Artikkelit aikajärjestyksessä

Markkinakatsaus: Odottelua

Vahvat nousut taittuvat hitaasti, ja niiden huippujen lukeminen on sen vuoksi paljon vaikeampaa kuin pohjien ainakin minulle, koska pohjat yleensä ovat paljon terävämpiä ja heilunta niiden tuntumassa rajua. Nousutrendien huippujen taittuminen on etanoiden kilpajuoksua, silloin kun kyse ei ole korjausliikkeistä. Ne kyllä taittuvat usein hyvinkin jyrkästi, usein lasku alkaa yön yli tapahtuvina kunnon pudotuksina.

Euroopassa taite oireili kuitenkin jo selvästi, kun loppuviikosta indeksit kopsahtivat kunnolla EKP:n tuumailun säestämänä. Vastaliike tuli jo seuraavana päivänä, mutta heilunnan kasvu on taitteen tyypillinen merkki. Euroopassa päiväindikaattorit sukeltavat jo vauhdilla, joten kurssien pitäisi seurata perässä piakkoin.

Jenkkipörsseissä vauhti ei vieläkään taittunut kuin Nasdaqissa, mutta ylikuumentumisen tekniset merkit ovat jo klassiset. Yksittäisissä osakkeissa ei ole helppo löytää ostokelpoisia teknisessä mielessä, joten kohta pitäisi korjauksen tulla. Jotkut isot yhtiöt ovat jo sujutelleet alas, keulassa Apple.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hankintahintojen erikoistapaus - osakeannit verotuksessa

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu jatkuu IMF:n mukaan pirteänä

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

  • inflaatio on heikko
  • raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
  • joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Amerikkalaista tietoturvaa

Manning oli mies paikallaan.

 

Olin luullut, että USA:ssa käytetty ilmaisu Stalinista ”Joe-setänä” olisi ollut pelkkää propagandaa, mutta yllätyin tuossa kirjassa sitä, että Roosevelt kahdenkeskisessä viestinvaihdossa Churchillin kanssa käytti samaa ilmaisua.

Uudempi verrokki on, kun Bush sanoi Putinista katsoneensa miehen silmiin ja nähneensä sielun. Kuten huomaa, politiikassa ei aina nojata kovin syvällisin analyyseihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulta ei ole kriisiltä suojaava turvastama

Inflaation käynnistymistä on pelätty ja kultaa on tarjottu suojaksi inflaatiota vastaan. Pitääkö kulta arvonsa kun rahan arvo heikkenee? Ei pidä jos historiaan on uskominen. Vuodesta 1980 vuoteen 2000 kullan hinta laski 50% kun samaan aikaa kuluttajahinnat nousivat 300%. Kulta ei tarjonnut inflaatiosuojaa.

Näyttäisi siltä että kullan hinta elää omaa elämäänsä eikä kulta tarjoa varmaa vaikeiden aikojen turvastamaa. Kulta kallistuu toisinaan kriisien aikana, mutta ei aina. Vuoden 1974 öljykriisi ja vuoden 1980 inflaatio näkyivät hinnoissa. Mutta taas vuosien 1990 ja 2000 pörsssiromahdukset eivät näy . Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy pienenä heilahduksena kun taas sen jälkeen tulleet Euroalueen kriisit näkyvät merkittävänä hinapiikkinä. Toisinaan kulta säilyttää arvonsa kriisissä ja joskus sitten taas ei. Mitään etukäteen tiedossa olevaa sääntöä ei ole.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiä

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Markkinakatsaus: Yhä enemmän taitteen merkkejä

Eipä ole riesaksi asti lisättävää viime viikon katsaukseen. Odotan edelleen taitetta osakkeisiin, tosin riippuen jonkin verran indeksistä ja etenkin yksittäisestä osakkeesta, mutta tekniseltä kannalta merkit vahvistuivat yleensä ottaen. Pitkän vahvan kesädropin jälkeinen nousu sahaa paikallaan. Se ei vielä ole notkahduksen tae, vaan voi tarkoittaa uutta kiskaisua ylös pienen huilin päälle. Mutta ylikuumentuneen markkinan merkit alkavat olla vahvat.

Tunti-indikaattorien perusteella odotan VIX:in kiihtyvän ensi viikolla, ja sehän tietäisi pörssien kiskaisevan alas. Kuten olen usein sanonut, VIX ei ole ennakoiva indikaattori, vaan sen liikkeet ovat aika identtisiä reaalisten markkinaliikkeiden kanssa. Jos VIX olisi ennakoiva, kaikkihan sitä siihen käyttäisivät – jolloin se söisi käyttökelpoisuutensa. VIX on tärkeä indikaattori markkinoita seuraavalle, mutte se kuten mikään indikaattori ei tarjoa ilmaista lounasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdistelmärahastojen suosion kasvu kertoo epävarmuudesta

Rahastosijoittajat ovat Finanssialan mukaan vuoden aikana siirtyneet suosimaan yhdistelmärahastoja. Osakerahastoista on vetäydytty  samaan aikaan kuin yhdistelmärahastoihin on tulvinut peräti 2 Mrd€ uutta pääomaa.

Mitkä sijoittajaryhmät ovat näin tehneet ei selviä raportista. Mutta siirretyt summat ovat suuria ja on syytä olettaa että asialla ovat olleet instituutiosijoittajat. Syykin on tiedossa. Salkunhoitajille halutaan antaa vapaus siirtää rahoja tarvittaessa tehokkaasti osakkeiden ja korkojen välillä. Kun on epävarmuutta suunnasta, niin vastuu ulkoistetaan salkunhoitajalle.

Lisää tietoa: Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakkeiden arvot jatkavat vahvistumistaan

Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös. Mistä toiveikkuus kun  ollaan (Shiller p/e, USA)  jo ylitetty vuoden 1929 pörssiromahdusta edeltävä taso?

Syitä toiveikkuuteeni ovat seuraavat:

  • Korkeita hintoja kauhistelevat kaikki. Kun markkinoilla on jo tieto niin silloin vaikutus on jo hinnoissa. Eivätkä markkinat pelästyneet korkean arvostustason viime kesäistä uutisointia. 
  • Tilanne on toinen kuin esimerkiksi ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta. Silloin koroista sai 5% reaalituottoa ja osakkeille oli parempituottoinen vaihtoehto. Nyt ei ole. Kaikkien muidenkin sijoituskohteiden arvot, kiinteistöt ja korkoinstrumentit mukaan lukien, ovat korkeat.  Vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole.
  • Maailmantalous on hyvässä vedossa ja sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus ovat hyviä ja paranevat.
  • Korkomarkkinat uskovat talouden vakaaseen kasvuun ja että yritysten toimintaympäristö pysyy hyvänä. Tätä osoittaa se että korkeatuottoisista yrityslainoista saa hädin tuskin 3,5% korkopreemion ja luottamus on viime kuukausina vain parantunut.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Laatuyhtiöitä?

Olen aina pitänyt Seligsonin Oldenburgin blogista. Hän edustaa rahoitusalalla kovin harvinaista avoimuutta. Hiukan erikoista tosin on se, että avoimuudesta pääsevät tasapuolisesti nauttimaan muutkin kuin rahaston omistajat. Koska en Oldenburgin sijoitusratkaisuihin ole koskaan ollut innostunut, en osuuksia omista, vaikka Seligsonin asiakas olenkin.

Oldenburgin näkökulmaa ovat ns. laatuyhtiöt. Olen itse useinkin sijoittanut bulkkiyhtiöihin, jolloin laadusta ei ole ainakaan tarvinnut maksaa.

Varmaan ideaalisinta olisi pyrkiä etsimään tulevia laatuyhtiöitä, koska päinvastaisessa tapauksessa laatuyhtiö voi menettää hyvinkin helposti paljon puhutun vahvuutensa (vallihautansa), jolloin sijoitus takuuvarmasti on huono.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: RIP Korrelaatio

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  5.0%, alusta (27-05-2010) +119.4%

Yleistä

Syyskuusta muodostui salkun kannalta erittäin mukavaksi kuukaudeksi. Kaikki pääindeksit olivat nousussa Lontoon FTSE100-lukuunottamatta. Vuositasolla parhaita indeksejä ovat Topix ja HangSeng. "Pelkoindeksit" VIX ja VSTOXX ovat niin alhaalla se jo itsessään alkaa olla pelottavaa.

Myös muita poikkeamia totutusta on näkyvissä. Olemme pitkään tottuneet siihen että korrelaatiot eri osakkeiden ja indeksien välillä ovat korkeita. Markkinat ovat reagoineet erilaisiin pääasiassa poliittisiin tai keskuspankkilähtöisiin uutisiin.  Kaikki osakkeet ovat silloin liikkuneet samaan suuntaan, eli korrelaatio niiden välillä on ollut korkea. Tällöin on ollut melkein samaa mitä ostat. Tästä on seurannut halvan indeksi-salkun ylivoima, Jos kaikki kurssit liikkuvat samaan suuntaan on ainoa menestystekijä alhaiset kustannukset. Nyt näyttää kuitenkin siltä että korrelaatiot ovat laskeneet merkittävästi. Viime aikoina korrelaatio SP500-osakkeiden ja indeksin välillä on laskenut alhaisimpaan arvoon hyvin pitkään aikaan - n. 18%. Vielä muutama kuukausi siten korrelaatio oli 60% luokkaa. Alkaako tästä taas "stockpickerin" kultakausi?

Jenkeissä kurssinousut ovat jatkuneet hyvien talouslukujen ja yritysverohelpotusten odotuksen ajamina. Mutta minusta tuntuu että positiiviset uutiset ovat jo kursseissa täysmääräisinä. Olen tosin ollut väärässä jenkkien suhteen ennenkin....

Intiassa ei mene yhtä hyvin. Maalla on paljon kasvupoteniaalia, mutta tuikitärkeät uudistukset onnistutaan järjestään tyrimään. Parhaimmasta päästä tässä lajissa oli seteliuudistus jossa alta aikayksikön mitätöitiin 86% maan seteleistä. Myös arvonlisäverouudistus oli vähemmän onnistunut. Myös uusi verotus on luvattoman monimutkainen.

Valuuttapuolella euron vahvuus ja taalan heikkous näyttää nyt kääntyneen. Euroopan poliittinen tilanne ei ole aivan nin seesteinen kuin kuviteltiin. Jenkeissä FED sensijaan onkin korottamassa korkotasoa. Eli uskon ettei euro lähiaoikoina vahvistu merkittävästi taalaa vastaan.

Strategia:  Nyt satsaan Japaniin, Kiinaan, ja Brasiliaan. 

 

Markkinakatsaus: Taitteelta maistuu

Olen povannut pientä alaskorjausta osakkeissa lokakuussa, ja pysyn odotuksessa. Nousutrendi on kyllä ollut vahva, ja sellaiset tointuvat usein hitaasti. Se on rajun kesädropin jälkeen luonnollista. Jos ei sen pohjilta saa kaikkia ostojaan tehtyä niin seuraavaa paikkaa saa kytätä pitkään, ja harvan osakkeen saa likikään samaan hintaan.

Ellei nyt ihme tapahdu, eli rajumpi sukellus. Sellaisetkin ovat yleisiä näihin aikoihin vuodesta, vaikka takana olisi jo reippaampi nousu. Esimerkiksi 2015 syksyllä laskumarkkinan keskellä kurssit tekivät kaksikin reipasta lähes 10 prosentin nousupyräystä, mutta jatkoivat sitten äkkiä edellisten pohjien alle. Lopullinen pohja tuli vastaan vasta helmikuussa (jolloin sen ennustin ilmeiseksi pohjaksi muutaman tunnin tarkkuudella tehden luultavasti jonkun sortin julkisten markkina-analyysien maailmanennätyksen.)

Viikko-indikaattorien perusteella samanlainen liike olisi nytkin mahdollinen, mutta pidempien indikaattorien perusteella en siihen usko – enkä talouden fundamenttienkaan. Vaikkakin ne tiedot, kuten aina painotan, ovat pörssin kannalta lähes poikkeuksetta jälkijunassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskutelu valinnanvapaudesta pitäisi jättää populismin ulkopuolelle

Poliitikot rakastavat väittelyä siitä mikä kannattaisi toteuttaa julkisena palveluna ja mikä taas kannattaisi tuottaa asiakkaan valinnanvapauden pohjalta. Ja kun on tunteet ja populismi mukana niin tehdään virheitä. 

Suomalaisista jo noin 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja lopuistakin noin puolet tekee työtä julkisessa omistajaohjauksessa olevissa suuryrityksissä.  Se mitä tuotetaan julkisena palveluna ei ole vähäpätöinen kysymys. Seuraavat periaatteet olisivat järkeviä kun suunnitellaan palvelujen siirtämistä julkiselle sektorille:

1.    Päätäntävalta tulisi aina olla niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.

Jos kansalaisella on riittävä tietotaito valintapäätöksen (=ostopäätöksen) tekemiseksi, niin kyllä hänelle silloin voidaan päätösvalta myös antaa. Esimerkiksi se mikä terveyskeskus mielyttää flunssan hoitoon tai mikä perhepävähoitaja/päiväkoti tuntuu empaattiselta ovat päätöksiä, jotka voi huoletta uskoa kansalaiselle. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityksiä kehoitetaan välttämään Britanniaa

Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi koostuu geneettisesti useasta kansasta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

Kuvan esimerkissä suomalaiset on jaoteltu 17 geneettiseen ryhmään. Kukin kartalle merkitty piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat Suomen murrealueita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten reaaliaikaiset palkkatiedot tulevat keskitettyyn rekisteriin

Työnantajat pystyvät vuodesta 2009 alken ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille.  Rekisterin perusteella viranomaiset voivat tukea työttömyyttä ajantasaisesti asianmukaisilla rahallisilla kannusteilla.  Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa ja taata tietojen ajantasainen saanti kaikille tietoja tarvitseville tahoille.

”Tulorekisteri on tervetullut uudistus, joka helpottaa tavallisten suomalaisten asiointia viranomaisten kanssa. Palkansaaja voi jatkossa seurata ajantasaisesti omia tulotietojaan. Palkka- tai muita todistuksia ei jatkossa tarvitse toimittaa jokaiselle viranomaiselle erikseen. Tulorekisteri keventää myös yritysten hallinnollista taakkaa sekä mahdollistaa sosiaaliturvan uudistamisen, joka tukee palkkatulojen ja sosiaaliturvan parempaa sovittamista yhteen”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteistöistä maksettava omaisuusvero nousee 1-2% tasolle

Hallitus korottaa kiinteistöveroa ensi vuodesta alkaen. Korotus koskee sekä yleistä kiinteistöveroprosenttia että asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteja. Suomessa vallitsee kiinteistöjä koskeva omaisuusvero, jonka suuruus on muutoksen jälkeen 1...2% välillä riippuen kunnasta ja kiinteistön tyypistä. Lisäksi kiinteistöjä koskee myyntivoittovero, jonka suuruus on noin 30...34% siitä hintainflaatiosta, joka on tapahtunut osto ja myyntitapahtumien välillä. Kohoavien verojen uskotaan siirtyvän yhtiövastikkeisiin ja vuokriin noin vuoden viiveellä. Tämä on osa prosessia, jossa työnteon rahalliset sanktiot pienenevät ja vastaavasti kulutuksesta ja omistamisesta lankeavia sanktioita lisätään.

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:n valuvika

Sanotaan vallan summan olevan vakion.

EU on syntynyt ja kehittynyt siihen suuntaan, että sen muodostamien kansallisvaltioitten valta vähenisi. Tämän on katsottu olleen hyvän asian maanosassa, joka 20 v. välein koki kaksi maaailmansotaa.

Edelleenkin on katsottu, että EU:ssa valtioitten osat saavat paremmin äänensä kuuluviin. Suomessa tätä ajatusta aggressiivisesti ajoi prof. Heikki Kirkinen.

Toistaiseksi kehitys on ollut useimpien mielestä hallinnassa. Skotlanti on hivuttautunut kohti laajempaa autonomiaa ja Belgian hajoamisesta on puhuttu. Itä-Euroopassahan eräät maat hajosivat 1990-luvun rytinöissä.

Ainakin itseäni Katalonian sunnuntai hämmensi. Espanja on vuoristoinen maa, jossa on luonnollistakin alueitten eriytyminen. Keskiajalla Espanja oli jakautunut viideksi merkittäväksi osaksi.

Eräs kipukohta lienee Katalonian vahva talous. Voi kysyä, mitä Italialle tapahtuisi, jos pohjoisosa ilmoittaisi, ettei halua olla samassa maassa Sisilian kanssa.

Käyttäjän Pekka Väänänen kuva

Osakeyhtiön kautta sijoittaminen asuntoihin verotuksen näkökulmasta

Sijoittaako asuntoihin osakeyhtiön kautta vai yksityishenkilönä?

Monet asuntosijoittajat pohtivat, että kannattaako asuntoihin sijoittaa osakeyhtiön kautta henkilökohtaisen omistamisen sijaan. Asuntosijoittajien tavoitteet ovat erilaisia, joten ei ole olemassa oikeaa vastausta kumpi on järkevämpää, mutta etenkin useamman sijoitusasunnon omistavan asuntosijoittajan kohdalla asuntosijoittaminen osakeyhtiön kautta on asia, joka tulee nostaa esille.

 

Asuntosijoittaminen osakeyhtiön kautta - verotuksen näkökulma

Yksityishenkilön pääomatulojen verotus

Yksityishenkilön pääomatulojen verotus on yksinkertaista. Yksityishenkilö maksaa vuonna 2017 vuokratuloistaan ja myyntivoitoistaan pääomaveroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylimenevältä osalta 34 prosenttia. Yksityishenkilön verosuunnittelumahdollisuudet ovat melko rajalliset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi vaihtaa kansalaisten tilitietoja 100 maan veroviranomaisten kanssa

Verotustietojen automaattinen vaihto on laajentunut koskemaan viittä uutta EU:n ulkopuolista Euroopan maata. Suomi vaihtaa tietoja pankkitileistä jatkossa myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa.

Suomalaiset finanssilaitokset on jo nyt velvoitettuja selvittämään asiakkaidensa tiedot Suomen viranomaisille (direktiivi 2014/107/EU). Selvitettäviä tietoja ovat muun muassa muista EU-jäsenvaltioista olevien asiakkaiden finanssilaitosten tileillä olevat omistukset. Verohallinto toimittaa tiedot edelleen muiden EU-jäsenvaltioiden verohallinnoille. Suomi saa muilta jäsenvaltioilta vuosittain automaattisena tietojenvaihtona Suomessa asuvien tilinhaltijoiden vastaavat tiedot.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakkeet jatkavat Nordean mukaan nousuaan

Syksy on lähtenyt Lippo Suomisen / Nordea mukaan hyvin liikkeelle. Osakkeet ovat pienen kesädropin jälkeen suunnanneet ylös.

Hyviä uutisia on tulossa. Kolmannen vuosineljänneksen tulosten odotetaan olevan laaja-alaisesti positiivisia ja USA.n odotetaan mahdollisesti etenevän veronalennusten saralla. Keskuspankit tulevat kiristämään rahapolitiikkaa, mutta kiristys tapahtuu marginaalisen hitaasti. Monet tekijät puoltavat osakemarkkinoiden vahvaa kehitystä.

Osakemarkkinoiden korjausliike tulee sitten kun siihen on hyvä syy. Tällä hetkellä tuota hyvää syytä ei ole eikä markkinoiden arvostustaso ole karannut tosiasioista.

Nordean suosikkeja ovat kehittyvät markkinat ja Eurooppa joiden kummankin arvostustasot ovat osakkeiden osalta kohtuullisia. Kehittyvät markkinat ovat kiinnostavia myös korkotuoton osalta. Maksukyky on hyvä ja korko on kohtuullisen mukava.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Markkinakatsaus: Euro lopulta odottamassani pulkkamäessä

Ounastelin viikko sitten pientä noususpurttia lyhyiden indikaattorien perusteella, ja sellaisen saimmekin. Ensi viikolla pitäisi taas tulla alas, lyhyet indikaattorit ovat nyt yliostettuja, ja päiväindikaattorit tulevat hissukseen alemmas. Arvioin pienen korjauksen tulevan eteen lokakuussa, enkä näe syytä muuttaa arviota.

Oman pikku shorttini ostin liian aikaisin. Sen olisi saanut äsken halvemmalla, ja pudotuksen lopullinen taso jäänee alkuperäisestä arviostani. Olisi ehkä pitänyt käydä vähän aktiivisempaa kauppaa eli myydä shortti pois ja ostaa bull-johdannaista nousuviikoksi. Mutta noin nopeassa kaupassa on ongelmansa. Spredit vievät omansa, vaikka eivät kovin korkeat ole vahvan vivun tuotteissa, mutta eivät indeksien liikkeetkään ole kummoisia. Ja pörssien aukioloajoista ja omista menoistakin johtuen optimaalisten kauppojen tekeminen ei usein onnistu, vaikka ajatus olisi kohdallaan.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

John Boglen kymmenen sääntöä sijoittamiseen

Indeksisijoittamisen pioneerilla on kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen, jotka hän käy läpi kirjassaan The Clash of the Cultures Bogle listaa hänen kymmenen sääntöään menestyksekkääseen sijoittamiseen. Ne ovat seuraavat:

 

  1. Paluu kohti keskinkertaisuutta. (Reversion to the mean)

  2. Aika on ystäväsi, herätteet vihollisesi.

  3. Osta oikein, pidä tiukasti kiinni.

  4. Omaa realistiset odotukset.

  5. Unohda neula, osta heinäsuopa.

  6. Minimoi välistävetäjän osuus.

  7. Et voi paeta riskiä.

  8. Varo viimeisen sodan sotimista.

  9. Siili pieksee ketun.

  10. Pidä kurssisi.

 

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa5) - Remontteja ja huomioita

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.3. Paljonko rahaa perusparannusremontteihin?

Selvitä, onko suurimmat remontit tehty? On tärkeää osata laskea tulevat remonttitarpeet talon iän perusteella.
Eri perusparannusremonttien suuntaa antavat neliöhinnat ja tekniset käyttöiät:

Putkiremontti                   450–900 €                       40–60 v.

Sähköremontti*                 60–100 €                       40–60 v.

Julkisivuremontti              100–500 €                      20–50 v.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksun tulosestimaatit on päivitetty

Piksun kokoamat yritysten tunnusluvut kvartaalilta Q2/2017 on päivitetty.

Sijoittajan tärkeimmän tunnusluvun, osakekohtaisen voiton, kehitys löytyy erikseen kuvattuna sivulta eps estimaatti. Osakekohtaisen voiton kehittyminen ratkaisee sen, mitä sijoittajalle loppujen lopuksi jää.

Eps estimaatti sivulle on estimoitu miten osakekohtaisen tuloksen pitää jatkossa kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on peruteltu. Jos nykyisen pörssikurssin riittää perustelemaan laskeva tuloskehitys, kuten Nordean tapauksessa oheisessa kuvassa, niin yritys on selvä potentiaalinen ostokohde.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

- uusia yhtiöitä Assa Abloy (SWE) ja Vitec (SWE)

- tulos- ja osinkoennusteet 2017/2018 päivitetty

 

 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Kahden vuoden yhtäjaksoisesta asumisesta voi olla asunnonomistajalle haittaakin

Asunnon myynnistä saatava luovutusvoitto on verotonta, kunhan myyjä on asunut asunnossaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tämä on asunnonomistajien keskuudessa hyvin laajalti tiedetty sääntö. Harva taitaa kuitenkaan kiinnittää huomiota saman säännön varjopuoleen, minkä seurauksena kahden vuoden asumisaikakriteerin täyttymisestä voikin olla asunnon myyjälle pelkkää haittaa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit