että yhteisöveroa alentamalla Suomi voisi nykytilanteessa saavuttaa merkittävää etua. Maamme asettuisi verotuksen osalta houkuttelevimpien maiden joukkoon.

Viereisessä sektorikuvassa on kuvattu yhteisöveron tuottoa (4,8Mrd) ja EVA:n ehdottamaa alennusta (0,44 Mrd€) yhteisöveroon. Kuvasta on helppo havaita, että tarvittava alennus on mitättömän pieni jos sitä verrataan kokonaisverojemme huisin suureen kertymään 95 Mrd€. Hyödyt alennuksesta olisivat merkittävät. On aina hyvä olla paras jossakin asiassa ja Suomen olisi helppoa olla hyvä paikka yrityksille. Tarvittava uhraus olisi pieni. 

Alla olevassa kuvassa on yhteisöveroaste eri EU maissa. EVA:n ehdottama alennus 20% -> 18% tekisi meistä verotusmielessä EU alueen houkuttelevimman hyvin kehittyneen maan.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Lisäsin uuden Screening-välilehden. Välilehdellä voi helposti lajitella tietoja nousevaan tai laskevaan järjestykseen minkä sarakkeen perusteella tahansa. Lisäksi voi asettaa suodatuksia (Number Filters), esimerkiksi periaatteella suurempi kuin, pienempi kuin, välillä, yli keskiarvon, TOP 10 jne.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF lupaa kiihtyvää maailmantalouden ja kaupan kasvua

Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat IMF:n talouskatsauksen mukaan kiihtyvällä vauhdilla ja kuluttajat ja teollisuus ovat yhä luottavaisempia tulevaan.

Talouskasvu kiihtyy tänä vuonna 3,5% vauhtiin ja kiihtyminen jatkuu ensi vuonna. Talouskasvua hillitsevät ennen kaikkea epätasainen tulonjako ja kehittyvien maiden (USA) mahdolliset protektiiviset toimet.

Noin 75% talouskasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa joiden osuus maailman hyvinvoinnista kasvaa. IMF arvioi trendin jatkuvan edelleen. Tilaa kasvulle on runsaasti.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kilpailuedun lähteitä

Yrityksen kilpailuedulla eli vallihaudalla voi olla yksi tai useampi lähde. Seuraavat asiat voivat muodostaa vallihaudan:

 

1. Tarjontapuolen suuruuden ekonomia

2. Kysyntäpuolen suuruuden ekonomia

3. Brändi

4. Sääntely

5. Immateriaalioikeudet

6. Yrityskulttuuri

     

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Laskulta suojaavat, protektiiviset sektorit menestyvät

    Sektorisijoittaja hakee aliarvostettuja tai nousussa olevia liike-elämän osa-alueita ja pyrkii keräämään tuottoa sektoreiden välisten arvostustasojen muutoksista.

    Liike-elämän osa-alueisiin liittyvät sijoitusmuodin trendit ovat pitkiä ja se helpottaa sektorisijoittajan elämää. Mukaan trendeihin ehtii helposti. Haaste on ennen kaikkea oikeiden trendien löytäminen.

    Oikealla olevassa kuvassa on muutamien sektoreiden kurssikehitys 5v ja 3kk ajalta. Kuljetus, terveydenhuolto ja kuluttajatuotteet ovat olleet viimeisen viiden vuoden menestyjiä. Tuotto on viidessä vuodessa ollut yli sata prosenttia. Energia, materiaalit ja yhdyskunnan peruspalvelut ovat sen sijaan tuottaneet paljon heikommin.

    Viimeinen kolme kuukautta anta viitteitä siitä mihin kannattaisi nyt sijoittaa. Terveydenhuolto on kestomenestyjä. Sen rinnalle ovat kirineet teknologia, raaka-aineet, yhdyskunnan peruspalvelut ja päivittäistavarat. Nämä ovat teknologiaa lukuun ottamatta laskulta suojaavia niin sanottuja protektiivisia osa-alueita.

     

    Näppärä ja hinnaltaan siedettävä keino valuuttakauppaan

    Tuskailin pari viikkoa sitten jenkkiosakkeiden ostamisen esteeksi dollaria, joka oli vahvistunut reippaasti maaliskuun lopusta asti. Valuuttojen – ja varsinkaan euron ja dollarin - keskipitkät trendit eivät kestä tavallisesti kuin kolmesta korkeintaan kahdeksaan viikkoon. Viimeksi mainittu kesto on jo harvinaisuus, mediaani on jossain neljän viikon nurkilla kokemukseni mukaan.

    Koska takana on jo kolme viikkoa dollarin nousua, käänteen ei pitäisi olla enää kaukana – semmingin kun pitkät indikaattorit viittaavat euron olevan pitkässä nousevassa trendissä. Silloin pudotukset eivät ilman ihmettä veny mediaanin yli, mieluummin alle.

    Markkinakatsaus: keskipitkä trendi taittumassa – mutta miten?

    Odottelin jo pari viikkoa sitten Dow Jonesin kiskaisevan 20 000 pisteen nurkkaan, mutta ei se vieläkään ole sinne päässyt, vaikka keskipitkä trendi oh yhä alas. Russell 2000 on jo liki viisi pistettä parin viikon takaista lukemaansa alempana. Odotin viime viikon alkuun nopeaa kiskaisua alas lyhyen trendin päätteeksi, ja sellaisen jossain mitassa saimmekin – ja lähdin tuolloin jo itse liikkeelle eli osakekaupoille, koska kp-trendi tekee tulkintani mukaan loppuaan.

    Nousu jäi kuitenkin pariin päivään, ja pörssit kiskaisivat taas alas. Tämä on sinänsä hyvin tyypillistä trendien lopuille: heilunta on kiivasta. Pudotuksissa se syvenee loppua kohti päättyen usein myyntipaniikkiin. Edellisen laskevan kp-trendin kohdalla vuodenvaihteessa näin ei käynyt, mikä on varsin epätavallista.

    Käyttäjän Miika Härkönen kuva

    Verohallinnon ohje Bitcoinin verotuksesta

    Verohallinto uusine mainoskasvoineen on keskittynyt viime aikoina tekemään pilaa henkilöistä, jotka eivät tunne oloaan varmaksi sähköisessä maailmassa. Markkinoinnissa on toki myös muistettu viitata muoviämpäreihin. Pidän tätä uutta ilmettä koomisena, ehkäpä hitusen viihdyttävänäkin, mutta tosiasiat on syytä muistaa. Monessa verotusta koskevassa kysymyksessä Verohallinto on Aina Inkeri Ankeinen ja muoviämpäriä tulisi lähinnä käyttää säilytysastiana Ankeisen kannanotoille.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Rahastosijoittajat kotiuttavat rahaa osakkeista korkoinstrumentteihin

    Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin finanssialan rahastoraportin mukaan maaliskuun aikana nettomääräisesti 309 miljoonaa euroa uutta pääomaa.

    Osakerahastoista pääomia kuitenkin nostettiin pois yli 500 miljoonaa euroa. Rahoja siirrettiin ennen kaikkea korkorahastoihin. Sekä lyhyen koron rahastot että pitkän koron rahastot saivat satoja miljoonia uutta pääomaa. 

    ”Yhdysvalloissa osakeindeksit ovat rikkoneet kerta toisensa jälkeen ennätyksiä ja vuosituotot ovat olleet yli 20 prosenttia. Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista on kuitenkin lunastettu alkuvuonna kaikkien eniten varoja. Näyttää siltä, että sijoittajat ovat osin kotiuttaneet voittojaan”, summaa Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Kansa varasti nälkäänsä 1800 luvun pulavuosina

    Suomen suuret nälkävuodet 1866–1868, joita usein kutsutaan Länsi-Euroopan viimeiseksi suureksi nälänhädäksi, surmasivat lähes kymmenen prosenttia Suomen väestöstä. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että omaisuusrikokset lähes viisinkertaistuivat aiemmasta tasostaan, mutta henkirikoksista ja pahoinpitelyistä annettiin vähemmän tuomioita kuin ennen nälkävuosia. Ruumiinrangaistusten eli käytännössä raipparangaistusten käyttö nelinkertaistui, vaikka ne oli jo aiemmin sovittu lopetettavaksi kokonaan.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    USA:n koronnostot ovat AINA johtaneet taantumaan

    USA:n työttömyysaste on parantunut kohta kymmenen vuotta peräjälkeen. Lähes kymmenen prosentin lukemasta on tultu viiden prosentin alapuolelle ja nyt USA:n keskuspankki hillitsee kuumenevaa taloutta koronnostoin.

    Koronnostot johtavat lopulta siihen, että talouskasvu normalisoituu ja työllisyys alkaa hieman heiketä. Viimeisen 70 vuoden aikana tämä sama tilanne on koettu kymmenen kertaa ja AINA on päädytty taantumaan (harmaat palkit kuvassa).

    Taantuma pudottaa pörssikursseja jonkin verran (kuvan sininen käyrä) ja pudotuksen syvyys riippuu tilanteesta. Joskus kurssit putoavat vain 10...30% (kuten 1950 ja 1960 luvuilla yleensä), mutta suurempiakin pudotuksia on ollut kuten olemme päässeet 2000 luvulla kokemaan.

    Markkinakatsaus: Jos yhden vielä saada vois

    Hiukan ristiriitaisin tuntein seurasin viikon takaisen ennusteeni kehitystä. Joissakin pörsseissä ropsaus toteutui juuri siinä mitassa kuin ynnäilin. Hyvin laaja jenkki-indeksi Russell 2000 nykäisi kolmen prosentin kuopan, samaa tasoa Tokion Nikkei. Useimmissa pörsseissä suunta oli alas, ja torstain niiaus oli hyvä ostopaikka, jos sellaisen kanssa oli kiire.

    Keskimäärin kuoppa oli parin prosentin tasoa. Surkuhupaisaa kyllä juuri esiin nostamassani Dow Jonesissa pudotus jäi tuskin havaittavaksi. Tämä kuvaa markkina-analyysien ja kaiken sijoittamisen vaikeutta. Vaikka perusanalyysi olisi osapuilleen oikea, sisältyy lopputulokseen aina yllätysmomentteja. Jos vaikka aikoo ostaa tai myydä jotain osaketta ja olettaa sen liikkuvan indeksien mukana – ja tekninen analyysikin puoltaa arviota -, saattaa silti käydä toisin.

    Sama pätee yksittäisiin indekseihinkin, joskin yleensä niiden kohdalla yllätykset ovat paljon pienempiä. Trendisijoittajallekin hajautus on sen vuoksi tärkeää, jos se vain on salkun koon puolesta mahdollista. Kustannukset eivät saa karata, toisaalta hajautus on ainoa tapa ehkäistä markkinainstrumenttien sisältämät yllätysmomentit.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Asianajaja valitsee korvauksen ja oikeudenmukaisuuden välillä

    Asianajaliiton Advokaatti lehti pohtii sitä saako asianajaja ajaa asiakkaansa etua, jos asiakas antaa väärää käsitystä oikeudelle.

    Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Advokaatti lehti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko asianajaja jättää kertomatta totuutta oikeudelle esimerkiksi silloin kun päämies on myöntänyt asianajajalle tehneensä rikoksen. Haastateltavien mielestä ei.

    Advokaatti lehti ei kuitenkaan tuonut esille että oikeudelle valehteleminen olisi asianajajan osalta lain vastaista ja rangaistavaa (osasyyllisyys rikoksen peittelyyn). Kyse oli advokaatti lehden antaman käsityksen perusteella asianajajan itse tekeämästä moraalisesta valinnasta.

    Käyttäjän Marko Kaarto kuva

    10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa2)

    Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

    2. RAHOITUSPUSKURI ELI JOUSTOVARA

      
     

    Kun taloutesi on ylijäämäinen, on seuraava siirtosi kasvattaa kassaasi ja saada joustovaraa, eli rahoituspuskuria. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti ylimääräistä rahaa pankkitililläsi. Mietihän nyt! Jokaisen suomalaisen painajainen: tallentava digiboksi ja televisio hajoaisivat yhtä aikaa kesken jääkiekon MM-kisojen saaden aikaan yhtäkkisen menoerän talouteesi. Mikäli sinulla ei ole joustovaraa, joudut pohtimaan, kuinka rahoittaa tämä vempeleiden korjaaminen taikka uusien hankinta. Kun sinulla on joustovaraa taloudessasi, säästyt turhalta tuskailulta ja nukut yösi levollisemmin. Ja kun sinun ei tarvitse kuluttaa energiaa toissijaisiin asioihin, voit keskittyä täysillä itsellesi tärkeimpiin asioihin.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

    Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

    Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

    Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

    Käyttäjän sergio kuva

    Osakeseurantatyökalun päivitys

    http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

    -kaikki 2016 tulokset toteutuneita

    -ranking-kaavoja hienosäädetty

    -kaikki keskiarvot 5-7 vuodelta

    -pyrin laittamaan aloitussivulle aina sellaisia yhtiöitä, jotka ovat korkealla ostolistallani

    -uusi optio Kone 2015 lisätty

     

     

    Käyttäjän J.Vahe kuva

    Albert Einstein ja Eino Jutikkala

    Kevyellä googlaamisella netistä löytyy aivan suomeksikin suuri joukko ”siteerauksia”, joissa väitetään Einsteinin todenneen korkoa korolle – vaikutuksen ”maailmankaikkeuden suurimmaksi voimaksi /  ihmisen suurimmaksi keksinnöksi / maailman 8. ihmeeksi”.

    Olen hämmästynyt, ettei wikipedia ole varmasti ilmoittanut sitaatteja ”bull shit” – osastoon vaan ainoastaan epävarmoiksi. Jos nyt leikisti kuvitellaan Einsteinin noin sanoneen, kyseessä on ollut ironia. Ei suhteellisuusteorian kehittäjä ole taatusti kutsunut vakavissaan prosenttilaskua ihmisen suurimmaksi keksinnöksi tai maailman 8. ihmeeksi. Kaiken huipuksi Einsteinilla ei ollut mitään tekemistä talouden kanssa toisin kuin kollega Newtonilla.

    ____________________________________________________________________

    Sijoittaja Seppo Saario on kertonut miten ”opettaja” Eino Jutikkala säästi pienestä palkasta yli 20 miljoonan euron omaisuuden osakesijoittamalla. Akateemikko Jutikkalan kutsuminen opettajaksi ei ole täsmällistä eikä korrektia.

    Paljon enemmän hämmästyin, kun saman alan mies HY:n prof. Markku Kuisma toisti samaa satua.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Metsämaa on halvinta etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa

    Metsämaan mediaanihinta ei ole kaikkialla metsänkasvun mukaista. Metsämaan hinta on, jos metsänkasvun ottaa huomioon, esimerkiksi Kymenlaaksossa lähes parikymmentä prosenttia halvempaa kuin esimerkiksi Satakunnassa. Halvimmat metsänkasvuun suhteutetut hinnat näyttäisivät maanmittauslaistoksen kauppahintatilaston mukaan löytyvän Etelä-Pohjanmaalta ja itä-Suomen eteläosista.

    Sivut

    Tilaa syöte RSS - blogit